TEJO-OULU – Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen ja ...

3SisältöJOHDANTO .................................................................................................................... 41 TEJO-OULU –HANKKEEN TAVOITTEET..................................................................... 72 TEJO-OULU –HANKKEEN PROJEKTIORGANISAATIO ............................................. 93 TEJO-OULU -PROJEKTIN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS...................................... 124 TEJO-OULU –HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET......................................... 135.1. KOULUTUSKOKONAISUUS ................................................................................................................................ 135.2. HYVINVOINNIN SEURANTAJÄRJESTELMÄ ......................................................................................................... 145.3. HYVINVOINTISTRATEGINEN TYÖ JA TYÖVÄLINEIDEN KOKEILU ........................................................................ 175.4. TIEDOTUS HANKKEESTA................................................................................................................................... 185 HANKKEEN ARVIOINTIA ....................................................................................... 206.1. VALTAKUNNALLISTA ARVIOINTIA.................................................................................................................... 206.2. HANKKEEN SISÄINEN ARVIOINTI ...................................................................................................................... 216 PROJEKTIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO.......................... 23LÄHTEET ........................................................................................................................ 25LIITTEET .......................................................................................................................... 27

6Oulun kaupungissa palveluista vastaavan apulaiskaupunginjohtajan esityksestätehtiin keväällä 2004 lopullinen päätös Oulun osallistumisesta valtakunnalliseenTEJO -kehittämishankkeeseen. Oulun kaupunki lähti valtakunnalliseen TEJO -hankkeeseen mukaan, koska esiselvitysten perusteella oli huomattu kokonaisvastuunpuuttuminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiselta ja rakenteilta.Oulussa ei myöskään ollut systemaattista järjestelmää hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen seurannalle.TEJO-OULU –hanke tiivistäen hankesuunnitelmienmukaan• hyvinvointijohtamista ja olemassa olevien strategioidenoperationalisoimista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisennäkökulmasta• kehitetään nykyistä hyvinvointijohtamisen rakennetta jaarvioidaan sen toimivuutta• hyvinvointityö vakiinnutetaan osaksi strategioiden sekätalous- ja toimintasuunnitelmien vuosisykliä sekä kaikkienhallintokuntien toimintaa• hyvinvoinnin seurantajärjestelmä eli hyvinvointibarometritoteutetaan osana strategioiden toteutumisen arviointia•

