MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN - Kemia-lehti

KEMIA Kemi7/2009TÄSSÄNUMEROSSA:MUOVI-OSAAJANuraharppausItävaltaanRNAnouseeparrasvaloihinTEHTAANuusi elämäMOLOTOVINcocktailpelasti Suomen

Vihreät SivutHANKINTAHAKEMISTOTehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä.Jokaisessa uutiskirjeessä.Osoitteessa www.kemia-lehti.fi.Näin Vihreitä Sivuja luetaan:Lähde: Huomioarvotutkimus5/2009 (Innolink Reasearch Oy)Näin Vihreät Sivut vaikuttavat:Lähde: Huomioarvotutkimus5/2009 (Innolink Reasearch Oy)TULE NYT MUKAAN HANKINTA-HAKEMISTOON – SE KANNATTAA!Lisätietoja ja tarjous uusille ilmoittajille:Päätoimittaja Leena Laitinenpuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Vuonna 2006 perustettu REACHLaw Oy tarjoaatuotteistettuja REACH palveluja yli 200:lleasiakkaalle 30 maassa. Käytössämme on omanorganisaatiomme lisäksi maailmanlaajuinen verkostoyhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita vastaamaanasiakkaidemme tarpeisiin niin liiketoiminnallisissa,juridisissa kuin teknisissä kysymyksissä.Kokonaisvaltaiset REACH-palvelut> Konsortion hallinta> Päärekisteröinti> Rekisteröinti> Toimitusketjun auditointi> Juridinen konsultointiKeilaranta 15 > FI-02150 Espooinfo@reachlaw.fi > www.reachlaw.fiOnko vientiä?Uusiouutiset onpartnerisi Euroopanparhaille paikoille!European Environmental PressEEP:n kautta tavoitat 400 000ympäristöalan ammattilaistaympäri Eurooppaa.Kysy lisää:Päätoimittaja Elina SaarinenGSM 040 844 9208elina.saarinen@uusiouutiset.fiFutureimagebankwww.eep.org • www.uusiouutiset.fi

SISÄLLYS6 Borealis rakentaa suomalaisellemuoviosaamiselleArno Avelan uraharppausItävaltaanPäivi Ikonen10 TÄTÄ MIELTÄIlmastonmuutoksen torjunta vaatiiOikeita tekoja,ei vain puheitaMika Anttonen12 RNA nousee parrasvaloihinJari Koponen16 AjankohtaistaKemian Nobel solututkijoilleKohti parempia antibioottejaPäivi Ikonen18 Uutisia23 TUTKIMUKSESSATAPAHTUU28 KirjoituskilpailunsatoaKemian open mediavinkitMuumipapasta se lähtiKaisa Hyvärinen30 Tehtaan uusi elämäMuuntokuidulla lupaavatulevaisuusArto Jokinen32 Muoviputket nousevattuhkastaPäivi Ikonen33 NÄKÖKULMABlondi kampaajaAnja Nystén33 KEMIA SILLOIN ENNENScanstockphotoScanstockphotoMeret voisivat näyttää tältä, jos emmepäästäisi jätteitämme likaamaan vesiä.(s. 34)Lääkkeet ja hoidot räätälöidään tulevaisuudessahenkilökohtaisesti. (s. 38)34 Muovijäte valtasivaltamerenHeikki Jaakkola ja Elina Saarinen36 Uudella kiteytysprosessillaLuonnonaineet puhtainatalteenSanna Alajoki38 Henkilökohtainenlääketiedeon lääketeollisuudelle mahdollisuusRiikka Paasikivi ja Tero Piispanen41 Lukijagallup numerosta 6/09Kemistin arki jauratarinat kiinnostavat42 Vanhenemista ei voi estää, muttaMyönteinen asennepidentää ikääArja-Leena Paavola44 Muuntogeenisetelintarvikkeetläpäisevät tiukat turvallisuustestitSanna Alajoki45 Markku Rajalapalkittiin hiukkasteostaKeksijän näköinen miesPäivi Ikonen46 Vapaita radikaalejaSavonlinnassaLauri Halonen48 ULKOMAILTAKuten eksoottiset hedelmät, uudetmuuntogeeniset elintarvikkeet voivataiheuttaa allergioita, mutta ovatmuuten turvallisia syödä. (s. 44)ScanstockphotoErkki SeppäläinenKeksijän näköinen mies hallitsee hiukkasteknologiat.(s. 45)50 KeemikkoKaulaa myöten mönjässä51 HENKILÖUUTISIA54 TULEVIA TAPAHTUMIA55 SEURAT56 PUOLET PETÄJÄISTÄMolotovin cocktailpelasti SuomenPekka T. Heikura4Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Pääkirjoitus11. marraskuuta 2009KEMIA KemiVol. 36 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • LayoutK-Systems Contacts OyPäivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare• Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerArja Lindsberg 040 827 9778arja.lindsberg@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa),muut maat 120 euroaKouluille 45 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 89 euro,övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2009 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto• Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal OyToimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, TKKPäätoimittaja Leena Laitinen,Kemia-KemiProfessori Jan Lundell,Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä,Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTTAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiPainos • Upplaga • Printing order 5 400Forssan Kirjapaino, Forssa 2009ISO 9002Yhtä suurta diiliäTeini-iässä sain herätyksen Väinö Linnan suurteoksesta TäälläPohjantähden alla. Kuvaukset torpparien loputtomasta raadannastaja kohtuuttomista kontrahdeista synnyttivät idealistisen unelmantasa-arvosta, solidaarisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.Samalla olin iloinen siitä, että saisin kasvaa aikuiseksi modernissayhteiskunnassa, joka ei koskaan sallisi jäsenilleen entisaikojenepäreiluuksia. Väännöt oli käyty, työajat saatu säällisiksi ja työolotkohtuullisiksi.Nyt, kolme vuosikymmentä myöhemmin, en ole enää yhtä varma.Missä vaiheessa tavallisista työntekijöistä, jotka käyttävät ”vain”puolet valveillaoloajastaan työnantajansa hyväksi, tuli kunnianhimottomialuusereita? Mistä kumpuaa kyseenalaistamaton pätemisentarpeemme,joka saa meidät armotta puristamaan lisää tehojaitsestämme ja toisistamme? Mikä koukuttaa perheenisät ja -äiditpalkattomiin iltataksvärkkeihin, kun projektin aikataulu niin vaatii?Kehitys käynnistyi jo ennen nykyistä ja edellistä talouskriisiä. Niidenvarjolla meno on käynyt entistä rankemmaksi. Muutoksestaon tullut monilla työpaikoilla pysyvä olotila, joka ruokkii epävarmuuden,kyräilyn ja kilpailun ilmapiiriä ja heikentää hyvinvointia.Seurauksena on kyynistymistä, uupumista, sairauspoissaoloja japahimmillaan ennenaikaisia kuolemia.Monet haluavat yksinkertaisesti tehdä parhaansa ja saada siitäkohtuullisen korvauksen. Ahkeruus ja osaaminen eivät aina tuotaansaitsemaansa tulosta. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu niistä, jotkakaikkien ponnistusten ja uhrausten jälkeen löytävät itsensätyökkärin jonosta irtisanomispaperi kourassaan.Tosi-tv-ohjelma Diili on kuin ruumiillistumaajan hengestä. Yhtä paikkaa tavoitteleesilmät soikeina joukko toisiaan tuuppiviaitsekkäitä kilpailijoita, ja päätöksettekee narsistinen despootti.Kukaan ei ehdi päällepuhumiseltaankuunnella toisia eikäparemmintietämiseltään ottaaopikseen. Empatia on kuopattuvoimavara ja röyhkeyskukoistaa.Pelottaa ajatella työpaikkojentunnevammaisia pikkuhjalliksia,jotka keräävät hovia ympärilleen,kohtelevat alaisiaanmiten sattuu ja lopuksi osoittavatsormellaan: ”Sä saat potkut!”Antti MannermaaLeena LaitinenKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 5

Suomalaisen teknologian saattaminenglobaaliksi on ainaollut minulle vahva henkilökohtainenmissio, sanooArno Avela.ScanstockphotoBorealis6Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Borealis rakentaa suomalaisellemuoviosaamiselleArno Avelanuraharppaus ItävaltaanArno Avela on muovimies henkeen ja vereen. KansainvälisenBorealis-konsernin johtotehtäviin Itävaltaan siirtynyt tekniikan tohtorisanoo heiluttavansa suomalaislähtöisen muoviosaamisen lippuailoisena ja ylpeänä.Päivi IkonenArno Avela on katsellut muovimaailmaatodelliselta näköalapaikalta pian puolivuotta.Suomalaistohtori aloitti kesäkuussayksikönjohtajana muoviratkaisuja jakemikaaleja valmistavan Borealiksenpääinnovaatiokeskuksessa Itävallan Linzissä.Keskuksen 250-henkinen, kymmeniäkansallisuuksia edustava huippuosaajientiimi ideoi työkseen uusia polymeerikeksintöjä.Suomalainen on sulautunut monikansalliseenjoukkoon sujuvasti. Saksaa toisenaäidinkielenään puhuva, Teknillisestäkorkeakoulusta vuonna 1987 kemiandiplomi-insinööriksi valmistunut Avelateki väitöskirjansa Berliinissä ja haki senjälkeen lisäoppia Atlantin takaa maineikkaastaMIT:stä, joten kansainvälisyys olitulokkaalla verissä jo ennestään.”Lapsillenikin olen aina puhunut saksaa”,huomauttaa kolmen pojan isä, jonkavuoden vanha kuopus omaksuneeomaan kieleensä ehdan itävaltalaisaksentinheti, kun vain saa sanaisenarkkunsa auki.Myös muoviin Avelan verion vetänyt ”aina”. Syytä asiaanvoi hakea vaikka geeniperimästä;jo emeritusprofessori-isäEero Avela tekielämäntyönsä polymeerienparissa pääosin akateemisessamaailmassamuun muassa Åbo Akademinpuu- ja muovikemian professorina.Avela junior puolestaan on palvellut jopitkään nykyistä työnantajaansa – oikeastaanpidempään kuin se on edes ollutolemassa. Neste Oy:ssä uransa aloittanutinsinööri siirtyi luontevasti seuraavanisännän leipiin, kun suomalainen öljyyhtiöja norjalainen Statoil vuonna 1994yhdistivät muoviosaamisensa yhteisyritykseksi,joka sai nimen Borealis.Uuden yhtiön tutkimuskeskus perustettiinPorvooseen, jossa jatkettiin Nesteessäkäynnistettyä muovinvalmistusmenetelmänkehitystyötä. Borstar-nimelläpatentoitu, Borealiksen lippulaivaksisittemmin noussut teknologia sisältääArno Avela• s. 1963 Lauritsala• naimisissa, kolme lasta• DI TKK 1987, Dr.Ing. Berliininteknillinen yliopisto 1991• 1986–1999 Neste/Borealis,eri tehtävissä• 1999–2009 GE Plastics/SABICInnovative Plastics, eri tehtävissä• 2009– Borealiksen pääinnovaatiokeskuksenTeknologiankaupallistaminen -yksikön johtaja• harrastukset: musiikki, kirjallisuus,vaeltaminen, kuntourheilutuotantoprosessin ja katalyytin sekä niillätehdyt polyeteeni- ja polypropeenituotteet.Syntyvät muovit ovat sekä mekaanisestilujia että helppotyöstöisiä.Arno Avela sai olla mukana Borstarinkehitystyössä lähes alusta asti ja vaikuttaaolevan asiasta yhä ylpeä.”Iloinen ja ylpeä”, muovimies naurahtaa.”Keksintö on 25 vuodessa johtanutmerkittävään liiketoimintaan. NykyäänBorstar-teknologialla tehdään polyeteeniäja polypropeenia miljoonia tonnejavuodessa. Eihän se tietysti ole yksinsuomalainen saavutus, mutta Suomestakaikki alkoi. Suomalainen innovaatio onBorealiksen toiminnan pohjana yhä jaantaa meille keskeisen kilpailuedun.”Suomalaisomistus Borealiksessa päättyi,kun Neste jo 1990-luvun lopussamyi osuutensa ArabiemiraattikuntienAbu Dhabissa päämajaansa pitävälle sijoitusyhtiölleIPIC:lle ja itävaltalaiselleOMV:lle. Statoil teki muutaman vuodenkuluttua samoin. Tätä nykyä Borealiksenpääomistaja on IPIC, ja yhtiön pääkonttorisijaitsee Wienissä. Tuotantolaitoksiakonsernilla on useassa maassa.Arno Avela puolestaan teki yhtiöstävuosikymmeneksi venähtäneen ”syrjähypyn”teknisiä muoveja kehittävään GEPlasticsiin. Tehtävät GE:ssä, viimeisimpänäPohjoismaiden aluejohtajuus, olivatKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 7

Niissä yhtiö aikoo satsata sekä perusettäsoveltavaan tutkimukseen entistävoimakkaammin.”Se oli minulle yksi syistä, joiden takianiin mielelläni lähdin Itävaltaan”, Avelahuomauttaa.Tulevaisuuskin on muovinMuovilaatujen ja muovien ominaisuuksienkehitys on huimaa. Muovit taipuvatmoneksi jo nyt: ne ovat tarpeen vaatiessakovia, lujia tai kestäviä, toisenlaisen tarpeentullen pehmeitä tai helposti muokkautuvia.Materiaalin valtakautta on jatkunutvuosisadan, ja maailmaa ilman muoviaon vaikea kuvitella tulevaisuudessakaan– ainakaan muovimiehen.”Mutta millaisia uudet muovit ovat,riippuu pitkälti siitä, mihin suuntaanmaailma ylipäätään kehittyy ja millaisiaominaisuuksia muoveilta jatkossa vaaditaan.”Uudenlaiset muovit ja niiden ruiskuvalu-ja työstötekniikat vaikuttavat muoviensovelluskohteiden kehitykseen japäinvastoin: uudet sovellustarpeet asettavathaasteita ja toiveita muovien kehittäjille.Borealiksen tuottamien muovien tärkeimpiinsovellusalueisiin kuuluvat tätänykyä infrastruktuuri, erikoispakkauksetsekä autoteollisuuden tuotteet.”Muovinvalmistajan kannalta ratkaisevaaon, millaisia tulevaisuuden autojenmoottorit ovat. Nykyään dominoivatpolttomoottorit, ja kun jossain palaa,syntyy lämpöä. Tarvitaan siis teknisiämuoveja, joiden tärkeimpiä ominaisuuksiaon lämmönkesto. Mutta jos sähkö-Borealis pähkinänkuoressa• Borealiksen perustivat vuonna 1994 suomalainen Neste ja norjalainenStatoil. Neste myi osuutensa vuonna 1998 ja Statoil vuonna 2005 abudhabilaiselleIPIC:lle (International Petroleum Investment Company) ja itävaltalaiselleOMV:lle. IPIC omistaa yhtiöstä 64 prosenttia ja OMV 36 prosenttia.• Borealis on johtava muoviratkaisujen ja kemikaalien toimittaja, jonka vahvuutenaon Suomessa kehitetty Borstar-teknologia. Muovissa päätuotteinainfrastruktuurisovellukset (putkijärjestelmät sekä voima- ja viestintäkaapelit),autoteollisuuden tuotteet ja erikoispakkaukset. Peruskemikaaleja laajavalikoima.• Pääkonttori Itävallan Wienissä. Tuotantolaitoksia, tutkimuskeskuksia jaasiakaspalvelukeskuksia Euroopassa ja Amerikoissa. Suomessa innovaatiokeskusja tuotantolaitos Porvoon Kilpilahdessa. Henkilöstöä eri puolillamaailmaa 5 400, joista 850 Suomessa. Asiakkaita yli 120 maassa.• Yhteisyritys Borougen kautta toiminta ulottuu Lähi-itään, Aasian ja Tyynenmerenalueille, Intian niemimaalle ja Afrikkaan.• Vuoden 2008 liikevaihto 6,6 miljardia euroa.autot yleistyvät, konepellin alle pitääkinolla toisenlaisia muoveja”, Avela havainnollistaa.Olennainen asia luonnollisesti on, mistäöljyvarojen huvetessa ja lopulta ehdyttyäsaadaan muovinvalmistukseenraaka-aine.”Monta kysymystä on avoinna. Pitääkeskustella siitä, missä määrin otetaankäyttöön uusiutuvat aineet, saadaankoesimerkiksi kasviöljyistä tehtyä muoviraaka-aineita,pystytäänkö krakkereihinsyöttämään biopohjaisia syöttöaineita taimilloin siitä tulee taloudellisesti kannattavaa.”Vastaan tulevat teknisten haasteiden lisäksivielä hankalammat eettiset ongelmat.Viljelläkö pellolla ruokaa ihmisenvai auton kitaan?”Sanotaan, että citymaasturi polttaayhdellä tankillisella merkittävän määränmyös ruokaan sopivaa raaka-ainetta.Oma näkemykseni on, ettei ongelma oleviljan saatavuus vaan sen jakaminen. Jostoimitaan oikein, resursseja riittää kaikkeenja kaikille.”Avela ottaa esimerkiksi pakkausmuovit,joita Borealiskin valmistaa.”Joku viisas on laskenut, että jos kaikkiallakäytettäisiin nykyaikaista pakkaustekniikkaaja pakkausmateriaaleja,maailman nälänhätä helpottuisi huomattavasti.Arvoketjussa pilaantuu kunnonpakkausten puutteessa niin paljon elintarvikkeita.Eivät tietysti pelkät pakkauksetratkaise, vaan koko logistiikkaketjunpitäisi toimia tasokkaasti koko maailmassa.”Kuvat: BorealisBorealiksen pääinnovaatiokeskuksen uudet toimitilat Itävallan Linzissä otettiin käyttöön marraskuun alussa.Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 9

TÄTÄ MIELTÄIlmastonmuutoksen torjunta vaatiiOikeita tekoja, ei vain puheitaKÖÖPENHAMINAN ilmastokokoukseenon ladattu odotuksia, jotka ovatmonin osin epärealistisia. Vuonna 2008globaalissa energiantuotannossa fossiilistenpolttoaineiden osuus oli noin80 %. Jos maailman väestön ja bruttokansantuotteenkasvu jatkuvat odotetunmukaisina, energian tarve kasvaayli 30 % vuoteen 2030 mennessä.Fossiiliset CO 2-päästöt nousevat yli 20%, vaikka investoinnit päästöttömäänenergiatuotantoon aloitettaisiin heti täydelläkapasiteetilla.Poliitikot ovat nyt asettaneet tavoitteetvuodelle 2050, jonne näkyvyyson jo paljon sumeampi. Suomen hallituksenlinjaukset maapallon lämpötilannousun rajoittamisesta kahteenasteeseen ja päästöjen leikkaamisesta80 prosentilla vuoden 1990 tasostavuoteen 2050 mennessä ovat tärkeitäjulistuksia, mutta eivät vielä oikeitatoimenpiteitä. Asteiden ja prosenttiensijaan on päätettävä mahdollisimmannopeasti kaikista realistisista toimistapäästöjen vähentämiseksi.Energiantuotannon infrastruktuurinuusiminen ei käy tuosta vain. Ei ole liioinrealistista odottaa, että öljyvaltiotjättäisivät öljyn maan alle. Öljyn poltolletäytyy kehittää uusia järkeviä vaihtoehtoja,mikä sekin vie aikaa.TÄRKEIN yksittäinen teko olisi globaalinhiiliveron asettaminen. Samalla olisiluovuttava tehottomasta päästökaupasta,jolla on onnistuttu vain tulonsiirtoonkuluttajilta isoille energiayhtiöille.Globaalin hiiliveron kriteerien tulisi ollayhtenevät. Vero voitaisiin periä kansallisesti,mutta sen tuotosta esimerkiksipuolet käytettäisiin investointeihin, joillaglobaaleja päästöjä vähennettäisiineniten. Malli antaisi kehittyville talouksilleresurssit tarvittaviin investointeihin,ja raha kohdistuisipäästöjen vähentämiseen,mikä parantaisiveron maksumoraalia.Suomessapäästövähennykseton globaalistitarkasteltunasuhteellisen helppo toteuttaa. Väestönkasvuja bruttokansantuotteen kasvueivät meillä lisää energiankulutustasiinä mitassa kuin kehittyvissä maissa.Maapinta-alamme suhteessa populaatioonantaa erinomaisia mahdollisuuksiauusiutuvalle hajautetulle energiatuotannolle.Ajatus kotitalouksista energian tuottajinaon realismia suurten kasvukeskustenulkopuolella. Valtiovallan tulisikertoa kansalaisille, mitä yksittäinenkotitalous voi jo tänään tehdä ilmastonmuutoksentorjumiseksi etenkin erilaisiainvestointeja toteuttamalla.SUOMESSA vaikuttavin yksittäinen toimiilmastonmuutoksen torjunnassa onmetsän käytön ohjaus. Perinteisen metsäteollisuudenrinnalle on kehitettävänopeutetussa aikataulussa muita käyttötarkoituksia,kuten puurakentamista.Puurakennukseen sitoutunut hiilimääräon huomattava, varsinkin kun ottaahuomioon betonielementtitalon valmistusprosessinsynnyttämän päästön.Metsä on tulevaisuudessa pääraaka-aineliikenteen nestemäisille polttoaineille.Vaikka sähköautot yleistyisiväthenkilöliikenteessä, raskas liikenne,lentoliikenne ja laivaliikenne tarvitsevatnestemäisiä polttoaineita niin pitkällekuin katse yltää.Sähkö olisi järkevintä tuottaa päästöttömillävaihtoehdoilla ilman polttoa:ydinvoimalla, vesivoimalla ja tuulivoimalla.Lämmön tuotannossa oikea ratkaisuon panostaa hajautettuihin järjestelmiin,kuten maalämpöön. Suurissaasutuskeskuksissa yhdistetty sähkönja lämmön tuotanto säilyy, ja aika näyttääjärkevimmän polttoaineen.Myös jätteiden kierrätys tarjoaa Suomessahuomattavan potentiaalin. Uudettoimijat tuovat alalle kokonaan uusiateknologioita ja ansaintalogiikoita.Jätteistä valmistettavat biopolttoaineetantavat jäteraaka-aineelle selvästi parhaanjalostusarvon. Tätä taustaa vastenon vaikea ymmärtää Suomeenpuuhattavien jätteen massapolttolaitostenjärkevyyttä. Valtiovallan tulisipriorisoida jätteiden kierrätysasteen jajalostusarvon nosto uuden jätelain valmistelussa.Ilmastomuutoksen torjunta otetaanpuheen tasolla vakavasti, ja siihen ollaanvalmiita sitoutumaan tulevaisuudessa.Oikeita tekoja juuri tänään eikuitenkaan näytä syntyvän tarvittavassatahdissa.mika.anttonen@st1.fiSt1Mika Anttonen on St1-energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja. St1:n kehittämällä Etanolix-menetelmällävalmistetaan bioetanolia jätteistä.10Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

SFS ONLINEhttp://sales.sfs.fiNew for 2009TMMobile Ductless fume hoods withmodular filtration columnHelppo ja tehokas tapahallita standardien tietoja• aina voimassa oleva standardikokoelmakäytössänne• helppo hakea standardeja• standardien kokoelmaa ylläpidetäänpuolestanne• vain ONLINE-sopimus, tietokone janettiyhteys riittävätAn environment-friendly& cost cutting solution100% energy savings0 emission of toxic compoundsinto the atmosphereSUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RYMalminkatu 34, PL 130, 00101 HelsinkiPuh. 09 1499 3353, faksi 09 146 4914Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fiVaraa nyt paikkasi!Ilmoitus KEMIAlehdessähuomataan!Osateemat 8/2009:• Analytiikka• Mittaukset• MateriaalitTeemailmoitukseentarvitset vain aiheen– me teemme työt!One productMany solutionsCompliant with the requirements ofAFNOR NF X 15-211 : 2009 standard.www.captair2.comVaraukset ja lisätietoja:MyyntipäällikköArja Lindsbergpuh. 040 827 9778arja.lindsberg@kemia-lehti.fiPäätoimittajaLeena Laitinenpuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiTel : +33 (0)2 32 09 55 80 - Contact@erlab.netParc d’Affaires des Portes – BP40327104 Val de Reuil Cedex - France

see parrasvaloihinPerinteinen käsitys rna:n merkityksestä solun toiminnoissa.Uusimpien tutkimusten mukainen näkemys rna:sta ja soluista.Kaaviokuvat: Jari KoponenKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 13

