teema - Lastenneurologisen kuntoutuksen yhdistys

w w w . s u o m e n c p t e r a p i a y h d i s t y s . f iteemat e e m aSUOMEN CP-TERAPIAYHDIST YKSEN VUOSIJULKAISU 2005www.suomencpterapiayhdistys.fi1

t e e m aJohtokunnan kokoonpano 2005puheenjohtajaHannele MerikoskiKaskihalme 4 B02340 Espoopk 050-529 0137hannele.merikoski@espoo.fitiedotusvastaavaEija HelminenKirsikkakuja 3 D 202710 Espoopt. 0400-703 571eija.helminen@terapeija.fivarapuheenjohtaja,jäsenasiat, opintopiiritJaana VehviläinenAinontie 3 as 215540 Villähdepk 03-735 3991pk 0500-620 904likka@mbnet.fisihteeriPaula HerkmanMaurinkatu 8 - 12 C 3200170 Helsinki040 5353345paula.herkman@welho.comtiedotusvastaavaTuija KarhulaResiinafysioPakkamestarinkatu 300520 Helsinkip.050-505 4791tuija.karhula@resiinafysio.fikoulutusvastaavaKrista HeimonenTorivoudintie 13-19 A 600640 Helsinkipk 044-045 4909krista.heimonen@kolumbus.firahastonhoitajaTuija OllikkalaRauhankatu 31 C 2920100 Turkupk 02-230 3052tuija.ollikkala@luukku.comkoulutusvastaavaLeila ElovainioPartiotie 700370 Helsinki050-5537151leila.elovainio@ruskis.fiJohtokunnan kokoonpano 2005 ........................................................ 2Toimikuntien jäsenten yhteystiedot 2005 ....................................... 3Puheenjohtajan Mietteitä ..................................................................... 4Jäsenvastaava tiedottaa ......................................................................... 5“Mutta miten päivähoidossa lastasi tuetaan?” .............................. 6PuheTupa .................................................................................................... 8Että tieto kulkisi… ................................................................................... 9Makupaloja Brasilian auringosta .................................................... 10Kansainvälinen CP-Konfrenssi Oulussa ......................................... 12Koululaisen juttuja ................................................................................ 13Yhdistyksen johtokunta esittäytyy ................................................ 14Uintia Ruskeasuon koululla .............................................................. 16Erfarenhet och verklighet ................................................................. 19Leikiten kommunikoimaan luokkayhteisössä ............................ 24Bobath-Scotland ................................................................................... 27Suomen CP-terapiayhdistyksen opintopiirit .............................. 28Suomen CP-terapiayhdistyksen koulutuskalenteri vuodelle 2005 .................................................................................................................... 29Tämän Teema- vuosijulkaisun kirjoittajat:Hannele Merikoski, Jaana Vehviläinen, Liisa Heinämäki, Leila Mäkelä, Kristiina Räisänen, Pirkko Jääskeläinen , KristiinaHuuhtanen, Leena Raveikko, Matilda Friberg, Krista Heimonen,, Mari Jokitalo, Ulla StrömTaitto: Kirsi Pääskyvuori Paino: Janne Ellonen , Kopio Niini OY , Helsinki, levikki 1500 kplKansi: Hei , me lennetään! Ruskeasuon koulun oppilaat lennolla, Malmin lentokenttä, Helsinki. Kuva Iina HeikurainenSeuraava Teema ilmestyy 5.5. 2006. Aineisto 3.3.2006 mennessä tedotusvastaaville.Ilmoitushinnat:1/1 sivu 250 €, 1/2 sivu 130 €, 1/3 sivu 100 €, 1/4 sivu 90 €, 1/8 sivu 50€, Etu- tai takasisäkansi 260 €.Tiedotteet ilmestyvät:Elokuu 2005 , aineistopäivä 30.7.2005Marraskuu 2005, aineistopäivä 3.10.2005Helmikuu 2006, aineistopäivä 16.1.2006Huhtikuun jäsentiedote yhdistyy Teemaan vuodesta 2006 alkaen2www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m aToimikuntien jäsenten yhteystiedot 2005Johtokunnan varajäsenetMirka NortaRinteelänkatu 915700 Lahtip.k. 040-5894471p.t. 044-7192811mirka.norta@phks.fiKirsi NeuvonenKaivosuonkatu 4 A 553850 Lappeenranta050-3464282ka.nurminen@kolumbus.fiMarja KorvenrantaHuhmarannankatu 1 C 615100 Lahtipk 03-822 4446Päivi LehmuskoskiVesitorninkatu 20 A 1415150 Lahtipk 03-733 3282pt 03-819 2717Maritta KoivunenSireenitie 233470 Ylöjärvipk 03-348 3668, pt 03-261 5313050-3450809maritta.koivunen@tt.tampere.fiMaija KarlsonLeppäviita 11 B 3202600 ESPOO050-344 5344Leena SalonenMatinlahdenkatu 2 E 2202230 Espoo040-555 0779leena.salonen2@luukku.comTiedotustoimikunnan jäsenetTiedotusvastaava Eija HelminenKirsikkakuja 3 D 202710 Espoo0400-703571eija.helminen@terapeija.fiTiedotusvastaava Tuija KarhulaLinnanpellonkuja 500950 Helsinki050-5054791tuija.karhula@resiinafysio.fiTarja AlioravainenMutkapolku 570820 Kuopio050-5707488tarja.alioravainen@tarmed.fiLeila MäkeläValtimontie 3 A 1200610 Helsinki050-3446231leila.makela@a1netti.comwww.suomencpterapiayhdistys.fiIina HeikurainenRevontulentie 3 A 402100 Espoo050-5676649iina.heikurainen@ruskis.fiKoulutustoimikunnan jäsenetKoulutusvastaava Krista HeimonenTorivoudintie 13 -19 A 600640 Helsinki044-0454909krista.heimonen@kolumbus.fiKoulutusvastaava Leila ElovainioPartiotie 700370 Helsinki050-5537151leila.elovainio@ruskis.fiPaula HerkmanMaurinkatu 8 - 12 C3200170 Helsinki040-5353345paula.herkman@welho.comMaija KarlsonLeppäviita 11 B 3202600 Espoo050-3445344Kirsi NeuvonenKaivosuonkatu 4 A 553850 Lappeenranta050-3464282ka.nurminen@kolumbus.fiSanna Vilppola0500-798287sanna.vilppola@luukku.comOpintopiirien yhdyshenkilötHelsingin opintopiiriSini LindroosResiinafysioPakkamestarinkatu 300520 Helsinkip.050-5054791sini.lindroos@resiinafysio.fitt Leila MäkeläValtimontie 3 A 1200610 Helsinki050-3446231leila.makela@a1netti.comJyväskylän opintopiiriPirjo HannulaKirstintie 1 A 140250 Jyväskyläpk 014-261 594pt 014-749 2930040-825 7202pirjo.hannula@jypoly.fi3Kuopion opintopiiriTarja AlioravainenMutkanpolku 570820 Kuopiop 050-570 7488tarja.alioravainen@tarmed.fiKymenlaakson opintopiirift Marja-Liisa FöhrKirkkojärventie 17 B49400 Haminap. 040-581 5187maisaf@jippii.fift Leena KauppiSairaalantie 19 B 246860 Anjalankoskip. 0500-798 287leenakauppi@luukku.comLahden opintopiiriUlla VälimäkiAunenkatu 1 as 1215150 Lahtipk 03-751 6573040-765 6615pt 03-810 4083ulla.valimaki@pp.inet.fiMarja KorvenrantaHuhmarannankatu 1 C 615100 Lahtipk 03-822 4446Oulun opintopiiriTea KarmaKaislatie 11 L 5390160 Oulupk. 08-557 1652040-541 4031tea.karma@ouka.fiSatakunnan opintopiiriMarjatta Stenroospk.02-646 93260400-435 117Raija Haavistop.02-637 9189rhaavisto@suomi24.fiTampereen opintopiiriMaritta KoivunenSireenitie 233470 Ylöjärvipk 03-348 3668pt 03-261 5313050-3450809maritta.koivunen@tt.tampere.fiTurun opintopiiriLiisa Myllykylä040-7394958liisa.myllykyla@mbnet.fiUlla StrömLastenneurologian yksikkö, TYKSPL 52, 20521 Turkup 02-3131 467ulla.strom@tyks.fi

t e e m aPuheenjohtajanmietteitäHannele MerikoskiTyöt ei tekemällä lopu. Tein listan tekemättömistätöistä ja kummallista kyllä,pelkästään listan tekeminen loi illuusion,että ajankäyttö on hallinnassa. Tuntuu hyvältä,kun saa vedettyä viivan tehtyjen töidenyli. Koskakohan sitä viisastuisi eikälupaisi tehdä kaikkea, mitä pyydetään taivielä pahempaa: “Kyllä minä voin tehdä”, vaikkei kukaan edes pyytänyt.Ajanhallintaa on tullut mietittyä tässäparin vuoden aikana oikein urakalla. Yksisyy tähän on ollut työnohjauskoulutukseni.Miten voi toimia työnohjaajana jos eiitsekään pysty rajaamaan työtään tai delegoimaanenemmän. Idästä tulee joka aamulisää aikaa, mutta rajansa siinäkin - eise loputtomiin riitä. Tuntuu, että erityisestimeille terapeuteille on taipumusta kasataitsellemme töitä, puuhaa ja kaikenlaistasälää. Almanakka täyttyy työn lisäksierilaisista jopa ei-niin-tärkeistä kokouksista,työryhmistä ja vielä pitäisi vapaaajanaktiviteetitkin survoa jonnekin. Entäperhe - melkein saa esitellä itsensä lapsilleen:“Olen äitinne, hauska tavata - ainakinhetken”. Rakkaat ihmiset, perhe jaystävät jäävät usein liian vähälle huomiolle.Sosiaalinen elämä toteutuu vain työnpuitteissa.Toisaalta en voi mitään sille, että työon niin antoisaa ja mukavaa. Varsinkinmukana olo Suomen CP-terapiayhdistyksessäon jo vuosikausia ollut niin upeaaja mukaansa tempaavaa. Olo on kuin JaniSievisellä: ei rankka päivittäinen harjoitteluole mitään lopettamisen rinnalla.Yhdistyksen hallitus tarvitsee uutta vertaja onneksi uudistumista aina tapahtuukin.Jäsenistömme laajassa kirjossa varmastilöytyy ihmisiä, joiden anti yhdistyksellevoisi olla hyvin arvokasta hallituksen,toimikuntien ja opintopiirien toiminnassa.Ilmoittautukaa rohkeasti mukaan. Yhteystietonilöydät tästä lehdestä.On asioita, joista ei voi luopua. Koulutuksiinosallistuminen on yksi näistä. Yhdistyksemmejärjestää monipuolista koulutusta.Uusia malleja pyritään löytämäänja entistä enemmän painotamme vuorovaikutteistaja motivoivaan oppimiseentähtäävää koulutusta. Syksyllä kokeilemmeyhtä uutta mallia: Laiva on lastattuAAC:lla - puhetta tukevilla ja korvaavillakommunikointikeinoilla. Koulutus onkäytännönläheinen ja suunnattu kaikilleterapeuteille, jotka toimivat vuorovaikutuksessaanhaasteellisten lasten kanssa.Kirjaimellisesti astumme laivaan ja keikummelaineilla ja jaamme myös erilaisiakokemuksia liittyen lapsen vuorovaikutukseenja terapiatyöhön. Laiva on valmiinalähtöön - tulethan mukaan!Laiva voi viedä kauemmaskin. Vuodenkohokohta oli ehdottomasti ISAAC -konferenssi Brasiliassa, josta mm. KristinaHuuhtanen tässä lehdessä kertoo. Suomalaisiaesityksiä oli runsaasti, samoinosallistujia. Suomalaisesta lastenneurologisestaasiantuntijuudesta voimme ollatodella ylpeitä. Oma workshop (QuickDrawing Communication System) aiheuttimassiivisia jännitysoireita etukäteen,mutta se sujui hienosti ja osallistujilla tuntuiennen kaikkea olevan hauskaa. FysioterapeuttiTuija Ollikkalan ja minun yhteinenposteri videoanalyysistä (Feel theRhythm Physiotherapist - The Five StepProgram of Videoanalysis in Physiotherapy) mahdollisti verkostoitumista mm.tanskalaisten ja hollantilaisten kollegoidenkanssa. Kaikki ISAAC:n suomalaisetesityksen on luettavissa www.papunet.net -sivuilla.Kesä tekee tuloaan. Olen jo nähnytmonta västäräkkiä. Toivotan kaikille jäsenillerentouttavaa ja nautinnollista kesää.Otan listani esiin - vedän viivan yli“puheenjohtajan mietteitä” kohtaan. Seon nyt tehty.Hannele Merikoski4www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m aJäsenvastaavatiedottaaJaana VehviläinenSUOMEN CP-TERAPIAYHDISTYKSEN JÄSENISTÖ 2005“Hei, montako meitä on?“ kuulee usein jäsentilaisuuksissa. Tässä muistin virkistämiseksi myösjäsenten ammattinimikkeet... siin meitähän on yhteensä 534. Tämä ei ehkä kata aivan kaikkiajäseniämme, mutta antaa suuntaa jäsenistömme moniammatillisuudesta ja vahvuudesta!ammatti määrä mahdollinen muu hankittu ammatillinen koulutus tai vastaavafysioterapeutti 375lastentarhanopettaja, LTO/KELTO 3kuntoutusohjaaja 2 fysioterapeuttilastenneurologi, LL pediatria, LL 6luokanopettaja 1lähihoitaja/ohjaaja 1musiikkiterapeutti 1perhepäivähoitaja 1sairaanhoitaja, apuväline-edustaja, toimintaterapeutti,lastentarhanopettaja, kuntoutusohjaajapsykologi 3 musiikkiterapeutti, tutkija,tietokirjailijapuheterapeutti 74ratsastusterapeutti 1sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja 5 ratsastusterapeuttisairaanhoidonopettaja 1toimintaterapeutti 60 sosiaalikasvattaja, fysioterapeuttiTIEDOKSI!!!Otamme kokeiluun seuraavan käytännön:Opintopiirien jäseniltoihin osallistuneilla on mahdollisuus niin halutessaan saada todistus osallistumisestaan. Yhdyshenkilö lähettäätodistukset allekirjoitettavaksi opintopiirivastaavalle, joka lähettää allekirjoitetut todistukset takaisin yhdyshenkilölle. Yhdyshenkilötoimittaa todistukset osallistujille.Katsotaan, miten tämä alkaa käytännössä toteutua.TerveisinJaana Vehviläinenopintopiirivastaavawww.suomencpterapiayhdistys.fi5