123 TEJO-OULU -PROJEKTIN KUSTANNUKSET JA RAHOITUSTEJO-OULU –hankkeelle haettiin rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenedistämisen määrärahasta (TEJO 2), jota saatiin vuodelle 2005 päätöksen(10.1.2005) mukaan 40 000 € (haettiin 142 300 €). Tämän jälkeen hankkeelle haettiinvaltionavustusta lääninhallituksen terveydenhuollon kehittämishankkeidenmäärärahasta (TEJO 1). Tätä rahaa saatiin päätöksen (23.2.2005) mukaisesti 100000 €. Lisäksi vuodelle 2006 saatiin (päätös 9.1.2006) rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriönterveyden edistämisen määrärahasta (TEJO 3) 20 000 €. Kaupunginomarahoitusosuuden kanssa kokonaisbudjetiksi muodostui 207 667 €. (liite 1, taulukko1). Kun osahankkeet yhdistettiin yhdeksi hankkeeksi, kokonaisbudjetti muuttui,jotta kuntarahoitusosuus säilyi alkuperäisenä ja jotta avustuksen 75 %:nenimmäismäärä ei ylittynyt. Tällöin TEJO 1:n avustuksesta jätettiin käyttämättä 16999 €. (liite 1, taulukko 2)Hankkeelle myönnettyä valtionavustus (TEJO 1) ei tullut käytetyksi vuosina 2005 –2006 täysimääräisesti, jolloin hankkeen toteuttamiselle haettiin jatkoaikaa vuodelle2007 lääninhallituksen terveydenhuollon kehittämismäärärahasta (TEJO 1).Jatkoaika myönnettiin lääninhallituksen päätöksellä 18.12.2006 vuoden 2007 lokakuunloppuun. Hankkeen kokonaisbudjetti ja toteutuneet kustannukset kolmenosahankkeen osalta (TEJO 1, 2 ja 3) on esitetty liitteessä 1, taulukossa 3.TEJO-OULU –hankkeen kustannuksista puolet kului henkilöstökuluihin. Lisäksi kustannuksiasyntyi asiantuntijapalvelujen ostamisesta Oulun seudun ammattikorkeakoulultaerillisen yhteistyösopimuksen mukaisesti koulutusten järjestämiseen jaStakesin valtakunnalliseen TEJO –hankkeeseen osallistumiseen, siihen tehtäväänarviointiin ja dokumentointiin liittyen. Ammattikorkeakoulusta osallistuttiin aktiivisestimyös ohjausryhmätyöskentelyyn sekä barometrin kommentointiin ja sen tulostenpohjalta tehtyyn poikkihallinnolliseen työhön. Asiantuntijakuluja syntyimyös loppuajan projektipäällikön tehtävien hoitamisesta tuntikirjanpidon mukaisesti.Lisäksi kuluja koitui koulutus- ja työkokouspäivien luennoitsijoista, hyvinvointibarometrintulosten pohjalta syntyneistä tapahtumista ja tiedotteista. Matkustus-ja majoituskuluja syntyi valtakunnallisiin tapahtumiin ja Stakesin TEJO –hankkeen tilaisuuksiin osallistumisesta ja hyvien käytänteiden levittämisestä.

134 TEJO-OULU –HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSETTEJO-OULU -hankkeelle asetettuja tavoitteita pyrittiin saavuttamaan hankehakemuksissaja projektisuunnitelmassa määritetyillä toteutustavoilla. Keskeisenä tavoitteenaoli prosessioppiminen kehittämistyön aikana. Tavoite on edelleen voimassa.TEJO-OULU –hankkeelle asetettiin projektisuunnitelmassa seuraavat määrälliset tavoitteet/toteutettavattoimenpiteet:1. järjestetään koulutuskokonaisuus (seminaaripäiviä ja ohjattua välityöskentelyä)luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdolle ja muulle henkilöstölle kaikistahallintokunnista (koulutukseen osallistuvat viranhaltijat valittiin vuonna 2004).2. kehitetään hyvinvointibarometri päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden käyttöön.Keskeinen työskentelymuoto on hallintokunnittaiset tai poikkihallinnollisettyöryhmät. Barometrityössä hyödynnetään valtakunnallisesti tuotettujaindikaattoreita sekä kehitetään omia indikaattoreita.3. sisältää kaupungissa eteenpäin vietävän hyvinvointistrategiatyön osanakoordinoivaa palvelustrategiaa sekä mahdollisesti seudullisen ulottuvuuden.Hankkeen aikana yhdessä tekemällä perehdyttiin strategiseen työhön, hyvinvoinninja terveyden edistämisen johtamiseen ja rakenteisiin. Samalla kokeiltiin hyvinvoinninja terveyden edistämisen työkaluja, joita pyrittiin vakiinnuttamaan osaksinormaalia