Hyvästit hiville ja hepatiitille?Geenien hiljentäminen RNA:lla tarjoaa uusia keinoja moniensellaisten sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, joiden syynäon geenin tuottama proteiini.Hyvä esimerkki ovat virustaudit, muunmuassa sellaiset vitsaukset kuin hepatiitti,hiv ja influenssat. Näissä tapauksissatavoitteena on virusten proteiinien tuotannonestäminen.Muita hoitokohteita ovat syövät, Parkinsonintauti, aineenvaihtosairaudet sekäreuma, jossa hankaluuksia aiheuttaaproteiini TNFα; sama proteiini on verenmyrkytystenkintakana.MikroRNA-mekanismien lääketieteel-lisen soveltamisessa on toki vielä paljonselvitettäviä asioista. Koska mikroRNA:tovat keskeinen solujen sisäinen säätelymekanismi,niiden keinotekoisella hyväksikäytöllävoi olla arvaamattomiaseurauksia.Synteettisen RNA:n tuominen soluihinsaattaa aiheuttaa elimistön puolustusreaktioita,kuten tulehduksia, minkä lisäksijotkut geenit kykenevät häiritsemääntällaista vierasta hiljentämistä.Kokonsa ja negatiivisen varauksenvuoksi synteettisten lyhyiden RNA:idenon vaikea läpäistä solukalvoja. Hoitonakäytettävä RNA on siksi liitettävä kantajaan,esimerkiksi nanopartikkeliin, lipidipartikkeliin,kolesteroliin tai vastaaineeseen.Kun mukaan vielä liitetäänsopivia kohdistinmolekyyleja, kompleksisaadaan vietyä halutunlaiseen solukkoon.MikroRNA:ta voidaan kemiallisestimuokata niin, että sen ominaisuudet sopivatmahdollisimman hyvin käyttötarkoitukseensa.Menetelmän haittapuolia on, ettäRNA:n vaikutus on lyhytaikainen. Haitastapäästään käyttämällä viruksia. ViruksenDNA:han lisätään geeni, joka soluissatuottaa tarvittavaa mikroRNA:ta.Geenien hiljentämistä RNA:lla on menestyksellätestattu sekä soluviljelmilläettä koe-eläimillä. Vasta kymmenkuntavuotta tunnettu ilmiö on edennyt jo kliinisiinkokeisiinkin, joita on maailmallakäynnistetty kymmenkunta.Brian M. Pagel, Gerald F. Joyce, PLoS Biology 6:4Tietokoneohjattu, täysinautomaattinen mikrofluidistiikkaanperustuva laitteisto,jonka avulla on pystyttyaikaansaamaan mutaatioidenkautta tapahtuvaa RNA:nevoluutiota.Aluksi asiaan suhtauduttiin skeptisesti,ja löydettyjä lyhyitä, 20–30 emäsparinpituisia RNA-yksittäisjuosteita pidettiintoimimattomina hajoamistuotteina.Vuosituhannen vaihteessa eliöistä kuitenkineristettiin ensimmäiset siRNA:t elisolujen hiljentäjät. Siitä lähtien tietommeRNA:n roolista ovat jatkuvasti lisääntyneet,ja oppikirjojen esitykset aiheesta onjouduttu uusimaan.Eläinten ja kasvien geenien ilmentymisessälyhyet RNA:t eli mikroRNA:tovat osoittautuneet merkittäväksi tekijäksi:ehkä jopa kolmannes kaikista ihmisengeeneistä on mikroRNA:iden säätelemiä.Ilman mikroRNA:ta esimerkiksi transposoniteli hyppivät geenit sotkisivatperimämme, kantasolujen muokkautumineneri solutyypeiksi vaikeutuisi jatyyppien toiminta estyisi.Lisäksi lyhyet RNA:t ja niihin liittyneetproteiinit säätelevät transkriptiota,kromatiinirakennetta, perimän yhtenäisyyttäja lähetti-RNA:n stabiiliutta. Mitäkehittyneempi eliö, sen suurempi lyhyidenRNA:iden merkitys.14Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Näin RNA hiljentää solutEliön perimässä on on myös mikroRNA-geenejä. Niiden sisältämä emäsjärjestyskopioidaan normaaliin tapaan lähetti-RNAhan, joka ei kuitenkaan päädyribosomiin toisin kuin muut lähetit.RNA:n geenien hiljentämiseen käyttämistämekanismeista tavallisin on RNAhäirintä,jossa mikroRNA muodostaakompleksin proteiinin kanssa. Hiljennettävängeenin lähetti-RNA kiinnittyykompleksin mikroRNA:han, jolloin geeninproteiinituotto estyy.Toinen hiljentämismekanismi, transvaikutteinenvakoutuminen taas perustuuribotsyymeihin eli RNA-pohjaisiin entsyymeihin.Siinä lähetti-RNA kiinnittyyentsyymiin, joka aukeaa kuin sarana jakatkaisee lähetin.Ja alussa oli RNANykyään kaikki RNA syntyy solukoneistoissa,jotka sisältävät sekä DNA:ta ettäproteiineja. RNA-entsyymien eli ribotsyymienkeksittiin vuonna 1982 voivankatalysoida biokemiallisia reaktioita;aiemmin toiminnan oli ajateltu olevanmahdollista vain proteiineilla.Löydön jälkeen elämän alkua tutkivatbiologit kehittivät teorian RNA-maailmasta,jonka kautta DNA ja ensimmäisetsolut kehittyivät.Teorian mukaan prebioottisessa eli kemiallisenevoluution vaiheessa muodostunutRNA sulkeutui lipidikalvojen sisään,jossa RNA:t voivat kopioitua, katalysoidakemiallisia reaktioita ja kilpaillakeskenään.Vuosien mittaan teoria on saanut kokeellistavahvistusta. Katalyyttisen ominaisuudenlöytymisen jälkeen havaittiin,että enemmän RNA:ta sisältävät lipidipallotkaappaavat lipidejä muilta palloilta.Viime vuonna rakennettiin jo ”evoluutiokone”,jossa RNA ympäristöpaineidenvoimasta kehittyi mutaatioiden kauttatäysin automaattisesti.Kone oli ohjelmoitu valitsemaan tiettyäreaktiota katalysoivan ribotsyyminmutaatioista ne, jotka toimivat valintapaineessatehokkaimmin. Paineena toimikatalyysin tarvitsemien molekyylienmäärän jatkuva pieneneminen. Kolmipäiväisenkokeen lopussa jäljellä oli 11mutaation kompleksi, jonka katalyyttinenaktiivisuus oli 90 kertaa alkuperäisiäsuurempi.Koe osoitti, että darwinilainen evoluutioon voinut käynnistyä RNA-maailmassa,joka ajoitetaan 3,8–3,6 miljardinvuoden taakse.Tammikuussa julkistettiin toinen tärkeäkoe. Siinä onnistuttiin ensi kertaavalmistamaan synteettinen ribotsyymipari,joka pystyy kopioimaan itsensä ilmanproteiinien tai solukoneiston apua.Miten elämä siirtyi RNA:sta DNA:han,on vielä arvailujen varassa. Ilmeisiä välivaiheitaovat RNA:n valmistamat proteiinit,joiden avulla yksijuosteisesta1.2.3.4.5.Lähetti-RNAssa mikroRNAmuodostaa silmukan, jonkaleikkaaja-entsyymi tunnistaa jaleikkaa irti lähetistä. Syntynytpuolivalmis mikroRNA kuljetetaantumasta ulos solulimaan.Seuraavassa vaiheessa dicerentsyymiirroittaa silmukan,jolloin muodostuu kaksijuosteinenmikroRNA. KaksijuosteinenkinmikroRNA voi ollaosallisena geenien hiljentämisessä.Helikaasi-entsyymi irroittaajuosteet toisistaan, minkä jälkeen…… juosteet kiinnittyvät Riscentsyymiin.Hiljennettävän geeninlähetti-RNA kiinnittyymikroRNA:han. Mikäli emäsjärjestyksetvastaavat täysintoisiaan, lähetti-RNA pilkotaanja geeni hiljenee. Jos emäsparienvastaavuus ei ole täydellinen,mikroRNA jää kiinnilähetti-RNA:han ilman, ettäjälkimmäinen tuhoutuu. Proteiininvalmistuminen kuitenkinestyy.RNA:sta muodostuu kopioitumiskykyistäkaksijuosteista RNA:ta. Kun siitä kehittyiDNA, sai alkunsa koko nykyinenelämä.Kirjoittaja on kemistija vapaa toimittaja.Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 15

ajankohtaistaKemian Nobel solututkijoilleKohti parempiaantibioottejaMRC Laboratory of Molecular BiologyUniversity of YaleWeizmann InstituteVenkatraman Ramakrishnan (vas.), Thomas Steitz ja Ada Yonath avasivat ribosomin arvoituksen.Kemian Nobelin palkintomyönnettiin tänä vuonnatärkeän soluelimen, ribosomintutkimuksesta. Kolme tuorettanobelistia selvitti ribosomintoiminnan atomien tasolla.Päivi IkonenVuoden 2009 kemian Nobelin palkinto jaettiinkolmen eri maissa työskentelevän huippututkijankesken.Palkituista Venkatraman Ramakrishnan,57, työskentelee Cambridgen yliopistonMRC-laboratoriossa Isossa-Britanniassa,Thomas A. Steitz, 69, amerikkalaisessaYalen yliopistossa ja 70-vuotias Ada E. YonathWeizmann-instituutissa Israelissa.Tutkijakolmikko on röntgenkristallografianavulla onnistunut selvittämään äärimmäisenpienen mutta äärimmäisen tärkeänsoluelimen, ribosomin, rakenteen atomintarkkuudella.Aikanaan mahdottomaksi arvioitu työ veikaikkiaan vuosikymmeniä, sillä ribosomistalöytyi atomeja yhteensä satojatuhansia.Yhdessä solussa taas on kymmeniätuhansiaribosomeja.Vain parinkymmenen nanometrin kokoisetribosomit ovat koostaan huolimattasolujen monimutkaisimpia koneita, joidentyönä on valmistaa valkuaisaineita eli proteiineja.Tuhannet erilaiset proteiinit puolestaanvastaavat muun muassa ihmisen elämästäsen kemiallisesta tasolla katalysoimallaelimistön kemiallisia reaktioita.Tehokkaampia lääkkeitäRakenteen selvitysurakkansa jälkeen nobelistitovat rakentaneet ribosomeista pikkutarkkojakolmiulotteisia malleja. Ne taasovat ensiarvoisen tärkeitä työkaluja lääketutkijoille,sillä malleista paljastuu, kuinkaantibiootit pääsevät tekemään työtään solunsisällä.Mallien avulla lääkekehittäjät voivatsuunnitella entistä tehokkaampia aseitamonen infektion hoitoon, sillä bakteerienkimppuun käydessään antibiootit sitoutuvatnimenomaan bakteerisolun ribosomeihin.Ihmissolun ribosomit modernit lääkkeet sensijaan osaavat jättää rauhaan.Bakteeritkaan eivät alistu lääkeaineenhyökkäykseen suosiolla, vaan hiovat kokoajan puolustuskykyään vastaan entistä pitävämmäksi.Uudet antibiootit käyvätkin yhä tarpeellisemmiksisitä mukaa kuin vanhat lääkkeetmenettävät tehoaan. Muun muassa pelättysairaalabakteeri, metisilliinille vastustuskykyinenstafylokokkibakteeri mrsa peittoaanykyantibiootit mennen tullen. Mrsa:nnujertavan teholääkkeen kehittäminen olisipalkinnon arvoinen suoritus.Hatunnosto DarwinilleRibosomitutkijakolmikon Nobelia pidetäänkunnianosoituksena myös evoluutioteoriankehittäjälle Charles Darwinille, jonkakaksinkertainen juhlavuosi 2009 on. Tasan200 vuotta sitten syntynyt Darwin julkaisimullistavan pääteoksensa Lajien synty 150vuotta sitten, 1859.Yhä uusien sukupolvien Nobel-tason tutkimustodistaa entistä vankemmin oikeaksiDarwinin teorian siitä, että eliölajien – mukaanlukienihmisten – ominaisuudet periytyvätja että genomissa tapahtuu sattumanvaraisiamuutoksia, joiden seurausta nykyisenelämän monimuotoisuus on.Dna:n kaksoiskierrerakenteen keksiminentoi aikoinaan (1962) tiedepalkinnoistaarvostetuimman maailmankuululle kolmikolleJames Watson, Francis Crick jaMaurice Wilkins. Osansa palkinnosta olisiansainnut vuonna 1958 menehtynyt RosalindFranklin.Roger Kornberg, nobelisti vuodelta2006, selvitti, kuinka dna:han koodattu tietosiirtyy ribosomiin, jonka arvoituksen tämänvuoden palkintokolmikko puolestaanavasi.16Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

University of California, San FranciscoJohns Hopkins MedicineJussi PuikkonenAustralialaissyntyinen professori ElizabethBlackburn, 61, työskentelee Kalifornianyliopistossa.Biologinen kello tikittääBiologinen kellomme tikittää solujenjakautumisen tahtiin. Tikityksen yksityiskohtienselvittäminen toi tämänvuotisenlääketieteen ja fysiologian Nobelin kolmikolle,joka kartoittaa solun ikääntymisen jasamalla oman vanhenemisemme mekanismeja.Yhdysvaltalaiset Elizabeth Blackburn,Carol Greider ja Jack Szostak ratkaisivatpalkintolautakunnan mukaan yhden suuristabiologisista arvoituksista: miksi kromosomitkykenevät kopioitumaan täydellisesti,kun solut elämämme aikana kuitenkinjakaantuvat yhä uudelleen ja uudelleen.48-vuotias Carol Greider on Baltimoressasijaitsevan Johns Hopkins -yliopistonprofessori.Kolmikko keksi salaisuuden piilevänsolun telomeereissä, kromosomien päissäsijaitsevissa dna-pätkissä. Jo aiemmin ontiedetty ikääntymisen liittyvän telomeerienjatkuvaan lyhenemiseen.Nobelistit havaitsivat, että juuri telomeerinyksilölliset dna-jaksot suojaavat kromosomianiin, ettei se hajoa solujen jakaantumisprosessissa.Yhteys syöpätauteihinTelomeereillä näyttää olevan yhteys paitsivanhenemiseen myös syöpien syntyyn.Britanniassa syntynyt Jack Szostak, 57,on opiskellut Kanadassa ja tehnyt elämäntyönsäeri tutkimuslaitoksissa Yhdysvalloissa.Vaikka normaalin solun telomeerit kokoajan lyhenevät, syöpäsolut onnistuvat jostakinsyystä pitämään omat telomeerinsä mitassaan.Sen ansiota on myös syöpäsolujenkyky lisääntyä ja levittäytyä elimistöön.Blackburnin, Greiderin ja Szostakin työtuo kaivattua lisätietoa syöpätutkimukseen,joka yrittää selvittää syöpäsolujen menestyksensalaisuutta. Jos ”pahojen” solujenkintelomeerit saataisiin katkottua, oltaisiinaskeleen verran lähempänä syövän voittamista.Tutkijoilla on kuitenkin vielä pitkätaival edessään.Valon tuojatVuoden 2009 fysiikan Nobelin palkinnonsaajia ovat kiinalainen Charles K. Kaoja toisen puolikkaan palkinnosta keskenäänjakavat pohjoisamerikkalaiset George E.Smith ja Williard S. Boyle.Tutkijanuransa jo loppuun saattanut kolmikkokehitti 1960-luvulta alkaen valokuitu-ja valokennoteknologiaa, johon modernitietoliikenne ja kuvaustekniikka pitkältiperustuvat.Shanghaissa syntyneen, Britanniassa jaHongkongissa työskennelleen Kaon ansiotaovat optiset kaapelit, joita pitkin tieto siirtyynykyistä huimaa vauhtiaan.Kanadalaissyntyinen Smith ja yhdysvaltalainenBoyle taas kehittivät ccd-kennot,joiden avulla toimivat muun muassa digikamerat.Kenno muuttaa valon sähköisiksisignaaleiksi, jotka muotoutuvat edelleen digitaalisenjärjestelmän nolliksi ja ykkösiksi.Myös kuvien siirtäminen valokuituverkossapohjautuu ccd-kennoon.Chinese University of Hong Kong85-vuotiasWilliard Boyle ontämän vuodennobelistien seniori.National Academy of EngineeringCharlesKao on tehnyttutkimustaanBritanniassaja Hongkongissa.National Academy of EngineeringGeorge Smith tekiuransa Bells-laboratoriossa,kuten myösWilliam Boyle.Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 17

UUTISIAJyväskylän Keljonlahteenensi keväänävalmistuva voimalaitostuottaa seostuhkianoin 30 000tonnia vuodessa.Biovoimalan tuhkathyötykäyttöön lähiseudullaElina SaarinenKeski-Suomessa käynnistyneessä ainutlaatuisessa hankkeessa etsitään uudenlaisia mahdollisuuksiahyödyntää biovoimaloiden tuhkia lähialueella. Tuhkien hyötykäyttö säästäisi voimalaitoksille pitkän pennin.Samalla pienenisivät monen käyttäjän materiaalikustannukset.VTT:n vetämässä kaksivuotisessa hankkeessahaetaan käyttökohteita Jyväskylänseudun biovoimaloiden tuhkalle.Jyväskylän Keljonlahteen rakennettavassa,ensi keväänä käyttöön otettavassa biovoimalaitoksessasyntyy turve- ja puutuhkaanoin 30 000 tonnia vuodessa, Rauhalahdenjo toimivassa voimalassa 10 000 tonnia.Jos koko määrä sijoitettaisiin kaatopaikalle,laitosten kustannukset voisivat pahimmassatapauksessa nousta jopa miljooniin euroihinvuodessa.Tuhkien hyötykäyttöä selvittäviä projektejaon käynnissä ympäri maata, mutta Keski-Suomenhankkeessa kartoitettavien vaihtoehtojenskaala on harvinaisen laaja: siihenkuuluvat muun muassa maanrakentaminen,betonin valmistus ja lannoitekäyttö.Keski-Suomessa tutkitaan myös tuhkanhyödyntämistä asfaltin täytejauheena ja sementinraaka-aineena. Lisäksi mietinnässäovat mahdolliset täysin uudenlaiset kierrätystuotteet.”On hyvä, että olemme saaneet mukaanhankkeeseen yritykset kaikista pääkäyttökohteista.Paikallisille yrityskumppaneilleei ole tarvinnut perustella, miksi tällainenhanke oli tarpeen”, sanoo projektipäällikköKirsi Korpijärvi, joka työskentelee VTT:nbioenergian osaamiskeskuksessa Jyväskylässä.Ongelmana haitta-aineetHaasteita tuhkien hyötykäytölle asettavatniiden koostumus ja laatu. Tuhkien ominaisuuksiinvaikuttavat etenkin voimaloidenpolttoaineet ja niiden seossuhteet.Seostuhkista, kuten turve-puutuhkista,on vaikea saada tasalaatuista. Myös korkeathaitta-ainepitoisuudet saattavat estääniiden hyötykäytön. Turvetuhkissa voi ollaliikaa arseenia ja puutuhkissa kadmiumia.Haitta-aineiden liukoisuuskin on tärkeä tekijäetenkin mietittäessä tuhkien käyttöämaanrakentamisessa. Turve-puutuhkien ravinnepitoisuudettaas ovat usein niin alhaisia,ettei niitä kannata käyttää metsän lannoittamiseen.Jyväskylän projektissa on mukana myöstuhkaa nimenomaan metsälannoitteeksikierrättävä ja rakeistava FA Forest Oy.”Huolehdimme nyt parinkymmenen voimalaitoksentuhkista Suomessa. Olemmeanalysoineet paljon erilaisten tuhkien ravinne-ja haitta-ainepitoisuuksia, ja voimmekäyttää kokemustamme ja tietoammetässä hankkeessa. Samalla meille voi tullauusia ideoita, joiden avulla voimme kehittääomaa toimintaamme”, kertoo FA Forestinkehityspäällikkö Mikko Räisänen.VTT:n tutkijat puolestaan pyrkivät erierotus- ja jalostustekniikoiden avulla poistamaanhyödynnettävistä tuhkajakeista haitta-aineet,kuten raskasmetallit.Jyväskylän hankkeen tuloksista voidaanjatkossa ottaa oppia myös muualla Suomessa.”Puu-turvetuhkia syntyy vuosittain noin500 000 tonnia. Niistä hyödynnetään tällähetkellä ehkä puolet”, Kirsi Korpijärviarvioi.Voimalaitostuhkien hyötykäytön tehostamistaedellyttää jätelainsäädäntö. Tuhkatpitäisi ensisijaisesti hyödyntää, jos seon teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.Hyötykäytöllä on monta etua: rahaa jaluonnonmateriaaleja säästyy. Uusiotuotteidenominaisuudet saattavat olla jopa muitaparempia.Elina Saarinen18Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Suomalainenvaihdevuosilääkeetenee lupaavastiTurkulaisen Hormos Medicalinlääkekeksintö voi pian hakeamyyntilupaa. Vaihdevuosilääkkeeseenliittyvät kliiniset tutkimuksetpotilailla eri maissa ontehty, ja tulokset ovat olleet odotetunhyvät. Uutuuden odotetaanpääsevän maailmanmarkkinoillevuonna 2011.Turussa kehitetty Ophena ontäsmälääke, joka on tarkoitettuvaihdevuosien jälkeisen estrogeenipuutoksenaiheuttamiinvaivoihin, erityisesti emättimenkuivuuteen. Siitä kärsii menopaussinjälkeen 40 prosenttianaisista.Suomalaisvalmiste on maailmanensimmäinen vaihdevuosihoito,joka ei sisällä estrogeenia.Niin lääkärit kuin potilaatkinHormos on tätä nykyäosa amerikkalaistaQuatRx-yhtiötä, muttalääkeinnovaatio onkehitetty alusta alkaenSuomessa.välttelevät usein nykyisiä estrogeenipitoisiavoiteita, koska hormoninkäyttöön liittyy tutkimustenmukaan terveysriskejä. Vaikuttavanaaineena lääkkeessä onospemifeeni.Tuotteen etuna on lisäksi, ettäsitä ei käytetä paikallisesti voiteenavaan tabletti nielaistaansuun kautta, mitä potilaat pitävätmiellyttävämpänä vaihtoehtona.Hormos Medicalin toimitusjohtajaRisto Lammintaustapitää uutuuden näkymiä erittäinlupaavina. Lääkeaineen ja tablettienvalmistuksen on laskettutuovan Suomeen parhaimmillaansadan miljoonan dollarin vuositulot.Lääkkeen vuosittainen kokonaismyyntivoisi kohota jopamiljardiin dollariin.ScanstockphotoJukka UotilaKävijätutkimuksen mukaan 86 prosenttiavuoden 2008 PlasTec -tapahtumaan tulleistatekee yrityksessään hankintapäätöksiä.Toinen PlasTectapahtumaHelsinkiinensi huhtikuussaMuovi- ja kumiteollisuuden PlasTec-ammattitapahtumajärjestetään toisen kerran ensi keväänä. PlasTec2010 pidetään Helsingin messukeskuksessa 13.–16.huhtikuuta yhdessä viiden muun teollisuustapahtumankanssa. Kokonaisuuteen kuuluvat metalli- jakonepajateollisuuden FinnTec, teollisuuden työkalujaesittelevä ToolTec, teollisuuden pintakäsittelynja korroosioneston Pinta, konepajan materiaaleja jaosavalmistusta esittelevä Materia ja uutuutena meriteollisuusklusterinSeaTec Helsinki.Keväällä 2008 järjestetty ensimmäinen PlasTeclunasti Suomen Messujen mukaan paikkansa alanammattilaisten kouluttautumis- ja kohtaamispaikkana.Yhdessä FinnTec- ja ToolTec-tapahtumien kanssaPlasTec keräsi yli 17 000 kävijää. Näyttelytilanmyynti ensi kevään tapahtumaan on käynnissä. Lisätietojalöytyy osoitteesta www.plastec.fi.Kemia-lehti ja sen sisarlehti Uusiouutiset ovat Plas-Tec 10 -tapahtuman mediayhteistyökumppaneita.Jukka UotilaKeväällä 2009 järjestetty ChemBio-näyttely keräsi kemian alan ammattilaiset Helsinginmessukeskukseen.Seuraava ChemBiovuonna 2011Seuraava ChemBio Finland -tapahtumasiirtyy pidettäväksi vasta vuonna 2011.Alun perin messut oli määrä järjestää keväällä2010.Tapahtumakokonaisuuden uudet päivämäärätovat vielä päättämättä, mutta asiaratkeaa lähiaikoina, kertoo messujärjestäjäSuomen Messut. Syynä siirtoon onalan yritysten yleinen toive näyttelyn pitämisestäjoka toinen vuosi.Järjestyksessä toinen kansainvälinenHelsinki Chemicals Forum (HCF) sensijaan pysyy alkuperäisellä paikallaan.Alan päättäjät ja vaikuttajat kokoontuvatkemikaalifoorumiin 20.–21. toukokuuta2010.Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 19

UUTISIAHälytysjärjestelmä varoittaakemikaalionnettomuuksistaHelsinki valmistautuusähköautoihinHelsingin Energia perustaa pääkaupunkiin kännykälläohjattavan sähköautojen latausjärjestelmän.Ensimmäinen latauspiste avataan ydinkeskustaankuluvan marraskuun aikana.Laajempaa järjestelmää suunnitellaan kokeilupisteestäkertyvien kokemusten pohjalta. Sähkö-20Ari Pihlainen, Bannergear OyUusi järjestelmäparantaakansalaistenturvallisuuttasuuronnettomuustilanteissa.Esimerkiksikemikaalipilvenkulkeutumisestasaadaan nopeastitarkkaatietoa.Suomeen on kehitetty kansallinen varoitus- jahälytysjärjestelmä kemikaalionnettomuuksien,luonnonkatastrofien, kuten maanjärjestysten, jamuiden uhkatilanteiden varalta.Pelastustoimet voidaan kohdentaa järjestelmänavulla tehokkaammin, sillä turman sattuessa systeemituottaa viranomaisille valmiiksi analysoituatietoa päätöksenteon tueksi.Systeemi myös luo tapahtumasta tilannekuvan,joka välittää päättäjille tarpeellista informaatiotakokonaisuuden hallintaa varten. Alustavaa tietoasiitä, missä mahdollinen onnettomuus voisi aiheuttaavakavimmat seuraukset, tarjoaa ennakoivariskianalyysi.Olennainen osa järjestelmää on tiheä langatonanturiverkko, joka mittaa sekä tehtaiden kemikaalipäästöjäettä säätietoja ja välittää tiedot Ilmatieteenlaitokseen, joka tekee arvion mahdollisenkemikaalipilven suunnasta ja leviämisestä. Tiedotpilvestä ilmoitetaan suoraan vaara-alueena, ei pitoisuuksina.Onnettomuuden vaikutusaluearvioon yhdistetäänmyös asukas- ja läsnäolotiedot. Kun tietouhan alla olevasta ihmismäärästä saadaan nopeasti,nopeutuvat myös ihmisten evakuointi ja sairaaloidenvalmiustilan sekä sairaankuljetuskapasiteetinnostaminen.VTT:n, Ilmatieteen laitoksen, Teknillisen korkeakoulunja Helsingin yliopiston kehittämän järjestelmänensimmäinen pilotti on jo rakennettuyhteen Kemiran tehtaista. Kemira kuului tutkimushankkeenyritysosapuoliin.autojen yleistyminen edellyttää kattavaa latausverkostoa.Yhtiön tutkimushankkeessa kartoitetaan pääkaupunkialueensähköautoskenaarioita vuoteen2030 asti. Erityishuomio on latausteknologioissaja latausinfrastruktuurissa. Tutkimukseen osallistuumyös Teknillinen korkeakoulu.Pääkaupunkiseudun tieliikenteessä ajetaanvuodessa viisi miljardia kilometriä, suurimmaksiosaksi henkilöautoilla. Jos liikenteestä puoletajettaisiin ladattavilla sähköautoilla, sähköä tarvittaisiinnoin 500 gigawattituntia, joka merkitsee10 prosenttia Helsingin sähkönkulutuksesta.Esimerkiksi kaavaillut merituulipuistot kattaisivatmäärän moninkertaisesti.ScanstockphotoHavainnekuva latauspisteestä. Sähköautojenyleistyminen olisi iso askel ilmastonmuutoksentorjunnassa.SÄHKEITÄOutotecostaa LaroxinMineraalien ja metallien prosessijärjestelmiätoimittavaOutotec ostaa suodatinvalmistajaLaroxin. LunastettuaanLaroxin pääomistajien 90 prosentinomistusosuuden Outotectekee pakollisen ostotarjouksenyhtiön lopuista osakkeista.Espoolaisen Outotecinviime vuoden liikevaihto oli1,2 miljardia ja lappeenrantalaisenLaroxin reilut 200 miljoonaaeuroa. Molemmat ovatmaailmanlaajuisia toimijoita.RaisionkolesterolikeksintöKolumbiaanRaision kasvistanoliesteriäsisältävät Benecol-tuotteetvalloittavat Etelä-Amerikkaa.Yhtiö on lisensoinut kolesteroliaalentavan innovaationsauudelle kolumbialaiselleyhteistyökumppanilleen. Kolumbiankauppojen hyllyilleilmaantuvat muun muassakolesterolia laskeva maito, jugurttija erilaiset juustot. Benecol-tuotteitamyydään nyt 30maassa viidellä mantereella.Orion jaDelSiTechtutkimusyhteistyöhönOrion alkaa hyödyntää turkulaisenDelSiTechin patentoimaalääkeannosteluteknologiaaomien lääkemolekyyliensäsovellusalueilla. Piipohjaistateknologiaa voidaankäyttää pienimolekyylistenlääkeaineiden sekä biolääkkeiden,kuten proteiinien, polysakkaridienja virusten, kontrolloituunannosteluun. Senpääkäyttöalueita ovat implantitsekä ihonalainen ja lihakseenkohdistettava lääkitys syövänhoidossaja neurologian jaortopedian sovelluksissa.Kemian uutiskirjeelläon jo yli 3000 lukijaa.Tilaa veloituksetonuutiskirje:www.kemia-lehti.fiKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Uusi pikatesti löytäänopeasti sairaalabakteerinTurkulainen Abacus Diagnostica on kehittänyt uuden, nopeanmenetelmän sairaalabakteeri mrsa:n löytämiseen. Turunyliopiston biotekniikan laitoksessa kehitettyyn dna-määritysteknologiaanperustuva testi tulee ensi vuonna myyntiin Euroopanalueella.Uutuustestillä on yleisesti käytössä oleviin nykymenetelmiinverrattuna se etu, että se antaa luotettavan testaustuloksenpotilasnäytteestä noin tunnissa, mikä mahdollistaa pikaiset jatkotoimenpiteet.Lisäksi testaus voidaan tehdä tavanomaisissalaboratoriotiloissa.Nukleiinihappomääritysteknologiaan pohjautuvan testausjärjestelmänkeskeisiä elementtejä ovat Abacusin itse kehittämätja valmistamat määrityskohtaiset, kertakäyttöiset muovisettestilastut. Tulosten lukemiseen tarvittavan analysaattorintuotekehityksen ja tuotannon yhtiö on ulkoistanut kotimaistenalihankkijoidensa verkostolle.Abacusin seuraava tuote on sukupuolitaudit klamydian jatippurin tunnistava testipari. Se on määrä saada markkinoilleloppuvuodesta 2010.Yhtiön kehityshankkeen viimeistä vaihetta vauhdittaa rahoitus,jonka Tekes myönsi sille lokakuussa.Antibiooteillevastustuskykyinenmrsa-bakteeri onsairaalalääkäreidenkasvavahuolenaihe erityisestiKeski- jaEtelä-Euroopassa.Kuvat: ScanstockphotoMännyistä saatavaa öljyä käytetään teollisuudessa tuhansiin tarkoituksiin.Osa voitaisiin jalostaa biodieseliksi.Arizona pohtiibiodieseltuotantoaMaailman johtava mäntyöljynjalostaja Arizona Chemicalmiettii biodieselin tuotannonkäynnistämistä tehtaissaan. Öljynkäyttäminen kokonaan biodieselinvalmistukseen ei kuitenkaanole yhtiön omien selvitysteneikä muiden viimeaikaistentutkimusten mukaan kestävää.Yhtiön Euroopan-johtajanJuhani Tuovisen mukaanArizona haluaa käyttää arvokkaan,niukan luonnonaineenainesosat vastuullisesti ja kestävänkehityksen kannalta optimaalisesti.Yhtiö on käyttänytitse ja myynyt jalostusprosessistajäljelle jäävää mäntypikeäbiopolttoaineena energiaksi jalämmitykseen.Arizona selvittää nyt, mitkämäntyöljyn komponentit on taloudellisestija ympäristön kannaltajärkevää jalostaa teollisuudenraaka-aineiksi ja mitkäbiodieseliksi.Yhtiö on vuosien mittaan kehittänythuomattavan määränsovelluksia mäntyöljyjalosteille,joita käytetään muun muassamaali-, paino-, lääke-, päällyste-,elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa.Arizona Chemicalilla on viisitehdasta Yhdysvalloissa ja viisiEuroopassa, suurimmat Oulussaja Ruotsin Sandarnessa. Yhtiölläon valmiina biodieselin valmistukseentarvittava teknologia,joka olisi otettavissa käyttöönpuolessa vuodessa Oulunja Sandarnen jalostamoissa.Nuoret membraanitutkijatLappeenrantaanLappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n membraanitekniikantutkimusryhmä isännöi seuraavaa Network Young Membrains(NYM) -tapaamista. Järjestyksessä kahdestoista NYMtapahtumapidetään Lappeenrannassa 7.–9.6.2010. Vuosittaisissakokouksissa on esillä alan koko kirjo polttokennoista jakaasunerotuksesta vedenpuhdistukseen. Tapaamisiin osallistuusatakunta nuorta tutkijaa ympäri maailmaa.SÄHKEITÄ