t e e m a“Mutta miten päivähoidossalastasi tuetaan?”Erityinen tuki varhaiskasvatuksessaLiisa HeinämäkiPäivähoidossa on ollut pitkään vallalla käytäntö, jonka mukaan kuntoutus ja lapsen tukeminenperustuvat vahvasti lääketieteelliseen tuen tarpeeseen ja lääketieteellisiin tavoitteisiin.Lapsen tukitoimina mainitaan ensisijaisesti fysioterapeutin käynnit, puheterapiat,viittomaopetukset - mutta vähemmälle jää se, miten päivähoidon kasvatus tukeelasta. Myös yhteistyökumppaneille -esimerkiksi juuri näille fysioterapeuteille - voipäivähoidon toimintatavoissa olla paljonkin vierasta, Usein myös vanhemmat osaavatkertoa vain nämä tukipalvelut, joita terveydenhuolto järjestää joko päiväkodeissa taimuualla - joskus kaukanakin päivähoidosta.Varhaiskasvatuksen tukitoimetpäivähoidossa ovat omaapäivähoidon toimintaalapsen tarpeiden mukaansuunniteltuna ja tehostettuna.Varhaiskasvatus on se ympäristö, jossa lapsen tulee voida olla lapsi,toimia lapsen tavoin muiden kanssa ryhmään hyväksyttynä ja kokea iloayhteenkuuluvuudesta.Lääketieteellinen kuntoutus onmuutenkin usein paremmin tunnistettuakuin pedagoginen. Kunlapselle suositellaan päivähoitosijoitusta,ei kasvatuksellisia tavoitteitaole aina edes määritelty. Tällöinsuunnitelmien teossa lääketieteellinenkuntoutus nousee korostuneestiesiin, ja päivittäiseen arkeenliittyvä kasvatuksellinen tukijää helposti huomioimatta. Vanhempienonkin joskus vaikea vastataotsikon kysymykseen lapsensakuntoutuksesta päivähoidossa.Monissa kunnissa toteutetaan kuitenkinjo hyvin onnistunutta ja tuloksellistayhteistyötä, jossa lääketieteellinenkuntoutus ja päivähoidonkasvatuksellinen (pedagoginen)kuntoutus toimivat kokonaisvaltaisestiyhdessä ja tuntevat toistensatavoitteet ja työtavat.Varhaiskasvatuksen uusissa linjauksissa(2002) ja varhaiskasvatussuunnitelmanperusteissa (2003)on erityisen tuen osalta korostettuuudella tavalla päivähoidon omaaosaamisaluetta, kasvatusta. Varhaiskasvatuson se ympäristö, jossalapsen tulee voida olla lapsi, toimialapsen tavoin muiden kanssaryhmään hyväksyttynä ja kokeailoa yhteenkuuluvuudesta. Nämäovat kasvatuksellisia tavoitteita.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa(2004) lapsen tukitoiminamainitaan esim. terapiat, kuntoutusohjausja erityisopetus oppivelvollisillelapsille - nämähänovat keskeisiä tukitoimia. Sen lisäksikorostetaan kuitenkin, ettävarhaiskasvatuksella on käytettävissäänomia, kasvatuksellisia tukitoimia,pedagogista kuntoutusta.Varhaiskasvatuksen tukitoimet eivätole erillinen paikka tai palvelu,vaan ne ovat päivähoidon omaatoimintaa lapsen tarpeiden mukaansuunniteltuna ja tehostettuna.Vanhempien mukanaolon tärkeystunnetaan: uudessa ajattelussavanhemmat ja päivähoidon henkilöstötunnistavat yhdessä lapsentuen tarpeita ja suunnittelevat kasvatuksellisiatukitoimia. Perusajatuksenaon, että tarkastellaan päivittäisenarjen tilanteita ja mahdollisuuksiatoteuttaa niitä niin,että ne tukevat lasta.Samalla lähestytään nykypäivänerityisvarhaiskasvatuksen tavoitteitaja linjauksia. Erityistä tukeapyritään järjestämään mahdollisimmanpitkälle tavallisen kasvatustoiminnanyhteydessä niin, ettälapsi voi olla ryhmä jäsen ja osallistuatoimintaan muiden kanssa.Ekologisen näkökulman mukaan6www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m aTällainen kuntoutuksellinen elementti on esimerkiksi päivän rakenteen ei struktuurin ylläpitäminen: selkeäajan, paikan , ihmisten ja tilojen järjestys, joka tukee lapsen hahmottamista, muistia, kielen kehitystä ja yleensätilanteiden ennkointia.pyritään lähiympäristön huomioimiseenja arvostamiseen tuen tarpeenarvioinnissa, tuen suunnittelussaja tukemisessa. Toimintaperustainenohjaustapa taas hakeelasta kiinnostavista tilanteista jatekemisistä mahdollisuuden ohjauksensen sijaan että aikuinen ennaltasuunnittelisi, mistä lapsen onkiinnostuttava opetellakseen uuttataitoa. Tämä edellyttää, että aikuinentuntee lapsen tuen tarpeetja mahdollisen terapian tms. tavoitteetniin, että hän pystyy tarttumaantilanteeseen kokonaiskuntoutustatukevalla tavalla.Nämä ajankohtaiset näkökulmatedellyttävät, että lapsen tuki onosa arkea, päivittäistä toimintaa.Toiminnan muotoja voidaan vaihdellaja löytää kullekin lapselle soveltuvatapa osallistua, samoin sisältöjävoidaan mukauttaa niin ettäne ovat lasta kiinnostavia ja rohkaisevatmukaan. Lisäksi varhaiskasvatuksentukitoimina lapsentarpeen mukaan voidaan käyttäätarvittaessa eriyttämistä eli taitojenharjoittamista erikokoisissaryhmissä, perustaitojen harjaannuttamista,lapsen itsetunnon vahvistamista.Päivähoidon toiminnassa on moniapiirteitä, jotka toistuvat useissaerityiskasvatuksen opetus- ja ohjausmenetelmässä.Niitä voidaantarvittaessa tietyn lapsen kohdallakorostaa ja käyttää lapsen hyväksi.Tällainen kuntoutuksellinen elementtion esimerkiksi päivän rakenteeneli struktuurin ylläpitäminen:selkeä ajan, paikan, ihmistenja tilojen järjestys, joka tukee lapsenhahmottamista, muistia, kielenkehitystä ja yleensä tilanteiden ennakointia.Samalla tavoin tärkeitäelementtejä ovat lapsen vuorovaikutuksenvahvistaminen ja omantoiminnan ohjauksen tukeminen.Lisäksi luonnollisesti kehitykseneri osa-alueilla tuetaan niitä tavoitteita,joita esim. fysio- tai puheterapiassaon asetettu.Päivähoidossa onkin suunnitelmallisestitunnistettava, millaisia tuentarpeita ja mahdollisuuksia lapsellaerilaisissa ympäristöissä ja erilaisissakasvatuksellisissa tilanteissailmenee. Tämä vaatii havaintojentarkastelua ja arviointia yh-Vanhempien kanssa yhdessäsuunnitellaan , miten varhaiskasvauksentukitoimia käytetään,ja millaisia muutoksia odotetaansaavan aikaan. Näin vanhemmatvoivat myös tunnistaa, mitkäkäytännöt vosivat olla kotonakinlapsen tukena.dessä vanhempien kanssa niin, ettäsaadaan lapsen vahvoista puolista,kiinnostuksen kohteista ja tuentarpeista kokonaiskäsitys. Vanhempienkanssa yhdessä suunnitellaan,miten varhaiskasvatuksen tukitoimiakäytetään, ja millaisia muutoksiaodotetaan saatavan aikaan.Näin vanhemmat voivat myös tunnistaa,mitkä käytännöt voisivat ollakotonakin lapsen tukena. Samallasaadaan lähtökohta tukitoimienarvioinnille ja kehittämiselle.Uudet näkökulmat vaativat aikaatullakseen käytännöiksi. Päivähoidossahenkilöstö perehtyy näihinerityisen ja varhaisen tuen menetelmiinja käytäntöihin kiinnostuksella.Stakes on julkaissut opaskir-jan ‘Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa’(Heinämäki 2004) ja vuoden2005 lopulla julkaistaan ‘Varhaisentuen kehittämisvalikko’,jossa ohjataan päivähoidon henkilöstöälapsen tukemisen mahdollisuuksiavarhaiskasvatuksessa jasuunnittelemaan sitä yhdessä vanhempienkanssa.Lähteet ja kirjallisuuttaaiheesta:Heinämäki, L. 2004. Erityisesti päivähoidossa.Kunnallisten toimijoiden ja päättäjiennäkemykset erityispäivähoidon funktiosta.Stakes, tutkimuksia 136.Kovanen, P. 2003. VARSU. Varhaisen oppimaanohjaamisen suunnitelma. PS-kustannus.Määttä, P. 1999. Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksenja kuntoutuksen käytännöt.PS-kustannus.Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset.Valtioneuvoston periaatepäätös.Sosiaali- ja terveysministeriö 2002:9.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.Stakes, Oppaita 56/2003.Varhaisen tuen kehittämisvalikko. VarTu-hankkeen julkaisemattomia työpapereita.Tiedustelut liisa.heinamaki@stakes.fiStakesin julkaisuja voi tilata:Stakes, asiakaspalvelu 09-3967 2190,www.stakes.fi/julkaisutwww.suomencpterapiayhdistys.fi7

t e e m aPuheTupa- Puhevammaisten tulkkipalvelun kehittämishankePuheTupa - Puhevammaisten tulkkipalveluntoimintamallin ja yhteistyöverkostonkehittämishanke Uudellamaalla on nelivuotinenkuuden vammaisjärjestön koordinoimaja Suomen Cp- liitto ry:n toteuttamahanke. Idea hankkeesta on syntynytUudenmaan Veturi työryhmän PuhevammaistenTulkkipalvelut työryhmässä. PuheTupahanke toimii RAY:n tuella ja siinätyöskentelee tällä hetkellä projektipäällikköPirkko Jääskeläinen ja puheterapeuttiKristiina Räisänen.Puhevammaisten tulkkipalveluunmyötätuultaUudellamaalla asuu noin 1,4 miljoonaasukasta 34 kunnassa. Puhevammaisiahenkilöitä asuu Uudellamaalla noin7000, jos laskutapana käytetään yleisestikirjallisuudessa esiintyvää arviota, jonkamukaan puhevammaisia henkilöitä on0,5 % asukkaiden kokonaismäärästä. OsaUudenmaan puhevammaisista henkilöistävarmasti hyötyisi puhevammaisten tulkkipalvelusta,mutta vain harva uusmaalainenpuhevammainen henkilö käyttää sitä.Syitä tähän tilanteeseen on monia. Ehkäpuhevammaisilla henkilöillä ja heidänomaisillaan ei ole ollut riittävästi tietoaoikeudesta tulkkipalveluun ja puhevammaistentulkkipalvelutyöntekijöistä on olluthuutava pula Uudellamaalla?PuheTupa hankkeen tarkoituksena onluoda yhteistyö- ja toimintamalleja puhevammaistentulkkipalvelujen käyttäjien,tuottajien ja kuntien välillä sekä tiedottaapuhevammaisten tulkkipalvelun monistamahdollisuuksista. PuheTupa hankejärjestää erilaisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia,on mukana messuilla jatapahtumissa. Hanke tekee laaja-alaisestiyhteistyötä puhevammaisten henkilöiden,tulkkipalvelutyöntekijöiden, puheterapeuttien,sosiaalityöntekijöiden sekä erijärjestöjen ja kuntien kanssa.Tulkkipalvelun monetmahdollisuudetTulkkipalvelun tarkoitus on lisätä puhevammaistenihmisten mahdollisuuksia itsenäiseenpäätöksentekoon ja autonomiseentoimintaan. Palvelun avulla voidaanvähentää puhevammaisten kommunikointiinliittyviä esteitä ja lisätä puhevammaistenosallisuutta yhteiskunnassamme.Puhevammaisten tulkkipalvelua ohjaalainsäädäntö. Suomen perustuslaki takaaihmisille yhdenvertaisuuden ja julkisenvallan on taattava perusoikeuksien jaihmisoikeuksien toteutuminen. Vammaispalvelulaissaja – asetuksessa on tarkennettunäitä periaatteita koskien vammaisuudenperusteella järjestettäviä palvelujaja tukitoimia.Vammaispalvelulain mukaan puhevammaistentulkkipalvelua on työssä käymisen,opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisenosallistumisen, virkistäytymisen8tai muun sellaisen syyn vuoksi tapahtuvatulkkaus. Puhevammainen henkilö voikäyttää tulkkipalvelua erilaisissa arkipäivänvuorovaikutustilanteissa: esimerkiksiosallistuessaan harrastusryhmän toimintaan,ollessaan ostoksilla, osallistuessaankokouksiin tai muihin ryhmätapaamisiin,tavatessaan ystäviään tai täyttäessään hakemuslomakkeita.Puhevammaisen henkilöntarve tulkkipalveluille ja arkipäiväntilanteet, joissa hän tulkkipalvelua käyttääovat aina yksilöllisiä.Tavoitteenamme on, että hankkeenmyötä Uudellamaalla tulkkipalvelunkäyttäjät ja tuottajat kohtaavat toisensaparemmin ja, että yhä useampi puhevammainenhenkilö, joka tarvitsee tulkkipalveluamyös käyttää sitä.Yhteistyöterveiset PuheTuvastaPirkko Jääskeläinen, projektipäällikköKristiina Räisänen, puheterapeuttiMalmin kauppatie 26 00700 Helsinkipirkko.jaaskelainen@cp-liitto.fikristiina.raisanen@cp-liitto.fiwww.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m aEttä tieto kulkisi…Leila MäkeläSuomen CP-terapia yhdistyksellä on tukevajalansija moniammatillisella kuntoutuksenkentällä. Yhdistyksen yksi tarkoituson tiedottaa jäsenilleen ajankohtaisistaalaan liittyvistä asioista. Yksi tapatiedottaa asioista on juuri tämä kädessäsioleva TEEMA –lehti. Siihen olemmesaaneet artikkeleita ja ilmoituksia jäseniltäsekä yhteistyökumppaneilta. Suurkiitoskirjoittajille ja kuvaajille! Haastammelisää aktiivisia kirjoittajia osallistumaanyhdistyksen tiedottamiseen ja tiedon välittämiseenjäsentiedotteiden, opintopiirien,ensi vuoden TEEMA -lehden ja yhdistyksenwww-sivujen kautta. Nämä eri kanavattoimivat tiedonvälittäjänä tärkeässäasiassamme. Myös asiasta kiinnostuneetovat tervetulleita mukaan yhdistyksen tiedotustoimikuntaan.Avainasemassa yhdistyksen tiedottamisessaon tiedotustoimikunta, hallitusja luottamushenkilöt. Silti jokaisen jäsenenpanostus on tärkeä, ilman aktiivistajäsenistöämme emme pystyisi säilyttämäänasemaamme. Jäsenistö luo verkostonja pohjan, jonka päälle toimintaammerakennamme. Jokainen viesti on tiedotustoimikunnalletärkeä, älä siis epäröi kertoa:”Oletteko kuulleet, että…?”Mitä sitten olisi hyvä tietää? Yhdistyksentoiminnasta, tapahtumista, alaan liittyvistäkoulutuksista, tutkimuksesta, kokemuksesta…Tiedotuksestatulee viestintääkun siitä tehdään vuorovaikutuksellista.Ilman tiedon vaihtamista mikään yhteisöei toimi, ei perhe sen kummemminkuin yhdistys tai työyhteisökään. Keskusteluatapahtuu työryhmissä ja opintopiireissäsekä koulutustilaisuuksissa. Otammemyös mielellämme palautetta vastaanyhdistyksen toiminnasta, toiveet ja kommentitovat tervetulleita!Näillä ajatuksilla siis yhdessä rakentaenyhdistyksemme toimintaa, pääasiallisenatavoitteena mahdollistaa asiantuntijanatoimiminen asiakkaan parhaaksi.TiedotustoimikunnastaLeila Mäkeläleila.makela@a1netti.compuh. 050-3446231www.suomencpterapiayhdistys.fi9