käytäntöä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyöllä vahvistettiinmoniammatillista yhteistyötä, sillä mikään toimijataho ei selviä yksinäänhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteista.5.1. KoulutuskokonaisuusHankkeen aikana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista vahvistettiinkoulutuskokonaisuudella hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässätoiminnan ja rakenteiden suunnittelussa, päätöksenteossa ja johtamisessa. Siihenosallistui luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa ja muuta henkilöstöä eri hallintokunnistalähes 80 henkilöä. Koulutus sisälsi seminaareja ja työkokouksia (12 kertaa)sekä työryhmätyöskentelyä (4X4 lähitapaamista + wss -verkkoalustalla työskentely)hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Koulutus- ja työkokouspäiviäjärjestettiin yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Oulun lääninhallituksenja Stakesin kanssa. Päivien teemoina olivat mm. tuloksellisuuden arviointi, indikaattorityö,Terveyden edistämisen laatusuositukset, PYLL -indeksi, terveyden edistämisenpoikkihallinnollisuus ja turvallisuus. TEJO-OULU –hankkeen koulutus- ja työkokouspäiviinostettiin myös ulkopuolista asiantuntemusta.Taulukko 4. Koulutus- ja työkokouspäiviin ulkopuolelta ostettu asiantuntemusAiheKouluttajaTuloksellisuuden arviointi, palvelujen vaikuttavuus Markku PekurinenHyvinvointi-indikaattoritOlli NylanderTerveysliikuntaMikael FogelholmPYLL -indeksiHeli BäckmandAggression portaat ja vanhemmuuden tukeminen Raisa CacciatoreLasten ja nuorten sisäinen turvallisuusMirjam KallandTerveyserotSeppo Koskinen

14Koulutuksen tuloksena yhtenäistettiin hallintokuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenjohtamista ja käytäntöjä. Niiden aikana pureuduttiin hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen käytännön toimintoihin, joita hyvinvointibarometrin tulostenperusteella oli syytä vahvistaa ja nostaa esille. Hankkeessa kartoitettiin eri hallintokuntientarpeita konkreettiselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työlle. Työskentelyllämahdollistettiin moniammatillista keskustelua terveyden edistämisestä.5.2. Hyvinvoinnin seurantajärjestelmäHankkeessa toteutettiin strategioiden sisältämien hyvinvointitavoitteidenseurantajärjestelmäksi hyvinvointibarometri. Hyvinvointibarometrin kehittäminenOulun kaupungissa sisälsi indikaattoreiden valintaprosessin ja barometrin tuottamisenpäätöksentekijöiden käyttöön vuonna 2006. Hankkeen loppupuolella seurantajärjestelmäätarkennettiin kansanterveyslain velvoittamaan terveydentilan seurantaanliittyen. Samalla tarkasteltiin terveyseroja. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisennäkökulmaa liitettiin myös kestävän kehityksen seurantaan sosiaalisen kestävyydenindikaattoreilla. Hankkeen aikana aloiteltiin hyvinvoinnin seurannan seudullistayhteistyötä.Hyvinvointibarometrin kehittämistyö tehtiin poikkihallinnollisissa työryhmissä, millähaluttiin vakiinnuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmaa kaikkiinhallintokuntiin jo prosessin aikana. Samalla totuteltiin irrottautumaan perinteisestäsektorikohtaisesta työskentelystä ja kehitettiin moniammatillista yhteistyötä. Osallistujientehtävänä oli konkretisoida mittaamista oman hallintokuntansa näkökulmastaja toimia linkkeinä omaan hallintokuntaan. Eri hallintokunnissa hyvinvoinnin jaterveyden edistämistä työstettiin eri