UUTISIAKemianteollisuus kuuluumuun muassa miljoonakaupunkiPietarin vahvoihinaloihin.SÄHKEITÄAkzon saostuskemikaaliliiketoimintaKemiralleKemira on ostanut Akzo Nobelin rautapohjaistensaostuskemikaalien myynninja toimituksen Pohjoismaissa. Liiketoimintamuodostaa 20 prosenttia Ruotsin rautapohjaistensaostuskemikaalien markkinoista.Kemikaaleja käytetään vedenkäsittelyssä.Kauppahintaa ei julkistettu.Suomen ja Venäjänkemiayhteistyö jatkuuKemianteollisuus ry ja Venäjän kemianjärjestöRossiski Sojuz Himikov ovat sopineetalan yritysten ja järjestöjen välisenyhteistyön jatkumisesta. Ympäristö-, terveys-ja turvallisuuskysymyksiin keskittynytyhteistyö laajenee jatkossa lainsäädännöntoimeenpanoon.Olennainen osa sopimusta on yritystenvälinen vuorovaikutus, jossa noudatetaankaikilta osin kilpailulainsäädännön vaatimuksia.Kemianteollisuus ja Kemianliitto solmivatyhteistyösopimuksen vastaavien venäläisorganisaatioidenkanssa vuonna 2005.Sen tuloksena Venäjän kemianteollisuushyväksyttiin syksyllä 2007 mukaan kemianteollisuudenkansainväliseen ResponsibleCare (Vastuu huomisesta) -ohjelmaan.Kuvat: ScanstockphotoOneMed LabVWR InternationalilleMaailmanlaajuinen laboratoriotuotteidenjakelija, amerikkalainen VWR Internationalostaa OneMed Groupin laboratorioliiketoiminnanOneMed Labin. Kahdeksassamaassa toimiva OneMed Lab onsuurimpia laboratoriolaitteiden, -kemikaalienja -tarvikkeiden jakelijoita Suomessa,Ruotsissa ja Norjassa. Yhtiön Suomentoimipiste sijaitsee Vantaalla. Kauppa täydentääVWR:n kemikaalien, tarvikkeidenja life science -tuotteiden ja -palveluidenvalikoimaa Pohjoismaissa.Venäjällä toimii yli 600 suurta ja keskisuurtakemianteollisuuden yritystä ja satakuntaalan tutkimuslaitosta. Alan henkilöstömääräon runsaat 800 000.Afrikkalainen sikaruttosaapui itärajalleLeningradin hallintoalueella lähellä Pietariaon todettu afrikkalaista sikaruttoa. Tautiinsairastuneet siat lopetettiin heti.Afrikkalainen sikarutto on helposti leviävävakava eläintauti, jota tavataan yleisestijuuri Afrikassa ja lähinnä vain siellä. Mantereenulkopuolella tartuntoja on aiemmintodettu Euroopassa Sardiniassa sekä Kaukasuksellaja eteläisellä Venäjällä.Viruksen aiheuttamaa afrikkalaisperäistäsairautta esiintyy kotisikojen lisäksi villisioissa.Tautia levittävät myös puutiaiset.Ruton akuutin vaiheen oireita ovat korkeakuume, nopeasti vaikeutuva hengitys sekäverenpurkaukset iholla ja sisäelimissä. Niitäseuraa kooma ja sitten kuolema muutamassapäivässä. Sairastuvuus tautiin on korkea,usein sataprosenttinen.Jos afrikkalaisen sikaruton epäillään le-Afrikkalaistasikaruttoalevittävätvillisiat, jotkavoivat itse ollaoireettomiakantajia. Tautitarttuu myössaastuneenrehun välityksellä.vinneen suomalaissikalaan, asiasta on ilmoitettavavälittömästi eläinlääkärille. Evirassaon valmius taudin toteamiseen. Rutonmääritys voidaan tehdä joko osoittamallavirus kuolleiden sikojen elimistä tai vasta-aineitasian seerumista.Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen.

Syntetisoija Stephen ClarkRakentaa jättiläisiäGambieerihappo A on pian saatu syntetisoiduksi. Urakka onvaatinut tutkijaryhmältä lähes kahden vuosikymmenen työn.TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUGambieerihappo A:n synteesi lähestyyloppuaan. Tutkimus on poikinut lukuisiajulkaisuja alan merkkilehdissä.Glasgow’n yliopiston orgaanisen kemianprofessori Stephen Clark on ryhmineentaistellut tietään kohti yhdisteen kokonaissynteesiäjo 1990-luvun alusta, siis melkein20 vuotta. Tulospainotteisessa maailmassamoinen pitkäjänteisyys on suorastaan hämmästyttävää.”Tällainen tutkimus ei sovi jokaiselletutkijalle. Epäonnistumisia tulee paljon,mikä helposti lannistaa nuoren tutkijan”,myöntää Clark, joka paneutuu tutkimustyössäänmonimutkaisten luonnonaineideneli niin sanottujen superhiiliyhdisteidensynteesiin.Gambieerihapot ovat hyvin suurikokoisiapolyeettereitä, joiden molekyylipaino onyli 1 000 gmol -1 . Erittäin bioaktiivisia happojatavataan punaisiksi aalloiksi kutsuttujenleväkukintojen yhteydessä. Luonnossayhdisteet esiintyvät kuitenkin niin pienissäpitoisuuksissa, että niitä ei pystytä eristämäänriittävästi biologisiin tutkimuksiin.Ainoa tapa saada aineita käyttöön onniiden syntetisointi.Seuraava kohde kiikarissaKokonaissynteesi eli luonnonaineensynteesi yksinkertaisistakaupallisista lähtöaineista kuuluukemian haastavimpiin aloihin. Vaikkasynteetikkojen työkalupakki on vuosikymmentensaatossa laajentunut huomattavasti,gambieerihappojen kaltaiset suuret, monimutkaisetyhdisteet asettavat yhä heille isojahaasteita.”Sopivien menetelmien puutteessa olemmekehittäneet niitä itse”, Clark kertoo.Ensi kertaa Suomessa vieraillut professoriluennoi aiheesta Teknillisessä korkeakoulussa,jonka orgaanisen kemian laboratoriossatehtävä tutkimus on perinteisestikeskittynyt luonnonaineiden kokonaissynteesiin.Clark oli TKK:ssa lokakuussa väitelleenJatta Ahon vastaväittäjä.Clarkilla on kiikarissa jo seuraava synteesikohde:supermyrkyllinen siguatoksiiniStephen Clark kertoi työstään kiinnostuneellekuulijakunnalle.(CTX-3), joka on rakenteellisesti samankaltainenkuin gambieerihappo A.Oskari Karjalainen ja Essi KarppanenDiplomi-insinööreiksi valmistuvatkirjoittajat työskentelevät Jatta Ahonväitöstutkimusta ohjanneen TKK:nprofessorin Ari Koskisen ryhmässä.Ari KoskinenKohti levämyrkyn kokonaissynteesiäSuomalaistutkimus on ottanut uuden askeleenmatkalla kohti pektenotoksiini-2:n kokonaissynteesiä.Tutkija Jatta Aho kehitti väitöstyössäänvalmistusmenetelmän pektenotoksiiniensuuren laktonirakenneyksikön erittäin herkästihajoavalle AB-spiroketaalirakenteelleja viereiselle CDE-rengasrakenteelle. Ki-neettinen happokatalysoitu spiroketalisointion ensimmäinen menetelmä haastavanepäanomeerisen AB-spiroketaalirakenteensyntetisoimiseksi päätuotteena.Aho syntetisoi molekyylin hiilirungon rakentamallaensin pienempiä fragmentteja,jotka lopuksi kytkettiin yhteen. C-renkaanja DE-fragmentin kytkennässä käytettiinerittäin selektiivistä aldolireaktiota, ja A-rengas kytkettiin edelleen CDE-renkaaseenristimetateesin avulla.Tulevaisuuden syöpälääke?Pektenotoksiinit ovat Dinophysis-suvunpanssarisiimalevien tuottamia myrkyllisiäaineita. Ne ehkäisevät erilaisten syöpäsolujenkasvua häiritsemällä solun aktiinitukirangantoimintaa.Vaikka pektenotoksiineja on löydetty pieninämäärinä panssarisiimaleväkukinnoistaympäri maailmaa – Suomen ympäristökeskuksentutkimuksissa myös Suomenlahdelta– niiden roolia merten ekosysteemeissä eitunneta kovinkaan hyvin.Pektenotoksiinien eristäminen kukinnoistaon äärimmäisen työlästä, eikä niitä saadaluonnosta riittävästi lääketieteellisen tutkimuksentarpeisiin.Petri Pihko ja Jatta AhoPetri Pihko on Jyväskylän yliopistonprofessori ja TKK:n dosentti, joka onohjannut Jatta Ahon jatko-opintoja.Petri PihkoKuvassa a) gambieriinihappo A, b) pektenotoksiini-2,c) pektenotoksiini-2 sitoutuneenaaktiiniproteiiniin.Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 23

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUJalokaasumolekyylejäja hidastettua tunnelointiaYhteensä 23 uutta ksenonia, kryptonia ja argonia sisältävääepäorgaanista ja orgaanista molekyyliä on nähnyt päivänvalonHelsingin matriisi-isolaatiolaboratoriossa.Helsingin yliopiston professorin MarkkuRäsäsen johtama valokemian jakiinteän tilan spektroskopian tutkimusryhmäon tehnyt monta merkittävää tieteellistälöytöä. Ryhmä tunnetaan erityisesti uusienjalokaasumolekyylien tekijänä ja karakterisoijana.Helsinkiläiset ovat ensimmäisinä maailmassakyenneet valjastamaan argonatominneutraaliin kemialliseen yhdisteeseen.HArF on hyvä esimerkki siitä, kuinka sopiviakokeellisia olosuhteita voidaan hyödyntääuudessa, mielenkiintoisessa kemiassa.Tutkijoiden suuria haasteita on saada vielätoistaiseksi kemiallisesta yksinäisyydestänauttivat helium ja neon osallistumaankemialliseen sidottujen molekyylien muodostamiseen.Kylmien kiteiden avulla löytöjään tehneelläryhmällä on laaja kokemus myösmolekyylien isomerisaatioreaktioidenseikkaperäisestä tutkimuksesta. Erityisestimuurahaishapon korkeamman energiakonformeerin,ns. cis-muurahaishaponspektroskooppinen karakterisointion saanut laajaa kansainvälistähuomiota.Vaikka molekyyli tunneloituualhaisissa lämpötiloissanopeasti takaisin alhaisimmanenergian muotoon,kylmä jalokaasuympäristötarjoaa spektroskopiallemahdollisuudenselvittää molekyylin rakennettaja ominaisuuksia.Kohti unelmaaMarkku Räsäsen ryhmäntoinen osaamisalue, molekyylienväliset vuorovaikutukset,on tarjonnut uudennäkökulman nopeasti tunneloituvienrakenneisomeerientutkimukselle. Cis-muurahaishappoon osoittautunutesimerkiksi molekyylistä, jossatunneloitumisprosessi voidaan pysäyttääkompleksoimalla molekyyli toisenmolekyylin kanssa.Näitä esimerkkejä löytyy jo viimeaikaisistatutkimuksista muurahaishappodimeerilläja muurahaishapon ja vedenkomplekseilla. Muurahaishapon tapauksessakokeissa on myös todennettu ns.konformaatiomuisti: molekyylin hajotessasyntyvät molekyylit ovat riippuvaisia hajoavanmolekyylin rakenteesta. Tämä avaauusia mahdollisuuksia haluttujen reaktiotuotteidenja reaktiopolkujen valinnalle.Alhaisten lämpötilojen matriisit toimivaterinomaisina tutkimusympäristöinä heikkojenkemiallisten vuorovaikutusten tutkimuksessa,sillä kylmässä ympäristössä molekyylienlämpöliike laantuu merkittävästi.Kun mukaan yhdistetään selektiivinenmolekyylien konformeerirakenteen muokkauslasereiden avulla, olemme taas askeleenlähempänä kemistien suurta unelmaa– kemiallisen reaktion täydellistä hallintaa.Jan LundellKirjoittaja on Jyväskylänyliopistonkemian professori.jan.c.lundell@jyu.fiNigel YoungMatriisi-isolaatiojähmettää molekyylitMatriisi-isolaatiolla tarkoitetaan menetelmää,jossa tutkittava näyte jäähdytetäänalhaiseen, jopa noin neljän kelvinasteenlämpötilaan. Kiinteää, kylmää näytettävoidaan käyttää reaktioympäristönä stabiloimaanradikaaleja, reaktion lyhytikäisiävälituotteita, ja hidastamaan muutennopeita kemiallisia reaktioita.Kylmä, inertti ympäristö mahdollistaamolekyylien rakenneominaisuuksien tutkimuksenoptisen spektroskopian avulla,sillä vain hyvin harva molekyyli pyörii tailiikkuu, vaan ne kohmettuvat odottamaantutkijoita.Helsingin yliopistossa menetelmää onkäytetty jo yli 30 vuotta. Tekniikka on yhdistettyspektroskooppisiin tutkimusmenetelmiinnäytteiden ja molekyylien koestamiseksi.Nykyisin tekniikkaa sovelletaan kymmenissälaboratorioissa ympäri maailmaa.Suomen toinen matriisi-isolaatiolaboratoriotoimii Jyväskylän yliopistonNanotiedekeskuksessa.Arvokas tunnustuskollegoiltaMarkku Räsäsen työ palkittiin tänävuonna alan arvostetuimmalla palkinnolla.Joka toinen vuosi jaettava Pimentel-palkintomyönnetään merkittävästäpanoksesta matriisi-isolaatiotekniikansoveltamisessa.Palkinnon saaja valitaan äänestyksellä,jossa jokaisella matriisi-isolaatiolaboratoriollaon käytössään yksiääni. Valinta kuvastaa siten koko kansainvälisentutkimuskentän arvostusta.Palkinto on nimetty matriisi-isolaatiotekniikanisän, George C. Pimentelinmukaan. Yhdysvaltalaiskemistioli kiinnostunut erityisesti kaasutilassalyhytikäisten reaktion välituotteidenspektroskooppisesta karakterisoinnista.Markku Räsänen vastaanottiPimentel-palkinnonIson-Britannian Oxfordissaheinäkuussa järjestetyssäkongressissa.24Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Pub 90x266-Captair-Kemia.indd 2 19/10/09 15:34:59TELKOROADSHOW-09OHJELMAklo 9.00klo 9.15klo 9.30klo 10.15klo 11.15klo 12.00klo 13.0016.11.2009Porvoo, Edupoli17.11.2009Turku, Hamburger BörsAamukahviAvaus ja lyhyt markkinakatsaus, Erik LähteenmäkiBiomuovien käyttösovelluksia Suomessa, Teemu LeissoGuttaperkan sukulaiset TPE ja TPU, Arto HeinonenSuperjäykät muovit metallin tilalle, Pasi JärvinenLounasRuiskuvalukoneen sähkönkulutus, Engel Finland OyIlmoittautumiset: roadshow09@telko.com18.11.2009Tampere, hotelli Ilves19.11.2009Vaasa, hotelli Vaakuna20.11.2009Joensuu, Pohjois-KarjalanAmmattiopistoToivotamme kaikki muovituotteiden valmistuksesta kiinnostuneettervetulleeksi syksyn kiertueellemme! Esittelemme uusinta tietoamuoveista, niiden käyttösovelluksista ja suunnittelusta viidellä eripaikkakunnalla lähellä teitä.New for 2009Mobile Ductless fume hoods withmodular filtration columnA flexible and adaptablesolutionA filtration technology allowing the use ofliquids and solidsindividually or together witha single unit.Enclosure dimensionsfrom 80 cm to 1,80 m.TMKemia-lehdenuutiskirjetavoittaa 3000 alanammattilaista 15kertaa vuodessa.• Ajankohtainenuutismedia• TehokasilmoituskanavaKatso ja tilaa: www.kemia-lehti.fiOnko ammattiliittosiLAL, TEK, UIL tai YKL?Tilaa Kemia-lehti jäsenetuhintaan:www.kemia-lehti.fiOne productMany solutionsCompliant with the requirements ofAFNOR NF X 15-211 : 2009 standard.www.captair2.comTel : +33 (0)2 32 09 55 80 - Contact@erlab.netParc d’Affaires des Portes – BP40327104 Val de Reuil Cedex - FranceKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 25

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUEturauhassyövänperinnöllisyydelle vahvistustaIhmisen perimästä on löydetty yhdeksänuutta eturauhasen syöpäänliittyvää aluetta. Niissä esiintyvätsnipit eli geenien muuntelukohdatnostavat miehen sairastumisriskinkolminkertaiseksi.Kahden kansainvälisen tutkijaryhmänlöytö vahvistaa perinnöllisyydenmerkitystä eturauhassyövänsynnyssä. Nyt tunnetaan kaikkiaanyli 20 snippiä, joilla on yhteys kasvaneeseentautiriskiin.Jatkossa keskeisen tärkeää onpystyä tunnistamaan, miten muuntelukohdatvaikuttavat yhdessä ja mitätoisia geenejä ne mahdollisesti säätelevät,sanoo tutkimukseen osallistunutprofessori Johanna SchleutkerTampereen yliopiston lääketieteellisenteknologian instituutista.Tietoa pyritään hyödyntämään diagnostiikassa,ennusteen laatimisessaja hoitojen kehittämisessä.Kun tutkimukseen osallistuneidenlähes 38 000 miehen perimä analysoitiin,erityisesti kromosomeissa 2ja 8 sijaitsevat kaksi geeniä osoittautuivatmahdollisiksi lääkekehityskohteiksi.Eturauhassyöpä on miesten yleisinsyöpä Suomessa ja toiseksi yleisinmaailmassa. Meillä siihen sairastuuvuosittain yli 5 000 henkeä.Eturauhassyöpä on ikääntyneillä miehilläyleinen tauti. Uuden tutkimustiedon avullasen hoitoon voidaan kuitenkin kehittääentistä tehokkaampia lääkkeitä.Itämeren suojelunkannattavuus tutkitaanYmpäristönsuojelun taloudellinen kannattavuus Itämerelläselvitetään. Tutkimus tehdään kansainvälisenäyhteistyönä, johon Suomesta osallistuvat MTT, Suomenympäristökeskus ja Helsingin yliopisto.Suojelun kustannukset ovat jakautuneet epätasaisestiItämeren rantavaltioille. Monitieteisellä tutkimuksellaselvitetään suojelun nettohyötyjät. Suojelutarpeita ontähän asti tarkasteltu vain kansallisista näkökulmista,mikä on johtanut toimien tehottomuuteen.Tutkimuksessa hyödynnetään ekonomisti NicholasSternin vuonna 2006 tekemää raporttia, joka osoitti,että ilmastonmuutoksen torjunta on maailmantaloudellevälttämätöntä.”Suojelutoimien tehottomuuskin maksaa, eikä tekemättäjättäminen ole ilmaista”, korostaa hankettajohtava MTT:n professori Anni Huhtala. ”Joudummevastaamaan myös niiden haittojen kustannuksista,jotka koituvat muun muassa elinkeinotoiminnalle, josmeren paheneville ongelmille ei tehdä mitään.”Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan Suomelleolisi kannattavinta investoida Perämeren päästöjenvähentämiseen.Tutkimuksessa arvioidaan muun muassaihmisten halukkuus maksaa yhteisenItämeren pitämisestä puhtaana.Kuvat: ScanstockphotoAinakin osasta jätevuoria päästäisiin eroon hyödyntämällä niidenmateriaali biojalostamoissa.Jätevuoret matalaksibiojalostamoissa?Kaatopaikkoja kuormittavasta yhdyskuntajätteestä iso osa voitaisiin uudenteknologian avulla muuntaa raaka-aineeksi biojalostamoille, jotka valmistavatpolttoaine-etanolia. Näin kertoo VTT:n tutkimus.Selvitys osoitti erilliskerätyn biojätteen sopivan hyvin etanolin tuottamiseennykyteknologiallakin, mutta biojätteen määrä on melko pieni. Sekajätettäsyntyy enemmän, mutta sen tehokas hyödyntäminen edellyttäisi raakaaineenlajittelua joko keräyksen yhteydessä tai jätteenkäsittelylaitoksessa.Myös esikäsittelyä ja muita prosesseja olisi kehitettävä nykyisistä.60 prosenttia Suomen yhdyskuntajätteestä sijoitetaan tätä nykyä kaatopaikoille,vaikka ne ovat jätehuoltohierarkiassa viimeinen vaihtoehto.26Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Tutkijan tähtäimessäLääke kaikkiin viruksiinAmerikkalaistutkija Michael Goldplatton kenties päässyt penisilliinin veroisenlääketieteellisen keksinnön jäljille. Hänenkehittämänsä lääkeaine on hiirikokeissatehonnut useisiin hankaliin viruksiin, muunmuassa hepatiitti C:hen, hiviin ja ebolaan.Lääkkeellä ei toistaiseksi ole todettu sivuvaikutuksia.Goldblatt löysi viruksien lisääntymissyklinAkilleen kantapään kääntämällä rokoteajattelunpäälaelleen. Virukset ovat täydellisenriippuvaisia isäntäkasvistaan tai-eläimestään – vaikka ne saattavat tämäntappaakin – eikä niillä ole avuja selvitä pitkiäaikoja isäntänsä ulkopuolella. Lisäksiniiden lisääntyminen edellyttää monia isännänkemikaaleja, esimerkiksi proteiineja.Goldblatt alkoi miettiä mahdollisuuttaeliminoida viruksille elintärkeitä proteii-ProteiinitpakettiinVastoin aiempaa käsitystä myös proteiinivoidaan pakata, osoittaa Tampereenteknillisessä yliopistossa tehtyväitöstutkimus. Andrea Hateganinkehittämän algoritmin avulla onnistuukokonaisten proteomien pakkaaminen.Tiedostoja pakataan tietokoneidenmuistin säästämiseksi ja tiedonsiirronnopeuttamiseksi. Aminohapposekvenssejäsisältäviä tiedostoja ei kuitenkaanole kyetty pakkaamaan, koska biologisillasekvensseillä on erilaiset tilastollisetominaisuudet kuin normaalillatekstillä.Myös naisesta tulee riskienottaja, jos hänen testosteronitasonsavainon riittävän korkea.Kuvat: ScanstockphotoJos lääke todella nujertaa lähes viruksen kuin viruksen, Michael Goldplatt voi alkaavalmistautua Nobel-juhlallisuuksiin.Testosteronitekee riskisijoittajanSen, miksi riskinottoa vaativat rahamaailmantyöpaikat ovat pääosin miesten hallussa,selittää sukupuolihormoni testosteroni.Näin väittää tuore amerikkalaistutkimus.Joukko pankkialalle tähdänneitä kauppatieteenopiskelijoita pantiin chicagolaisenNorthwestern-yliopiston tutkimuksessa pe-ke estää viruksen ja TSG101:n välisen vuorovaikutuksen.Tutkimuksessa kehitetty lääkintämekanismivaikuttaa lähes yleispätevältä suureenmäärään virusperäisiä sairauksia. Mekanismitunnistaa viruksen saastuttaman solun japysäyttää taudin leviämisen. Kliiniset kokeetlääkkeellä alkavat ensi vuonna.Lauri Lehtinenneja, kertoo New Scientist. Kun proteiinejapoistettiin yksitellen, löydettiin satoja viruksillekorvaamattomia aineita, joita ilmanniitä tuottava ihminen kyllä tulee toimeen.Erityisen tärkeäksi osoittautui TSG101-proteiini, joka kuljettaa erilaisia aineita solunsisällä. Virukset hyödyntävät sitä siinävaiheessa, kun ne murtautuvat ulos infektoituneestasolusta. Pienimolekyylinen läälaamaansijoituspeliä, jossa oli tarjolla sekäpientä mutta tasaista takuutuottoa että mahdollisiasuurvoittoja – tai vaihtoehtoisestirökäletappioita.Mitä alhaisempi testosteronitaso pelurillaoli, sitä aiemmin hän luopui tavoittelemastaisoja rahoja ja siirtyi vähäisemmänmutta varman tuoton strategiaan, tutkimuspaljasti.Naisistakin ne, joiden kehossa kihisirunsaasti testosteronia, ottivat herkemminriskejä kuin ne, joilla hormonia oli vähän.Miehen elimistö tuottaa kuitenkin hormoniakeskimäärin kymmenen kertaa enemmänkuin naisen, joten miehet muodostivatriskipelaajista selvän enemmistön.Tulokset vahvistuivat, kun tutkijat myöhemminselvittivät, millaisen uran testatutopiskelijat olivat valmistuttuaan valinneet.Riskinottoa edellyttäviin töihin olivat hakeutuneetnimenomaan ne, joilla oli muitakorkeampi testosteroniarvo.Testosteronitaso määritettiin syljestä. Ennensyntymää tapahtunut hormonialtistusarvioitiin mittaamalla koehenkilöiden sormet:pitkä etusormi kertoo suuresta altistumisestatestosteronille.Tutkimuksesta kirjoitti The Economist.Pekka T. HeikuraKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 27