t e e m aMAKUPALOJA BRASILIAN AURINGOSTAISAAC KONFERENSSI NATALISSA, BRASILIASSA 4.-10.10.2004Kristina Huuhtanen, puheterapeuttiISAAC (International Societyfor Augmentative and Alternative Communication)järjestää kansainvälisen konferenssinjoka toinen vuosi. Järjestämispaikkaon toistaiseksi vuorotellut Amerikanja Euroopan maiden kesken. Vuoden2004 konferenssipaikka oli Natalinkaupunki Koillis-Brasiliassa Atlantinvaltameren rannalla. Konferenssi järjestettiinensimmäisen kerran eteläiselläpallonpuoliskolla ja vielä maassa, jossaISAAC:n paikallinen toiminta ei ole ollutkovin suurimuotoista. Kaikki kunnia siisrohkeille ja ahkerille järjestäjille! Järjestelyttoimivat yli odotusten ja konferenssipaikanulkoiset puitteet olivat ylittämättömät.Harvoin pääsee konferenssin ruokatauollauimaan lämpimään meriveteentai uima-altaalle. Kiinnostavat ”käytäväkeskustelut”eri maiden edustajien kanssakäytiinkin pääosin uima-altaan reunallalounasta odotellessa.Kansainvälisen konferenssin yksi suurimmistaanneista on eri maalaisten AACkäyttäjienja ammattilaisten kohtaaminen.Erilaiset ja joskus myös hyvin samanlaisetkokemukset, mahdollisuudet ja kehittelyajatuksetsaavat aikaan innostuneen ilmapiirin,johon solahtaa vaivatta mukaan.Konferenssin jälkeen on aina tavattomaninnostunut ja puhdikas olo, joka heijastuupitkän aikaa myös arjen työhön. ISAAC:npääkonferensseille on tyypillistä,että niissä on hyvin monenkirjaviaesityksiä. Valitettavasti esityksenotsikko ei aina kerro esityksenlaatua tai todellista sisältöä. Kunsamanaikaisesti esityksiä on kahdeksassaeri luentosalissa, joutuu valintoja väistämättätekemään. Se onkin varmasti yksiisojen konferenssien vaikein puoli. Mitävalitsee ja valitseeko oikein? Joka kerranon tilanteita, joissa kokee jääneensäpaitsi juuri sen kiinnostavimman esityksen.Nostan esille joitain minulle merkityksellisiäesityksiä. Jollakin toisella konferenssikävijälläne olisivat ihan toisennäköisiäja huomasin 5.11.-04 pidetyssästudia AAC:ssa, että tosi kiinnostavia asioitaoli jäänyt itseltäni kuulematta. Muttase on elämää ja kaikkea ei voi kerrallasaada.Natalin konferenssi oli minulle kolmasISAAC- konferenssi. Konferenssin alussaon ns. Instructional courses-osa (2 pv.),jonka aikana on pidempiä _ -1 päivän kokonaisuuksiaeri aiheista, yleensä nimekkäidenAAC tutkijoiden tai kouluttajienpitäminä. Sen jälkeen on pääkonferenssi(Main conference), joka kestää 5 päivää jalopuksi vielä Reseach seminar eli tutkijaseminaari,jossa pureudutaan AAC asioidenteoreettisiin taustatekijöihin ja käydäänkeskustelua eri maiden tutkimuksistasekä mahdollisista yhteisistä teoreettisistalinjauksista.Tänä vuonna en osallistunutInstructional coursesiin, koska osallistuinISAAC Suomi Finland ry:n edustajanans. Boardin kokoukseen. Board of Directorson tavallaan kansainvälisen ISAAC:n edustajisto. Se kokoontuu joka toinenvuosi konferenssien yhteydessä ja siellätehdään kansainvälisen ISAAC:n toimintaakoskevat päätökset ja linjaukset seuraavillekahdelle vuodelle. Kokoukseenosallistuu eri jäsenmaiden puheenjohtajatja edustajia 1-5 paikallisen jäsenmääränmukaisesti. Kokouksissa on parinaviime vuonna ollut vilkasta keskusteluahyvinkin erilaisista aiheista ja sitä kauttakokoukset ovat myös hyvin kiinnostavia.Viime vuosina edustajistoa on puhuttanutmm. jäsenmaksut ja tiedottaminen.Myöskin tutkijaseminaari jäi itseltäni tänävuonna väliin. Nostan siis esille parimieleeni jäänyttä asiaa varsinaisesta konferenssista.Mitään varsinaisesti aivan uutta ja ihmeellistäen tällä kertaa kokenut löytäneeni.Sen sijaan sain vahvistusta monilleomassa työssäni kohtaamille asioilleja taas uusia kokeiltavia ideoita. Yleisenähuomiona voisi todeta aikuisten asioitakäsittelevien esitysten lisääntyneen. Nytoli jo useita esityksiä, joissa pohdittiin10www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m aAAC:n käyttöä esim. afaattisten henkilöidenkanssa. Aiemmin lähtökohta on ollutselkeämmin lapsiin suuntautunut. Myöserilaiset keskusteluun ja vuorovaikutukseenliittyvät kysymykset olivat paremminesillä kuin ennen. Tilaa uusille asioilleon tullut kommunikoinnin apuvälineidenpuolelta, joiden esittelyjä oli ehkä vähemmänja monissa niissäkin uusi vuorovaikutuksellisempinäkökulma. Tämä näkemyksenion syntynyt omien kokemustenilisäksi niiden keskustelujen pohjalta,jota kävin muiden konferenssikävijöidenkanssa. Mutta lupaamiani omia kokemuksia:Irlannista tullut Martina Smith oli tutkinuthenkilöstön koulutuksen vaikuttavuuttahyvin samankaltaisin lähtökohdinkuin minä omaa projektiani ”Ollaan puheväleissä– vai ollaanko?” esitellessäni.Molemmilla oli koulutettu kunnallisiatyöntekijöitä, joiden perustiedot puhevammaisuudestaja puhetta tukevastaja korvaavasta kommunikoinnista olivatennen koulutusta hyvin vähäiset. Koulutuksestasaatu hyöty näytti ilmeiseltä niinIrlannissa kuin Suomessakin erityisestityöntekijöiden itsensä arvioimana. MartinaSmith oli kysellyt koulutuksen vaikutustamyös puhevammaisilta henkilöiltä.Heidän arvionsa työntekijöissä tapahtuneistamuutoksista ei ollut ihan yhtä hyvä.Myös mm. Kaisa Martikainen on tehnytsamansuuntaista tutkimusta omassaprojektissaan. Loimme kontaktin toisiimmeja jatkamme varmasti keskustelua aiheestasähköpostitse.Toinen esimerkkini on saksalaisen UrsiKristenin hieno esitys, joka viilsi kuinkuuma veitsi rinnassani. Hän toi esillevanhan tutun asian leikistä ja siinä tapahtuvastaohjaamisesta. Kuka saa oikeastiohjata leikkiä? Vanha tuttu juttu ja niinvaan huomasin taas huonon omantunnonriivavaan itseäni. Kuinka usein kuitenkinhuomaan ohjaavani leikkiä, keskustelua,yhteistä tekemistä, kaikista hyvistä päätöksistähuolimatta! Juuri minä tiedän mitähaluan yhteisessä tuokiossa harjoitettavan,mikä on tärkeää tälle lapselle, nuorelle,aikuiselle juuri tällä tapaamiskerralla,mitä asioita tulee salakavalasti ujuttaaleikin tai keskustelun lomaan. Ja taasollaan tilanteessa, jossa joutuu oikeutetustikysymään. Kuka tätä leikkiä todellisuudessaohjaa?? Ursi Kristen toi videoesimerkeillähienosti esille tämän salakavalastimeihin piiloutuneen pikku opettajan,joka ei hellitä koskaan. Ja muutoksen,kun huomaamme sen ja todella annammelapsen ohjata leikkiä. Miten paljonmotivoivampia tilanteet lapselle, nuorelleja aikuiselle ovat, kun hän saa täysivaltaisestiosallistua niiden ohjautuvuuteen.Kommunikointialoitteet ja AAC:n käyttö lisääntyivät merkittävästi. Olentaas (ainakin hetken) parempi/tasavertaisempikumppani.Näiden lisäksi tietenkin monta muutaasiaa ansaitsisi maininnan, kuten millaisetmahdollisuudet AAC:lla kommunikoivallahenkilöllä on pärjätä kielellisissätesteissä? Onko kuvakommunikointiakäyttävän henkilön kommunikointitaulussakeskustelusanastoa vai pelkkäännimeämiseen käytettäviä ilmauksia? Onkopuhevammaisen henkilön identiteettierilainen kuin puhuvan? Miten tasa-arvokeskusteluissa toteutuu puhevammaisenhenkilön ja puhuvan henkilön välillä?Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.Monista mainitsemistani asioista keskustelutjatkuvat kansallisilla foorumeilla.Niin meillä Suomessakin. Siihen keskusteluunmahtuu kaikki mukaan. Arkisetkokemuksemme kasvattavat pikkuhiljaayleistä tietoa ja näin saamme kartutettuaAAC asioiden laajenevaa tietopakettia.Kansainvälisellä tasolla keskustelujatkuu ISAAC:n kotisivuilla ja seuraavassakansainvälisessä konferenssissa, jokapidetään Dusseldorfissa heinä-elokuunvaihteessa 2006. Sinne ovat kaikki tervetulleita!Kristina Huuhtanen, puheterapeuttiISAAC Suomi Finland rywww.papunet.net/isaacSuomen CP-terapiayhdistys myönsivuonna 2004 kirjoittajalle apurahanISAACin konferenssiin Brasiliassa.www.suomencpterapiayhdistys.fi11

t e e m aThe scientific programme of the conference will includelectures from following acknowledged speakers:Roslyn Boyd, AustraliaPeter Rosenbaum, CanadaRaymond Kent, USAKarin B. Nelson, USAGiovanni Cioni, ItalyMartin Bax, UKStephen von Tetzchner, NorwayAnn-Christine Eliasson, SwedenOlof Flodmark, SwedenHans Forssberg, SwedenJohan Malmqvist, SwedenMinna Sandberg, FinlandEija Särkelä, FinlandTimo Ahonen, FinlandIlona Autti-Rämö, FinlandLauri Haapanen, FinlandMikko Hallman, FinlandLea Hyvärinen, FinlandEira Jansson-Verkasalo, FinlandPirjo Korpilahti, FinlandKaisa Launonen, FinlandSilja Pirilä, FinlandTimo Saloviita, FinlandMikko Sams, FinlandHelena Törölä, FinlandKANSAINVÄLINEN CP-KONFERENSSI OULUSSA 2 - 5.2.2006Abstraktit 15.8.2005 mennessäOsallistumismaksu ennen 30.9.2005 350 €ennen 31.12.2005 400 €1.1.2006 jälkeen 450 €Presymposium Oulussa 2.2.2006 100 €Postsymposium Kuusamossa 5-6.2.2006 450 €Kongressipaikka: Oulun Yliopiston Lääketieteen laitosAapistie 7, 90014 Oulun YliopistoKatso tarkemmin www.lohipatosymposium.fi12 www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m aKoululaisenjuttujaKrista Heimonen“ Esiinnyin kissana koulun vappujuhlissa”Hei!“ Minä ja kitara “Minä olen Yasmine. Olen 7-vuotias EHA-2 –luokan oppilas. Minulla on oikeanpuoleinenhemiplegia. Osaan kävellä itsenäisestija vauhtia riittää joskus niin paljon,etteivät aikuiset aina ehdi perääni. Välillähyödynnän nopeuttani pieneen kepposteluun,kuten vessanpytyn pesuun hammasharjallatai herkkujen nappaamiseen kaapeista.Ilmaisen itseäni 1-2 sanan lauseillaja viittoen. Osaan myös tehdä kuvillalauseita samoin kuin uudella puhelaitteellani,joka on kovassa käytössä –niin kovassa,että laitetta täytyi jo hieman korjatakin.Meille saatiin juuri kotiin tuliterä tietokone,jolla pelaamisesta siskon kanssa välillänahistellaan. Onneksi pääsen nauttimaantietsikkatyöskentelystä myös koulussa.Vapaa-ajallani pulikoin sisarusten kanssaammeessa ja käyn uimassa sekä ratsas-tamassa. Kevään tultua mieliharrasteeni onehdottomasti pyöräily. Rakastan myös hyvääkirjallisuutta ja lasten ohjelmia. Kulinaristinarakastan juustoja. Juusto on minulleniin mieleistä, että sen avulla minuahoukuteltiin aikoinaan kävelemäänkin.Perjantaita odotan aina innolla, silläsilloin vietetään ”namnam –päivää”ja herkutellaan ”vihreillä sipseillä” (sourcream & onion) sekä karkeilla. Ohessatämän kevään vappukuva, jossa esiinnynkissana koulun vappujuhlissa. Kuplienpuhaltelu oli kivaa, mutta vappuilmapallojapelkäsin vietävästi. Toinen pelkoniaihe oli aikoinaan kitara, mutta vähitellentotuttelin siihen ja lopulta sain aivanoman kitaran joulupukilta. Nykyisinolen melko taitava kitaristi ja musiikkiterapiassaolen alkanut treenata rumpujensoittoa.Kitarakuva on napattu päiväkodilla10.1.2004.Kuulette minusta ja ystävistäni lisäävuoden 2006 – liikuntavammoja käsittelevissä,diagnoosikohtaisissa koulutuksissa!Hauskaa kevättä ja aurinkoista kesäätoivottelee Yasmine perheineen!www.suomencpterapiayhdistys.fi13