tavoin; toiset pitivät yhteisiä palavereja, toisetkeskustelivat vapaamuotoisesti, toiset toimivat yksittäisinä henkilöinä. Hyvinvointibarometrityöskentelyssäkäytettiin myös sähköistä työryhmätilaa. Siellä osallistujatnäkivät kaikkien ryhmien tuotokset ja pystyivät osallistumaan keskusteluun ja tuomaanmateriaalia barometria varten. Projektipäällikkö toimi koko prosessin koordinoijana.Lisäksi barometrityötä pohjustettiin yhteisissä koulutus- ja työkokoustilaisuuksissa.Tukea työskentelylle saatiin Stakesista, Oulun seudun ammattikorkeakoulustaja Oulun lääninhallitukselta.Oulun Hyvinvoinnin vuosibarometri 2006 koostui väestön, sen terveydentilan ja riskikäyttäytymisen,hyvinvointia mahdollistavan elinympäristön, terveyttä edistävienvalintamahdollisuuksien sekä niitä tukevien palvelujen kuvauksesta kuntalaisten,yhteisöjen ja koko kunnan näkökulmasta. Se antoi tilastotietoihin perustuen yleiskuvanOulun ja oululaisten hyvinvoinnista päätöksentekoa ja toimintojen/palvelujensuunnittelua varten. Indikaattorien tiedot, joita verrattiin suurten kaupunkien vastaaviin,oli kerätty tilastokeskuksen, Sotkanetin ja poliisin tietokannoista, Stakesinkouluterveyskyselystä, Oulun kaupungin tilastollisesta vuosikirjasta 2006 sekä hallintokuntien,henkilöstöpalveluiden ja lähidemokratian seurantajärjestelmistä. Kuntalaistensubjektiivista näkemystä edusti Efekon asukastyytyväisyystutkimus. Hyvinvointibarometristaluotiin kehittyvä työväline, jonka indikaattorit voivat osittain muuttuatavoitteiden vaihtuessa.Hyvinvointibarometrin 2006 tuloksia tarkasteltiin yhdessä ja niistä tehtiin johtopäätöksiäeri hallintokunnissa ja moniammatillisissa palvelujohtotiimeissä. Niiden pohjal-

Kuvio 4. Terve, tulevaisuus! –toimintamalli16Lasten ja nuorten osalta vastausTerve, tulevaisuus! –toimintamalli ( www.ouka.fi/tejo )Liite 1Kouluterveys –kyselyyn pohjautuvat kehittämishaasteetVanhemmuudenpuute ja elämäntavatKoettu fyysinen uhkaFyysiset japsyykkisetoireetKoulun fyysiset japsyykkiset olosuhteetElinolotKoulutyöTerveys TerveystottumuksetLiikunnan vähäisyysRiittämätön uni, lepoOpiskeluvaikeudetja rasittavuusKoulukiusaaminenTerveyden aktiivinen edistäminenPäihteiden, tupakan ja huumeiden käyttöVäärät ravintotottumuksetMuuttoimijatToimijatSosiaali- jaterveys-,opetus-,nuoriso-,liikunta-,kulttuuri- jaympäristötoimisekä tekninentoimiNuoretKouluterveyskyselyPerheetTavoitteet japäämääräTavoitteet 2006-2009* Suvaitsevaisuuslisääntyy* Vanhemmuusvahvistuu* Ravintotottumuksetparanevat* Väsymys, niskajahartiasärytvähenevätTavoitteet2008-2011Tavoitteet2010-2013Tavoitteet2012-2015200520072009201120132015Päämäärä* Lasten ja perheidenfyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveysja hyvinvointi lisääntyy* Elämänhallinnan, osallisuuden javälittämisen kulttuuri voimistuu* Yhteinen vastuu ja monialainen yhteistyövahvistuu24Nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen edellyttää peruskoululaisten ja lukiolaistenohella tietoa myös ammattikoululaisista. Vuoden 2007 aikana TEJO-OULU-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin ammattikoululaisten kouluterveyskysely yhdessäStakesin ja Kainuun maakunnan kanssa. Kysely antoi helposti hyödynnettäväätietoa ammattikoululaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tilanteesta.Tulokset ovat osa hyvinvoinnin seurantajärjestelmää ja hyvinvointibarometria.TEJO-OULU -hankkeen loppupuolella painopistettä siirrettiin tiedon tuottamisenohella käytäntöön vaikuttamiseen ja toimintamallien kehittämiseen hyvinvointibarometrintulosten osoittamissa asioissa. Hankkeen aikana Terve, tulevaisuus -toimintamallia toteutettiin suuralueilla kunkin asuinalueen tulosten pohjalta.