Työn muistot talteenKirjoituskilpailunsatoaKaisa Hyvärisen motto”Herkiä katumasta eilistä,kieltäyvy pelekäämästä huomistaja elele kaikessa rauhassa tätä päivee.”Kemian open mediavinkitMuumipapastase lähtiKemian lehtori Kaisa Hyvärinen opetteli hyödyntämäänmediaa opetuksen apuvälineenä.Kaisa HyvärinenENSIMMÄISET hapuiluni asian tiimoiltatein, kun ostin uuden Muumi-lehden.Lehdessä oli omat sivut biologiaaja kotitaloutta varten. Näillä sivuilla olimuun muassa Kokkaajan kielikoulu, jossaselitettiin esimerkiksi ruuanlaittotermitflambeeraus ja kandeeraus. Lehdessäpuhuttiin myös voiman käytöstä, ruosteestaja kullanvärisestä messingistä.Ilotulitusraketteja tehdessään Muumipappasanoo: ”Magnesiumia! Tarvitsenlisää magnesiumia!” ja ravistaa tyhjääpurkkia, jossa lukee Mg. Pöydällä ontoinen purkki, jossa lukee Na.Kun oppilaat innostuivat lehdestä,aloin tietoisesti kehittää itseäni mediankäytössä kemian tunneilla.1990-LUVUN alkupuolella otin käyttöönsanomalehdet. Saksin ja mapitinKarjalaisen ja Helsingin Sanomien artikkeleita.Ajankohtaiset artikkelit kiinnitinsinitarralla laboratorion oven ulkopuolelle.Siten niitä voi lukea välitunninaikana.Vaadin yhdeksäsluokkalaisia lukemaanitse lehtiä sillä silmällä, että liimaavatvuoden aikana teoriavihkon taakse 12artikkelia, jotka käsittelevät fysiikkaa taikemiaa. Annoin tarkan ajankohdan, jolloinkotitehtävä pitää olla tehty ja milloinkerään molemmat vihkot arvioitavaksi.Huomasin, että kannattaa kysyä kuukausittainkotitehtävän edistymistä.Koska kaikkien kotiin ei tule paperistasanomalehteä, leikkasimme koulullemmetulleita lehtiä.Sille, joka ei ole sanomalehtiä harras-tanut, kerron, että ainakin viikoittain lehdessäon näyttävä kuva ja tekstiä tulipalosta.Sillä voi aloittaa 7. luokan kanssa,kun opettaa palamista.Havahduin miettimään koulun mediakasvatus-opetuskokonaisuudentoteutumista,kun yhdeksäsluokkalainen tyttöjäi puhumaan kanssani oppitunnin jälkeen.Hän sanoi, että lehtiä kyllä tulee kotiin,mutta hän ei tiedä, mikä lehden artikkelisisältää fysiikkaa tai kemiaa. Sovimme,että hän leikkaa Karjalaisen etusivultaartikkelin, missä oli kuva ja senalla päivän lämpötila.KUN koulullemme tuli usean vuodenajan sekä Karjalaisia että Hesareita niinpaljon, että jokaiselle kemian ryhmäläi-VINKKINäin opit alkuaineidenlyhenteet!Yksi ideani oli antaa oppilaidentehdä lauseita käyttäen kemiallisiamerkkejä eli alkuaineiden lyhenteitä.C tai c voitiin tulkita K:ksitai k:ksi. Oppilaat paneutuivat lauseidenrakenteluun tarmokkaasti.Lahjakkaimmat jatkoivat pohtimistakotona niin, että kirjoittivat järkeväätekstiä monta riviä. Osa toteuttitehtävän saksan, osa ruotsinkielellä.selle oli omat lehdet luettavana, siirryimmeusein kaksoistunnin viimeisen vartinajaksi lukemaan sanomalehtiä yläaulanpehmeille sohville.Oli ylellistä katsella lehtiä lukevia oppilaitapunaisilla sohvilla. Sanomalehdetkiinnostivat, ja lehtien luku toi vaihteluakemian tunteihin.LOPULTA tunneillani alkoi todellinenmedialla opetus, joka on osa laajaa mediaoppia.Tilasin koulullemme Tiede-lehden,Kemia-lehden ja Uusiouutiset. Lisäksihankin kouluun useita kirjoja, jotkakäsittelivät muun muassa uusia keksintöjä,avaruutta ja lasin valmistusta.Ostin myös muovien kehityskaarta kuvaavanteoksen Muoviaika ja puu-muovikomposiitinvalmistuksesta kertovankirjan. Lisäksi kouluun hankittiin uusiadvd-opetusfilmejä.Teknologiateollisuudesta lahjoitettiinkoululle useita kirjoja, muun muassa innovaatiokirjaKeihäänkärkiä sekä historiakirjatRuukin Avain ja Jalo Teräs.KERRAN kuussa pidimme kemian tunnillalukutunnin. Järjestäjät toivat kaikkilehdet ja kirjat laboratorioon, ja oppilaatvalitsivat vapaasti, mitä halusivat lukea.Lukutuokiot olivat multimodaalisia: oppilaatesittelivät toisilleen ääneen löytämäänsäartikkelia.Toimin periaatteella ”aina kannattaalukea” ja muistelin lämmöllä omaa lukioaikaistasaksan opettajaani. Hänentunneillaan saimme 1970-luvulla lukeaaitoja saksalaisia muotilehtiä. Se opetusoli niin tehokasta, että kirjoitin ainoanlaudaturini lyhyestä saksasta.28Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

ScanstockphotoTiedonsiirtäjänantoisa työKaisa Hyvärinen kuvaa pitkässä,ansiokkaassa kirjoituksessaanpolkuaan liperiläisen kansakoulunpulpetista Jyväskylän ja Joensuunyliopistojen kautta kateederin toisellepuolelle kemian, fysiikan jamatematiikan opettajaksi kouluihineri puolilla Suomea.Alansa osaaja kertoo yksityiskohtaisestiopetusmenetelmistäänja uransa kehittymisestä iloineen jasuruineen, ongelmineen ja oivalluksineen.Lehden sivuille tekstistävalikoitui median käyttö opetuksessa,joka on Hyväriselle erityisenläheinen aihe.Sitä, mikä on opettajan arjessaparas hetki, Kaisa Hyvärisen ei tarvitsemiettiä kauaa.”Kun heikoinkin oppilas on oppinutasian. Hyvät oppilaathan oppivatmitä vain, mutta se palkitsee,kun se viimeinenkin osaa. Siihenvaaditaan ammattitaitoa.”Kuten yhteiskuntakin, opettajantyö muuttuu huimaa vauhtia.”Moni asia on heittänyt häränpyllyä,ihmisten arvot ovat toisenlaisia,maahanmuuttajien opettaminenja ryhmäkokojen kasvaminentuovat omat haasteensa.”Vaikkei opettajille enää kannetakevätjuhlan jälkeen kukkia jalahjoja, Hyvärinen uskoo ammattikasvattajientyötä yhä arvostettavan,eikä tilanne toivottavasti muutujatkossakaan.Kirjoituksensa lopuksi KaisaHyvärinen lähettää viestin päättäjillelainaamalla tulevaisuudentutkijaTarja Meristöä.”Jos koulutamme vain nykyajantarpeisiin, suljemme tulevaisuudenmahdollisuuden pois. Tulevaisuussyntyy valintojemme ja tekojemmekautta. Tulevaisuus on toimintaa.”Päivi IkonenKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 29

Tehtaan uusi elämäMuuntokuidullalupaavatulevaisuusYrityksen konkurssia pidetäänSuomessa lopullisena kuin kuolemaa.Entisen Säterin toiminta on ehkäkuitenkin käynnistymässä uudelleen.Regeneroidulla sellukuidulla voisiolla edessään loistavat näkymät.Arto JokinenValkeakoskelainen Kuitu Finland ajautui konkurssiinjoulukuussa 2008. Aiemmin Säterinätunnetun yrityksen entinen isäntä Kemira olimyynyt tehtaan aasialaiselle omistajalle vuonna1997.Selluloosasta valmistettavan viskoosikuiduntuotannon Suomessa arveltiin konkurssin myötäpäättyneen lopullisesti, mutta nyt neuvotellaantoiminnan siirtymisestä uudelle yrittäjälle. Todennäköisinostajavaihtoehto on biomassan hyödyntämiseenerikoistuneen konsulttiyhtiön Sci-Tech Servicen vetämä ryhmä.SciTechin hallituksen puheenjohtaja Panu Tikkapitää kuitutehtaan uutta elämää hyvin mahdollisena.Liiketoimintasuunnitelma, jonka mukaanSciTech vastaa teollisista konsepteista, tuotteistaja teknologioista, yhteistyökumppanit taas rahoituksestaja toiminnan operatiivisesta pyörittämisestä,on jo läpäissyt monta kriittistä tarkastelua.Asia ratkennee marraskuun aikana.Koivu taipuuvaikkaviskoosiksi.Valttina luonnonmukaisuusEnsi vaiheessa entisestä toiminnasta on tarkoituskäynnistää sen taloudellisesti kannattavin osa.”Tulevaisuudessa tuotantoprosesseja ja tuotteitamuutetaan kuitenkin ympäristömyötäisemmiksi”,Tikka lupaa. ”Esimerkiksi rikkihiilen käytöstäviskoosikuidun valmistuksessa voitaisiinluopua.”Regeneroidun sellukuidun valtti synteettisiinkuituihin verrattuna on paljolti sen luonnonmukaisuudessa.Öljypohjaisten tekokuitujen ympäristörasituksenalentaminen on mahdotonta,koska ympäristöä ei fossiilisten luonnonvarojenosalta voi palauttaa alkuperäiseen tilaan.Päivi Ikonen30Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

TohtoritasontirkistelijätEspoolainen SciTech on Suomessa ainutlaatuinenyritys: kaikki työntekijätovat oppiarvoltaan tohtoreita. Koulutustasotakaa työympäristön, jossa eikoskaan synny epäselvyyttä siitä, mikäon kovaa tietoa ja mikä taas mielipide.Keskinäinen keskustelu on helppoa.Yhtiön konsulttien moottorina onhalu oivaltaa ja soveltaa tieteellistätietoa käytännön teknisiin ratkaisuihin.”Juuri sitä on teknologia”, HeikkiHassi sanoo.Panu Tikka pitää itseään ”teknologiantirkistelijänä”, jota kiinnostaaajatusten alullepano. Hän ei kuitenkaanhalua sitoutua keksintöjen kaupallistamiseenkauemmin kuin on tarvetta.Ideat erotetaan siksi erillisiksiosakeyhtiöiksi. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajinatirkistelijät eivät voi toimia,koska työ veisi aikaa uuden luomiselta.Toiminnasta on syntynyt myössuurehkoja spin off -yrityksiä, kutenNablabs-laboratoriot ja Exéns DevelopmentOy. Pörssiin SciTech ei olevienyt yhtään yritystä.”Meidän motiiviksemme ei riitähelpon rahan perässä juokseminen.Tärkeintä on halu kehittää tekniikkaa”,kiteyttää Eric Enqvist.Connie HeikHeikki Hassin (vas.), Panu Tikan ja Eric Enqvistin tirkistykset teknologiaan ovattuoneet tulosta: SciTech on tuottanut reilut parikymmentä patenttia, joista suurinosa on asiakkaiden omistuksessa.Käyttöominaisuuksiltaan sellukuitumuistuttaa lähinnä puuvillaa, joka kuormittaaympäristöä niin, ettei sen tarjontajuuri voi lisääntyä. Viskoosia hyödynnetäänmuun muassa tekstiiliteollisuudenraaka-aineena. Kuitu Finlandin tuotannosta90 prosenttia meni vientiin ympärimaailmaa.Tikka epäilee tekstiilikuitutuotannonaikanaan taantuneen Suomessa siksi, ettäala ei sopinut juuri millekään suuryritykselle.”Metsäjätit keskittyivät oman konseptinsahiomiseen ja kopioivat sitten hyväksiosoittautunutta liikeideaansa ulkomailla.Tekstiilikuitu jäi resurssien puutteessavähemmälle huomiolle, ja sentuotantotekniikka jämähti vanhanaikaiselletasolle.”Uusi yritys lähtee harkitulta pohjalta.”Järkevä teollinen toiminta tulee suunnitellaniin, että koko arvoketju on liiketoimintanaterve”, sanoo Heikki Hassi.”Monissa metsäteollisuuden arvoketjuissaon teknologiarajoituksia, jotkaovat poistettavissa. Jos markkinoilla onimua, mutta tekniikka rajoittaa nykyistätoimintaa, uudella tiedolla ja sen soveltamisellaon tilaisuus.””Teknologialla ei voi työntää, mutta sillävoi vetää markkinoille”, Tikka säestää.Puu ja äly uusiutuvatSuomalaisilla on SciTechin asiantuntijoidenmukaan väärät odotukset metsäteollisuudelta.Suomalaislähtöisillä metsäjäteilläei ole velvollisuutta löytää meikäläisellepuulle markkinoita.”Metsän jalostamisella lisäarvollisiksivientituotteiksi on luonnonvaroiltaanyksipuolisessa Suomessa poikkeuksellisensuuri merkitys. Tämä edellyttää sekäkannattavaa metsätaloutta että kannattavaametsäteollisuutta”, Hassi korostaa.Mekaaninen puunjalostus on hänenmukaansa varteenotettava vaihtoehto,koska se käyttää hyväkseen puun arvokkaintaominaisuutta, sen lujaa komposiittirakennetta.”Puu on ainutlaatuisen monipuolinen,uusiutuva materiaali. Sitä onkäytettävä harkitusti sellaisiin kohteisiin,joissa sen rakenneominaisuudet saadaanhyödynnettyä.”Puun kilpailukykyyn liikennepolttoaineidenraaka-aineena Hassi suhtautuuepäilevästi.”Luja kuitumainen rakenne tekee puunhyvin haastavaksi lähtöaineeksi esimerkiksiFischer–Tropsch-synteesireitille.Poliittisin keinoin luodut markkinat ohjaavatteknologian kehitystä vahvasti – muttaeivät välttämättä terveeseen suuntaan.””Puu kasvaa Suomessa hitaasti. Se ontosiasia, joka vaikuttaa esimerkiksi tehdaskokoon.Kuljetuskustannusten vuoksi suomalainensellutehdas ei voi olla yhtä isokuin nopeasti kasvavien puiden maissa,esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Suurimmattehtaat syntyvät sinne, missä raaka-ainevoidaan kerätä pienimmältä alueelta.”Biojalostamot on Hassin mielestäsuunniteltava avoimin mielin. Niitä voidaansijoittaa muuallekin kuin sellutehtaankupeeseen. ”Biojalostamot voisivathyvinkin olla kokoluokaltaan nykyistensahojen luokkaa. Se olisi myös hakkuutähteidenenergiakäytön lisäämisen kannaltakiinnostava malli”, Hassi uskoo.Tikka muistuttaa, että Suomi voi edelleenelää puuhun liittyvän tietotaidonmyynnillä, vaikka alan teollisuus yhäsupistuisikin. ”Puun ohella myös äly onuusiutuva luonnonvara.”Kirjoittaja on tekniikan tohtori, kauppatieteidenmaisteri ja vapaa toimittaja.arto.jokinen@elisanet.fiKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 31

Muoviputketnousevat tuhkastaHelmikuussa poroksi palanutparkanolainen muoviputkitehdasrakennetaan uudelleen vanhanperustalle. Kun tuotanto saadaanjälleen vauhtiin, kaksi säiliöitä,pumppaamoja ja putkistojavalmistavaa perheyritystä pyrkiilöytämään uusia apajia Pietarinsuunnalta.Päivi IkonenMuoviputki jalostumassasaostussäiliöksi.Kuvansäiliön pituuson 13 metriä jarunkoputki halkaisijaltaannoinkolmemetrinen.Parkanon Muovituote OyRäjähdysmäinen tulipalo tuhosi parkanolaisenPMT-Pipe Oy:n tuotantolaitoksenniin, ettei jäljelle käytännössä jäänytkuin kasa tuhkaa. Muoviputkia valmistanuttehdas oli ehtinyt olla toiminnassavasta muutaman vuoden.Vaikka onnettomuus tyssäsi putkituotannontyystin, isän ja kahden pojanmuodostama yrittäjäkolmikko Pekka,Janne ja Jouni Kirjonen ei lamaantunut.PMT:n koko henkilöstölle etsittiinsaman tie uusi työsarka joko palon jälkienperkaamisessa tai Kirjosten toisessafirmassa Parkanon Muovituote Oy:ssä.”Yhtäkään työntekijää ei lomautettu,saati irtisanottu”, kertoo Muovituotteenvaratoimitusjohtajana toimiva Janne Kirjonen.”Palo päinvastoin aiheutti niin paljonylimääräistä työtä, että kaikille on riittänyttekemistä.”Parikymmentä henkeä yhteensä työllistävätperheyhtiöt sopisivatkin malliesimerkiksiPirkanmaan yrittäjien käynnistämästäLamatalkoot-kampanjasta,joka kannustaa nujertamaan taantumaa.Osallistuva yritys voi sitoutua jatkamaantoimintaansa, olemaan vähentämättä väkeätai jopa palkkaamaan uutta.”Sen verran on pitänyt kiirettä, ettemmeole ehtineet kampanjoihin osallistumaan”,Kirjonen hymähtää. Talkooideaon toki tuttu ja parkanolaiset mielelläänhengessä mukana.Ylimääräisen kiireen aiheuttaneen tulipalonsyy ei tutkimuksissa ole selvinnyt,ainoastaan tuhopoltto on kyetty sulkemaanpois.”Tuotantoprosessit tapahtuvat korkeissalämpötiloissa, massaa lämmitetään jajäähdytetään ja sähköä käytetään. Muttatuho oli niin totaalinen, ettei palon syytäole pystytty päättelemään.”Turma on kuitenkin taakse jäänyttäelämää, ja nyt rakennetaan uutta. Entistäehomman tehtaan pystyttäminen on jopitkällä. Varasto valmistuu marraskuussaja tuotantohalli vuoden lopulla.”Sitten päästään asentamaan koneitaja kesään mennessä käynnistämään tuotanto.”Oma tuotekehitysavainasemassaTuleva tuotantolinja on edeltäjänsä tapaanprototyyppi ja esimerkki PMT-Pipenomasta suunnittelusta ja tuotekehityksestä.Ensi kesänä linjalta alkaa taassyntyä isoa, halkaisijaltaan tarvittaessajopa viisimetristä muoviputkea, jota käytetäänmoneen tarkoitukseen. Toistaiseksiputkiaihiot joudutaan vielä ostamaanmuualta.PMT:n sisaryritys Muovituote jalostaaputkia muun muassa muovisäiliöiksi sekäpumppaamoiksi vesi- ja viemäriverkostoon,vesilaitoksiin ja jätevedenpuhdistamoihin.Lisäksi yritys tekee alihankintanaprosessilaitteistoja teollisuudelle,toistaiseksi lähinnä kotimaiselle.”Suurimpia asiakkaitamme ovatGrundfos Pumput ja ABB Service sekäHarjavallan suurteollisuuspuiston alue,jonne olemme toimittaneet tavaraa jopitkään, vaikka siellä toimivien yritystennimet välillä ovat vaihtuneetkin”,Kirjonen kertaa vuonna 1993 startanneenMuovituotteen historiaa.Vielä pari vuotta sitten Parkanosta vietiintuotteita myös Viroon, mutta etelänaapurissataantuma iski sen verran rankasti,että tilaukset ovat ainakin tällä eräätyrehtyneet.Yhtiöiden suunnitelmissa on kuitenkinuusien verkkojen heittäminen idän suuntaan,kunhan tuotanto saadaan taas täysimittaisenavauhtiin.”Pietarin seudulla on isot markkinat jasuomalaiselle tietotaidolle varmasti kysyntää,siellä on vesihuolto niin alkutekijöissään.Uskon, että meidän tuotteemmesopisivat Venäjälle hyvin, ovathan esimerkiksimaantieteelliset olot samankaltaiset.Kauppasuhteita käynnistettäessäpitää tietysti muistaa, että kulttuuri maassaon toinen.”32Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi 9/1974Uutisissa kerrottiin kemian alankansainvälisestä toiminnasta.Kemia-lehdenkolumnisti Anja Nysténon InsinööritoimistoEcobio Oy:n johtavakonsultti ja Kemikaalikimara-kirjan(Teos,2008) kirjoittaja.Blondi kampaajaISTAHDIN määräaikaistrimmaukseen kampaajan tuoliin.Ajankohtaiskatsaus naistenlehtiin jäi väliin, sillä saksienklipsuttelun ohessa kampaajani halusi avautua – yllätys,yllätys: kemiallisista reaktioista.Kampaajan päänvaivana oli blondi asiakas, joka itsepintaisestihalusi omaan päähänsä permanentin eli kestokiharat,vaikka toimenpide voisi pilata tämän hiukset perusteellisesti.Vaalennetuissa hiuksissa permanenttaus saattaa nimittäintehdä tepposet – kemiallisen leikkauksen, kutenkampaajani asian ilmaisi. Tukasta tulee venyvä ja vanuvahamppukasa, jota ei voi kammata tai harjata ilman hiuksienkatkeilua.VAALENNUS on varsin brutaali prosessi, jossa hiukset”tyhjennetään” pigmenteistä hävittämällä ne hapetteella.Permanenttauksessa hiuksen sisältämien keratiiniproteiinienrikkisillat puolestaan katkotaan pelkistimellä, jolloinhiuksesta tulee muovailtava. Keratiiniketjut liukuvat uusiinkäherrysrullien määräämiin asemiin, ja rikkisillat kiinnitetääntakaisin hapetteella.Voilá! Hiukset ovat käkkärällä – ellei niistä siis ole tullutkatkeilevaa kuminauhapehkoa.Suomen ja Neuvostoliiton välisentieteellis-teknillisen yhteistoimintakomitean kemian työryhmäpiti neljännen yhteiskokouksensa Jerevanissa 10.–17.elokuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Neuvostoliitonkemian teollisuuden varaministeri Egor V l a s k i n. Suomenkymmenhenkistä valtuuskuntaa johti Kemian Keskusliiton toimitusjohtaja,pääkonsuli Jori L a r i n k a r i.Kokouksessa käsiteltiin mm. yhteistyötä kemian teollisuudeneri alojen ympäristön- ja työsuojelussa, lannoitteiden,muovien ja tekokuitujen tuotantotekniikkaa, kemian teollisuudenautomatisointia ja eräitä muita teknillisiä erityisasioita.Samoin siinä hahmoteltiin kemian teollisuuden pitkäaikaistayhteistyöohjelmaa, jota koskeva sopimus valmistuu allekirjoitusvaiheeseentämän vuoden loppupuolella.Kemia-Kemi 11/1984Tuotanto- ja tutkimusjohtaja Kalervo ErikssonAlkosta kirjoitti biotekniikan näkymistä.NIIN kuulemma kävi eräälle asiakkaalle, joka ei ollut kehdannutennakkoon kertoa itse tekemistään vaalennuksista.Hiukset olivat vaikuttaneet hyväkuntoisilta, mutta tilanne olitoinen, kun permanenttiaineet olivat tehneet tehtävänsä.Tukka ei kestänyt kahta rajua käsittelyä. Lopputulos oliniin hirveä, että kampaaja ehdotti hiusten katkaisemistaviiden sentin mittaisiksi.MITÄ kampaajani pitäisi tehdä?Kertoa jääräpäiselle asiakkaalle, ettei halua pilata tämäntukkaa, ja jättää permanentti tekemättä? Selvittää tällemahdolliset seuraukset vielä neljännen kerran ja ryhtyärullaamaan? Vaatia asiakkaalta nimi paperiin, että kestokiharatkäherretään hänen omalla vastuullaan?Annoin ohjeen.Ammattilaisena näet asiassa olevan riskin. Tee päätöksetsiten, että voit nukkua yösi rauhassa.Vaikka kampaajani on blondi, hän ei ole blondi.Anja Nysténanja.nysten@ecobio.fiwww.kemikaalikimara.blogspot.comOn selvää, ettäSuomen pienissä oloissameidän on voitava rajata huolellisesti nesuppeat sekä perinteisen että modernin biotekniikan alat, joillakehityspanoksemme niin yrityksissä kuin korkeakouluissariittää tarpeeksi syvälliseen tutkimustyöhön. Siten voidaantaata mahdollisuus saattaa tuote valmiiseen, markkinakelpoiseenmuotoon ja myös pitää se markkinoilla. Korkeakouluillaon merkittävä tehtävä osallistua tähän kehitystoimintaan. Tärkeätäon kuitenkin ymmärtää, että alalla täytyy syntyä selvääeriytymistä korkeakoulujen välillä. Kun uuden tutkimuksenala, jossa on nähtävissä rahoitusmahdollisuuksia korkeakoulututkimukselletulee näköpiiriin, on tavallista, että kaikkien korkeakoulujenalaa sivuavat laitokset ilmoittautuvat halukkaiksijuuri tuon tuotanto- ja liiketalouden tutkijoiksi.Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 33