t e e m aYhdistyksen johtokunta esittäytyyAloitamme sarjan, jossa johtokunnan jäsenet kertovat itsestään ja toiminnastaanyhdistykssessä. Sarja jatkuu seuraavissa tiedotteissa.Paula HerkmanOlen Paula Herkman, omaa sukuani Ojajärvi,AACstä innostunut puheterapeuttiHelsingistä. Olen työskennellyt läheskymmenen vuotta HUS Lasten ja nuortensairaalassa Tietoteekissa, muualla en olevielä ehtinyt töitä tekemään.Cp-terapiayhdistykseen olen kuulunutvuodesta 1996, koko ajan hallituksessa,aluksi jäsenenä, sitten koulutusvastaavanaja nyt sihteerinä. Yhdistyksen puheenjohtajaHannele Merikoski sai minut puhuttuatoimintaan mukaan jo opiskelijana.Olen pitänyt koulutuksen järjestämistäjäsenistölle erittäin tärkeänä tehtävänä.Tähän mennessä hohdokkain koulutuson ollut 25-vuotisjuhlaluento ja iltajuhla,joiden järjestämisessä oli paljon vaivaa,mutta hyvä toimikunta sai asiat sujumaanja kokemus oli hieno.Töiden ja järjestötoiminnan lisäksi elämäänikuuluu tytär Hilda, jonka kuviakinon tiedotteissa vilahdellut, sekä aviomiesIlkka. Soitan aktiivisesti bassoa ja saksofonia,joten jos en olisi ajautunut puheterapia-alalle,tienaisin leipäni varmaankinkevyen musiikin parissa. Sydäntäni lähelläon varhaiskuntoutus ja perheiden varhainenmotivointi puhetta tukevien ja korvaavienkeinojen käyttöön.Mottona elämässäni voisi olla vaikka“tärkeintä ei ole vauhti, vaan oikea suunta”.Leila ElovainioAmmatti fysioterapeutti, työpaikka Ruskeasuonkoulu. Yhdistystoiminta on minulletapa olla aktiivisesti mukana ja pysyäajan hermolla. Nykyinen toimintakoulutustoimikunnassa antaa myös väylänpohtia moniammatillisesti erilaisiakoulutuksia. Se virkistää!Eija HelminenValmistuin lääkintävoimistelijaksi Helsingistä1982. Työtä olen tehnyt lasten fy-sioterapeuttina päätoimisesti yli 20 vuotta.Olen Lasten terapiakeskus Terapeijanperustaja ja työskennellyt siellä viimeiset15 vuotta vaikeavammaisten lasten terapeuttinaja monialaisen kuntoutuksen kehittäjänä.Vuosien varrella olen valmistunutAAC-työntekijäksi ja työnohjaajaksi.Yhdistyksessämme olen ollut mukanahallituksessa 80-luvun lopusta. Yhdistystoimintaauttaa pysymään ajan hengessäja tarjoaa mukavaa puuhastelua ja hyvääseuraa. Rentoutuakseni laskettelen japelailen golfia .Edustan Suomea EuropeanDisabled Golf Assosiationin MedicalCommitteessa.Tavoitteena - Carpe diem – Elä tässäja nyt!Tuija KarhulaOlen valmistunut fysioterapeutiksi Helsingistä24 vuotta sitten ja erikoistuinvuonna 1986 pääaineena neurologia ja sivuaineenaortopedia. NDT- kurssi vuonna1992 ja babykurssi 1996.Työkokemusta on kertynyt ulkomailtaIslannista ja Sveitsistä ja täällä kotimassaolen työskennellyt julkisella ja yksityiselläpuolella monet vuodet. Lasten fysioterapiastaminulla on kokemusta Auroranlastensairaalasta, Helsingin terveyskeskuksestaja Folkhälsanin kuntoutusosastolta“Habbenilta”.Olen saanut valtavasti laajampaa näkemystäja osaamista mahtavilta työtovereiltani(neurologit, lastenlääkärit, ortopedit,psykologit, sosiaalityöntekijät, hoitajat,teknikot, puheterapeutit ja toimintaterapeutitym) uran aikana. Myös vahvaosallistuminen järjestötoimintaan ja koulutuksiinon ollut minulle tärkeä tapa viedäkuntoutusasioita eteenpäin ja kannustaanuoria terapeutteja eteenpäin ammatissa.Tänä päivänä toimin Suomen Fysioterapeuttiliitonhallituksessa ja yritäjätoimikunnassa,Uudenmaan Fysioterapeuttienyritäjäyhdyshenkilönä ja potilasasiamiehenä,sekä CP-terapiayhdistyksessä.Työskentelen v. 1996 perustamassaniLasten ja nuorten terapiakeskus Resiinafysiossa.Mottoni on “Työ pitää tehdä hyvin jakunnolla”.Hannele MerikoskiTyöskentelen puheterapeuttina,Espoon Kahvakeskuksentoiminnanjohtajanasekä työnohjaajanaOlen yhteisöllisenkuntoutuksen kouluttajaja ohjaaja työyhteisössä,joissa vuorovaikutus onhaaste. Erityisosaamisalueenani on AACeli puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinotsekä tietokoneavusteinenkuntoutus puheterapiassa ja vuosien kokemuskouluttamisesta valtakunnallisesti.Esityksiäni on ollut myös kansainvälisissäkonferensseissa mm. ISAACOlen toiminut10v Lastenlinnassa mm.Lastenlinnan Tietoteekin perustaja ja kehittäjä.Vuodesta 1990 lähtien olen toiminutyksityinen ammatinharjoittaja virkatyönohella. Vuosina 1996-2000 toiminKilon päiväkodin yhteisöllisen kuntoutusprojektin(Kilo -projekti) vetäjä. Vuodesta2000 Kahvakeskuksen toiminnanjohtaja.Olen toiminut vuodesta 1989 Suomen CPterapiayhdistyksenjohtokunnassa tiedottajan,sihteerin ja puheenjohtajan tehtävissä. MyösSuomen ISAAC:in johtokunnan toiminnassaolen ollut 13 vuoden ajan. Nykyisin olenmukana myös kunnallispolitiikassa. Yhteiskunnallinenvaikuttaminen yleensä kiinnostaaerityisesti vammaisuuden näkökulmasta.Motto: Yksilön hyvinvointi on toimivanyhteisön perusta14www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m aCp-terapiayhdistyksen johtokunnan, toimikuntien jaopintopiirivastaavien suunnittelukokous pidettiin 28 - 29.5.2005Rymättylässä Herran kukkarossa luonnonkauniissa maisemissa.Ohessa herkullisenpaikallisen tyrnivoin jauunijuuston resepti...TYRNIVOI500 g voita400 g Oivariinia1/2 dl tyrnimehuaPehmennä voit. Sekoita monitoimikoneessaja anna kovettua jääkaapissa.UUNIJUUSTO4 dl ruokakermaa3 dl maitoa6 munaa1 tl suolaaSekoita ja kaada vuokaan.Paista 175 asteessa noin 25 minuuttia.Kuvat Tuija Ollikkalawww.suomencpterapiayhdistys.fi15

t e e m aUINTIA RUSKEASUON KOULULLARuskeasuon koulu on julkaissut uintikirjanTaitavaksi vedessäRuskeasuon koulu, Ruskis, on valtion erityiskoulu, joka toimii myös palvelu- ja kehittämiskeskuksena. Ruskiksella opiskellaan ja kuntoudutaan.Oppilaina on liikuntavammaisia, monivammaisia ja pitkäaikaissairaita oppilaita esiopetuksesta lisäopetukseen. Uinnistaon Ruskiksella muodostunut tärkeä liikkumisen muoto, ja se tukee monin myös muuta oppimista. Tämän vuoksi Ruskeasuon koulussaon kehitetty järjestelmällistä ja soveltavaa uimaopetusta aina 1970-luvun lopulta alkaen, ja nyt vuosikymmenten saatossa kertynytkokemus on koottu yksiin kansiin myös Ruskiksen ulkopuolella olevien erityistukea tarvitsevien uimareiden tueksi.Taitavaksi vedessä -kirjaan on koottukäytännönläheisiä vinkkejä uinnin alkeidenopettamisesta ja avustamisesta erityistukeatarvitseville uimareille ikään taivammaan katsomatta. Kirjassa pyritääntekstein ja monin kuvin valottamaan erityistukeatarvitsevien uimaopetusta. Uimataitoapidetään kansalaistaitona, ja siksijokaisella tulee olla mahdollisuus, jos eiuimataidon, niin ainakin vesitaidon saavuttamiseen.Vesitaito on sitä, että osaaolla vedessä ja veden alla mutkattomasti,pelkäämättä ja nauttii siitä.Kirja on tarkoitettu kaikille soveltavastauimaopetuksesta kiinnostuneille. Kirjoittajattoivovat, että kirjasta on hyötyäuimareille itselleen, heidän perheilleen,uimaopettajille, terapeuteille, uintiavustajilleja eri alojen opiskelijoille sekä ettäyhä useampi rohkaistuu uinnin mielenkiintoiseen,liikunnalliseen maailmaan.Vesi vapauttaa liikkumaanTaitavaksi vedessä – soveltavaa uinninopetusta erityistukea tarvitsevilleuimareilleKirjassa on käytännönläheisiä vinkkejäkuvin ja sanoin erityistukea tarvitsevienuimareiden alkeiden opettamisestaja avustamisesta. Kirjan tekijöinäovat fysioterapeutit ja erityisuinninkouluttajat Kira Durchman ja MariJokitalo.Julkaisu ja myynti: Ruskeasuon koulu.Tenholantie 15, 00280 Helsinki.Kirjan hinta 35 € (+ postitusmaksu)Tilaukset Ruskeasuon koulunvahtimestareilta (09) 473390vahtimestarit@ruskis.fiUintia pidetään terveellisenä liikuntamuotona,ja sitä suositellaan hoidoksi moniinvaivoihin. Uinnilla ja allasharjoittelullaon runsaasti positiivisia vaikutuksiaerityistukea tarvitsevalle uimarille, onpakyse sitten liikunnallisesta kuntoutuksesta,kuntoliikunnasta tai –urheilusta. Vesikannattelee uimaria ja estää niveltenkuormittumisen kuivalla maalla liikkumiseenverrattuna. Uimarin paino altaassavähenee lähes 90 prosenttia, joten kehonosateivät rasitu liikaa. Vesi vapauttaaliikkumaan ja suo monipuolisia onnistumisenmahdollisuuksia ja elämyksiä.Vesi virkistääUinti ja vedessä liikkuminen on erinomainentapa vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä,kehittää lihasvoimaaja ylläpitää nivelten liikelaajuuksia.Vedessä oman kehon liikkeiden tuntemus,koordinaatio ja tasapaino lisääntyvät.Useimmiten uimari on asennossa,jossa hän ei näe omaa kehoaan, vaan hänentulee muuten kuin näköaistin avullahahmottaa kehonsa asento ja kontrolloidaliikkeitään. Veden ominaisuuksien avullajokainen voi säädellä harrastuksensa sopivanhaasteelliseksi itselleen. Veden nosteja kehon kelluvuus helpottavat liikkumista.Toisaalta vesi vastustaa uimarin liikkeitäyhdeksänkertaisesti kuivalla maallaliikkumiseen verrattuna. Raajojen javartalon asento ja liikesuunta vaikuttavatvastuksen määrään ja sitä voi hyödyntäätehostamaan harjoittelua. Veden paineenvaikutuksesta uimarin hengitys harjaantuukuin itsestään paineen vastustaessa sisäänhengitystäja helpottaessa uloshengitystä.Vesi virittää oppimaanVedessä voi aina oppia uutta. Esimerkiksitaloudellista ja virtaviivaista uinnin16www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m atekniikkaa voi harjoitella ja hioa minkäikäisenä tahansa. Itseluottamus rakentuu,ja vedessä ihminen liikkuu tasa-arvoisemminmuiden kanssa, mikä on kenties tärkeämpääkinkuin uintiharjoittelun myönteiset,fyysiset vaikutukset. Vedessä liikkuminenantaa valmiuksia myös muuhunliikuntaan. Allasharjoittelua voi hyödyntäälisäosana tai vaihteluna esimerkiksifysioterapiassa. Terapeutin tulee tällöinoman uima- ja vesitaitonsa lisäksi tunteaveden mekaaniset ominaisuudet sekä altaassaavustamisen ja ohjaamisen periaatteet.Veden terapeuttisista ominaisuuksistahuolimatta allasympäristö on uimarillevaativa ja haasteellinen.Erityistukea tarvitsevien uimareidenharjoittelutilanteet voivat toteutua monineri tavoin. Kullekin uimarille sopivimpaantapaan vaikuttavat asuinpaikkakunnantarjoamat palvelut ja puitteet uintiharjoittelulle.Uimassa voi käydä yksilöllisestiesimerkiksi perheen, avustajan tai terapeutinkanssa tavallisella uimahallivuorolla,jolloin uimassa on paljon muitakinihmisiä. Ohjattu harrastus ryhmässä onmonille mieluisa tapa. Uimari voi osallistuajoko erityistarpeita vaativille uimareilletarkoitettuun ryhmään, tai integroituatavalliseen alkeis- tai jatkoryhmään. Tähänvaikuttavat omat taidot ja käytännönrin kanssa edetään monitasoisesti, useallaeri uinnin alueella. Jos uimari on pelokasvedessä tai ei ole motivoitunut, edetäänpienin askelin etsien tarpeeksi turvallisiaja tuttuja, helppoja tehtäviä ja leikkejä sekäuimarin kiinnostuksen kohteita. Ainoanatavoitteena voi olla, että uimari nauttiiuintikerrasta ja haluaa kokea sen uudelleen.Varsinaisen vesitaidon ja uimaanoppimisen saavuttamiseksi tärkein asia onkuitenkin hengityksen hallinta, jolla onsuuri merkitys rentoutumisen ja tasapainonlöytämisessä eri asennoissa. Uimarintulee vähitellen pystyä löytämään ja säilyttämäänturvallinen hengitysasento kaikissatilanteissa. Hengityksen hallinta onyhtä tärkeää osata uidessa apuvälineilläkuin ilman niitä.Vesi elementtinä voi luoda erityistukeatarvitsevalle uimarille sellaisen riippumattomuudentunteen, jollaista mikäänmuu ympäristö ei voi tarjota. Tavoitteenaonkin, että uimarille löytyy tapauida myös itsenäisesti apuvälineillätai ilman. Ruskeasuon koulu on panostanutmonipuolisiin uima-allas sekä suihku-ja pukuhuonetilojen apuvälineisiin,jotta oppilas voisi toimia ja harjoitellaarjen askareita mahdollisimman itsenäisesti.Vedessä apuvälineistä ei kokemuksemmemukaan ole ollut vaikea päästäeroon oppilaan edistymisen myötä allasharjoittelussa.Apuvälineet totuttavat uimariavesielementtiin, mahdollistavat itsenäisenuintitavan jo varhaisessa harjoittelunvaiheessa, monipuolistavat jahoukuttelevat tuomaan taitoja esiin. Jokauintikerralla oppilas ui silti sekä apuvälineilläettä ilman, uinnin tekniikkataitureitalukuun ottamatta, jotta oppilasoppii luottamaan realistisesti omiin taitoihinsa.Artikkelin koonnut:Mari Jokitalofysioterapeutti, NDT,Bobath-terapeutti,erityisuinninohjaaja- kouluttajaRUSKEASUON KOULUjärjestelymahdollisuudet. Uintitoimintaajärjestetään vauva- ja perheuinnista alkaenaina aikuisten uimakouluun ja vesivoimisteluunasti. Uimahalleista, kuntien liikuntatoimestasekä vammaisjärjestöistäja paikallisyhdistyksistä tiedustelemallalöytää usein sopivimman ryhmän tai uintivuoron.Uintiharjoittelusta innostuneen uima-Vesi kannattaaRuskeasuon koulu tarjoaa myösmaksullisena palveluna yksilöllisestitoteutettua uinnin konsultaatiotamuille kuin koulun oppilailleosana ohjaustoimintaa.Fysioterapeutit ja erityisuinninkouluttajat Kira Durchman ja MariJokitalo antavat ohjausta ja eväitäomatoimiseen harjoitteluun asiakkaalle,hänen huoltajilleen, terapeuteille,avustajille ja muilleasiakkaan kanssa uintia harrastavillehenkilöille. Maksavana tahonatoimivat useimmiten keskussairaalat.Uinnin konsultaatioista voitiedustella Ruskeasuon koulunfysioterapiasta/yhdyshenkilö Kira Durchman.09-47339163/kira.durchman@ruskis.fiwww.suomencpterapiayhdistys.fi17