- Höyhtyän-Karjasillan alueella teemana oli uni, mikä näkyi eri oppiaineissa, julistekilpailuntöissä, kirjoitelmissa, näytelmissä sekä oppilaiden uniseurantana.- Kaakkurissa keskityttiin turvallisuus teemaan ajatuksella varhaisesta vuorovaikutuksestakypärään.- Maikkulassa toteutettiin positiivisuus –viikko ja vahvistettiin vanhemmuutta.- Korvensuoralla käytettiin draamaa suvaitsevaisuus –teeman työstämisessä.- Rajakylä-Pateniemessä luotiin oma seurantajärjestelmä alueellisen hyvinvoinninmittaamiselle.- Useilla yläasteilla pohdittiin elämää murrosikäisen kanssa ja- muilla alueilla painotettiin terveellistä ravintoa, liikunnan merkitystä ja päihteettömyyttä.Hankkeesta tuotettiin kouluterveystiedotteet 1-, 3-, 5-, 6- ja 7-luokkalaisten vanhemmille.Lisäksi kehittämistoimia kohdennettiin mm. terveysliikuntaan ja nuorten

17miesten terveyden edistämiseen. Miehestä mittaa -tapahtumat oululaisille 25 - 35 -vuotiaille miehille toteutettiin Höyhtyän terveyskeskuksessa, Raksilan jäähallissa jaWetterin autoliikkeessä. Tapahtumilla haluttiin innostaa kuntalaisia ja erityisesti miehiätarkkailemaan terveydentilaansa ja lisäämään säännöllistä arkiliikuntaa. Hankkeestaosallistuttiin myös TEROKA –yhteistyöhön. Hankkeen jälkeen haasteena onhyvinvointibarometrin tulosten pohjalta syntyneiden käytännön toimien jatkuminensekä hallintokunnittain että moniammatillisesti toteutettuna.5.3. Hyvinvointistrateginen työ ja työvälineiden kokeiluOsana valtakunnallista TEJO –hanketta TEJO-OULU –hankkeen tehtävä oli arvioidaja kokeilla käytännössä suuren kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenrakenteita, työvälineitä ja johtamista. Oulu vahvisti osallistumisensa valtakunnalliseenTEJO -hankkeeseen myös vuosille 2006 – 2009. Työtä jatketaan Oulussa hankkeenjälkeen osana perustoimintaa.TEJO-OULU –hankkeessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä oli kyse hyvinvointijohtamisestaja olemassa olevien strategioiden operationalisoimisesta hyvinvoinninnäkökulmasta. Hyvinvointistrateginen kehittämistyö piti sisällään hallintokunnissaeteenpäin vietävän strategiatyön osana koko kunnan ja eri hallintokuntien strategioitasekä talous- ja toimintasuunnitelmien vuosisykliä. Hankkeen aikana tarkennettiinstrategioiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita ja niidenarviointia. Työvälineenä käytettiin Terveys2015 –ohjelmaa, hyvinvointibarometria jasen indikaattoreita.Kuvio 5. Hyvinvoinnin edistäminen kunnan vuosisyklissäSuunnittelun vuosisykliMahdollistetaantuloksiinvaikuttaminen,tarvittavat toimenpiteetLokakuuBudjettiTammikuuToimintakertomuksetTulosten (esim.hyvinvointibarometri)analysointia, tulkintaa,Huhtikuujalkauttamista jajatkokehittämistäStrategiat,Talousarviot jatalous- ja toimintasuunnitelmatHeinäkuuKirjataanhyvinvoinnin jaterveyden edistämisentuloksetHuomioidaan tulokset, päivitetään strategiat,kirjataan suunnitelmiin tarvittavat toimetHankkeen päättymisen jälkeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantatoteutuu osana strategioiden toteutumisen arviointia (suppea barometri) ja laajempanaselontekona hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä kerran valtuusto-

18kaudessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosten vaikutusten tulisi näkyäseuraavien vuosien talous- ja toimintasuunnitelmissa sekä koko kunnan että eri hallintokuntientasolla. Laajempi analyysi oululaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisentilasta olisi tarpeellista tehdä valtuustokausittain ennen seuraavan valtuustontoiminnan alkamista.Kuvio 6. Hyvinvoinnin ja Terveyden edistäminen osana suunnittelua, strategista johtamistaja kunnan vuosisykliäKaupunkistrategiaHallintokuntien strategiatErillisstrategiatHyvinvointibarometritiedottaminen, vaikuttaminen, jalkauttaminen, hyödyntäminen,kehittäminen, käytäntöihin vaikuttaminenToimintakertomuksetToiminta- ja taloussuunnitelmatPalvelujen kehittäminenLuottamushenkilötViranomaisjohto jatyöntekijäthallintokunnistaHankkeen aikana vahvistettiin yhteistyötä eri toimijatahojen välillä. Eri hallintokuntienterveyden edistämisen yhdyshenkilöt huolehtivat teeman esille nostamisesta.Poikkihallinnollinen yhdyshenkilö kokosi yhteen tehtyjä toimintoja, koordinoi kokonaisuuttaja toimi teeman puolestapuhujana. Hankkeen toimijat tekivät ja tekevätedelleen yhteistyötä kaupungissa ja seudulla toimivien hyvinvointiin ja terveydenedistämiseen liittyvien projektien ja hankkeiden kanssa. Oulun kaupungin sisällähanke teki yhteistyötä esimerkiksi ikääntyvien terveyden edistämiseen, kouluterveyteen,sosiaalisen kestävyyden mittaamiseen ja seudulliseen asukasbarometriin 2006liittyen. TEJO-OULU -hankkeen aikana vahvistettiin vaikutusten arviointi –menetelmien käyttöä. IVA –työskentely otettiin mukaan kaavoitusprosesseihin jasitä kehiteltiin lautakunta- ja päätöstyöskentelyn tueksi. Lisäksi hankkeen toimestavahvistettiin terveyden edistämisen laatusuositusten käyttöönottoa.5.4. Tiedotus hankkeesta

19Oulun kehittämishankkeen prosessia ja siinä syntyneitä käytänteitä esiteltiin sekäkunnan sisällä että valtakunnallisesti seminaareissa, työkokouksissa ja Terve Kunta -päivillä. Valtakunnallisen TEJO:n työkokouksissa ja koulutuksissa käytettiin useinpyydettyjä puheenvuoroja Oulusta. Lisäksi Oulun kokemuksista ja tuloksista käytiinluennoimassa useita kertoja kaupungin sisällä, seudulla, muissa kunnissa ja valtakunnallisissatilaisuuksissa.TEJO-OULU –hankkeesta sekä siinä kertyneistä kokemuksista ja hyvistä käytänteistäkirjoitettiin artikkeleita sekä paikallisesti että Stakesin julkaisuihin (ks. tarkemmin lähteetja liite 2). Tiedottamista hoidettiin myös hankkeen www-sivujen kautta sekäkunnan sisäisessä intrassa että julkisilla www-sivuilla (www.ouka.fi/tejo).TEJO-OULU –hankkeen toimesta tuotettiin/osallistuttiin mm. seuraaviin julkaisuihin:- Hanke-esite ja posteri 2005 – 2006.- Hyvinvointibarometri 2006.- Terve, tulevaisuus! –toimintamalli.- Tiedotteet 1-, 3-, 5-, 6- ja 7-luokkalaisten vanhemmille.- Terve, tulevaisuus! –esite ja –posteri suomeksi ja englanniksi.- Oulun seudun asukasbarometri 2006 yhdessä seutuhankkeen, Oulun kaupunginteknisen keskuksen ja talous- ja strategiaryhmän kanssa.- Oulu. Menetetyt elinvuodet 1983 - 2004 (PYLL).- Ammattikoululaisten kouluterveys 2007.- Perttilä Kerttu & Uusitalo Minna (toim.) Terveyden edistämisen paikalliset rakenteetja johtaminen. TEJO -hankkeen väliraportti 2003 – 2005. Stakes. Raportteja4/2007.- TEJO-OULU –hankkeen loppuraportti 2007.TEJO-OULU –hankkeen toteutuneista toimenpiteistä ja kirjoituksista sekä mediassaesillä olosta on yksityiskohtainen listaus raportin liitteessä 2 (1-11).