MuovijätevaltasiMuovijäte päätyylautasillemmevaltamerenVajaassa sadassa vuodessa muovinvalmistuksenhistoriaa ihminen ontuottanut yli miljardi tonnia ainetta,joka meriin joutuessaan säilyy jasäilyy.North Carolinan tutkimusyksikönvanhempi tutkija Anthony Andradysanoo, etteivät viileän meren pimeisiinsyvyyksiin vajonneet muovijätepalatjuurikaan biohajoa. Pohjasedimenteissäne saattavat säilyä mittaamattomankauan.”Kukaan ei tiedä, kuinka kauankestää muovien hajoaminen merenpohjassa. Ehkä tuhat, ehkä kymmenentuhatta,jopa satatuhatta vuotta”,Andrady toteaa Alan Weismaninkirjassa Maailma ilman meitä (2007,suom. 2008).Suuri osa merten muovijätteestäon pieniä granulaatteja, hartsihelmiä,joita käytetään muovituotteidenvalmistukseen. Pellettejä arvioidaanvalmistettavan vuosittain ylisatamiljoonaa tonnia.Tutkija, biologi Richard Thompsonhuomauttaa Weismanin kirjassa,että kun muovit hajoavat yhä pienemmäksijauheeksi, ne joutuvat yhäpienempien eliöiden ruoaksi. Kalatsyövät muovia syönyttä planktonia,sitten linnut ja lopulta ihmiset syövätmuoveja sisältäviä kaloja.Muovit siis kertyvät ruokaketjussakuin raskasmetallit. Kaiken lisäksimyrkylliset kemikaalit takertuvatmuovihitusiin tehokkaasti: palasetovat kuin magneetteja meressäesiintyville ympäristömyrkyille, kutenPCB:lle ja DDT:lle.Elina SaarinenKirjoittaja on Uusiouutiset-lehdenpäätoimittaja.elina.saarinen@uusiouutiset.fiTyynen valtameren jättimäisen muovijätepyörteensiivoamiseen ei ole näkyvissä nopeaa ratkaisua.Uv-säteilyltä suojaava vesi pidentää jätemuovinelinikää.Heikki JaakkolaKellään ei ole tarkkaa tietoa, kuinkapaljon tavaraa Tyynen valtameren valtavassajätemuovilautassa on. Havaijinja Kalifornian länsipuolella kelluvapyörre on laajuudeltaan ehkä jopaviisi kertaa Suomen kokoinen. Värinsämenettänyt, pinnan alle uponnut puuroei juuri näy satelliittikuvissa, mutta senpainoksi on arvioitu vähintään 3,5 miljoonaatonnia.Lautta koostuu hyvin sekalaisesta jätteestämuovisilpusta televisioihin. Osaesineistä on heitetty mereen laivoista,mutta arviolta 80 prosenttia on peräisinmaalta. Suurelta osin kyse on luontoonjätetyistä roskista, jotka vesi on huuhtonutmereen.Ilmataskut kelluttavatVedessä osa muovista alkaa hitaastivajota. Pyörrettä onkin kuvattu pohjaakohti kurkottavaksi suppiloksi.Toimitusjohtaja Vesa Kärhä Muoviteollisuusry:stä kertoo, että suunnilleenpuolet muovilaaduista on vettä kevyempiä,puolet raskaampia. Rantojentuntumassa lieneekin melkoinen määrämuovijätettä, joka on uponnut pohjaanheti mereen huuhtouduttuaan.Osa painavastakin muovista voi siltipäätyä jätelautalle asti.”Monenlaisissa esineissä on ilmataskuja,joiden ansiosta raskaatkin esineetvoivat kellua vedessä pitkän aikaa.”Aikaa venyttää muovin kestävyys.Kärhän mukaan esimerkiksi tavallinenmuovikassi pysyy luonnossa näkyvänäroskana nelisen vuotta. Kassien materiaalikoostuu pitkistä, yli 10 000 hiiliatominketjuista, jotka ovat erittäinkestäviä.34 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Ilman muovia ei pärjätäMuovi on loistava keksintö ja erinomainen materiaali, jotayhteiskunta tarvitsee lähes kaikissa elintärkeissä toiminnoissaan.Muovien korvaaminen muilla aineilla nostaisi energian kulutustapelkästään läntisessä Euroopassa yli 22 miljoonanöljytonnin verran vuodessa. Muoveista luopuminen merkitsisimaanosan kasvihuonepäästöjen kasvamista ainakin 100miljoonaa tonnia.Esimerkiksi autojen turvatyynyjen, sähkönjohtimien eristeidenja tiettyjen lääkepakkausten valmistus ei ilman muoviaedes onnistuisi.Fossiilinen öljy ei ole muovien raaka-aineena välttämätön.Muoveja voidaan tehdä muistakin hiilivedyistä, joitasaadaan biologisista prosesseista.Varsinainen syypää merten jäteongelmaan ei olekaanmuovi vaan ihminen, joka ei huolehdi materiaalin kierrätyksestä,hyödyntämisestä ja oikeasta loppusijoituksesta.Lähde: www.plastics.fiKoko Tyynimeri ei enää näytätältä. Parintuhannen kilometrinpäässä Yhdysvaltain länsirannikoltakelluu jättimäinenroskalautta.Keinotekoisesti valmistetut hiiliketjutovat liian pitkiä eliöiden hajotettaviksi.Niissä ei myöskään ole kohtia, joihinhajoamista edistävät entsyymit voisivatkiinnittyä, eikä muovin sisään pääsekosteutta, mikä olisi hajottajille välttämätöntä.Vasta auringon uv-säteily katkoo lopultahiiliketjut. Kassi hajoaa murusiksi,jotka häipyvät näkyvistä, mutta eivätkatoa.Meressä muovi on erityisen pitkäikäistä,koska vesi suojaa ketjuja auringolta.Uv-säteiden kyky tunkeutua veteen riippuuveden väristä ja siihen liuenneen orgaanisenaineen määrästä.Lääke tautia pahempiMuovilauttaa seuraavien merentutkijoidenmukaan ongelmaan ei ole nopeaaratkaisua.Koska muovi on levinnyt laajalle jasuurelta osin pilkkoutunut veteläksi silpuksi,sen mekaaninen kerääminen eikäytännössä onnistune. Jos koko aluesiivilöitäisiin riittävän tiheällä verkolla,puhdistuksella voisi olla nykyistä pahempiaympäristövaikutuksia.Ainoa keino parantaa tilannetta on estääsitä pahenemasta. Se tarkoittaa siirtymistänopeammin hajoavien muovientai muiden materiaalien käyttöön. Ennenkaikkea rantavaltioiden pitää kuitenkintehostaa jätehuoltoaan.Vesa Kärhän mukaan nopeammin hajoavienmuovien valmistaminen ei välttämättäolisi kalliimpaa tai hankalampaakuin perinteisten. ”Jätettäisiin vaikkapastabilisaattorit pois. Tuotteiden käytettävyyskyllä muuttuisi.”Vaikka muoveilta joissain tuotteissaedellytetään kestävyyttä, materiaalin lyhytikäisyydestäolisi monessa tapauksessapelkkää hyötyä.Kuluttajille ei kuitenkaan pidä antaasignaalia, että muovin jättäminen luontoonvoisi olla haitatonta.”Myös nopeammin hajoavan muovinpoistuminen ottaa aikansa. Luontoonjätettynä materiaali hajoaa nopeasti silpuksi,jonka siivoaminen on hyvin vaikeaa.”Kärhä korostaakin, ettei minkäänlainenmuovi kuulu luontoon. Muovienkäyttöön pitää aina liittyä toimiva jätehuolto,joka varmistaa materiaalin keräämisen,mahdollisen kierrätyksen jalopulta hävityksen elinkaaren loppupäässä.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.heikkipjaakkola@dnainternet.netKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 735

Uudella kiteytysprosessillaLuonnonaineetpuhtaina talteenKromatografian ja kiteytyksenyhdistävä uusi erotusmenetelmämahdollistaa tärkeiden ainesosienerottamisen kasveistaaiempaa puhtaampina. Prosession myös entistä kustannustehokkaampi.Sanna AlajokiLappeenrannan teknillisessä yliopistossaväitellyt, nykyään Etelä-Tanskan yliopistossatyöskentelevä tohtori Haiyan Quon tutkimusryhmineen kehittänyt lupaavanuuden menetelmän luonnontuotteidenerotukseen. Tutkijat ovat käyttäneetkromatografiaa ja kiteytystä yhdistävääprosessia artemisiinin uuttamiseksi kesämarunasta(Artemisia annua).Artemisiini tunnetaan tehokkaana lääkeaineenamalarian hoidossa, ja kesämarunaaon jo kauan osattu hyödyntää Kiinassalääkekasvina.Kaksiosainen erotusprosessi perustuuartemisiinin kromatografiseen erotukseensekä aineen erilaiseen liukoisuuteenerilaisiin liuottimiin. Ensimmäisessä kiteytysvaiheessaliuoksesta poistetaanepäpuhtaudet ja toisessa varsinainen päätuote,artemisiini.Kahden menetelmän yhdistäminennostaa huomattavasti erottamisen hyötysuhdetta,kertoi Lappeenrannan teknillisessäyliopistossa järjestetyssä BIWIC2009 -kongressissa tuloksiaan esitellytQu.”Uusien tekniikoiden kehittäminenparantaa lopputuotteen puhtautta ja tuousein myös tehokkuutta prosesseihin”,valottaa tutkimuksen taustaa professoriMarjatta Louhi-Kultanen LUT:sta.Lääketeollisuudessa on viime vuosinakiinnostuttu yrttilääkkeiden ja luonnontuotteidensoveltamisesta myös synteettisessälääkekehityksessä. Samalla ala onalkanut kiinnittää huomiota erotustekniikkaanja palkata kiteytyksen osaajia,Louhi-Kultanen kertoo.Lääkeaineiden kiteytys luonnontuotteistakuului syyskuussa pidetyn BIWICkonferenssinpääaiheisiin. LUT:n kitey-tystutkimusryhmän ja Erotustekniikankeskuksen isännöimään tapahtumaanosallistui noin 80 tutkijaa ja teollisuudenedustajaa eri puolilta maailmaa.Erotustekniikattärkeitä teollisuudelle”Kiteytystä tarvitaan monilla teollisuudenaloilla erilaisten luonnontuotteidenkäsittelyssä. Usein saman aineen erotusprosessinparantaminen kiinnostaa useaaeri sektoria, joten näiden tekniikoidenkehittäminen palvelee monia”, Louhi-Kultanen sanoo.Muun muassa samoja puupohjaisia aineitakäytetään monissa eri sovelluksissa.Puulähtöisistä yhdisteistä esimerkkejäovat sellunvalmistuksen yhteydessäerotettavat kasvisterolit – elintarvikkeissakäytettävät terveysvaikutteiset aineet,joilla on kolesterolia alentava vaikutus– ja ksyloosi.”Ksyloosi on ksylitolin valmistuksenlähtöaine. Sen eristämisestä ovatsiis kiinnostuneita sekä elintarvike- ettäpuunjalostusteollisuus.”Kiteytystä käytetään tulevaisuudessalääketeollisuuden ohella eniten juurielintarviketeollisuudessa, fermentointiprosesseissaja puupohjaisten biomassojenkäsittelyssä, Louhi-Kultanen uskoo.”Biojalostamot työllistävät varmastikiteytystutkijoita jatkossa monin tavoin.Fermentointiprosessissa taas halutunlopputuotteen tuottamiseksi mikro-organismejahäiritsemässä ei saa olla toksisiaaineita. Myös bulkkikemikaalien, kutenlannoitteiden tuotannossa kiteytys näytteleemerkittävää osaa.”Kiteytys on tärkeäperustiede monilleteollisuudenaloille,muistuttavat MarjattaLouhi-Kultanen jaJoachim Ulrich.Perustiede mahdollistaauudet keksinnötKiteytys on perustiede monien uusienkeksintöjen takana, korostaa professoriJoachim Ulrich saksalaisesta Martin-Luther-Universität Halle-Wittenbergistä.”Teollisuus tarvitsee meitä. Minulleriittää töitä perustieteen tekijänä, kunmuut onnistuvat keksinnöissään”, Ulrichnaurahtaa.Ulrichin mukaan biopolttoaineet sekäenergian ja uusien tuotteiden jalostami-36Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Kuvat: Sanna AlajokiHumushappoveden puhdistus putkikalvon avulla on esimerkki Lappeenrannassa tehtävästä erotustekniikan tutkimuksesta,kertoo dosentti Arto Pihlajamäki.nen kasveista ovat kasvava trendi myösmuualla Euroopassa. ”Monissa tutkimuksissakeskitytään etsimään korvaaviatuotteita öljylle. Erotustekniikoita jamuuta perustiedettä tarvitaan tutkimustenpohjaksi.”BIWIC-konferenssisarjan 1990-luvunalussa käynnistänyt Ulrich halusi tapahtumanavulla tarjota kiteytysalan tutkijoillemahdollisuuden verkottumiseen jatulostensa esittelemiseen.Lähes joka vuosi järjestetyn kongressintakana ei ole erillistä järjestöä, jotensen budjetti on pieni. ”Olemme halunneetpitää myös osallistumismaksunalhaisena, jotta mahdollisimman monijatko-opiskelijakin pääsisi mukaan solmimaanhenkilökohtaisia kontakteja.Toivomme, että tällä tavalla saammeluotua alalle jatkuvuutta ja madallettuaopiskelijoiden kynnystä lähestyä professoreita”,Ulrich kertoo.”Tutkijoille tapahtuma on selvästi tarpeellinenja houkuttelee heidät paikallekerran toisensa jälkeen. Kun mukana onmyös yritysten edustajia, syntyy tärkeitäyhteyksiä akateemisen maailman ja teollisuudenvälille.”Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fiErotustekniikan keskustähtää huippuyksiköksiErotustekniikan keskus CST toimii linkkinä, joka yhdistää Lappeenrannanteknillisen yliopiston kemiantekniikan osaston eli LUT Kemianlaboratoriot toisiinsa ja teollisuuteen.”Erotustekniikoita tarvitaan monella alueella ja monissa erityyppisissäprosesseissa, joten oma keskus on toimiva ratkaisu”, kertoo keskuksenjohtaja Vesa Karvonen. ”Prosessien vedensäästö, energia- jamateriaalitehokkuus sekä biopolttoaineet ovat teemoja, jotka yhdistäväterotustekniikan tutkimuksia eri laboratorioissa.”Vuonna 1997 perustetulla keskuksella on jäseninä 24 teollisuusyritystäja useita tutkimuslaitoksia. ”Uusissa tutkimuksissa saamme kumppanuudetaikaan nopeasti, kun yhteistyö on jo valmiiksi olemassa. Järjestämmemyös esimerkiksi kiteytykseen liittyviä kursseja, sekä avoimiaettä tietylle yritykselle räätälöityjä”, Karvonen valottaa.BIWIC on yksi monista konferensseista, joiden järjestelyihin keskusosallistuu. ”Esimerkiksi ensi vuodelle on valmisteilla nuorten kalvosuodattajienworkshop sekä pohjoismainen suodatussymposiumi.”Keskuksen kehittämiseksi Karvosella on kunnianhimoisia suunnitelmia.”Haluamme Suomen Akatemian huippuyksiköksi, ja sitä varten onoltava esittää referenssit tutkimuksemme laadusta, määrästä ja yhteistyöverkostoista,kun haku avataan. Haluamme myös kehittää omia metodejamme”CST-standardeiksi”, joihin voitaisiin sitten tutkimuksissasuoraan viitata.”Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 37

Hoitoa yksilöllistenominaisuuksienperusteellaHenkilökohtainen lääketiede (engl.personalised medicine) tarkoittaa tautienehkäisyn ja hoidon ohjaamista yksilöllisestiesimerkiksi perimän ja molekyylitasontutkimuksen perusteella.Täsmähoitojen yleistyessä on välttämätöntäosoittaa lääkkeen yksilöllinenteho ennen hoidon käynnistämistä.Perintötekijöistä johtuvat yksilölliseterot lääkeaineiden aineenvaihdunnassaja vaikutuksissa selvitetään farmakogeneettisintestein. Hoidot voidaansiten kohdentaa potilaille, jotkaniistä parhaiten hyötyvät.Scanstockphoto38Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Henkilökohtainenlääketiedeon lääketeollisuudelle mahdollisuusHenkilökohtainen lääketiede tarjoaa potilaalle tehokkaampaa hoitoa,yhteiskunnalle kustannussäästöjä ja lääketeollisuudelle uusialiiketoimintamahdollisuuksia.Riikka Paasikivi ja Tero PiispanenModernin biolääketieteen kehitys mahdollistaayhä kohdennetummat yksilökohtaisethoidot. Kun sekä potilaistayksilöinä että tautien mekanismeistaopitaan lisää, lääkkeiden käytöstä ja hoidoistatulee yhä turvallisempia ja kustannustehokkaampia.Kun oikealle potilaalleannetaan oikeaa lääkettä oikea-aikaisestija oikeankokoisena annoksena,vältetään tehoton ja turha lääkitys.Henkilökohtaisen lääketieteen edellytyksenäon, että lääkeyhtiöt kehittävätuusia lääkkeitä ja uusia hoitomuotoja pitäenmielessään, kenelle ne on tarkoitettuja ketkä hyötyvät niistä eniten. Hoidontulos paranee kohdentamalla se valikoidullepotilasryhmälle. Toisaalta yhtiövoi saada tietylle pienehkölle ryhmälleräätälöidyn lääkkeen nopeammin markkinoille.Kun oikealle potilaalleannetaan oikeaalääkettä oikea-aikaisestija oikeankokoisenaannoksena, vältetääntehoton ja turha lääkitys.Lääketeollisuus on muutosten edessä,kun monien alkuperäislääkkeiden patentitlähiaikoina umpeutuvat, ja markkinoilletulee suuri määrä kopiolääkkeitä.Uusilta lääkkeiltä vaaditaan selviä terveystaloudellisiaetuja, viranomaismääräyksettiukentuvat, ja lisää haastajianousee Kiinasta ja Intiasta.Lääkekehityksen ja siihen liittyvänbiomarkkeri- ja diagnostiikkatutkimuksenyhdistäminen on haastavaa. Vaikkahenkilökohtainen lääketiede on erityisestidiagnostiikka-alan teollisuudellemahdollisuus, kehitystä hidastaa suurtenyhtiöiden empiminen. Lääkejätit eiväthalua vaihtaa blockbustereita eli suurmenestystuotteitaanräätälöidympiin hoitomuotoihin,koska pelkäävät myyntinsälaskevan.Diagnostiikkaosaaminenvahva etuAvainasemassa on täsmälääkekehitystätukevan diagnostiikan kehittäminen.Yksi harvoista lääkejättiläisistä, joilla onitsellään myös vahvaa in vitro -diagnostiikkaosaamista,on sveitsiläinen Hoffman-LaRoche.”Haemme myös yhteistyötä pk-yritystenja akateemisten tutkimusryhmienkanssa itseltämme puuttuvilla teknologia-alueilla,joita ovat esimerkiksi diagnostinensekvensointi, kuvantaminen jametabolomiikka”, kertoo yhtiössä henkilökohtaisestalääketieteestä vastaavajohtaja Thomas Metcalfe.Osaamisten yhdistämiseen lääkejättiluottaa myös muun muassa biomarkkeritutkimuksessaja validoinnissa.”Haluamme tehdä yhteistyötä diagnostiikkakumppaninkanssa jo varhaisessavaiheessa kehittämällä yhdessä biomarkkereita.Toivomme kumppaneillammeolevan kokemusta myös esimerkiksiviranomaisyhteistyöstä”, sanoo Health-Bio-klusterin vuosiseminaarissa aiheestapuhunut Metcalfe.Metcalfen mukaan henkilökohtaisestalääketieteestä puhuttaessa on oleellistaymmärtää sairauksien monimuotoisuus.Sen jälkeen on löydettävä biomarkkeritja niiden yhdistelmät, jotka diagnostistentestien avulla jakavat potilaat eri ryhmiin.Lopuksi tarvitaan näyttöä testienkliinisestä käytettävyydestä.Tutkimustyötä uusien, entistä tehokkaampienbiomarkkereiden kehittämiseksitehdään Metcalfen mukaan valtavasti.Uudet biomarkkerit toimivat pohjanaennakoivalle terveydenhuollolle,joka tunnistaa sairauden tai sen riskin aikaisin.Siten sairauden kehittyminen voidaanestää tai ainakin hidastaa sitä.”Monta haastetta on vielä edessä, muttaainakin Roche on vahvasti sitoutunuthenkilökohtaiseen lääketieteeseen”, Metcalfevakuuttaa.Markkinatkasvavat”Siirtyminen henkilökohtaiseen lääketieteeseenmerkitsee muutoksia yritystenliiketoimintamalleihin, markkinointiin,jakeluketjuihin ja myyntiin”, luetteleeluxemburgilainen Laurent ProbstPricewaterhouseCoopersista.”Arvoketjut uusiutuvat, viranomaisiltavaaditaan uudenlaista lähestymistapaa jajulkisen sektorin maksajan rooli muuttuu”,lista jatkuu.Maailman suurin konsulttiyhtiö PwCon hiljattain julkaissut raportin Diagnostics2009 – Moving towards personalisedmedicine, joka kertoo henkilökohtaisenKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 39

Laurent Probst (vas.),Thomas Metcalfe jaOrionin tutkimus- jatuotekehitysjohtajaReijo Salonen jatkoivatseminaarin päätyttyävilkasta keskusteluahenkilökohtaisen lääketieteenvaikutuksistalääketeollisuuteen.Arja Halme/Turku Science Park Oylääketieteen diagnostiikkayrityksille tarjoamistamahdollisuuksista.Terveystaloudelliset tarkastelut nousevatProbstin mukaan yhä enemmän terveydenhuollonkeskiöön, kun siirrytääntulos- ja tehokkuuspohjaisiin korvausjärjestelmiin.”Myös potilaiden tietoja ja ymmärrystäomasta terveydentilastaan pitää lisätä.Siinä avainasemassa on internet.”Lääkehoitoon liittyvän (engl. companiondiagnostics) molekyylidiagnostiikankehityksessä on lukuisia haasteita,Probst myöntää. Niitä ovat muun muassaviranomaiskäytäntöjen ja -menettelyidensopeuttaminen muutoksiin, korvattavuusasiat,kliinisen hyödyn osoittaminenja liityntäpinta lääkekehitykseen. Painopisteensiirtäminen ennaltaehkäiseväänterveydenhuoltoon tapahtuu sairausvakuutustenosalta hitaasti.Ennen kaikkea henkilökohtainen lääketiedekuitenkin kasvattaa diagnos-Monikäyttöinen biomarkkeriBiomarkkeri tarkoittaa biologista merkkiainetta.Se on biologisesta näytteestämitattavissa oleva suure, joka kuvaanormaalia biologista tapahtumaa, patologistamuutosta ja/tai lääkevastetta.Biomarkkerit voivat olla soluja, biomolekyylejätai pienimolekyylisiä yhdisteitä,kuten hormoneita. Nykyään käytettyjäbiomarkkereita ovat esimerkiksiveren hemoglobiini anemiassa ja kolesterolipitoisuussydän- ja verisuonitaudeissa.Biomarkkerit ovat oleellisia työkalujahenkilökohtaisessa lääketieteessä,jossa hoito räätälöidään yksilölle taiMikä HealthBio?HealthBio on bioteknologian terveyssovellustenja terveyteen liittyvien liiketoiminta-alueidenklusteri ja osavaltakunnallista osaamiskeskusohjelmaa.HealthBion ydintä ovat diagnostiikka,lääketutkimus ja -kehitys sekäbiomateriaalit ja kudosteknologia.HealthBio-klusterin toiminnan tavoitteenaon edistää terveyden bioalanyritysten liiketoiminnan kansainvälistymistä.valitulle potilasryhmälle.Sairauteen liittyvä biomarkkeri onosoitus sairauden riskistä, itse sairaudestatai siitä, miten sairaus voi yksilölläkehittyä.Lääkkeeseen liittyvä biomarkkerikertoo, onko lääke tehokas tai turvallinenkyseisellä potilaalla ja mitenpotilaan elimistö sitä metaboloi. Kunlöydetty biomarkkeri on osoitettu toimivaksi,sitä voidaan käyttää sairaudentai sen riskin diagnosoinnissa sekäsairauden räätälöidyssä hoidossa,muun muassa oikean lääkkeen ja sensopivan annostuksen valinnassa.tiikkateollisuuden markkinoita, Probstkorostaa. ”Se lisää terveydentilan seurantaa,tehoseulontamenetelmiä, biomarkkeritestauksenhyödyntämistä potilaidenvalinnassa kliinisiin kokeisiin sekälääkeaineiden biologisten vaikutustentestausta.”PisimmälläsyöpähoidoissaUutta henkilökohtaista diagnostiikkaavoidaan tehdä lipidien avulla, kertoo toimitusjohtajaReini Hurme Zora BiosciencesOy:stä. Lipidianalytiikan haasteenaon tuotetun tiedon tulkinta, jotavarten Zora on kehittänyt oman analyysiohjelmistonsa.Hurme näkee liiketoimintamahdollisuuksiaerityisesti potilasryhmien tyypittämisessä.”On tärkeää saada tietoa siitä,keillä hoito tehoaa ja keille siitä voi kentiestulla haittavaikutuksia.”Lääketieteen henkilökohtaistamisenkäytäntöönviemisessä ollaan pisimmälläsyövänhoidossa.”Viime vuosina nopeasti kehittynytmolekyylilääketiede tarjoaa hoitojen valitsemiseenpaljon uusia, tehokkaita menetelmiä”,vahvistaa professori AkseliHemminki Suomen syöpäinstituutista.Lääkkeiden ja hoitojen räätälöinti tuomukanaan ongelmiakin.”Jos lääkettä tai hoitomuotoa kehitetäänvain pienelle ryhmälle, on kyseenalaista,saadaanko kehityskustannuksetkatettua. Yksi ratkaisu voisi olla nopeutettuhyväksyntämenettely, joka jo onkinkäytössä tietyillä harvinaisilla mutta vaikeillasairauksilla.”Riikka Paasikivi toimii pääkaupunkiseudunHealthBio-osaamiskeskuksenohjelmajohtajana.riikka.paasikivi@culminatum.fiTero Piispanen on HealthBio-klusterinkansallinen koordinaattori.tero.piispanen@turkusciencepark.com40Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Lukijagallup numerosta 6/09Kemistin arki jauratarinat kiinnostavatLukijan kynästä”Ilkka Pollarin kirjoitus oli Kemia-lehdessäharvinainen kaunokirjalliseen tyyliinlaadittu muistelo. Erittäin mielenkiintoinen,hauska ja nautittava!””Pollarin Ilkan juttu oli yliveto. Harvoinsaa lukea vaikeuksista, joita uusien prosessienkäyntiinajossa kohdataan ja mitenniistä selvitään. Ne ovat kuitenkin sitäreaalimaailmaa joka uusien prosessienkehittäjillä on edessään.””Yövuoroon oli hersyvä kuvaus käyttöönotonongelmista. Mitä huonomminmenee, sen enemmän muisteltavaa.””Tuli mieleen, että pitäisikö itsekin kirjoittaaylös kootut kommellukset vuosienvarrelta.””Rosvallista kertova artikkeli kahdenammatin yhteensovittamisesta ja tuloksellisuudestaon hyvä esimerkki nykyajanihmisen joustavuudesta. Nuorillesukupolville tulee antaa malleja, jotkaosoittavat sekä palkkatyöläisenä olonettä oman yrittäjyyden mahdollisuudenelämässä.””Ihmisten erilaiset ratkaisut elämässäänkiinnostavat, siksi luin ahmien jutunSeppo Rosvallista.””Lisää tämmöisiä urakehitys-elämäntarinajuttuja!””Mielestäni työmarkkinoista kertovatasiat ovat mielenkiintoisia ja antavat uu-Kertomukset vastavalmistuneen diplomi-insinöörinkoettelemuksista hyytävässäpakkasyössä ja poikkeuksellistaurapolkua kulkeneesta taksiautoilijakemististäpuhuttelivat lukijoita enitenviime numeron jutuista. Monia kiinnostivatmyös metsän mahdollisuudet,kolumni- ja pakinapalstat, Kemiran,Orionin ja Labtiumin mullistukset sekähiv-diagnostiikan kehittyminen.Kaikki muutkin numeron 6/09 artikkelitsaivat ääniä lukijagallupissa, jokalähetettiin sähköpostitse Kemia-lehdenuutiskirjeen lukijoille. Ääniä annettiinkaikkiaan lähes 300.Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiinOnnistujan pikkujättiläinen(Positiivarit 2007), jonka voitti MariaRantapaju Turusta. Kemia-lehdentoimitus onnittelee voittajaa ja kiittäälämpimästi kaikkia osallistuneita äänistä,palautteesta ja juttuideoista.sia näkökulmia. Koska tulen valmistumaanpian, kertovat ne myös kehityksentrendistä.””Kemistien panos Suomen teollisuudessakiinnostaa tosi paljon. Kiinnostaa myöskemianteollisuus globaalisti ja kansainvälinenyhteistyö.””Pääkirjoitus liikkuu ajassa. Laboratoriokeksintöjä,työn fiksuutta jne. mitataannykyisin kylmästi vain tuottavuudella,jonka mittari on melkein yksinomaanraha.””Erinomaista, että alan lehti käsitteleenegatiivisiakin asioita avoimesti ja kriittisesti.””Erityisen kiinnostava oli Pekka T. Heikurankirjoitus ”Romua, bunaa ja voi-Lukijoiden suosikitKemia-lehdessä6/091. Yövuoroon (Ilkka Pollari)2. Taksiautoilija Seppo Rosvallillaon kemiat kunnossa ja virtaaakussa (Leena Laitinen)3. Metsä haastaa synteettisenkemian (Arja-Leena Paavola)kukkia”. Myös pääkirjoitus ja Keemikko-palstakuuluvat suosikkeihini.””Heikuran juttu näistä vaikeiden aikojenluovista ratkaisuista voikukkineen olisellaista tietoa, jota en ole kuullut, vaikkaolen luullut jo kaiken kemian alaltanähneeni ja kuulleeni.””Keemikko on aina ehdoton luettava.””Anja Nysténin kolumnit ovat aina mielenkiintoisiaja erilaisia kuin monet muutvastaavat.””Akkreditointi- ja Labtium-jutut liittyvätoman työn ajankohtaisiin asioihin ja olivathyvää perusasiaa.””Huolto pitää pipetin kunnossa antoi hyvänmuistutuksen käytännöntason työstäja sen tärkeydestä.””Joskus lehdessä on ollut liian asiapitoistaasiaa, jota ei välttämättä jaksa työpäivänjälkeen vaivautua lukemaan. Mielenkiintoisethistoriaa tms. käsittelevätjutut ovat loistavaa luettavaa, kun haluaahieman rentoutua. Iso Kiitos niistä.””Minusta Kemia-lehdestä on tullut aivanupea aikakauslehti. Sen käsittelemät jututsopivat muillekin kuin ammattikemisteille,esimerkiksi meikäläiselle kemistiopettajalle.Voin antaa sen entistä paremminmyös oppilailleni luettavaksi.”Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 41