w w w . s u o m e n c p t e r a p i a y h d i s t y s . f iTeema 2006Suomen CP-terapiayhdistyksen pääjulkaisuTeema - lehti ilmestyy kerran vuodessa toukokuussa. Lehti sisältää lasten terapia-alanasiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita ja matkaraportteja.Uusia kirjoittajia kaivataan ja voit ottaa yhteyttä teidotusvastaavaan.Mainosilmoitusten myynti tiedotusvasttaavan kautta!MEDIAKORTTITekniset tiedot:Lehden koko A 4 ( 210 x 297 ), painetaan digitaalisestiVäri m/v, kannet vihreä lisäväriSivumäärä 38 - 48 sivuaLevikki 1200 kplJakelu Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsenet, erikoisalayhdistykset, erityiskoulut,CP-liitto, SuomenFysioterapeuttiliitto, Puheterapeuttiliitto, Toimintaterapeuttiliitto, yliopistolliset sairaalat yms.Julkaisu/laskutuskuukausi on toukokuu 2006.Aineistot Aineisto hyvälaatuisena paperioriginaalina , leykkeellä. CD:llä tai sähköpostillaa liitetiedostona.Aineistojen jättö viimeistään 10.4.2006 osoitteellaTiedotusvastaava Eija HelminenKirsikkakuja 3 D 2, 02710 Espootai sähköpostilla eija.helminen@terapeija.fip. 0400 703571Ilmoitushinnat1/1 sivu 250 €1/2 sivu 130 €1/3 sivu 100 €1/4 sivu 90 €1/8 sivu 50 €Etusisäkansi 260 €Takasisäkansi 260 € Hintoihin ei lisätä alv-%aLisätietoja Tiedotusvastaava Eija Helminen gsm 0400 703571

t e e m aErfarenhetoch verklighetMatilda FribergEfter att jag studerat två år ergoterapi i Helsingfors, vid yrkeshögskolan ARCA-DA, hade jag en känsla av att jag ville få mera ut av min utbildning, jag ville upplevaoch se något nytt och på detta sätt få en bättre bild av vad för olika inriktningaroch möjligheter det finns inom yrket. Jag drömde alltid om att åka utomlands ochträna och tävla med mina hästar som så många andra finska ryttare gör eftersommellan Europa har ett så mycket större utbud på tränaren och tävlings möjligheter.Därför tänkte jag att det skulle vara en ypperlig chans att kombinera ett år utomlandsmed träning och tävling samt studier.Eftersom jag köpt en ny häst via minnuvarande tränare Miranka Schellekens iMars 2004 var det inte svårt att bestämmavart jag ville åka. Miranka träffadejag i Belgien 2003 på VM tävlingarna förhandikappade ryttaren. Miranka har varittränare för det holländska landslagetsamt det israeliska landslaget i Sydneyoch Aten.Jag tog reda på vilka yrkeshögskolorsom min skola ARCADA hade kontraktmed angående utbyteselever. I Hollandhade min skola inga kontakter men däremotmed en yrkeshögskola i Brugge/Belgien.Först tyckte jag att det var synd attdet inte gick att ordna ett utbytes kontraktmed en skola i södra Holland eftersom detvar dit jag skulle flytta med mina hästar.Men efter en tid vande jag mig vid tankenom att studera 9 månader i Belgien. Denförsta planen blev att jag i maj 2004, efteratt jag slutat skolan i Helsingfors flyttadetill södra Holland med mina hästar för attträna med Miranka hela sommaren. I oktoberflyttade jag till Belgien för att börjastudera där.Före jag åkte i väg fanns det dock enhel del praktiska saker att tänka på ochordna så som boende, assistent, ansökandeav studieplats som utbytes elev samtstipendier, hyres bidrag, studiestöd, handikappbidrag etc. Främst måste jag tänkaöver frågor angående boende och assistent.Hur skulle jag klara mig när jag intehar familj och vänner som ställer upp dåjag behöver hjälp. Vad måste beaktas vidboende? I vilka dagliga aktiviteter behöverjag hjälp...?Assistent: vän eller arbetstagare?!Att hitta en passande assistent blevingen lätt uppgift! För det första måstedet vara en person som var van vid hästareftersom jag huvudsakligen behöver hjälpmed mina hästar och med ridningen. Fördet andra måste det vara en person somvar färdig att stanna utomlands i drygt ettår. För det tredje är det viktigt att din assistentär en person som du trivs med ochhar lätt att samarbeta med. En hel del vännerverkade intresserade av jobbet. Detär dock vanligt när du frågar en vän attbli din assistent, blir rollen som vän ocharbetstagare lite oklar vilket kan leda tillbesvär främst för vänskapsförhållandet.Främst i situationer där man inte är avsamma åsikt med sin assistent kan det varasvårt att klargöra vad assistentens uppgiftär. Skall en assistents åsikt om en sakfå påverka på ditt handlande? Hur mycketskall en assistent hjälpa? Hur myckethjälp kan jag be av min assistent utan attbehöva känna mig som om jag ”utnyttjar”min assistent Men då kommer vi alltid tilldet faktumet att ”jag betalar henne/honomlön för det var hon/han gör” betyder dettaatt det är jag ensam som bestämmer hursaker och ting skall skötas?Mina erfarenheter av olika assistenterhar bevisat att det är väldigt viktigt att göraskillnad mellan när man umgås somvänner och när det handlar om ett arbetsförhållande.På detta sätt kan man undvikaatt ingendera parten behöver kännasig utnyttjad.Hanna och jag utanförchoklad butiken i BruggeStudierJag började studera ergoterapi eftersomjag ansåg att det är en växande terapiformsom har en mycket bred syn på människani olika livssituationer. Inom ergoterapifinns det även en mycket stor variationpå arbetsområden och arbetsuppgiftervilket möjligen gör det lättare för migi framtiden som rörelsehandikappad terapeutatt hitta min plats på arbetsmarknaden.Mina studier som utbyteselev i Brugge/Belgienvar planerade så att jag skullebåde göra tre praktikfält samt tentera vissateori föreläsningar.Kursutbudet för utbildningsprogrammeti ergoterapi ser rätt så lika ut som dekursutbud som yrkeshögskolan i Finlanderbjuder. Ergoterapiutbildningen (bachelordegree) är en 3 år lång utbildning.Själv deltog jag i ett par föreläsningsserier. Det visade sig dock vara tuffare änvad jag förväntat mig eftersom all undervisningsamt undervisnings material varpå flamländska.Jag genomförde aven ett av mina praktikfällti Belgien på en skola för handikappadebarn och ungdomar. Jag hade praktik2-3 dagar i veckan. Arbetsuppgifternaför studeranden skiljde sig ganska mycketfrån det som jag var van vid från Finland.Det erbjöds mycket mindre handledning,ganska långt gick arbetet ut påwww.suomencpterapiayhdistys.fi19

t e e m aUte på stranden i Oostendeatt självständigt handleda patienter. Dettavar både på gått och ont, självständigt arbeteger en massa erfarenheter men eftersomjag inte behärskade det aktuella språkettill 100 procent kändes det lite väl tufftatt arbeta ensam utan direkt handledning.I många situationer hade jag en känsla avatt jag inte kunde ge 100 procent av migsjälv och min kunskap på grund av kommunikationssvårigheter.Det som kom som en stor överraskningför mig var lärarnas och handledarnas attitydoch bemötande av en rörelsehandikappadstuderande. Jag var den första rörelsehandikappadestuderande som studeratpå skolan vilket gjorde lärarna liteosäkra om hur de skulle ställa sig tillmig, mitt handikapp och mina prestationer.Främst vad det gällde praktikfältetuppstod det situationer då min handledaretvivlade över min arbetsinsatts pågrund av mitt rörelsehandikapp. Dennatyp av bemötande var något helt nytt förmig, jag har aldrig upplevt liknande situationerpå praktikfält i Finland. Tvärtombrukar yrkeskunniga människor inomrehabiliterings branschen vara glada överatt en person med ett eget handikapp villdela med sina livserfarenheter och användadessa inom ett yrke. Men bemötandejag fick i Belgien gav mig också mycketnytt. Det öppnade mina ögon för realiteteroch verkligheter angående min framtidsom en rörelse handikappad terapeut, jagmåste lära mig att se vilka arbetsuppgifterär möjliga för mig att utföra och vilka arbetsuppgiftersom inte är möjliga.Efter detta utbytes år i Belgien - Hollandkommer jag att åka tillbaka till Finlandför att slutföra mina studier i Helsingfors.Träning och tävlingMen som sagt har jag inte tillbringat mittutbytes år i Belgien/Holland bara med attsitta på skolbänken utan jag har använt enstor del av min tid till att träna och tävlamed mina två hästar. Handikapp dressyrtävlingarna rids i 4 olika kategorier. Ryttarnaklassas in i de olika kategorierna påbasen av hur gravt eller lindrigt hans/henneshandikapp är. Detta betyder att ryttaremed de lindrigaste handikappen rideri kategori fyra medan ryttare med gravahandikapp rider i kategori ett. För att klarasig på internationell nivå inom handikappridningkrävs det hård och målmedvetenträning med hjälp av en bra tränare.Men då kan man ju fråga sig vad innebärmålmedveten träning för en handikappadidrottare samt vem är en passandetränare?Att säga vem är en passande tränare ärväldigt svårt, alla idrottare har olika synerpå hurdan en bra tränare är. Det är mycketindividuellt, för en person passar en visstränares tränings metoder medan dessa intepassar för en annan person och vise versa.De egenskaper som jag anser viktigahos en tränare är att hon/ han för det förstaär aktiv inom den aktuella sporten, dettager en mycket djupare syn hos din tränaresamt en god förmåga att kunna förståolika typs problematik samt möjlighetertill att lösa problem som uppstår. Medandra ord menar jag att tränaren måste haen väldigt god känsla över vad hon/hanlär ut. Dessutom är det viktigt när det gällertränare för handikapp idrottare att hon/han har en inblick i olika handikapp samtsvårigheter som dessa medför. Detta ärdock tyvärr i många fall en bristande länkhos många tränare. Det är ytterst sällandu hittar en duktig ridtränare som samtidigtskulle ha god kunskap eller en utbildningi exempelvis människans anatomioch neurologi. Detta betyder med andraord att din tränare måste vara rätt öppenför nya idéer vad gäller tränings metoderoch eventuella hjälpmedel. För attdetta skall lyckas kan det vara bra att dintränare kan samarbeta t.ex. med din egenfysioterapeut och på detta sätt få en bredareinblick i vad som är ryttarens problemområdensamt vilka möjligheter detfinns till att lösa dem. Med ett bra samarbetemellan ryttare, tränare samt en personsom har kunskap i hur människansanatomi och neurologi kan man uppnå enmålmedveten träning.Själv anser jag att samarbeten medmin tränare Miranka Schellekens fungerarbra, vi har hittat den rätta balansenför träningen av mina hästar. Träningenav mina hästar innebär både att Mirankahandleder mig när jag rider men ocksåatt hon regelbundet rider mina hästarför att upprätthålla deras jämn sidhet ochkänslighet.För att upprätthålla en målmedvetenträning krävs det oerhört mycket träningtillsammans med mina hästar. Vanligenrider jag mina båda hästar sex gångerper vecka, utöver detta måste jag dockupprätthålla min egna fysiska kondition.Detta är dock inte så entydigt som det låter.Många idrotts grenar var man kan förbättrastyrka, uthållighet och koordinationär inte värst bra för en spastisk diplegikereftersom de höjer spastisiteten avsevärt.Det som jag för tillfället märkt att ärett hållbart träningsschema för mig självär att regelbundet gå hos en fysioterapeutsamt göra vissa övningar och tänjningarpå egen hand varje dag. Men vad är dåmitt mål med min träning? Som det viktigastemålet med min träning anser jagatt utvecklas som ryttare samt som ekipa-20www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m age med mina hästar. Tävlingar och framgångi dessa ser jag inte som ett mål medmitt tränande men jag anser tävlingar somett bra sätt att kolla upp hur din träningegentligen framskrider. Klart tycker jagatt det är roligt att tävla och åka till olikatävlingar. Man lär sig känna en massa nyamänniskor från olika länder och ser olikasätt att träna vilket ger många nya idéerför mig. Som milstolpar för min träninghar jag satt EM 2005, VM 2007 samt Paralympiskaspelen2008. Om mina planerfullföljs det får tiden visa...Matilda FribergHonskbyvägen 56, 02420 JORVASfrimat@arcada.fiMinna och Olympic jag och QualityUusi työryhmä perusteillaUlla StromMonivammaisten lasten moniammatillisen kuntoutuksen suunnittelu ja toteuttaminen parhaalla mahdollisella tavalla on työryhmilleja terapeuteille vaativa pitkäaikaisprosessi.Suomen CP-terapiayhdistyksen hallitus on päättänyt perustaa työryhmän, jonka tarkoituksena on pohtia monivammaisten liikuntavammaistenkuntoutukseen ja sen järjestämiseen liittyviä pulmia. Myöhemmin ongelmista neuvotellaan esim. KELAn kanssa.Tuleeko mieleesi tärkeitä tälle työryhmälle kuuluvia aiheita tai kysymyksiä? Ne voivat liittyä kuntoutussuunnitelman laadintaan taiterapiasuosituksiin, terapiatyöryhmien toimintaan (terapia-asemat) tai yksittäisen ammatinharjoittajan työhön.Otamme mielellämme vastaan tämän aihepiirin ehdotuksiaja kysymyksiä.ft Eija Helmineneija.helminen@terapeija.fi,pt Kirsi Neuvonenka.nurminen@kolumbus.fija pt Ulla Strömulla.strom@tyks.fiTerapianurkkaRatastie 16, 03100 Nummelapuh./fax ( 09) 222 7634www.terapianurkka.netemail: posti@terapianurkka.netTerapianurkka on toiminut Länsi.Uudenmaan alueella vuodesta 1995 alkaen. Toimimme Vihdin, Lohjan,Kirkkonummen, Sammatin ja Nummi-Pusulan alueilla tarjoten fysio-, puhe-, toiminta-, ratsastusterapiaaja neuropsykologista kuntoutusta keskittyen lapsiin ja nuoriin. Palveluihimme kuuluu myös työnohjaus.www.suomencpterapiayhdistys.fi21