Vanhenemista ei voi estää, muttaMyönteinen asennepidentää ikääIhmiskehon vanheneminenon vääjäämättä etenevätapahtumasarja, jota voihidastaa elämällä terveesti.Vanhuuden voi kuitenkinestää vain kuolemallanuorena.Arja-Leena PaavolaVanheneminen on geneettisesti määräytynyttapahtumaketju, joka alkaa jo parikymppisenä,heti kasvun pysähdyttyä.Perustoimintojen alasajo etenee solutasollanoin yhden prosenttiyksikön vuosivauhtia.Koska suuri osa solusta on vettä,ihminen alkaa solujen vähetessä asteittainkuivua.Mistä vanhenemisessa tarkkaan ottaenon kyse, on arvoitus.”Maailmalla on laadittu yli 300 vanhenemiseenliittyvää teoriaa, mutta yksikäänniistä ei tarjoa kattavaa selitystäasialle”, sanoo Hyksin yleissisätautien jageriatrian klinikan ylilääkäri, professoriReijo Tilvis.”Kyseessä lienee termodynamiikanlainalaisuus: kaikki epäjärjestys lisääntyyajan myötä. Ihmiskehossa se ilmeneemolekyylitasolla. Elimistön energiaei riitä pitämään molekyylistruktuurejakasassa, minkä seurauksena syntyy virhetuotteita.Kaikki sortuu ja hajoaa vähi-42Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

tellen, ja kehon prosessit heikkenevät.”Solujen voimaloina toimivissa mitokondrioissaenergiaa muodostuu kemiallisesti.Soluhengitys ja aineenvaihduntatuottavat reaktiivisia yhdisteitä, mitokondriotvaurioituvat ajan mittaan, jasolut päätyvät ohjattuun solukuolemaan.Seurauksena on haavoittuvuuden lisääntyminenja suorituskyvyn aleneminen.Vanhenemiseen liittyy usein myös tulehdusreaktioidenaktivoitumista.”Normaalin elämän yhteydessä syntyytoksisia tuotteita, jotka yhtyessäänkudosten kalvoihin härskiinnyttävät soluja.Niitä häviää vähitellen kaikista tärkeistäelimistä. Esimerkiksi munuaistenkoko pienenee, kuoriosa ohenee, siivilättukkeutuvat ja niiden verenkierto heikkenee.Kahdeksankymppisellä on käytössäänenää vain yhtä munuaista vastaavateho.”Lisävuosia aktiivisuudellaPerimään ei nykylääketieteen keinoinkyetä vaikuttamaan. Nykyisin pidetäänmahdollisena päästä enintään 120–125ikävuoteen.Sen sijaan eläinten ikää on pystyttypidentämään lukuisissa kokeissa. Jyrsijöidenja apinoiden kohdalla se onnistuurajoittamalla ravinnon saantia, vaihtolämpöisilläalentamalla niiden ruumiinlämpöä.Koe-eläinten ikää on jatkettumyös hidastamalla niiden aineenvaihduntaageenimuuntelun keinoin.”Eläinten maksimaalista elinaikaa onpidennetty lähes puolella. Tämä on herättänyttoiveita myös ihmisen vanhenemisenhidastamisesta. Vanhenemisteorioitaon alettu tarkastella uudella tavalla,ja myös uusia kehitetään”, Reijo Tilviskertoo.Yksittäistä vanhenemisgeeniä ei olevoitu osoittaa, eikä varsinaista pitkäikäisyyttäaiheuttavaa geeniäkään ole löytynyt.Eläinkokeissa on kuitenkin tunnistettugeenien toiminnan muutoksia, jotkaovat yhteydessä iän pidentymiseen.”Tupakka, viina ja villit naiset”Useat poikkeuksellisen vanhoiksi eläneetihmiset ovat paljastaneet pitkänikänsä salaisuuden. Tässä muutamaselitys:”Metsätyöt.” Viljo Kekola, kuoli108-vuotiaana lokakuussa 2009.”Yksinkertainen elämäntapa.” HildaHäkkinen, 111-vuotiaaksi elänyt töysäläinen.”Pysytteleminen poikamiehenä.”Jussi Leskinen, 108, Suomen vanhinasukas.Kuvat: ScanstockphotoElämä sammuu kuolemaanVanhuus sinällään ei tapa. Ikääntyneimpienkuolinsyynä on usein keuhkokuumetai muu infektio, joka aiheuttaa sydämellekohtuuttoman rasituksen ja johtaasen pysähtymiseen.Pitkäaikaissairaan vanhuksen lähdönhetki on vaikeasti ennustettavissa. Monetdementoituneet potilaat elävät pidempäänkuin voisi olettaa. Kuolemanläheisyyden voi huomata, kun vanhuselämänvoimien ehtyessä katoaa itseensälopettaen syömisen ja juomisen.Joskus kehon erittämät hajut paljastavatsen olevan viimeisillään. Vanhustenparissa työskentelevät tunnistavatkuolinhikoiluksi kutsutun makeahkontuoksun.”Kuolema on monimutkainen prosessi,joka viimein sammuttaa ihmisen”,luonnehtii kuolematutkimuksen dosentti,erikoislääkäri Gustaf Molander.”Kudokset sietävät eri tavoin sydämenpysähtymisestä ja verenkierronEsimerkkinä on sukkulamadon mutaatio,joka jatkaa elinkaarta kolmanneksen.Toisen matolajin kellogeeni hidastaa solujenjakautumiskiertoa pidentäen sitenelämää. Geenien uskotaan paitsi hidastavanaineenvaihduntaa myös vähentävänaltistumista vapaille happiradikaaleille.”Matkailu ja tähtitieteen harrastus.”Aarne Arvonen, eli 111-vuotiaaksi.”Kylmä kylpy joka päivä mutta seksiävain kahdesti viikossa.” Fjodor Uglov,101.”Suklaa.” Jeanne Calment, 122-vuotiaaksieli pisimpään elänyt ihminenmaailmassa.”Tupakka, viina ja villit naiset.” HenryAllingham, 113, maailman vanhinmies vuonna 2009.päättymisestä aiheutuvaa hapenpuutetta.Aivot kuolevat viidessä, sydänsolut20 minuutissa. Munuaissolut pysyvätelossa tunnin verran, ja siittiöt voivatelää puolitoista vuorokautta. Parta jakynnet kasvavat vielä ruumiin jo kylmettyä.”Parin vuorokauden kuluttua käynnistyvätmätänemismuutokset ovat havaittavissavihertävinä laikkuina, jotka ovatseurausta ihon ja suoliston bakteerienaiheuttamasta käymisestä.”Siitä johtuu ilmeisesti myös kalmanhaju, joka on vaikeasti kuvattavissamutta erottuu selvästi muista orgaanisistahajuista.”Lahoaminen ei sen sijaan tuota voimakastahajua. Se on hidasta palamista,jossa bakteerit ja sienet hajottavat kuolluttaeliötä hapellisessa ympäristössä.Kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa,joissa ilmanvaihto on hyvä, vainaja voijoskus myös kuivua eli muumioitua.Myös ihmisen asennoituminen japsyykkiset tekijät vaikuttavat siihen,kuinka pitkäksi elämä muotoutuu. Kielteinensuhtautuminen itseen ja ympäristöönon riski, mutta positiivisella elämänasenteellaon myönteisiä seurauksia.Sosiaalisuus ja aktiivisuuskin auttavat.Kun yksin elävien vanhusten yksinäisyyttäehkäistään ja heille järjestetäänvirkistystoimintaa, heidän muistinsaheikkenee hitaammin ja he tarvitsevatverrokkejaan vähemmän terveydenhoitopalveluja,osoittaa tutkimus.”Voitaisiin ajatella, että elimistössäkäynnistyy suojaavia tekijöitä, kutenstressihormonien laskua. Ihmiselläon muutenkin käytössään voimavaroja,joita on mahdollista aktivoida. Esimerkiksikäsitöiden tekeminen virkistää aivoja.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.comKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 43

Muuntogeeniset elintarvikkeetläpäisevät tiukat turvallisuustestitSiirtogeenejä sisältävät elintarvikkeet eivät tuota ihmisen elimistölleongelmia. Geenimuunnellut tuotteet myös testataan yhtä tarkasti kuinmuutkin, joten niitä voi syödä huoletta.”Jokainen ihminen syö ilman siirtogeenejäkinsilmin nähtävän määrän dna:tajoka päivä. Siirtogeeni on pätkä dna:ta,jollaista elimistö siis käsittelee muutenkin.Ei se ole elimistölle ongelma”,sanoo Eviran kemian ja toksikologiantutkimusyksikön johtaja Kimmo Peltonen.Siirtogeenejä ei voi kovin paljon edeskuulua kenenkään ruokavalioon. Esimerkiksigeenimuunnellun maissin dna:staäärettömän pieni osuus, noin kymmenestuhannesosa,on siirtogeenistä.”Ei ole ollut viitteitä, että kasviperäistädna:ta siirtyisi pysyvästi syöjään, jotensiinäkään mielessä geenimuuntelu ei oleuhka terveydelle.”Allergioita siirtogeenit voivat aiheuttaasiinä missä muuntelemattomatkinuudet elintarvikkeet. ”Kun esimerkiksikiivihedelmä tuli Suomeen, ei sille allergisiaollut juurikaan, mutta nykyäänkiiviallergia on yleinen.””Mikä tahansa uusi kemikaali voi ollahaitallinen, mutta turvallisuutta voidaanarvioida erilaisilla menetelmillä. Juuri sitävarten teemme riskienarviontia.”Geneettisesti muunnelluille ns. GMOtuotteilletehdään tiukka turvallisuusanalyysi,joka on yhtä kehittynyt kuin minkätahansa elintarvikkeen vastaava tutkimus.GMO-tuotteet ovatkin vähintäänyhtä turvallisia kuin muutkin.Peltonen kertoi geenimuuntelun riskienarvioinnistaEviran tiedepäivässä 30.syyskuuta. Kolmatta kertaa järjestettytapahtuma keräsi Helsingin Viikkiinsatakunta elintarviketurvallisuudesta jaeläintaudeista kiinnostunutta kuulijaa.Vale-epidemiat aisoihinTutkija Henry Kuronen Eviran eläintautibakteriologiantutkimusyksiköstämuistuttaa ristikontaminaation mahdollisuudestalaboratorioissa. Näyte saattaainhimillisen virheen takia saastua vertailunäytteestä.Esimerkiksi käy vuosina2002–2005 havaittu, vale-epidemiaksiosoittautunut salmonellaepidemia.”Kymmenen laboratoriota oli eristänytnäytteistä kannan, joka oli geneettisestisamanlainen kuin laboratorioissa käytettyvertailukanta. Todellisuudessa arvioltaviidessä prosentissa eläinperäisistäsuomalaisnäytteistä oli tuolloin kyseistäSiirtogeenit saattavataiheuttaa allergioitasiinä missä eksoottisethedelmätkin.Muuta haittaamuuntogeenisistäelintarvikkeistaei ole.Valvontaa pelloltapöytäänVuonna 2006 toimintansa aloittaneenElintarviketurvallisuusvirastoEviran päämäärä on varmistaa elintarvikkeidenturvallisuus alkutuotannostamyymälöihin, edistää eläintenterveyttä ja hyvinvointia sekä huolehtiakasvin- ja eläintuotannon edellytyksistäja kasvinterveydestä.Eviran päätoimipaikka on HelsinginViikissä, jossa työskentelee 500viraston kaikkiaan 750 asiantuntijasta.Alueellisia toimipaikkoja onJoensuussa, Kouvolassa, Kuopiossa,Lappeenrannassa, Loimaalla,Oulussa, Seinäjoella, Siilinjärvelläja Turussa.Eviran yhteistyökumppaneita tarkastus-ja valvontatyössä ovat alueellisetTE-keskukset, läänit ja kunnat,tutkimustoiminnassa yliopistotja muut tutkimuslaitokset.kantaa”, Kuronen kertoo.Evira on jo muutamia vuosiasuositellut, että kaikki laboratoriotvaihtaisivat käyttämänsävertailukannan Suomessa harvinaisempaan.”Kun salmonellan vertailukanta vaihdettiin,epäillyt ristikontaminaatiot alkuperäisenvertailukannan suhteen vähenivät.Sen sijaan uusi, suositeltu kantaalkoi ilmestyä näytteisiin”, Kuronen kuvailee.”Yksikään laboratorio ei voi väittää,ettei heillä voisi tapahtua ristikontaminaatiota.Se on mahdollinen kaikkialla.Laboratorioiden tulee siksi kriittisestiseurata, mitä näytteistä löytyy. Hyvästädokumentoinnista on huolehdittava jaepäilyt selvitettävä”, Kuronen korostaa.Samanlainen kriittinen seuranta on laboratorioidenhyvä muistaa muissakinkuin salmonellaan liittyvissä yhteyksissä,lisää Eviran tutkimusjohtaja LiisaSihvonen.Sanna AlajokiKirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fiScanstockphoto44Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Markku Rajala palkittiin hiukkasteostaKeksijännäköinenmiesMarkku Rajalan työnä on keksiminen. Mieluisampaaammattia ei aerosoliprosessien jananohiukkasten tuntija voisi itselleen keksiä.Päivi IkonenVuoden 2009 Hiukkasteko-palkinto jaettiinlokakuun lopussa alan osaajalle, jokaotti tunnustuksen vastaan kuin suomalainenmies.”Aika lailla hämilläni”, myöntääMarkku Rajala Beneq Oy:stä. ”Tämähänon mitä suurimmassa määrin tiimityötä,jossa minä en yksinäni ole mitään.”Jotakin vuoden hiukkastekijä taitaasilti olla, ainakin palkinnon myöntäneenHiukkasfoorumin mukaan.”Rajalalla on pitkään ollut keskeinenrooli suomalaisen hiukkasalan verkottamisessa;sekä akateemisen ja teollisentoimijakentän että alan teollisuuden sisäisenvuorovaikutuksen lisäämisessä,mutta myös ennakkoluulottoman poikkitieteellisestija -toimialallisesti”, foorumimuotoilee tiedotteessaan.Tampereella fysiikan diplomi-insinööriksiaikanaan kouluttautunut Rajala kiemurtelee.”Viittaavat ehkä niihin vuosiin, kunolin Taideteollisessa korkeakoulussa,jossa kieltämättä syntyi aika paljon ajatuksia.Siis tiimissä, jossa oli mukana lasitaiteilijoita,kemistejä ja insinöörejä.””Yön pimeinä tunteina siellä joskusepätoivoisesti mietittiin, että kun tämä eitoimi näin, niin voisikohan asian tehdäaerosoliteknologian avulla.”Kun voi, keksintö alkoi matkansa kohtiinnovaatiota.”Termithän eivät muuten tarkoita samaa”,Rajala huomauttaa. ”Innovaatiotarkoittaa keksintöä, josta on jo taloudellistahyötyä. Keksinnöstä ei vielä sitäole.”Syntyneestä nesteliekkiruiskutusteknologiastaon todistetusti hyötyä, ja Rajalapuolestaan aerosoli-, materiaali- jamuotoiluosaamista uudella tavalla yhdistäneenteknologian (LFS, DND, nHalo)Kiitos kuuluukoko joukkueelle,ajatteleekeksijä MarkkuRajala.Erkki Seppäläinenkehitystiimin avainhenkilöitä, paljastaapalkintotiedote.Beneqissä teknologia on sittemmin jalostettunanopinnoitteiksi ja pinnoituslaitteiksi,joista odotetaan maailmanmenestystä.Markku Rajala itse kertoo odottavansapaljon Taikin, TKK:n ja Kauppakorkeakoulunyhdistävältä Aalto-yliopistolta,jonka synty on hänen mielestään hienoasia. ”Aallossa toivottavasti jatketaansitä työtä, mitä me Taikissa 90-luvullateimme.”Huolen siitä, että taideopetus ja taiteellinenvapaus voivat uudistuksessa kaventua,Rajala sanoo ymmärtävänsä hyvin.”Mutta niin ei missään nimessä saatapahtua, koska luovuus tulee pitkältitaidepuolelta. Insinöörit, itseni mukaanluettuna,ovat vain soveltajia, joiden teoreettisenymmärryksen avulla taiteilijoidenideat saadaan käytäntöön.”25 vuotta eikä suottaLuetaan palkintoperusteluita eteenpäin:Rajala on myötävaikuttanut yli kuudenaerosolialan yrityksen syntymiseen rohkaisemallayrittämiseen tai yrittämälläitse.”Beneqin perustajiinhan minä en kuulueikä minulla ole omistusosuuttakaan.Mutta olin kyllä perustamassa Liekkiä jaPhotoniumia”, Rajala myöntää ja innostuukertomaan lisää.”Hiukkasillahan on kaksi puolta: niistävoi olla sekä hyötyä että haittaa. Liekkitekee laseroivia optisia kuituja ja Photoniumkuidun valmistuslaitteita. Prosessissasyntyy pienhiukkasia, jotka saattavatnaarmuttaa kuitua ja heikentää sen lujuutta,ja hiukkaset pitää siksi saada pois.”Vuodesta 2006 Beneqiä palvelleen Rajalannykyinen työ kuulostaa kiinnostavalta:hiukkasosaamisen innovaatioidentunnistaminen ja hyödyntäminen.”Toimitusjohtaja Sampo Ahonen antoiminulle yhden tehtävän: minun onpidettävä huoli siitä, että Beneqillä onhiukkas- ja aerosoliasioissa paras mahdollinenpatenttisuoja. Käytännössä työon sekä omien keksintöjen tekemistäettä keksintöjen tunnistamista ympäristöstä.Suurin osa löydöistäni liittyy nykyäänsiihen, miten aerosoliteknologiaavoidaan käyttää aurinkokennojen valmistuksessa.”Rajalan käyntikortissa toimenkuva onmääritelty ytimekkäästi.”Kaksikymmentäviisi vuotta työelämässämeni ennen kuin lopulta sain tittelin,jonka olen aina halunnut. Vihdoinkinolen virallisesti keksijä”, onnellinenmies hymyilee.Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 745

1675234Vapaita radikaalejaSavonlinnassaVapaiden radikaalien kansainväliset tutkijat kokoontuivat 25.–30. heinäkuutaSuomen Savonlinnaan. Juhlakongressissa käsiteltiin avoinkuoristen molekyylienspektroskopiaa, reaktiokinetiikkaa ja laskennallista kemiaa. Sovelluskohteinaolivat ilma- ja astrokemia, palaminen ja ultrakylmät systeemit.Lauri HalonenSeitsemänkymmentä vuotta vanha ristiriitaberilliumdimeerin kemiallisen sidoksenluonteesta teoreettisten ja kokeellistentöiden välillä on lopullisestiratkaistu. Spektroskooppisen tutkimuksensatulokset paljasti amerikkalainenMichael Heaven, jonka huomiota herättänytlyhyt esitys kuului Savonlinnankonferenssin ajankohtaisosioon.Loistavista esitelmistä jäi erityisestimieleen taiwanilaisen Jim Linin luento.Lin on kumonnut epäilyt ClOOCl-molekyylinkeskeisestä osasta otsonin katalyyttisessähajoamisessa molekyylisuihkukokeinja osoittanut tutkimuksissaanoikeaksi klooriatomin merkityksen ilmakehänotsoniaukon muodostumisessa.Yhtä merkittävä oli britti EdwardHindsin esitys elektronin sähköisen dipolimomentinmittaamisesta YbF-molekyylinsuihkun avulla. Laserfysiikkaaparhaimmillaan edustavan työn tuloksetliittyvät materian ja antimaterian erojenetsimiseen.Tutkijoita ympäri maailmaaSavonlinnan kokoukseen osallistuinoin 160 tutkijaa 20 eri maasta, enitenSaksasta, Yhdysvalloista ja Japanista.25 kutsuttua luennoijaa edustivatUSA:ta, Saksaa, Isoa-Britanniaa,Ruotsia, Sveitsiä, Ranskaa, Japania,Taiwania, Australiaa ja Uutta-Seelantia.Kemiallisesta kinetiikasta ja reaktiodynamiikastapuhuivat Jim Lin,Timothy Minton ja David Osborne,vapaista radikaaleista ja palamisenkemiasta Larry Harding, Marcus Aldenja Katharina Kohse-Höinghaus,vapaiden radikaalien spektroskopiastaja rakenteesta Michael Morse, DavidNesbitt, Yoshihiro Sumiyoshi, Yuan-PernLee, Terry Miller, Daniel Neumark jaEvan Bieske, ultrakylmistä systeemeistäEdward Hinds, Dieter Gerlich ja DavidChandler, vapaiden radikaalien laskennallisestaja teoreettisesta kemiasta JohnStanton, Joel Bowman ja Jean-ClaudeRayez, tähtien välisen aineen spektroskopiastaja kemiasta John Maier, MatsLarsson ja Eric Herbst sekä vapaista radikaaleistailmakemiassa Henrik Kjaergaard,Mitchio Okumura ja AkkihebbalRavishankara.Luennoijat valitsi kokouksen kansallinentoimikunta (Jouko Korppi-Tommola,Henrik Kunttu, HelgeLemmetyinen, Pekka Pyykkö, DageSundholm, Raimo Timonen ja LauriHalonen). Erinomaisesti sujuneistakäytännön järjestelyistä vastasi paikallinenjärjestelytoimikunta (DamienAmedro, Suula Arppe, JosephGuss, Marjo Halonen, Vesa Hänninen,Markus Metsälä, Lauri Partanen,Jari Peltola, Matti Rissanen, NinoRuneberg, Teemu Salmi, FlorianSchmidt, Mikael Siltanen, Elina Sällija Matti Tammi).46Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

13128Kuvat: Florian Schmidt119KUVAT VASEMMALTA:1 Kesäinen Savonlinna oliparhaimmillaan.2 Wanha Kasino.3, 4 Ryhmäkuvaankin ehdittiin.5 Sir Harold Kroto nauratti yleisöään.6 Terry Miller avasi juhlaillallisen.7 Savonlinna-sali oli oivallinenluentopaikka.Arvostettu kokousVapaiden radikaalien symposiumsarjallaon maineikkaat perinteet.Ensimmäinen konferenssi pidettiinvuonna 1956 Kanadassa. Savonlinnanjuhlakokous oli järjestyksessä30:s.Vuosien mittaan järjestelyihinon osallistunut muun muassa neljänobelistia: optisen spektroskopiantutkija Gerhard Herzberg, nopeidenkemiallisten reaktiomittausmenetelmienkehittäjä GeorgePorter, otsoniaukon havainnut F.Sherwood Rowland sekä RobertF. Curl, yksi pallohiilen keksijöistä.108 Joseph Guss heiluttaa juhlalippua.9 S/s Heinävesi lähdössä kohtiPunkaharjua.10 Hanurimusiikki Saimaan aalloilla...11 ... alkoi kutittaa monen tanssijalkaa.12 Saunaillassa Kerimaalla.13 Suviyön lyhyt hämärähetki ihastutti.Yhdysvaltalaisista Larry Hardingja Joel Bowman esittelivät laskennallisiatöitään vaeltavien radikaalien kemiallisistareaktioista, Michael Morsemetalliatomeja sisältävien molekyylienspektroskopiaa ja Daniel Neumark tutkimuksiaanvalon käytöstä molekyylienhajottamisessa.Kiinnostavia olivat myös saksalaisenDieter Gerlichin esitelmä kylmienmolekyyli-ioniloukkujen käytöstä astrokemiallistenreaktioiden tutkimisessa,sveitsiläisen John Maierin kuvaus tähtienvälisessä aineessa esiintyvien hiiliketjujenja -renkaiden spektroskooppisistamittauksista ja ruotsalaisen MatsLarssonin luento molekyylien synnystäavaruudessa elektronien ja positiivisestivarattujen ionien törmäyksellä.Henrik Kjaergaard (Uusi-Seelanti/Tanska) esitteli kokeellisia ja laskennallisiatöitään veden komplekseista janiiden merkityksestä maapallon energiatasapainossa.Nobelisti hauskuuttiKongressin antia sanoinja kuvin osoitteessawww.helsinki.fi/kemia/FRS2009Suomen suviteki vaikutuksenKonferenssiretki tehtiin seilatenkahdella höyrylaivalla SavonlinnastaPunkaharjulle. Lounas syötiinValtionhotellin ravintolassa.Punkaharjulla tutustuttiin taidekeskusRetrettiin, jossa AlbertEdelfeltin työt ja maanalainen näyttelytekivät kansainvälisiin vieraisiinsuuren vaikutuksen.Retkipäivän päättänyt perinteinensuomalainen savusaunailta järvenrannalla oli monelle ulkomaiselleosallistujalle unohtumaton elämys.Savonlinnan kaupunki kestitsi vieraitaankaupungintalon vastaanotollaja tarjosi kiertokäynnin Olavinlinnassa.Koska kokous järjestettiinoopperajuhlien aikaan, kaikilla olitilaisuus osallistua musiikkitapahtumiinsekä Olavinlinnassa että Savonlinna-salissa,jonka erinomaisestaakustiikasta ja äänentoistosta nautittiinmyös esitelmien aikana.Kiitettyyn seuralaisohjelmaankuului muun muassa tutustuminenMetsämuseo Luston näyttelyyn.Valtaosa maukkaista, suomalaisuuttakorostaneista aterioista nautittiinWanhalla Kasinolla.Pallohiilen keksijöihin kuuluva kemiannobelisti Sir Harold Kroto Isosta-Britanniastakäsitteli hauskassa bankettijuhlapuheessaanluonnontieteiden ja muunyhteiskunnan välistä suhdetta.Päätöslounaan juhlapuheen pitänyt arvostettusaksalainen professori JürgenTroe esitteli yhteenvedon lisäksi unohtumattomantietokilpailun vapaista radikaaleista.Visassa yhdistyivät tiede jaTroen säveltämä pianomusiikki.Kokouksessa oli ennätykselliset reilusata posteria, joista merkittävän osanesittivät nuoret tutkijat. Muutama spektroskopianja optiikan alan yritys esittelituotteitaan konferenssin osallistujille.Osallistujilla oli myös mahdollisuusjulkaista tieteelliset esityksensä amerikkalaisessaJournal of Physical Chemistry-lehden vapaille radikaaleille omistetussajuhlanumerossa.Seuraava symposium pidetään 24.–29.heinäkuuta 2011 Australian Port Douglasissa.Kirjoittaja on Helsingin yliopiston fysikaalisenkemian laboratorion johtaja.lauri.halonen@helsinki.fiKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 747

ULKOMAILTAHAIHTUVATKEMIKAALITkertovat kuolinajanMustikka tunnetaan ennestäänhyvänä vitamiinien ja antioksidanttienlähteenä.MUSTIKALLAhepatiittia vastaanErään mustikkalajin sisältämästä polyfenoliyhdisteestäsaattaa tulla uusi lääkehepatiitti C -virustartunnan saaneidenhoitoon, uskovat japanilaisen Miyazakinyliopiston tutkijat. Maksatulehdusta aiheuttavaaC-hepatiittia esiintyy erityisenrunsaasti eteläisessä Japanissa, jossa yliopistosijaitsee.Tutkijat olivat käyneet systemaattisestiläpi 300 erilaista hedelmää ja vihannestaetsiessään ainetta, joka pysäyttäisi he-patiittiviruksen lisääntymisen tai ainakinhidastaisi sitä, kunnes mustikan kohdallatärppäsi.Marjan lehdistä eristettävä tehoaineon myrkyllinen, mutta hyvin pieninä pitoisuuksinase olisi hyödyksi maailman200 miljoonalle C-hepatiittia sairastavalle,japanilaiset sanovat.Tutkimuksesta kirjoitti Der Spiegel.Kuvat: ScanstockphotoPekka T. HeikuraAmerikkalaiset tutkijat ovat selvittäneet,mitä kemikaaleja – happoja, alkoholia,amiineja ja ketoneja – hajoavastaruumiista haihtuu ja missä järjestyksessäne vapautuvat.Tulosten perusteella voidaan esimerkiksimäärittää uhrin kuolinhetki murhatutkimuksissasekä kehittää elektronisianeniä, joiden avulla etsitäänmaanjäristyksissä ja muissa onnettomuuksissahautautuneita vainajia.Sarah Jones ja Dan Sykes Pennsylvanianyliopistosta tekivät kaasukromatografi-massaspektrometrianalyysinsäsikojen raadoista, sillä siat mätänevätsamalla nopeudella ja samallatavoin kuin ihmiset.Orgaaniset hapot muodostivat 32prosenttia haihtuvista yhdisteistä kahdenensimmäisen vuorokauden aikana,mutta kolmantena päivänä niidenosuus putosi 25 prosenttiin.Pentaanihappoa ja bentsoehappoavapautui koko seitsemän päivän ajan,jonka koe kesti. Myristiinihappoahaihtui vain mätänemisen alkuvaiheessa,etikkahappoa ja propionihappoapuolestaan myöhemmin, raportoiThe Economist.Pekka T. HeikuraJÄTEVEDENfosforiaarre talteenKarlsruhen teknologiainstituutissa kehitetäänuutta keinoa kierrättää jätevedensisältämä arvoaine. Tutkijoiden patentoima,jätevedenpuhdistamoihin tarkoitettuP-RoC-menetelmä ottaa talteen fosfo-rin, joka on peräisin ihmisen virtsasta.Talteenottomenetelmä on yksinkertainenmutta tehokas, kertoo insinööriRainer Schumann Die Welt -lehdelle.Puhdistamon kiteytysreaktorina toimiikattila, johon ohjattua jätevettä pidetäänsekoittimien avulla liikkeessä kahdentunnin ajan kerrallaan.Kun kattilaan lisätään kalsiumsilikaattihydraattia,veden pH-arvo muuttuu, jafosfori yhdistyy hydraattiin. Tuloksenaon kalsiumfosfaattipalloja, jotka erotellaanerilleen ja kuivataan.Ryhmä on kehittänyt menetelmäänsävuodesta 2005 ja uskoo sen olevan valmiinamarkkinoille parin vuoden päästä.Saksan koulutus- ja tutkimusministeriöon tukenut 15 miljoonalla eurolla hanketta,jonka päämääränä on vähentää fosforintuontia ulkomailta. Fosforin hintaon viime vuosina noussut rajusti.Pekka T. HeikuraVessasta huuhdotaan alas rahanarvoistatavaraa, joka voitaisiin ottaatalteen jätevedenpuhdistamossa.Kemikaalimääritys antaa uuden työkalunhenkirikosten tutkijoiden käyttöön.48Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

LIIKA FOOLIHAPPOon terveysriskiLiian suuri määrä foolihappoa voi ollahaitaksi terveydelle, varoittaa Etelä-Alabamanja Kalifornian yliopistojen tutkimus.Maksan kyky muuttaa foolihappo folaatiksion rajallinen. Suositeltava päiväannoson siksi 0,4 milligrammaa, jonkauseimpien maksa pystyy käsittelemään.Yli milligramma altistaa elimistön metaboloitumattomallefoolihapolle, jonkaepäillään muun muassa pahentavan eräitäsyöpäsairauksia.B-vitamiineihin kuuluvaa foolihappoalisätään viljatuotteisiin monissa mais-sa. Yhdysvalloissa sitä voi normaalistaruoka-annoksesta saada jopa 0,8 milligrammaa.Lisäksi raskautta suunnittelevianaisia on kehotettu tuplaamaan aineensaanti tabletein, kirjoittaa The Economist.Kohtuullisesti nautittuna foolihappoon hyväksi sikiönkehitykselle. USA:ssavastasyntyneiden selkärankahalkioidenmäärä on pudonnut 31 prosenttia sen jälkeen,kun foolihapon lisääminen jauhoihinvuonna 1998 alkoi.Pekka T. HeikuraKolme vuosituhatta suossa muhittuaanvoi ei enää näytä tältä.MaailmanVANHINTA VOITAIrlantilaisesta suosta on löydetty 3 000vuotta vanha tammitynnyri, joka ontäynnä voita. Löydön tekivät 40 kilometrinpäässä Dublinista sijaitsevallakosteikkoalueella työskennelleet kaksiturvetyöntekijää, kertoo Der Spiegel.Metrin korkuisen, 35 kiloa painavantynnyrin sisältämä aine on muuttunutpehmeäksi, vahamaiseksi massaksi muttatuoksahtaa vielä aidolta voilta. Leivänpäälle levitettäväksi se ei silti enää kelpaa.Tynnyri on ehkä upotettu aikoinaansuohon, jonka kylmissä, niukkahappisissaoloissa sen sisältö säilyisi hyvintalven varalle. Keinoa on myös saatettukäyttää yksinkertaisesti voin maunparantamiseksi. Upottaja ei kuitenkaanjostain syystä enää koskaan käynyt jääkaapillaan.Sopivina annoksina foolihappo pienentää keskenmenon riskiä ja ehkäisee sikiönkeskushermostovaurioita.Pekka T. HeikuraSAKSALAISTUTKIJATtappajasienen kimpussaSaksalaisen Leibniz-instituutin tutkijatkehittävät täsmäaseita homesienen aiheuttamaavaikeaa tulehdustautia vastaan.Tavoitteena on kaksi hoitokeinoa:uudet lääkeaineet ja immuuniterapia,jossa imusolut saadaan tuhoamaan sieninopeasti.Terveelle ihmiselle Aspergillus fumigatuson yleensä vaaraton, mutta joselimistön puolustuskyky on vaikkapasyöpä- tai elinsiirtolääkityksen vuoksiheikentynyt, sieni voi johtaa ns. invasiiviseenaspergilloosiin. Sen hoitonakäytettävät antimykootit ovat useintehottomia, joten puolet sairastuneistamenehtyy.Ongelma on, että homesienen so-lujen rakenne ja aineenvaihdunta ovatsamankaltaiset kuin ihmissolujen, jotenvain harva lääke kykenee tuhoamaantaudinaiheuttajan koskematta ihmisenkudokseen.Tutkijat ovat kuitenkin tunnistaneet läheskaikki sienen proteiinit, mikä mahdollistaatautiprosessiin osallistuvienmolekyylien löytämisen. Tiedossa on jo,että sienen harmaanvihreä väriaine näytteleetärkeää osaa immuunipuolustuksennujertamisessa.Die Weltin mukaan vakavaan homesieni-infektioonsairastuu vuosittain 5 000henkeä. Määrä on noussut voimakkaastiviimeisten 20 vuoden aikana.Pekka T. HeikuraViidessä–kymmenessä vuodessa käytössäon tehokkaampia lääkkeitähomesienitautiin, tutkijat lupaavat.Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 49

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.Kaulaa myötenmönjässäKEMIA ja arkikemia ovat kuin avioeroahakeva julkkispari: ne ovat kasvaneeterilleen. Alun perin avaruuden ajateltiinolevan eetteriä, mutta nyt tiedämmesen tyhjiöksi. Puhekielessä radioaallotetenevät silti eetterissä.Sama koskee mönjää. Kemistinmielestä aine on lyijyä, mutta arkipäiväon osoittanut sille aivan muunlaisensisällön.Kun pietarsaarelaisen tehtaan saunapalvatunkinkun lihapitoisuudeksiilmoitetaan 60 prosenttia, ymmärrämmelopun olevan täytettä: siis mönjää.Illanistujaisissa voi tosin törsätä keskisuomalaisiinmakkaroihin, joiden lihasisältöon 96 prosenttia eli sama kuinlääkespriin.Sadan prosentin etanoli olisi huoneenlämmössäkaasua. 100-prosenttinenmakkarakaasu taas olisi jokaisenelopainostaan huolestuneen unelma,mutta tekisi laihdutusteollisuudestatarpeettoman.Makkaraan on siksi lisättävä mönjää,joka toimii samalla periaatteellakuin purjeveneen lyijypainoköli. Riittävälisämönjä saa painovoiman vetämäänpuntarin viisarin niin lähelletappia, ettei dieettitemppumyyjillä olehuolen häivää.MÖNJÄÄ tarjoillaan myös virtuaalimuodossa.Tietokoneemme päivittääitsensä mönjällä joka päivä. Toimenpiteentarkoituksena on heittää santaakoneen rattaisiin, sotkea käyttöjärjestelmänrekisterit ja luoda tarve uusienohjelmien ja lopulta uuden koneenostamiseksi.Mikäli tietokoneen jättäisi päivittämättä,mönjä ei pääsisi kovettamaansen valtimoita, vaan masiina raksuttaisiuskollisesti palvellen vuosikymmeniä,mikä ei olisi kompuutteribisneksenetujen mukaista.Mönjää tulee myös sähköpostin täydeltä.Sitä lähettää tiheään tahtiin esimerkiksise nigerialainen prinssieversti,jonka öljy-yhtiöllä on hirvittävästi rahaamutta liian pieni pankkitili.Voimme vain toivoa, että jokin kehitysapujärjestöalkaa lahjoittaa riittävänsuuria tilejä, joista prinssieverstijohtajaministerikinsaa dollareilleen tilavammankodin.MYÖS auton moottoriin saattaa ilmaantuamönjää. Arkikemisti tietää,kuinka tilanne hoidetaan: kulkuvälineon silloin tällöin vietävä ulkoilemaanautobaanalle tai sen puutteessa edesmoottoritielle. Siellä on päästeltävä tuhattaja sataa, jotta mönjä palaa poiskonehuoneesta.Rituaalia voi verrata mehiläistenpuhdistuslentoon. Kimalaiset liihottelevatympäriinsä päästäkseen painolastistaan.Mönjä siis pitää pörisijän ilmassaja autoilijan tavoittelemassa pikavoittoapäivystävältä ratsiapartiolta.Mönjää kerää uunikin. Mitä useamminsen putsaa, sitä kovemmin mönjäseinämiin takertuu. Puhtain uuni onsillä, joka syö ulkona ja välttää näinmönjän kokonaan.Toisaalta saamme myös olla vanhoillekoneille paljosta kiitollisia. Uusimmatuunit poistelevat karstan pyrolyysilläihan itsekseen, mutta iäkkäämmätmallit vaativat säännöllisestikunnon vaahdotuskäsittelyn kunnonkemikaaleilla. Mönjättömässä maailmassakemianteollisuudella ei olisi sijaaeikä kemisteillä työpaikkoja.MÖNJÄÄ on sekin aine, joka vuosienja makkaroiden myötä kertyy verisuontemmeseinämiin. Näkyvämminmönjä kasaantuu renkaiksi keskivartalollemme.Viimeisen tiedon mukaan vyötärömönjäon kuitenkin korkoa kasvava investointi.Läskistä voi nimittäin eristääkantasoluja, joista taas voi rakentaakaikki ihmisen mahdollisesti tarvitsematvaraosat. Kaukaa viisas varaakinympärilleen jenkkakahvat, joista tulevaisuudenlääketiede pääsee lohkaisemaansolut uusia elimiä varten.Koska mönjä on painavaa, sitä ei voikumota eetterillä, joka ei paina mitään.Eetterin keveys perustuu tunteeseen,jonka saavuttaa ainetta haistelemalla,mikä on vähemmän suositeltavaa kuineteeristen öljyjen tuoksuttelu.Maapallo joka tapauksessa pyöriimönjällä eetterin täyttämässä avaruudessa.Joka muuta väittää, on kemisti.KeemikkoKantasoluilla hyvin pehmustettu50Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 1

Päivi Laitinenon paitsi sairaalakemistimyös tutkija. Hänenalaansa ovat raskaudenaikaisetseulontamääritykset,joiden avullapyritään ennustamaansikiön epämuodostumia.Moneen kertaan palkittu sairaalakemistiPäivi Laitinen on ylpeäammatistaan mutta kantaa huoltalaboratorioalan tulevaisuudesta.Veikko SomerpuroVuoden luonnontieteilijä onLaboratorioiden äänitorviVuoden 2009 luonnontieteilijäPäivi Laitinen iloitseeLuonnontieteiden AkateemistenLiiton myöntämästä tunnustuksesta,joka tarjoaa hänelle tilaisuudenmuistuttaa laboratorioidenkeskeisestä asemasta terveydenhuollossa.”Koko terveydenhuolto halvaantuisiilman laboratorioita”,Laitinen kiteyttää.”Jopa 80 prosenttia potilaidenhoitoa koskevista päätöksistätehdään laboratoriotutkimuksistasaatavan tiedon perusteella.Verensiirrot, leikkaukset, infektioidenhoidot, maksan ja munuaistentoimintakokeet, hormoni-ja lääkeaineanalytiikka,myrkytystutkimukset: kaikkiliittyvät laboratoriotuloksiin.”Laitinen kuvailee nykykehitystä,jossa laboratorioita keskitetäänja toimintoja supistetaan.Sairaalakemistinä hän onerityisen huolissaan kemistinvirkojen lakkauttamisista, joidenmyötä laboratorioista häviääerikoisosaamista.”Laboratoriot muodostavatalle viisi prosenttia terveydenhuollonkustannuksista, jotenlaboratoriopalveluiden karsimisestapäättäjien on turha hakeamerkittäviä säästöjä.”Oulun yliopistollisen sairaalandiagnostiikkayksikön hormonilaboratorionvastuukemistitietää mistä puhuu, sillä vuonna1986 väitellyt kliinisen kemiandosentti on kouluttautunut myösterveydenhuollon maisteriksi.Väärässä paikassa säästämiselläon sitä paitsi ikäviä seurauksia.”Laboratoriotutkimusten perusteellakyetään ennakoimaanongelmia. Jos ne päästetään pahenemaanakuuteiksi, niidenhoito tulee huomattavasti kalliimmaksi.”Haastava jakiinnostava työLaboratorioiden tilanne huolettaamyös muualla. Sekä arvostettunatutkijana että aktiivisenayhdistystoimijana, muunmuassa kliinisen kemian kattojärjestönIFCC:n pääsihteerinätunnettu Laitinen on maailmaakiertäessään oppinut, ettei vaatimattomuusaina kaunista eikävaikeneminen ole välttämättäkultaa.”Me suomalaiset laboratorioalanihmiset olemme ehkäliian ujoja emmekä osaa tuodaasiaamme julki. EsimerkiksiBritanniassa kollegat ovatmenneet suoraan ministereidenpuheille laboratorioitaan puolustamaan.”Maailmalla on myös käynnistettylaboratorioiden merkitystäkorostava kampanja Labs AreVital, jonka tarkoituksena onnostaa alan profiilia niin päättäjienkuin suuren yleisön silmissä.Myös kuvaa laboratoriostatyöpaikkana olisi Laitisen mukaansyytä yrittää kirkastaa. Kokoläntistä maailmaa varjostavaongelma koskee kipeästi Suomeakin:työntekijät vanhenevat,eikä nuoria tule tilalle.”Tilanne kärjistyy aivan lähivuosina.On laboratorioita,joissa 90 prosenttia henkilöstöstäon jäämässä eläkkeelle”,Laitinen varoittaa.Työhön tarvitaan jatkossakinsekä akateemisia osaajia että laboratoriohoitajia.Kemisteistäei toivottavasti tule yhtä suurtapulaa kuin vaikkapa laboratoriolääkäreistä,joita jo nyt onvaikea löytää.Laboratoriohoitajien osaltahaasteen muodostaa nuortenhoukuttelu koulutukseen ja ennenkaikkea valmistumaan ammattiin.Turhan moni jättää tätänykyä opinnot kesken.Uraa sairaalalaboratoriossakonkari on valmis suosittelemaankenelle tahansa nuorelle.”Olen viihtynyt erittäin hyvin.Tämä on monipuolista javaihtelevaa työtä, jossa ei olekahta samanlaista päivää”, Laitinenhymyilee.Päivi IkonenKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 51

henkilöuutisiaBernerDI Teemu Palviainen ja HSO/MKT Sirpa Nuutinen on nimitettyagentuuriosaston kemikaalimyynninmyyntipäälliköiksi.Biovakka SuomiToimitusjohtajaksi on nimitettyDI Harri Hagman.Envex OyToimitusjohtajaksi on nimitettyMatti Levänen.Lassila & TikanojaPalvelujohtajiksi on nimitettyJarno Hellman, joka vastaa Ym-Nimityksiäpäristöpalveluiden liiketoiminnankehittämisestä, ohjauksestaja kasvattamisesta tuottajavastuumarkkinoilla,sekä Pasi Virtanen,jonka vastuualueena ovatmateriaalitehokkuusratkaisut.Ympäristötuotteiden myyntineuvottelijaksiEtelä-Suomen alueelleon nimitetty Mika Höök.MTTTutkimusjohtajaksi on nimitetty1.1.2010 alkaen FT, MBA AnuHarkki.PöyryM.Sc., BBA Kari-Matti Sahalaon nimitetty kemian prosessiteollisuus-liiketoiminta-alueen johtoryhmänjäseneksi.RaisioFT Merja Lämsä on nimitettykehityspäälliköksi ja FM KaisaKosonen asiantuntijakemistiksikasviöljyjen jatkojalostuksen kehitysyksikköön.Sanofi-AventisLääketieteelliseksi johtajaksi jajohtoryhmän jäseneksi on nimitettyLT, sisätautien erikoislääkäriJarmo Kaukua.StyroChem FinlandToimitusjohtajaksi on nimitettyDI, MBA Thomas Stendahl.Tampereen teknillinenyliopistoBiotekniikan professorin virkaan1.10.2009 alkaen toistaiseksi onnimitetty FT Matti Karp.TamroTalousjohtajaksi (CFO) ja konserninjohtoryhmän jäseneksi onnimitetty KTM Sakari Ahdekivija it-osaston projektipäälliköksiKTM Mika Uusitalo.Tamro SuomiApteekkiryhmän markkinointitiimiintuotepäälliköksi on nimitettyPia Villenius ja tuotespesialistiksifarmaseutti Tiina Laasanen.Markku Kulmala kansainvälisenilmakehätutkimuksen johtoonHelsingin yliopiston aerosolifysiikan professori MarkkuKulmala on nimitetty kansainvälisen ilmakehän ja globaalimuutoksentutkimusprojektin iLEAPSin puheenjohtajaksi.Kulmala johtaa iLEAPSin tieteellistä johtokuntaa vuodet2010–2012.Kulmala on moneen otteeseen palkittu, maailmalla arvostettuilmakehätutkija, jonka erikoisalaa ovat aerosolihiukkasetja ilmastovaikutukset. Hänen puheenjohtajuutensa auttaasuomalaistutkijoita pysymään maan ja ilmakehän välisenrajapinnan prosesseja tutkivan tieteen kärjessä.Elina NäsäkkälästäVuoden opettajaVuoden 2010 matemaattistenaineiden opettajaksi on valittuSuomalaisen yhteiskoulunkemian lehtori Elina Näsäkkälä.Valinnan teki Matemaattistenaineiden opettajien liittoMAOL. Teknologiateollisuuden100-vuotissäätiö palkitseeNäsäkkälän 7 500 eurolla.Palkinnon perusteiksi MAOLlistaa Näsäkkälän monipuolisuuden,aktiivisuuden ja yhteistyökyvyn.Tietokoneavusteisestamallinnuksesta kemianopetuksessa väitellyt Näsäkkäläon kannustanut myös opiskelijoitaankemian jatko-opintoihinja erilaisiin projekteihin, kutenSuomen Akatemian Viksu-kisaanja EU:n Young Scientist-kilpailuun. Hän on myös mukanaMAOL:n oppilaskilpailuryhmässäja kemian olympialaisiinvalmistautuvien valmen-Elina Näsäkkälätajana.Lisäksi Elina Näsäkkälä tunnetaanoppikirjojen ja julkaisujentekijänä, joka on laatinutmateriaalia luonnontieteidentutkimuskeskeisestä opetuksestaOpetushallitukselle ja Taloudelliselletiedotustoimistolle.Uusia käyttökohteitapaperimassan sivutuotteellePaperimassan valmistuksen sivutuotteenasyntyvälle mannaanilleon löytynyt uusia hyödyntämiskohteita.Kuusen galaktoglukomannaania(GGM) voidaankäyttää syötävien ja biohajoavienkalvojen raaka-aineenasekä virvoitusjuomaemulsionstabilisoijana, osoittaa KirsiMikkosen väitöstutkimus.GGM:stä valmistetut kalvotestävät hapen-, vesihöyryn- jaarominläpäisevyyttä paremminkuin muut mannaanikalvot.GGM myös parantaa emulsionsameutta sekä heti että vielä 14vuorokauden kuluttua emulsionvalmistuksesta.Mikkonen käytti tutkimuksissaankuusen galaktoglukomannaaniaja kaupallisesti saataviamannaaneja, joita ovat guarkumi(GG), johanneksenleipäpuujauhe(LBG) ja konjac-kasvinglukomannaani (KGM). Jälkimmäisiäkäytetään elintarviketeollisuudessapaksunnosaineinaja stabilaattoreina. Niillä on samankaltainensokerikoostumuskuin GGM:lla, mutta kaupallisestisaatavat mannaanit ovatpolymeeriketjultaan pidempiä.Mannaanit ovat luonnossaHeli Sirén edustamaan SuomeaKirsi Mikkonenyleisiä kasvipolysakkarideja.Niitä esiintyy runsaasti muunmuassa havupuissa. Kuusengalaktoglukomannaanin eristämiseenpaperimassan valmistuksenprosessivedestä on hiljattainkehitetty menetelmä, japarhaillaan GGM:lle etsitäänkäyttökohteita.ETM Kirsi Mikkosen väitöskirjaMannans as film formersand emulsion stabilizers tarkastettiinHelsingin yliopistossa9.10.2009. Vastaväittäjänätoimi apulaisprofessori IoannisArvanitoyannis Thessalian yliopistostaja kustoksena professoriLea Hyvönen.Lappeenrannan teknillisen yliopistonLUT:n kemian professoriHeli Sirén on valittu Suomenedustajaksi Iupacin (InternationalUnion of Pure andApplied Chemistry) analyyttisenkemian jaoston komiteaankaudeksi 2010–2011. EnnenSiréniä Suomen edustajanakomiteassa toimi LUT:n emeritusprofessoriPentti Minkkinen.Iupacin päätehtävä on määritelläkemian käsitteet ja nimistöyksiselitteisesti. Järjestökokoaa myös erilaisia tietopankkeja.Suuri osa projektientuloksista on selattavissa ja ladattavissajärjestön kotisivuillaosoitteessa www.iupac.org.52Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