t e e m aYhdistyksen apurahatSuomen CP-terapiayhdistyksen apurahojen suuntaa antavatmyöntämisperusteet- Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen pidempiaikaiselle jäsenelle(vähintään vuoden jäsenyys).- Yhdistyksen hallitus tekee päätöksen anomusten perusteella.- Apurahoista päätetään kaksi kertaa vuodessa; hakemukset tulee lähettää/postittaapuheenjohtajalle huhtikuun (kevään apurahat) ja syyskuun (syksyn apurahat) loppuun mennessä.- Apuraha myönnetään kalenterivuoden sisällä tapahtuvaan koulutukseen.- Apurahan saajan toivotaan raportoivan koulutuksesta yhdistykselle.- Hakija on velvollinen ilmoittamaan muut samaan tarkoitukseen saadut apurahat.- Yhdistyksen omiin koulutuksiin ei myönnetä apurahoja.- Samalle henkilölle ei (pääsääntöisesti) myönnetä apurahaa peräkkäisinä kalenterivuosina.- Koulutuksen, johon apuraha myönnetään, on palveltava lasten kuntoutuksen alaa.- Yhdistys pyrkii tukemaan ensisijaisesti ulkomailla tapahtuvaa koulutusta.- Apurahan saaja velvoitetaan lähettämään kopio osallistujatodistuksesta puheenjohtajallekoulutuksen jälkeen.Apurahat syksy 2005Syksyn apuraha-anomukset tulee toimittaa yhdistyksenpuheenjohtajalle 30.9..2005 mennessä.Apuraha-anomuslomakkeita voi hakea yhdistyksenwww-sivuilta: www.suomencpterapiayhdistys.fi tai tilaamallayhdistyksen puheenjohtajalta.APURAHAT KEVÄT 2005Yhdistyksen apurahoja haki keväällä 2005 kolme hakijaa.Apurahat myönnettiin seuraaville jäsenille:• Michaela Stenwall, fysioterapeutti, Tammisaari.Posteriesittely “Kokovartalon vibran käytöstä CP-vammaisilla “Pohjaismaisten tutkijafysioteapeuttien kongressissa Tanskassakesäkuussa 2005. 300 euroa.• Vuokko Marttila, toimintaterapeuttiPosteriesitys “Holistisesta ja inhimillisestä näkökulmastaautismikuntoutuksessa kliinisen työn edustajana”Pohjoismaisten autismitutkijoiden konferenssi Norjassa huhtikuussa2005. 300 euroa.• Leena Raveikko, puheterapeutti, NDT-kouluttajaOpintomatka Skotlantiin. Tutustuminen Bobath-Centreen Glasgowissa. 50 euroa.22www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m aSUOMEN CP-TERAPIAYHDISTYS JÄRJESTÄÄ KOULUTUKSENYHTEYDEN SAAMINEN PIENEEN LAPSEEN– varhaisen vuorovaikutuksen periaatteetAika: 21.10.2005Paikka:Kouluttaja:Oulunkylän kirkko, musiikkihuoneTeinintie 10, 00640 HelsinkiPsyT, Theraplay- ja perheterapeutti Saara SaloYhteyshenkilö: Sanna Vilppola p. 0500 757 759sanna.vilppola@luukku.comHinta: 70 € jäsenet , 126 € ei jäsenet ( sisältää jäsenmaksun )Osallistujamäärä: n. 30Sitovat ilmoittautumiset 21.9.2005 mennessä : sanna.vilppola@luukku.comKohderyhmä:Moniammatillinen, kaikille avoin; vanhemmille, hoitohenkilökunnalle, terapeuteille.Lähestymistapa, joka sopii sovellettavaksi moneen eri terapiamuotoon ja arkeen.Kouluttajan viitekehys Theraplay – terapia (www.theraplay.fi), joka vahvistaa lapsenkiintymyssuhdetta, tervettä itsetuntoa ja kyvykkyyttä sosiaalisissa suhteissa. Se perustuusamanlaiseen aktiiviseen ja intensiiviseen vuorovaikutukseen, joka on ominaista pienen lapsenja vanhemman väliselle terveelle suhteelle.Ohjelmarunko:08.30 – 09.00 Ilmoittautuminen ja kahvi09.00 – 11.30 Avaus, Theraplay viitekehys ja vuorovaikutuksellisuus11.30 – 12.30 Lounas (omakustanteinen)12.30 – 14.00 Työkaluja ja ideoita miten lähestyä omassa työssäänvuorovaikutuksellisesti lasta14.00 – 14.30 Kahvi14.30 – 16.00 Yhteyden rakentaminen, jäsentäminen, hoivaaminen, haastaminen jaleikillisyyswww.suomencpterapiayhdistys.fi23

t e e m aLeikiten kommunikoimaanluokkayhteisössäMonivammaisen lapsen kommunikaatiotaitojenarviointi ja kuntoutus luokkayhteisössä.Kristiina RäisänenMonivammaisen lapsen mahdollisuudet olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ovat rajoittuneetjohtuen heidän poikkeavasta kommunikaatiostaan. Vaikeasti puhevammainen lapsi kommunikoi usein varhaistenvuorovaikutuskeinojen avulla ääntelemällä, itkemällä ja nauramalla sekä ilmeiden ja koko kehonavulla. Ympäristön ihmisten on usein vaikea tulkita, mitä lapsi viestinnällään yrittää ilmaista ja paljonkotämä ymmärtää puhuttua kieltä, jos lapsi ei pysty reagoimaan normaalilla tavalla ympäristön ärsykkeisiineikä puhuttuun kieleen.Tein tapaustutkimuksen pro gradutyönäniHelsingin yliopistossa logopediankoulutusohjelmassa vuonna 2003.Tässä tutkimuksessa käytettiin kuvakommunikaatiota(PCS-kuvat) ja puhelaitteita(tekninen puhumisen apuväline) monivammaisenlapsen kommunikaation kuntoutuksessa.Tutkimus toteutettiin luokkayhteisössäja sen tarkoituksena oli tarkastellakommunikointi- ja vuorovaikutustaitojenarviointi- ja kuntoutusprosessejaluokkayhteisössä.Tutkittava oli 13-vuotias monivammainensomalipoika Samu, joka kommunikoikuvakommunikaatiota käyttämälläpuhelaitteiden avulla. Hän oli EHV -opetussuunnitelmaa toteuttavan luokan jäsen.Kaikki tämän luokkayhteisön aikuisetosallistuivat tutkittavan arvioimiseen sekäkommunikoinnin kuntoutuksen suunnitteluunja toteutukseen luokkayhteisössä.Käytimme Samun kommunikointi- javuorovaikutustaitojen arvioimiseen ennenja jälkeen kuntoutusjakson EKI –arviointimenetelmää(EsiKielelellisten taitojenarviointimenetelmä). Tämän lisäksiluokan henkilökunta arvioi Samun kommunikointitaitojakyselylomakkeen avullaennen ja jälkeen kuntoutusjakson.Kuntoutuksen tavoitteena oli saadaSamu innostumaan vuorovaikutuksen jakommunikoinnin mahdollisuuksista sekäomaksumaan kuvilla ja puhelaitteidenavulla kommunikointia toteuttamalla päivittäinennalta suunniteltuja leikkitilanteitaluokassa sekä panostamalla kuvienkäyttöön kommunikoinnissa arkipäiväntilanteissa.Kuntoutusjakso kesti yhteensäkahdeksan kuukautta, huhtikuusta marraskuuhun2002, välissä oli noin 1,5 kk mittainenkesätauko, jonka aikana Samu eisaanut kommunikaation kuntoutusta. Minäkävin luokassa ja tapasin Samua sekäluokan henkilökuntaa kerran viikossa, jolloinohjasin henkilökuntaa, toteutin leikkijatoimintahetkiä Samun ja luokan työntekijöidenkanssa. Luokan henkilökuntatoteutti suunnittelemiamme leikki- ja toimintahetkiälähes päivittäin Samun kanssaja käytti kuvakommunikaatiota ja puhelaitteitaarkipäivän tilanteissa luokassa.Samu oli siis ympäristöltään kaksikielinen(suomi-somali) poika, ja hän oli vaikeanliikuntavamman ja kehitysvammaisuudenvuoksi myös vaikeasti puhevammainen,täysin puhumaton. Hän oli oppinutpassiiviseksi kommunikoijaksi, jokamielellään seurasi muiden puuhia ja luokantapahtumia, mutta ei itse tehnyt aloitteitakommunikaatiossaan. Hän ei myöskäänollut tottunut tekemään valintoja jasiten vaikuttamaan itseään koskeviin tapahtumiin,vaikka tähän hänellä olisi ollutluokassa tilaisuus ja mahdollisuuksia.Meidän piti keksiä jotain niin motivoivaaja hauskaa puuhaa, johon Samu haluaisiosallistua ja tulla mukaan, koska ainoastaanarkipäivän tilanteisiin kuvakommunikaationja puhelaitteiden käytön liittäminenei riittänyt motivoimaan häntä. Kehittelimmeluokan henkilökunnan kanssaSamua motivoivia leikkejä ja puuhia,joihin liitimme kuvilla kommunikoinninja puhelaitteiden käytön. Esimerkiksi Samustaoli hauskaa leikkiä ”Kapteeni käskee”-leikkiä ja käskyttää luokan työntekijääja minua vaikka konttaamaan, toinenhauska leikki oli ”Piilo-leikki”, jossaminä menin piiloon ja Samu huuteliminulle puhelaitteella ”tuu pois piilosta”ja minä palasin suurieleisesti hänenluokseen. Rakentelimme torneja palikoista,jolloin Samu valitsi puhelaitteella minkävärinen palikka laitetaan seuraavaksi,päätti onko torni jo valmis ja sitten Samuohjasi painikelelu Dinosauruksen kaatamaantornin.Kuntoutusjakson myötä Samun puheenymmärtäminen vahvistui ja hän oppikäyttämään kuvia ja puhelaitteita aiempaaparemmin kommunikoinnissaan. Hänsai kokemuksia aktiivisen kommunikoijanroolista ja vaikuttamisesta ympäristönsätapahtumiin.Yhteisöllisen kuntoutuksen toteuttaminenluokkayhteisössä oli haastavaa ja mielenkiintoista.Luokkayhteisö pystyi syventämääntietojaan puhetta tukevan ja korvaavankommunikoinnin käytöstä sekä sai ko-24www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m akemusta yhteisöllisen kuntoutuksen suunnittelustaja toteuttamisesta. Heidän valmiutensaarvioida oppilaan kommunikointitaitojakehittyi ja he löysivät uusia kehittämisalueitaomasta työstään tämän yhteistyönkautta. Yhteistyön myötä minulle heräsiuusia ajatuksia puheterapeutin roolistayhteisöllisessä kuntoutuksessa, kuntoutuksentoteuttamisesta ja ohjaamisesta yhteisössäsekä pohdintoja monivammaisen lapsenkommunikaation arviointimenetelmienlaadusta ja käytettävyydestä.Tästä hankkeesta ja tutkimuksestani onkulunut jo parisen vuotta. Jotakin asioitatekisin nyt toisin. Olen saanut ”herätyksen”puheen mallittamiseen kuvilla, jotenvarmasti olisin tuonut tätä asiaa luokkaanja mallittanut itse omaa puhettani Samullesekä ohjannut luokan henkilökuntaamallittamaan puhettaan kuvien avullaluokan kaikissa tilanteissa. Erilaisten toimintataulujenja kommunikointikansioidenavulla kuvista puheen mallittaminenolisi ollut helppoa tässä luokassa. Oppilaatolisivat saaneet mallia kuinka kuvillakommunikoidaan ja kuvakommunikaationkäyttäminen kokonaisuudessaan olisilisääntynyt. Kuvilla kommunikoiminenei olisi jäänyt vain oppilaiden kommunikointikeinoksi,vaan ollut vielä enemmänkoko yhteisön tapa kommunikoida. Muttaonneksi ”kehitys kehittyy” ja uusia tapojaja menetelmiä syntyy. Pelottavampaa olisi,jos en nyt ajattelisi muuttavani mitäänsilloisista ohjaus- ja työtavoistani.Terveisinpuheterapeutti Kristiina Räisänenkristiina.raisanen@cp-liitto.fiSUOMEN NDT-YHDISTYS JÄRJESTÄÄ KOULUTUKSEN”VAUVAIKÄISEN LIIKKUMISEN KEHITYS,SEN MONINAISUUS JA KLIININEN PÄÄTTELY”Koulutuksen tavoitteena on että osallistujan näkemys syvenee siitä milloinvarhainen puuttuminen vauvaikäisen liikkumiseen on hyödyllistä javälttämätöntä.Kohderyhmä: Lasten parissa työskentelevät fysioterapeutitJärjestäjä:Suomen NDT-Yhdistys ryAika: 28-30.09.2005Paikka:Helsinki, tarkempi paikka ilmoitetaan osallistujille myöhemmin.Kouluttajat:NDT-seniorikouluttajat Päivi Korpinen, Karla Pesonen-Wikmanja Aini Virtanen.Hinta:260 EURTiedustelut: Aini Virtanen, puh.ilt. 040-721 3541Ilmoitt.:Kirjallisesti 24.08.05 mennessä osoitteella: Aini Virtanen,Näyttelijäntie 20 E 47, 00400 Helsinki.Kaikille hakijoille ilmoitetaan kurssille pääsystä2.9.2005 mennessä.SUOMEN NDT-YHDISTYS JÄRJESTÄÄ KOULUTUKSEN”NDT-BOBATH - VAUVAKURSSI 7.11. - 18.11. 2005 HELSINGISSÄ”Hinta 920 euroa.Hakemukset osoitteella Päivi Korpinen, Karrintie 23 A, 00760 HKI. Tiedustelut Päivi Korpinenp. 0400 704649 tai pm.korpinen@kolumbus.fiKatso tarkemmin Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsentiedote Helmikuu 2005.www.suomencpterapiayhdistys.fi25