TelkoTelko Oy:n toimitusjohtajanaaloitti 1.8.2009 DI, MBA KalleKettunen. Hän on aiemmin toiminutjohtotehtävissä AkzoNobel-konsernissa.TikkurilaTikkurila-konsernin markkinoinnistaja brändien hallinnasta vastaavaksijohtajaksi on 15.10.2009alkaen nimitetty Anna-LenaHögfeldt. Hän on aiemmin toiminutmarkkinointipäällikkönäAlfro-Beckers AB:ssä, joka vastaaTikkurilan kauppa- ja rakennusmaaliliiketoiminnastaSkandinavianalueella.Tutkimus- ja kehitysjohtajaksion nimitetty 1.1.2010 alkaen TkTKenneth Sundberg. Hän on aiemmintyöskennellyt johtajanaCiba-konsernin Innovation CenterPaper -yksikössä. Tikkurilanaiempi tutkimus-, tuotekehitysjateknologiajohtaja Ilkka Sarvimäkijäi eläkkeelle syyskuussa2009.Tikkurila Deco Finlandin johtajaksivastuualueenaan kauppajarakennusmaaliliiketoimintaSuomessa on nimitetty 1.1.2010alkaen Tikkurila Oy:n markkinointijohtajaArto Lehtinen. TikkurilaDeco Finlandin nykyinenjohtaja Jarmo Mäenpää jää vuodenvaihteessaeläkkeelle.Sergey Massalitin on nimitettyKazakstanin Almatyssa toimivanTOO Tikkurilan toimitusjohtajaksi1.10.2009 alkaen. Hänenvastuullaan on Tikkurilan toimintojenkehittäminen Keski-Aasiassa.Massalitin hoiti aikaisemminyhtiön varatoimitusjohtajan tehtäviä.VTTFunktionaalisten materiaalien tutkimusprofessoriksiEspooseen onnimitetty TkT Markus Linder.Molekyylitunnistustekniikantutkimusprofessoriksi on nimitettyprofessori Pierangelo Metrangolo.Wavin-LabkoToimitusjohtajaksi on nimitettyDI Timo Sarlin ja projektimyynninmyyntipäälliköksi MarkusSilfverberg.Yhtyneet Medix LaboratoriotToimitusjohtajaksi on nimitettyDI Jouni Pohjonen. Kaupalliseksijohtajaksi on nimitetty FMHeikki Aaltonen, palvelujohtajaksiFM Maarit Heinänen,lääketieteelliseksi johtajaksi LT,kliinisen kemian erikoislääkäriJarkko Ihalainen, tuotantojohtajaksiFM Leena Savonen jahenkilöstöpäälliköksi ELH RailiRantanen.YmpäristöministeriöTutkimusjohtajaksi 1.1.2010 alkaenon nimitetty MMT LauraHöijer.VÄITÖKSIÄHelsingin yliopistoM.Tech. Vimal Parkashin väitöskirjaNeurotrophic factorsand their receptors tarkastettiin16.10.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Joel Sussman (WeizmannInstitute of Science, Rehovot)ja kustoksena prof. CarlGahmberg.FM Pertti Elon väitöskirja Polymerizationof Ethene and Branchedα-olefins with Group IVMetal Complexes Bearing Nitrogen-and Oxygen-Based Ligandstarkastettiin 23.10.2009. Vastaväittäjänätoimi dos. Ari Lehtonen(Turun yliopisto) ja kustoksenaprof. Markku Leskelä.FM Timo Sipilän väitöskirjaPlasmids and aromatic degradationin Sphingomonas for bioremediation– Aromatic ring cleavagegenes in soil and rhizosphere tarkastettiin23.10.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. James Prosser(University of Aberdeen) ja kustoksenaprof. Kielo Haahtela.FL Harri Kiisken väitöskirjaProperties of Ammonium Nitratebased fertilisers tarkastettiin28.10.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Jimmie Oxley (RhodeIsland University) ja kustoksenaprof. Markku Leskelä.MMM Soile Kulmalan väitöskirjaEssays on the Bioeconomicsof the Northern Baltic Fisheriestarkastettiin 28.10.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. ClaireArmstrong (Norwegian Collegeof Fisheries Science, Universityof Tromsø) ja kustoksena prof.Marko Lindroos.FM Kirsi Harjun väitöskirjaSynthesis of Nitrogen-ContainingFive-Membered Heterocycles—1,3-Dipolar Cycloadditions,Solid-Phase Techniques, andParallel Methods tarkastettiin30.10.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Danijel Kikelj (Ljubljananyliopisto, Slovenia) ja kustoksenaprof. Jari Yli-Kauhaluoma.FM Tommi Järven väitöskirjaRadiation effects in supportednanoparticles tarkastettiin6.11.2009. Vastaväittäjänä toimiDr. Shaun Hendy (MacDiarmidInstitute for Advanced Materialsand Nanotechnology, VictoriaUniversity of Wellington) ja kustoksenaprof. Kai Nordlund.Jyväskylän yliopistoFM Viki-Veikko Elomaan väitöskirjaMass measurements forexplosive nucleosynthesis in starstarkastettiin 16.10.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. Kumar S.Sharma (University of Manitoba,Winnipeg, Kanada) ja kustoksenaprof. Juha Äystö.FM Teemu Ihalaisen väitöskirjaIntranuclear Dynamic inParvovirus Infection tarkastettiin31.10.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Michael Kann (UniversitéBordeaux 2, CNRS, Ranska) jakustoksena dos., akatemiatutkijaMaija Vihinen-Ranta.Kuopion yliopistoFM Joonas Sorvarin väitöskirjaViscoelastic Material Modellingof Paper tarkastettiin 30.10.2009.Vastaväittäjänä toimi tutkimusjohtajaTetsu Uesaka (FPInnovations-PAPRICAN,Quebec,Kanada) ja kustoksena prof. JariHämäläinen.FM Petri Vaattovaaran väitöskirjaThe Organic Tandem DifferentialMobility Analyzer: InstrumentDevelopment and Studiesof Freshly Nucleated and AitkenMode Size Atmospheric NanoparticleCompositions at Marine andForest Environments tarkastettiin30.10.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Hans-Christen Hansson(Tukholman yliopisto) ja kustoksenaprof. Ari Laaksonen.Oulun yliopistoTkL Markku Virtasen väitöskirjaMathematical modelling offlow and transport as link to impactsin multidiscipline environmentstarkastettiin 16.10.2009.Vastaväittäjinä toimivat johtavatutkija Timo Huttula (Jyväskylänyliopisto) ja tutkimusprofessoriTom Frisk (Pirkanmaan ympäristökeskus,Tampere) ja kustoksenatutkimusprofessori Erkki Alasaarela.FM Samuli Urpelaisen väitöskirjaInstrumentation forspectroscopy and experimentalstudies of some atoms, moleculesand clusters tarkastettiin17.10.2009. Vastaväittäjänä toimiDr. Michael Martins (Universityof Hamburg) ja kustoksena prof.Helena Aksela.M.Sc. Verónica Garcian väitöskirjaReclamation of VOCs,n-butanol and dichloromethane,from sodium chloride containingmixtures by pervaporation tarkastettiin23.10.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. João G. Crespo(Universidade Nova de Lisboa,Portugal) ja kustoksena prof.Riitta-Liisa Keiski.FL Maarit Riston väitöskirjaSyntheses, Structures, and Bondingof Novel Chalcogen-NitrogenHeterocycles tarkastettiin23.10.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Neil Burford (DalhousieUniversity, Kanada) ja kustoksenaprof. Risto Laitinen.FM Antti Rivinojan väitöskirjaGolgi pH and glycosylationtarkastettiin 23.10.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. Jaakko Saraste(Bergenin yliopisto, Norja)ja kustoksena dos. Sakari Kellokumpu.Tampereen teknillinenyliopistoDI Ilkka Laitisen väitöskirjaModelling, Simulation and Optimizationof a Copper ElectrolysisCell Group tarkastettiin16.10.2009. Vastaväittäjinä toimivatprof. Olof Forsén (Teknillinenkorkeakoulu) ja TkT PeterRåback (CSC – Tieteellinen laskentaOy) ja kustoksena prof. JuhaT. Tanttu.DI Tommi Ahon väitöskirjaModeling for Molecular InteractionNetworks. Methodologyand Applications tarkastettiin20.10.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Carsten Carlberg (Luxemburginyliopisto) ja kustoksenaprof. Olli Yli-Harja.DI Andrea Hateganin väitöskirjaLossless Compression andNonlinear Modeling of ProteinData tarkastettiin 23.10.2009.Vastaväittäjinä toimivat prof. PasiFränti (Joensuun yliopisto) jaapulaisprof. Søren Forchhammer(Tanskan teknillinen yliopisto) jakustoksena prof. Ioan Tabus.DI Lila Nikkolan väitöskirjaMethods for Controlling Drug Releasefrom Biodegradable Matrixand Development of MultidrugReleasing Materials tarkastettiin23.10.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Dirk Grijpma (Twente University,Hollanti) ja kustoksenaprof. Minna Kellomäki.Teknillinen korkeakouluDi Jatta Ahon väitöskirja Synthesisof 10-epi-ABCDE Ring Fragmentof Pectenotoxin 2 tarkastettiin17.10.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. J. Stephen Clark(Glasgow’n yliopisto) ja valvojanaprof. Ari Koskinen.Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 53

henkilöuutisiaVäitöksiä…DI Pauli Virtasen väitöskirjaNonequilibrium and transport inproximity of superconductors tarkastettiin22.10.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. Carlo Beenakker(Leidenin yliopisto, Alankomaat)ja kustoksena prof. MarttiPuska.TkL Kati Miettusen väitöskirjaPerformance and Stabilityof Dye Solar Cells on StainlessSteel tarkastettiin 23.10.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. JuanBisquert (Universitat Jaume I,Espanja) ja kustoksena prof. PeterLund.DI Arri Priimägin väitöskirjaPolymer-azobenzene complexes:from supramolecular conceptsto efficient photoresponsive polymerstarkastettiin 30.10.2009.Vastaväittäjänä toimi Dr. CelineFiorini-Debuisschert (CEA Saclay,Ranska) ja kustoksena prof.Matti Kaivola.DI Tommi Riekkisen väitöskirjaFabrication and characterizationof ferro- and piezoelectricmultilayer devices for high frequencyapplications tarkastettiin2.11.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Spartak Gevorgian (ChalmersUniversity of Technology,Ruotsi) ja kustoksena prof. Sebastiaanvan Dijken.DI Sami Lipposen väitöskirjaSilane functionalized polyolefinsvia metallocene catalysis; synthesisand use in polyolefin compositestarkastettiin 6.11.2009.Vastaväittäjänä toimi Ph.D. JohnSevern (Borealis Polymers) jakustoksena prof. Jukka Seppälä.Turun yliopistoDI Riina Mattilan väitöskirjaNon-resorbable glass fibre-reinforcedcomposite with poroussurface as bone substitute material:Experimental studies invitro and in vivo focused on bone-implantinterface tarkastettiin23.10.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Jukka Seppälä (Teknillinenkorkeakoulu) ja kustoksena prof.Pekka Vallittu.M.Sc. Diana Florea-Wanginväitöskirja Reactions of Chlorambuciland its main metabolite,Phenylacetic Acid Mustard,with 2’-deoxyribonucleosidesand Calf Thymus DNA tarkastettiin30.10.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. Lajos Kovacs (Szegedinyliopisto, Unkari) ja kustoksenados. Jari Hovinen.FM Sofia Forsstenin väitöskirjaGenetic Basis and Diagnosticsof Extended-Spectrumβ-Lactamases among Enterobacteriaceaein Finland tarkastettiin30.10.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Jukka Pelkonen (Kuopionyliopisto) ja kustoksena MattiViljanen.FM Heli Routin väitöskirjaBiotransformation and endocrinedisruptive effects of contaminantsin ringed seals – implications formonitoring and risk assessmenttarkastettiin 6.11.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. Anders Goksøyr(Bergenin yliopisto) ja kustoksenaprof. Mikko Nikinmaa.Åbo AkademiDI Atte Ahon väitöskirja CatalyticPyrolysis of Biomass in aFluidized Bed Reactor tarkastettiin25.9.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. Iacovos Vasalos(Aristotle University of Thessaloniki,Kreikka) ja kustoksena prof.Dmitry Murzin.FM Pasi Virtasen väitöskirjaSupported Ionic Liquid Catalysts(SILCA) for Preparationof Fine Chemicals tarkastettiin22.10.2009. Vastaväittäjänä toimiDr. Mihkel Koel (Tallinn Universityof Technology) ja kustoksenaprof. Jyri-Pekka Mikkola.TkL Sébastien Leveneurinväitöskirja Catalytic synthesis anddecomposition of peroxycarboxylicacids tarkastettiin 23.10.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. Jean-Claude Charpentier (ENSIC,Ranska) ja kustoksena prof. TapioSalmi.TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaamahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta:toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT7 th Johan Gullichsen ColloquiumEspoo 19.11.2009www.papereng.fiFarmasian päivätHelsinki 20.–22.11.2009www.farmasianoppimiskeskus.fiMotivoidu materiaalitehokkuudesta-seminaariTampere 27.11.2009www.ekokumppanit.fiVaarallisten aineiden kuljetusmaalla ja merellä -teemapäiväHelsinki 9.12.2009www.chemind.fi/tapahtumakalenteriTuotannon ja varastoinninturvallisuus -teemapäiväHelsinki 10.12.2009www.chemind.fi/tapahtumakalenteriKemian opetuksen päivätKokkola 8.–9.4.2010www.helsinki.fi/kemma/opettajilleMateria 10Helsinki 13.–15.4.2010www.expomark.fiPinta 10Helsinki 13.–16.4.2010www.expomark.fiFinnTec 10Helsinki 13.–16.4.2010www.finnexpo.fi/finntecPlasTec 10Helsinki 13.–16.4.2010www.finnexpo.fi/plastecKemikaalivirastonsidosryhmäpäiväHelsinki 19.5.2010www.echa.euHelsinki Chemicals ForumHelsinki 20.–21.5.2010www.helsinkichemforum.euPulPaper 2010Helsinki 1.–3.6.2010www.finnexpo.fi/pulpaperNetwork Young MembrainsLappeenranta 7.–9.6.2010www.lut.fi/cst/nym12FEICA 2010Helsinki 16.–17.9.2010www.feica-conferences.comPacTecHelsinki 21.–24.9.2010www.pactec.fiFoodTec 2010Helsinki 21.–24.9.2010www.foodtechelsinki.fiGrafTec 2010Helsinki 21.–24.9.2010www.graftec.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTPrinted Electronics USASan Jose, USA 2.–3.12.2009www.IDTechEx.com/peUSAMedexpo TanzaniaDar es Salaam, Tansania2.–4.12.2009www.gexpos.com/medtanzhtmlGlobal PetrochemicalsConferenceWien, Itävalta 9.–11.2.2010www.wraconferences.comPolymers in Defence andAerospace ApplicationsHampuri, Saksa 10.–11.2.2010www.polymerconferences.comEYCN Delegates AssemblyParpan, Sveitsi 19.–21.2.2010www.eycn.euPittcon 2010Orlando, USA 28.2.–5.3.2010www.pittcon.orgEUCHEM 2010Bamberg, Saksa 14.–19.3.2010http://events.dechema.de/en/euchem2010EnviroPlas 2010Bryssel, Belgia 16.–17.3.2010www.polymerconferences.comSystems Biology ofMicroorganismsPariisi, Ranska 22.–24.3.2010www.systemsmicrobiology.orgAnalytica 2010München, Saksa 23.–26.3.2010www.analytica.deIn-cosmeticsPariisi, Ranska 13.–15.4.2010www.in-cosmetics.comDetergency & CosmeticsBarcelona, Espanja 14.–15.4.2010www.cedmeeting.com7 th European ThermoformingConferenceAntwerpen, Belgia 22.–24.4.2010www.e-t-d.orgCosmoBeauté VietnamHo Tshi Minh, Vietnam 22.–24.4.2010www.cosmobeautevietnam.comTechnoPharm 2010Nürnberg, Saksa 27.–29.4.2010www.technopharm.dePowtech 2010Nürnberg, Saksa 27.–29.4.2010www.powtech.deBIO 2010Chicago, USA 3.–6.5.2010www.bio.orgBlowing Agents and FoamingProcessesKöln, Saksa 19.–20.5.2010www.ismithers.netLOPE-CFrankfurt, Saksa 31.5.–2.6.2010www.lope-c.comFormula VITukholma, Ruotsi 7.–11.6.2010www.chemsoc.se/sidor/KK/formulaVIChemspec EuropeBerliini, Saksa 9.–10.6.2010www.chemspeceurope.comANQUE 2010Oviedo, Espanja 13.–16.6.2010www.anque2010.org1 st International Congress inChemistry for Cultural HeritageRavenna, Italia 1.–3.7.2010www.euchems.org/divisions/heritage10 th European Conference onResearch in Chemistry EducationKrakova, Puola 4.–9.7.2010ecrice2010.ap.krakow.plAACC Clinical Lab ExpoAnaheim, USA 25.–29.7.2010www.aacc.org/events/2010amEuCheMs Chemistry CongressNürnberg, Saksa 29.8.–2.9.2010www.euchems-congress2010.orgInternational Conference on HeavyMetals in the EnvironmentGdansk, Puola 19.–23.9.2010www.pg.gda.pl/chem/ichmetBiotechnica 2010Hannover, Saksa 5.–7.10.2010www.biotechnica.deK-2010Düsseldorf, Saksa 27.10.–3.11.2010www.k-online.de54 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Kemistit tutustuivatjätteiden käsittelyynSuomalaisten Kemistien Seura vieraili lokakuunalussa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessaEspoossa. Vierailun yhteydessä pidettiin seuranlokakuun kokous.Kokous hyväksyi SuomalaistenKemisten Seuran uusiksi varsinaisiksijäseniksi seuraavathenkilöt: FM Kari Ahonen, FMHeidi Handolin, FM Eeva Kemppainen,DI Jenni Lybeck, FMTerhi Riuttamäki, FT HeikkiTuononen ja FT Pekka Tynjälä.Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiinfilosofian ylioppilaatKristiina Cajanus, Mikko Kaipio,Hilkka Kontro, Otto-VilleLaukkanen, Matti Leskinen,Miika Löfman, Teemu Niemi,Anna Olkkonen, Erika Rantala,Otto Seppänen ja Laura Svärd.Kokouksen virallisen osuudenjälkeen YTV:n ympäristöpäällikköJuha Uuksulainenesitteli kemisteille Ämmässuonjätteenkäsittelykeskuksen toimintaa.Kiertokäynnillä päästiintutustumaan kaatopaikkaalueeseen.Pääkaupunkiseudunjätteiden määränpääYTV-alueella eli Helsingissä,Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaallasyntyy jätettä vuosittainyli miljoona tonnia. Määrästä lähespuolet päätyy vuonna 1987käyttöön otettuun jätteenkäsittelykeskukseenÄmmässuolle.YTV-alueen jätteistä kierrätetääntai hyödynnetään muullatavoin noin 55 prosenttia.Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessaon muiden toimintojenohella pääkaupunkiseudunainoa toiminnassa olevakaatopaikka, joka on samallaPohjoismaiden suurin.Ämmässuon lisäksi YTVhuolehtii myös Mankkaan, Seutulanja Vuosaaren suljettujenkaatopaikkojen jälkihoidosta.Vuonna 2008 Ämmässuolletuotiin erilaisia jätteitä ja lisäksimaa-aineksia yhteensä 850 000tonnia. Kaatopaikalle sijoitettiin267 000 tonnia sekajätettä.Jätteet käsitellään niin, ettäniiden ympäristövaikutuksetovat mahdollisimman vähäiset.Sekajäte menee kaatopaikalle,mutta biojäte kompostoidaankompostointilaitoksessa, jamaa-ainekset ja betoni hyödynnetäänkaatopaikan rakenteissa.Muut materiaalit toimitetaanedelleen asianmukaiseen hyötykäyttöön.Ympäristön tilaaseurataan tarkastiJätteenkäsittelykeskuksen ympäristöntilaa seurataan jatkuvastitarkkailemalla muun muassapölyn ja hajun leviämistä,jätteiden käsittelyn aiheuttamaamelua ja tärinää sekä vesienpuhtautta.Seurannasta julkaistaan ympäristöraporttikolmesti vuodessa,ja ajantasaista tietoa keskuksenalueella vallitsevastasäätilasta sekä hiukkas- ja rikkiyhdisteistäon tarjolla sivustonwww.yt.fi Seutu- ja ympäristötietoja-osiossa.Heleena Karrusheleena.karrus@kemianseura.fiKirjoittaja on SuomalaistenKemistien Seuran SKS:n sihteeri.Seurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.Seuroissa tapahtuuKemiallisteknillisen yhdistyksenVaalikokous ja vierailu17.11.2009 klo 16.15Kokous Suomen Kemian Seuran toimistossa,Urho Kekkosen katu 8 C 31, Helsinki.Kokouksen jälkeen vierailu Kemikaalivirastoon.Lisätietoja ja ilmoittautumiset 11.11. mennessä:helena.laavi@tkk.fiPirkanmaan KemistiseuranEkskursio Alfa-Kem Oy:lle ja pikkujoulut26.11.2009 klo 15Lähtö yhteiskuljetuksella Tampereen Keskustorilta.Yhteiset pikkujoulut Päijät-Hämeen Kemistiseuran kanssaklo 18 maaseuturavintola Hollolan Hirvessä.Ruokailu on omakustanteinen.Lisätietoja ja ilmoittautumiset 12.11. mennessä: pks@sci.fi.Suomalaisten Kemistien SeuranPikkujoulukokous jaKulkurin laulut – Tauno Palo 100 vuotta -esitys1.12.2009 klo 17.45–21Suomen Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1, Helsinki.Esitykseen on varattu 60 lippua. Osallistumismaksu 20 euroa.Lisätietoja ja ilmoittautumiset 15.11. mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi tai puh. 010 425 6302.Suomen Kemian Seuran täydennyskoulutuskurssiNopea analytiikka10.–11.2.2010Hotelli Arthur, Helsinki.seurasivutKemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä8/09 11. marraskuuta 11. joulukuuta1/10 8. tammikuuta 10. helmikuuta2/10 17. helmikuuta 22. maaliskuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.Ämmässuolle vastaanotetaanjätteiden suurkuormia. Lisäksijätteenkäsittelykeskuksessatoimii myös kotitalouksien jayritysten pieniä jätekuormiavastaanottava Sortti-asema.YTV/Suomen Ilmakuva OyKemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 55

Puolet petäjäistäPalstalla kerrotaan arjen,erityisesti pula-aikojenkemiallisesta kekseliäisyydestä.Molotovin cocktailpelasti SuomenSeitsemän vuosikymmentä sitten suomalaiset kävivät päin panssarivaunujaaseinaan polttopullot ja koivuhalot.30. marraskuuta 1939 puhjennut talvisotayllätti pahasti Suomen kehnostivarustautuneet puolustusvoimat.Pulaa oli lähes kaikesta: käsiaseista,panssarintorjunta- ja kenttätykeistäsekä ammuksista, tankeista ja lentokoneistapuhumattakaan.Vihollista piti ryhtyä torjumaankorvikeasein. Niistä tunnetuin oliNeuvostoliiton sodanaikaisen ulkoministerinmukaan Molotovin cocktailiksiristitty polttopullo. Sen kehittivuosina 1937–1939 Pioneeripataljoonassapalvellut kapteeni Eero Kuittinen.Idean keksintöönsä hän oli saanutAbessinian ja Espanjan sodista,joissa panssarivaunuja oli poltettu tulisoihduilla.Riihimäen lasitehtaalta hankittujatyhjiä viinapulloja alettiin Kuittisenohjeen mukaan täyttää petrolin jabensiinin tai spriin seoksella. Seoksensitkistämiseksi ja savun synnyttämiseksipulloon lisättiin kuutiosentinverran tervaa. Pullon molemminpuolin sidottiin eristysnauhalla kaksi15-senttistä sytytystikkua, jotka valmistiLahden tulitikkutehdas.Pullojen täyttö tapahtui aluksi käsityönä.Se oli kuitenkin hidasta, jotenjo joulukuussa työ siirrettiin AlkonRajamäen tehtaille. Armeija toimittibensiinin, ja spriitä Rajamäellä oliomasta takaa. Koneellisen pullotuksenansiosta rintamalle voitiin piantoimittaa 40 000 valmista cocktailia.Taistelussa sytyttimet pantiin ensintuleen ja heitettiin sitten pullo panssarivaununkuumenneelle konepellille.Pullon särkyessä polttoaine syttyi,ja seuraavaksi roihusi venäläinentankki.Molotovin cocktail symboloi hyvinSuomen kamppailua vastustajanmusertavaa panssariylivoimaa vastaan.Toinen yhden miehen ase tankkejavastaan oli useista käsikranaateistakoottu kasapanos. Jos muutakättä pitempää ei ollut tarjolla, turvauduttiinjopa halkoihin, joita uhkarohkeastijuostiin työntämään hyökkäävienvaunujen telaketjuihin niidenpysäyttämiseksi.Räjähteiden korvikkeitaKorvatakseen vähät tehdastekoisetpanssarimiinat pioneeriyksiköt alkoivatrakentaa laudoista laatikkomaisiapolkumiinoja, jotka saattoivat sisältääjopa viidestä kuuteen kiloa räjähdettä.Määrä riitti isonkin tankkivaununtuhoamiseen.Miinojen puutteessa pioneeritkonstruoivat rintamalla myös eläväävoimaa vastaan erilaisia aseita,joita nykyään kutsuttaisiin henkilömiinoiksi.Reservin luutnantti OlliLuhas rakensi Kollaassa joulukuussa1939 ansan, joka oli tarkoitettu hiihtäjientai lumessa tarpovien turmioksi.Luhas-ansan nimellä kulkenutmiina saavutti suuren suosion joukkojenkeskuudessa.Räjähdysaineiden tuotantoon talvisotatoi kaksi merkittävää muutosta.Valtion ruutitehtaalla Vihtavuoressaalettiin ruudin työntävänäaineena toimivan nitroselluloosanvalmistuksessa hyödyntää puuvillansijasta puusellua. Korvike oli ideoitujo vuonna 1926, mutta se otettiinlaajamittaiseen käyttöön vasta sodanaikana, kun nitrosellun tuonti Saksastatyrehtyi.Selluloosan nitraamisessa käytettyätyppihappoa ei meillä valmistettu,mutta rikkihappoa oli saatavissaomasta takaa. Puusellun käyttö jäipysyväksi uudistukseksi räjähteissämyös sodan jälkeen.Tykkien kranaateissa käytettäväätrotyylia taas ryhdyttiin korvaamaanamatolilla, jota valmistettiin trotyylijauheestaja maanviljelyskäyttööntarkoitetusta ammoniumnitraatista.Ammoniumnitraatti muodosti aluksi40, myöhemmin jatkosodan aikanajopa 47 prosenttia räjähteestä. Talvisodanlopulla amatolia tuotettiin VanajanHarvialan trotyylivalimossa jo1 200–1 800 kiloa päivässä.Pekka T. HeikuraScanstockphotoNeuvostoliiton ulkoministerin Vjatšeslav Molotovinmukaan nimensä saaneet cocktailit sekoitettiinRiihimäen Lasin viinapulloihin.56 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Aikataulu ja teemat 2009LEHTITOIM.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.8/2009 9.11. 23.11. 11.12. Analytiikka, mittaukset, materiaalitLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleAikataulu ja teemat 20101/2010 8.1. 22.1. 10.2. Laboratoriot, prosessitLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille2/2010 17.2. 3.3. 22.3. Analytiikka, muovit, kumitErikoisjakelu PlasTec 10 -messuilla 13.–16.4.20103/2010 1.4. 16.4. 5.5. Tutkimuksen työkalut, turvallisuus, ReachLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille4/2010 14.5. 28.5. 16.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille5/2010 30.7. 13.8. 1.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2010 2.9. 16.9. 6.10. Tutkimus, laboratoriotLisäjakelu tutkimuslaitoksille7/2010 6.10. 20.10. 9.11. Analytiikka, materiaalit,ympäristötekniikkaLisäjakelu teollisuudelle ja yrityksille8/2010 9.11. 23.11. 13.12. Innovaatiot, laboratoriot, mittauksetLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleHuom! Jokainen Kemia-Kemi-lehti sisältää biotekniikan ja biokemian erikoissivut.TIEDUSTELUT JA VARAUKSETVuosikerta 2009 Vuosikerta 2010MyyntipäällikköMyyntipäällikköArja LindsbergSauli Ilolaarja.lindsberg@kemia-lehti.fi sauli.ilola@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9778 puh. 040 546 1241Tavoita päättäjät!78 % lukijoistammetekee tai valmisteleehankintapäätöksiä.Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

yhdistyvät 1.12.200909 8045 5300 fi.vwr.comVWR Internationalin tuote- ja palveluvalikoima laajenee. VWR International LLC ja OneMed Group ovatsolmineet sopimuksen, jonka seurauksena Onemed Group:iin kuuluva laboratorioliiketoiminta OneMed Labsiirtyy VWR Internationalin omistukseen 1.12.2009 alkaen.Lisätietoja verkkosivuiltamme fi.vwr.com