t e e m aLaiva on lastattu AAC:lla(engl. Augmentative and Alternative Communication)eli puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikointikeinoillaAstu laivaan kanssamme!Pakkaamme mukaan uusia ideoita,tuulahduksia myös kaukaisista maistasuurten merten tuolta puolen,toimivia sovelluksia ja innostavia esimerkkejä.Seisovasta pöydästä voit ammentaasuussa sulavaa mallitusta,lähiyhteisöjen motivointia,tietokoneavusteista kuntoutusta, uusimpia apuvälineitäja paljon muuta. Jälkiruuaksi tarjolla on herkullista,hedelmällistä keskustelua, pajoja ja hyvää seuraa. ”Onlaiva valmiin lähtöön…”Ilmottautuessanne risteilylle ilmoittakaayhteyshenkilölle (Kirsi Neuvonen):etunimi ja sukunimi, syntymävuosi, kansalaisuussekä hyttijako (mikäli haluatte hyttiin tietyn henkilönkanssa). Ilmoittakaa myös, haluatteko 4.9. illallisellakala/kasvis/liha (sekä mahdollinen hyla tms. ruokavalio)–vaihtoehdon Food Gardenissa.Hintaan sisältyy:- henkilölippu ja hyttipaikka 2hh A4 luokissa(ikkunalliset hytit) meno-paluu Viking M/S Gabriella- meriaamiainen meno-paluu- 1 x buffet –illallinen ruokajuomineen- 1 x Food garden –kokousillallinen (keittiöpäällikönvalitsema 3 ruokalajin menu) –ei sisällä ruokajuomia- kokouskahvit ja hedelmät- koulutus ja koulutusmateriaaliAlustava ohjelma:4.9. sunnuntai (paikallista aikaa)11.30 Ilmoittautuminen Katajanokanterminaalissa matkanjohtajalle12.00 PÄÄSY LAIVAAN12.30-14.00 Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminenAAC:n keinoin; pt.Paula Herkman, HUSLasten ja nuorten sairaala/Tietoteekki14.15 HYTIT KÄYTTÖÖN > tavarasäilytys siihenasti kokoushuoneen yhteydessä14.00-15.00 Kommunikointikansioiden suunnittelu jakäyttö, pt.Iina Heikurainen, Ruskeasuonkoulu15.00-15.30 Kahvi, hedelmiä sekä hedelmällistäajatusten vaihtoa15.30-16.30 Kommunikointikansioiden suunnittelu jakäyttö –aihe jatkuu16.30-17.30 Toiminnallisen AAC-materiaalin käyttölapsiryhmissä; pt.Hannele Merikoski,Kahvakeskus17.30 LAIVA LÄHTEE HELSINGISTÄ18.00 Ruoka Food Garden valintasi mukaankala/kasvis/liha –vaihtoehdoillaRuuan jälkeen toivotaan kollegiaalistasananvaihtoa päivän teemoista!5.9. maanantai (paikallista aikaa)7.00-9.00 Aamupala9.00-10.00 Nopea piirroskuvakommunikointipaja;pt.Hannele Merikoski9.30 LAIVA SAAPUU TUKHOLMAAN10.00 > Vapaata aikaa ajatusten vaidolle jashoppailulle Tukholmassa16.45 LAIVA LÄHTEE TUKHOLMASTA17.00-18.00 Tietokoneavusteinen toiminta ja teknisetapuvälineet; pt.Ann-Mari Kähkönen,Comp Aid18.30-18.45 Kahvi, hedelmiä ja hedelmällistä ajatustenvaihtoa18.45-19.30 Mallittamista, apuvälineiden kokeilua,kokemusten jakamista19.30-20.00 Paneeli20.30 Buffet –illallinen6.9. tiistai (paikallista aikaa)9.55 LAIVA SAAPUU HELSINKIINwww.suomencpterapiayhdistys.fi26www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m aBobath-ScotlandIsmo Makkonen ja Tuija HartikainenCentren ovella.KYSn lastenneurologian yksikkö tekiopintomatkan Skotlantiin toukokuussa2005. Matkalla oli mukana 11 reipastahenkeä edustaen kaikkia yksikön henkilöstöryhmiäekstrana vielä klinikan ravitsemusterapeutti.Matkan tarkoituksena olitutustua kahteen kohteeseen: Bobath-keskukseenGlasgowissa ja Graysmill-kouluunEdinburghissa. Jouduimme järjestämäänkäynnit päällekkäin, joten jokainenoli valinnan edessä.Matkan toisena tarkoituksena oli myöstutustua skottikulttuuriin ja -musiikkiin,nauttia pidemmällä olevasta keväästä japatikoida Skotlannin kumpareilla. Matkankaikki tavoitteet toteutuivat ja laadullisestiylittyivätkin.Britanniassa on kolme Bobath-terapiakeskusta:Lontoossa, Cardiffissa Walesissaja Glasgowissa Skotlannissa. Olinaiemmin vieraillut Lontoon keskuksessa,joka silloin sijaitsi ahtaalla yksityiskäytössäolleessa talossa. Nyttemmin keskuson uusissa ja mitä ilmeisimmin väljemmissätiloissa. Skotlannin Bobath-keskussijaitsee väliaikaisesti kaupungin laitamillasuuressa alun perin kansainväliseksisairaalaksi rakennetussa suorastaan linnakkeessa.Sairaala (Golden Jubilee NationalHospital) ei mainitussa laajuudessatoteutunut, joten nykyisin linnakettaisännöi osittain suuri loisteliaan oloinenkongressihotelli, jonka kupeessa sairaalaja joitakin pienempiä yksiköitä sijaitsevat.Bobath-keskus on yksi näistä pienistä yksiköistä.Tilat vaikuttivat toimiville nykyisellekapasiteetille, mutta ajatuksia laajentamisestaja omien tilojen rakentamisestaon jo olemassa. Allasosasto ja kotiamallaava harjoituskeittiö puuttuivat.Matkueestamme kolme (erikoistuvalastenneurologi, puheterapeutti ja fysioterapeutti)suuntasi junalla EdinburghistaGlasgowiin Bobath-centreen. Keskuksessatapasimme fysioterapeutti Anne Harndeninja puheterapeutti Christine Hobdenin,jotka näyttivät keskuksen valoisattilat, pitivät vierailijoille tarkoitetunperusesityksen Bobath-terapiasta ja sallivatmeidän seurata 8-vuotiaan Jessicanyhteisterapiaa. Keskustelimme paljon jokaisessarakosessa ja vierailun päätteeksi,mieltä lämmitti myös skottiterapeuttienkiinnostus meidän terapiakäytäntöjämmekohtaan. Vertailussa havaitsimmekaikki, että käytäntömme vastaavat toisiaanhyvin pitkälle. Periaatteet ovat samat,perhekeskeisyys ja arkikuntoutukseenpanostaminen on voimakasta. Terapianmaksajat sen sijaan erilaiset. Skotlannissa(ja Britanniassa ylipäätään) terapiankustannuksista huolehtii lapsen kotikunta,mutta jos kunnassa ei kerta kaikkiaanole rahaa, käyttää esim. Bobat-centreomaa rahastoaan niin että rahan puutteeseenei yksikään terapia kariudu.Bobath-centressä työskentelee toimistohenkilökunnanlisäksi kolme fysioterapeuttia,kaksi puheterapeuttia ja yksi toimintaterapeutti.Lääkäriä ei keskuksessaole, mikä meikäläisiä hieman ihmetytti.Keskus palvelee koko Skotlannin liikuntavammaisialapsia (0-18v) arviointijaohjausjaksoin, joille ovat tervetulleitakaikki lapsen parissa työskentelevät henkilöt(terapeutit, opettajat) vanhempienlisäksi. Jaksoille tarvitaan lääkärin lähete.Lähellä asuvat lapset voivat tulla keskukseenjaksolle 6 viikoksi, jonka aikanalapset saavat terapiaa 3 kertaa viikossa.Kauempana asuville lapsille järjestetään2 viikon jaksoja päivittäisine terapioineen.Terapiat ovat useimmiten yhteisterapioita.Ongelmana tapaamammeterapeutit pitivät sitä, että lapset tulevatkeskukseen hieman liian myöhään, tavallisestivasta 2-vuotiaana. Mutta tämä onymmärrettävää, koska keskus on yksityinen,tosin erittäin arvostettu, mutta kallis.Keskus järjestää myös koulutusta.Suurin osa keskuksen kirjoilla olevista300 lapsesta on CP-vammaisia. Pienetkeskoset ovat muuttaneet ongelmakuvaaomine sensorisine integraatiohäiriöineenja puhuimmekin paljon eri terapiamuotojenkohtaamisesta (mm. SI-terapia, Petö,Castillo-Morales). Bobath-centren asenneeri terapioihin on avoin, lapsen ongelmatmäärittelevät minkälaista terapiaatarvitaan, ei katsota yhden terapiaputkenläpi. Tosin muista terapiamuodoista keskuksenterapeuteilla ei ollut syvällistä tietoa,SI-terapiasta jonkin verran.Tutustumiskäynti oli hyvin antoisa. Seantoi uskonvahvuutta omaan NDT-käytäntöömmeja yhteisterapian mielekkyyteenja osoitti jälleen sen, kuinka helppoasamaa terapiakieltä puhuvien on toisiansaymmärtää.Leena RaveikkoNDT-puheterapeutti, myös kouluttajawww.suomencpterapiayhdistys.fi27

t e e m aOPINTOPIIRIEN JÄSENILLATHelsinkiAika: ke 17.8.2005 klo 16-18Aihe: TarjouskilpailuiltapäiväPaikka: Tehyn P2 luentosali, Asemamiehenkatu 4,00520 Helsinki. Itä-Pasilassa JärjestötalossaMessukeskusta ja Holiday Inn-hotellia vastapäätä.Sisäänkäynti autotasolta tai kävelytasolta. Paina P2luentosalin summeria.Keskustelemme tarjouskilpailuun liittyvistä kysymyksistä.Alustuspuheenvuoro Tuija Karhula.Kohderyhmä: HUS-alueen fysioterapeutit, puheterapeutitja fysioterapeutit. Jäsenyys tarkistetaan. Tarjoilua.Osallistumismaksu 7 euroa kerätään paikan päällä.Tiedustelut ja ilmoittautuminen: tuija.karhula@resiinafysio.fitai p. 050 505 4791 arkisin klo 11-13Tervetuloa!OuluAika: ke 6.9.2005 klo 18.30Aihe: PuheterapiastaPaikka: Fysiopalvelu Knuuttila & SariasAika: Lokakuu/marraskuu 2005Aihe: Movement ABC testistöstäTarkempia tietoja suraavassa tiedotteessa.Tiedustelut: Tea Karma 0405414031tea.karma@ouka.fiTurkuKauden 05-06 teemana ovat tapausesimerkit.Tervetuloa kuuntelemaan, katsomaan ja keskustelemaan!(ei-jäsenet a 2€)2005Aika: ke 28.9.2005 klo 18.30Paikka: Terapia-asema Sateenkaari, Kaurakatu 24, TurkuAihe: Sadun lumoa yhteisterapiassa.Pt Marjaana Ala-Sorvari ja ft Tuija OllikkalaAika: ke 12.10.2005 klo 18.30Paikka: TYKS, Lastenklinikan luentosalo, 12 krs.Aihe: Botox-caseft Aija Lindholm ja ft Marika NiemiAika: ke 23.11.2005 klo 18.30Paikka: Activus, Verkatehtaankatu 4, 20100 TurkuAihe: CP-lapsen kuvitteellinen leikki yhteisterapiassa –tarkoituksena on herättää ajatuksia ja kommentteja,2006tt Eija-Leena Hirvi ja ft Tuula HirvonenAika: ke 18.1.2006 klo 18.30Paikka: TYKS, Lastenklinikan luentosali, 12 krs.Aihe: Liikuntavammaisen lapsen kuvitteellisen leikinarviointi ja tukeminentt Tuomas Laaksonen28www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m aSuomen CP-terapiayhdistyksenkoulutuskalenteri vuodelle 2005Koulutusvastaavat Leila Elovainio ja Krista Heimonen1. AAC-RISTEILY ”LAIVA ON LASTATTU AAC:LLA”(engl. Augmentative and Alternative Communication)eli puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikointikeinoilla)Aika: 4.-6.9. SITOVAT ILMOITTAUTUMISET 30.6. MENNESSÄPaikka: Viking M/S Gabriella Helsinki-TukholmaHinta: jäsenet 200 €, ei-jäsenet 256 €(sisältää jäsenmaksun 56 €)Kouluttajat:puheterapeutit, Iina Heikurainen, Paula Herkman,Ann-Mari Kähkönen, HanneleMerikoski sekä fysioterapeutti Tuija OllikkalaYhteyshenkilö, ilmoittautumiset:Kirsi Neuvonen ka.nurminen@kolumbus.fip. 050-3464282Matkanjohtaja:Krista Heimonen krista.heimonen@kolumbus.fip. 044-045 49 09KATSO TARKEMMIN ERILLINEN MAINOS!2. YHTEYDEN SAAMINEN PIENEEN LAPSEEN–varhaisen vuorovaikutuksen periaatteetAika: 21.10.Paikka: Helsinki, Oulunkylän kirkon musiikkihuone,Teinintie10Kouluttaja:PsyT, Theraplay- ja perheterapeutti Saara SaloYhteyshenkilö:Sanna Vilppola sanna.vilppola@luukku.comp. 0500-757 7593. OMT-hoitotekniikat cp-lapsen fysioterapiantukena –jatkoa syksyn –04 koulutuspäivälleAika: 9.11.2005Paikka: Helsinki, Ruskeasuon koulu; Tenholantie 15Kouluttaja:ft, omt-terapeutti Päivi PentalaYhteyshenkilö:Jenni Kalske kalske@ruskis.fija Leila Elovainio p. 050-553 7151Hinta: 70 € jäsenet(ei jäsen maksaa lisäksi 56 € liittymismaksun)Mukaan mahtuu 24 ilmottautunutta!Alustava luentorunko:8.00 ilmottautuminen ja kahvi8.30 päivän avaus9.00-11.30 OMT hoitotekniikat cp-lapsenterapiassa/käytännön harjoituksia11.30-12.15 ruokailu12.15-13.30 CASE ; koulun oppilas13.30 kahvi13.45-15.30 OMT hoitotekniikat cp-lapsenterapiassa/käytännönharjoituksia15.30 päivän päätösVuodelle 2006 suunniteltuja koulutuksia:1. ”Yök en syö” –koulutus saa toivottua jatkoaAika: 7.4Paikka: HelsinkiKouluttajat:pt. Hannele Kettunen, ft. Päivi Korpinen, myöstoimintaterapeutin näkökulma pyritäänsisällyttämään koulutukseen2. AAC-risteily laivalastataan uusin, mielenkiintoisin aiheinAika: syyskuuLisäksi suunnitteilla neljän päivän koulutuspaketti liikuntavammoistaHelsingissä sekä monia muita kiinnostavia koulutusaiheita.Seuraa koulutuskalenterin päivittymistä tiedotteessasekä www-sivuillamme: www.suomencpterapiayhdistys.fiwww.suomencpterapiayhdistys.fi29

t e e m aSäännötI Nimi ja kotipaikka1 §Yhdistyksen nimi on Suomen CP-terapiayhdistys- Finlands CP-terapiförening r.y.Sen kotipaikka on Helsinki ja sen toimialueenaon koko maa.II Tarkoitus ja toiminta2 §Yhdistyksen tarkoituksena on toimia CPalastakiinnostuneiden terapeuttien jamuiden ammattihenkilöiden yhdyssiteenäsekä seurata ja kehittää alan kotimaista jakansainvälistä koulutus-, yhteistyö-, tutkimus-ja terapiatyötä.3 §Tarkoituksensa toteuttamiseksiyhdistys voi:- harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa jasen ulkopuolella yhdistyksen tarkoitusperiäedistävää tiedotus- ja julkaisutoimintaa,- järjestää valistus- ja opintotilaisuuksiasekä antaa lausuntoja CP-terapiaan liittyvissäkysymyksissä,- kantaa jäsenmaksuja ja ottaa vastaantestamentti- ja muita lahjoituksia sekä- tukea jäsentensä ammattitaidon kehittämistäjakamalla apurahoja.4 §Yhdistys voi liittyä jäseneksi sellaisiinkoti- ja ulkomaisiin järjestöihin, joihinkuuluminen edistää yhdistyksen tarkoituksentoteuttamista.III Yhdistyksen jäsenyyttäkoskevat määräykset5 §Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pääseeCP-alasta kiinnostunut terapeutti taimuu ammattihenkilö. Jäseneksi pyrkivänon jätettävä kirjallinen anomus yhdistyksenjohtokunnalle, joka päättää jäsenyydestä.Yhdistyksen kokous voi kutsuakunniajäseneksi henkilön, joka on toiminutansiokkaasti yhdistyksen tarkoitustentoteuttamiseksi. Yhdistyksen johtokuntavoi hyväksyä kannatusjäseneksi yksityisenhenkilön tai oikeustoimikelpoisen yhteisön.Jokainen varsinainen ja kannatusjäsenmaksaa yhdistykselle vuosikokouksenkalenterivuodeksi määräämän jäsenmaksun.6 §Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestäilmoittamalla siitä kirjallisestijohtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taisuullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaanmerkittäväksi. Eroamisen katsotaantapahtuneen silloin, kun ilmoitus asiastaon annettu. Johtokunnalla on oikeuserottaa jäsen, joka on toiminut vastoin yhdistyksentarkoitusta tai yhdistystä vahingoittavallatavalla tai joka on jättänyt täyttämättäne velvoitteet, joihin hän on sitoutunutyhdistykseen liittymällä. Eläkkeellesiirtyvä jäsen, joka on ollut jäsenenäviimeisen viiden vuoden ajan, vapautetaanjäsenmaksuista, kun hän eläkepäätöksensaatuaan hakee jäsenmaksuvapauttayhdistyksen johtokunnalta. Eläkeläisjäsensäilyttää äänioikeutensa yhdistyksenkokouksissa.IV Toimielimet7 §Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksenkokous ja toimeenpanovaltaayhdistyksen johtokunta.Yhdistyksen kokous8 §Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuunloppuun mennessä. Muita yhdistyksenkokouksia pidetään, milloin yhdistyksenkokous tai johtokunta niin päättäätai milloin vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenistäsitä pyytää kirjallisesti johtokunnaltailmoitetun asian käsittelemistä varten.Kokous on pidettävä viimeistään yhden(l) kuukauden kuluessa siitä, kun kokoustaon asianmukaisesti pyydetty.9 §Yhdistyksen kokousten tarkemman ajanja paikan määrää johtokunta. Kokouskutsuton lähetettävä kirjallisesti yhdistyksenjäsenille vähintään viisitoista (15) päivääennen kokousta.10 §Yhdistyksen kokouksissa johtaa puhettakokouksen valitsema puheenjohtaja. Yhdistyksen,kokouksissa jokaisella läsnäolevallavarsinaisella jäsenellä on yksiääni. Päätökset tehdään yksinkertaisellaäänten enemmistöllä. Äänten mennessätasan vaali ja suljettu lippuäänestysratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissavoittaa se mielipide, jota kokouksenpuheenjohtaja on äänestänyt. Äänestys onsuoritettava suljetuin lipuin, jos vähintäänkaksi äänivaltaista kokouksen osanottajaasitä pyytää.30www.suomencpterapiayhdistys.fi

t e e m a11 §Yhdistyksen jäsenillä ja johtokunnalla onaloiteoikeus. Ne aloitteet, jotka on mainittavakokouskutsussa on jätettävä viimeistäänneljä (4) viikkoa ennen kokousta.12 §Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitelläänseuraavat asiat:- Valitaan kokouksen puheenjohtaja,sihteeri, pöytäkirjantarkastajat jaääntenlaskijat.- Todetaan kokouksen laillisuus,päätösvaltaisuus ja osanottajat.- Käsitellään yhdistyksen vuosikertomusedelliselta vuodelta.- Käsitellään edellisen vuoden varainhoitoakoskeva tilikertomus ja siihenliittyvä tilintarkastajien lausunto.- Päätetään vastuuvapauden myöntämisestäjohtokunnalle ja muille tilivelvollisille.- Valitaan joka toinen vuosi johtokunnanpuheenjohtaja, häntä kutsutaan myösyhdistyksen puheenjohtajaksi.- Valitaan johtokunnan erovuoroistentilalle kolme (3) tai neljä (4) varsinaistajäsentä ja heidän varajäsenensä.- Valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa jaheidän varamiehensä.- Päätetään alkaneen vuoden toimintasuunnitelma.- Käsitellään yhdistyksen tulo- jamenoarvio.- Päätetään jäsenmaksun suuruudesta.- Käsitellään aloitteet ja johtokunnanniistä antamat lausunnot.- Käsitellään muut esityslistassa mainitutasiat.Yhdistyksen johtokunta13 §Yhdistyksen johtokuntaan kuuluu vuosikokouksenkahdeksi (2) vuodeksi kerrallaanvalitsema puheenjohtaja ja seitsemän(7) kahdeksi (2) vuodeksi valittua varsinaistajäsentä, joista puolet eroaa vuosittain,ensimmäisellä kerralla arvan perusteella.Vuosikokous valitsee kullekin varsinaisellejäsenelle paitsi puheenjohtajallehenkilökohtaisen varajäsenen. Varajäseneroaa päämiehensä myötä.14 §Johtokunta on päätösvaltainen, kun neljä(4) sen jäsentä on läsnä. Päätökset tehdäänyksinkertaisella äänten enemmistöllä.Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaanarvalla, mutta muissa asioissa voittaa semielipide, johon johtokunnan puheenjohtajaon yhtynyt.15 §Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.Sihteerin ja varainhoitajanjohtokunta voi valita keskuudestaantai ulkopuolelta.16 §Johtokunta kokoontuu silloin, kun puheenjohtajakatsoo sen tarpeelliseksi taikun vähintään kaksi (2) johtokunnan varsinaistajäsentä sitä vaatii. Puheenjohtajakutsuu johtokunnan koolle.17 §Johtokunnan tehtävä on:- Johtaa yhdistyksen toimintaa näidensääntöjen ja yhdistyksen kokoustenpäätösten mukaisesti.- Valvoa sääntöjen ja yhdistyksenkokousten päätösten noudattamista.- Valmistella yhdistyksen kokouksissakäsiteltäviksi tulevat asiat.- Huolehtia yhdistyksen omaisuudenja rahavarojen hoidosta.- Pitää yhdistyksen jäsenistä luetteloa.- Hyväksyä uudet jäsenet ja myöntääanomuksesta vapautus jäsenmaksustaeläkkeelle jääneelle jäsenelle.- Päättää apurahojen myöntämisestäsääntöjen 3 §:n mukaisesti.V Nimenkirjoittaminen18 §Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja,varapuheenjohtaja tai sihteeri,aina kaksi yhdessä.VI Toiminta- ja tilikausi, tilientarkastus19 §Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.Yhdistyksen tilit tarkastaakaksi (2) vuosikokouksen valitsemaa tilintarkastajaa,joille yhdistyksen tilit niihinkuuluvine asiakirjoineen on jätettävähelmikuun 15.päivään mennessä.VII Sääntöjen muuttaminen20 §Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta onpäätettävä vähintään 2/3 äänten enemmistölläkokouksessa annetuista äänistä.Sääntöjen muutoksesta on mainittava kokouskutsussa.VIII Yhdistyksen purkaminen21 §Yhdistyksen purkamisesta on päätettäväkahdessa (2) vähintään kahden (2) kuukaudenväliajoin pidettävässä yhdistyksenkokouksessa 3/4 äänten enemmistöllä luettunaäänestyksessä annetuista äänistä.Yhdistyksen purkautuessa on jäljelle jääneetvarat luovutettava viimeisen kokouksenpäätöksen perusteella käytettäväksiyhdistyksen tarkoituksia edistävään toimintaan.www.suomencpterapiayhdistys.fi31

t e e m aOsoitteenmuutokset ja muut muuttuneet tiedot voi ilmoittaa suoraan jäsenrekisterin pitäjällesähköpostilla tai osoitteenmuutoskortilla osoitteeseen:Suomen CP-terapiayhdistys / MA-palvelu Oy / Asko NieminenKaarina Maununtyytärentie 103, 36200 KangasalaPuh: (03) 3771 546, Gsm: 0500 232 203E-mail: rekisteri@suomencpterapiayhdistys.fiSuomen CP-terapiayhdistys ry, PL 865, 00101 HelsinkiSuomen CP-terapiayhdistys ry.Lähetä liittymiskaavakkeesi puheenjohtajalle, muutostiedot MA--palvelu Oy:lle.Jäseneksi liittyminen tai jäsentietojen muutos. (Täytä isoin kirjaimin ja yliviivaa tarpeeton)Nimi: .......................................Osoite: ....................................Sähköposti: ...........................Puh. työ/koti: ........................Ammatti: ................................Lisäkoulutukset: ..................Toimipaikka: ..........................Päiväys: ...................................Allekirjoitus: ..........................32SUOMEN CP-TERAPIAYHDIST YSwww.suomencpterapiayhdistys.fi