5 HANKKEEN ARVIOINTIA20TEJO-OULU -hanketta arvioitiin valtakunnallisesti Stakesin arviointisuunnitelman mukaisestisekä paikallisesti Oulun kaupungin oman arviointisuunnitelman mukaisesti.Valtakunnallinen Stakesin hankearviointi tapahtui keväällä 2006. Hankkeen omasisäinen arviointi tehtiin syksyllä 2007.Hankkeen seurantaa toteutettiin säännöllisesti myös projektipäällikön sekä ohjausjaseurantaryhmän toimesta koko hankkeen ajan. Hankkeen etenemisestä laadittiintiedotteet maksatushakemuksiin, ohjaus- ja seurantaryhmälle sekä rahoittajalle.Raportointia tehtiin rahoittajan vaatimusten mukaisesti sekä tarvittaessa sosiaali- jaterveyslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle.6.1. Valtakunnallista arviointiaValtakunnallisessa arvioinnissa TEJO-OULU –hanke ja sen aikana kehitetty Oulunhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenne sai positiivista palautettapoikkihallinnollisuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Oulu oli edellä kävijä, jonkakäytänteistä haluttiin ottaa oppia. Siksi hankkeen aikana käytiin usein esittelemässäTEJO-OULU –hankkeesta saatuja kokemuksia seudullisesti, valtakunnallisestija kansainvälisesti. Stakesin tuottamissa raporteissa arvioitiin Oulun asiakirjoja terveydenedistämisen näkökulmasta (ks. Uusitalo, Perttilä & Kurenniemi, 2005) ja aukaistiinOulun oman kehittämisprojektin saavutuksia ja haasteita (Perttilä & Uusitalo,2007).Myös rahoittajan toimesta tehtiin hankearviointia TEJO-OULU -hankkeesta. Sosiaalijaterveysministeriön terveyden edistämismäärärahalla tehtyjen hankkeiden arvioinnissavuodelta 2005 oli kirjattu seuraavaa:"Esimerkki hankkeesta, jossa vahvempi tutkimuksellinen ote vahvistimuuten tärkeän ja hyvin edenneen hankkeen evidenssiä, oli TEJO-Ouluhanke. Hanke kehitti vahvasti kaupungin/kunnan terveyden edistämistähallinnon- ja johtamisen tasolla ja toi mukanaan lisäarvoa terveydenedistämistyölle. Kunnan hallinto ja johto ja niiden sitoutuminen olivatolennaisia tahoja, jotta terveyden edistämisen edellytykset paranivatkoko kaupungin/kunnan alueella. TEJO-OULU -hankkeessa kaupunginterveyden edistämistyössä keskityttiin hallintokuntien rajat ylittävääntoimintaan, jota vahvistamaan kokeiltiin yhdyshenkilöä keskushallinnossa.Hanke loi mallia muille kaupungeille/kunnille kehittää omia terveydenedistämisen edellytyksiään. Hankkeen tuloksia ja tuotoksia onkinhyvä levittää valtakunnallisesti. Kuitenkin tutkimuksellisen arvioinnin puuteoli tuonut epärealistisuutta esim. pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisenarviointiin. Esimerkiksi kuinka hyvin terveyden edistäminen voidaansisäistää vuodessa? Tai jos tavoitteena on, että Terveys 2015 –ohjelman tavoitteet joidenkin osa-alueiden osalta toteutuvat Oulussahyvin, ei pelkkä indikaattoreiden kehittäminen riitä, vaan asioita pitäämitata pitkällä aikajänteellä.”Valtakunnallinen arviointi kohdistui TEJO-OULU -hankkeeseen ensimmäisenä vuonna,jolloin sen tuloksia voitiin hyödyntää hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.

6.2. Hankkeen sisäinen arviointi21TEJO-OULU -hankkeen lopussa toteutettiin sähköinen arviointikysely kaikille hankkeeseenosallistuneille 122 henkilölle. Kysely kohdennettiin ohjaus- ja seurantaryhmänjäsenille, muille hankkeeseen osallistuneille virkamiehille ja luottamushenkilöille.Kyselyyn vastasi 37, ja vastausprosentiksi muodostui 30 %. Vastaajista 26 henkilöä(62 %) ilmoitti osallistuneensa hankkeeseen kohtalaisesti tai aktiivisesti.Sisäisen arvioinnin tuloksissa hankkeen osallistujajoukko koettiin oikein kohdennetuksi,mutta luottamushenkilöiden olisi toivottu osallistuvan enemmän. Sitoutuminenhankkeeseen ja sen eteenpäin viemiseen oli pääosin hyvä, mutta hankkeen organisatorisessasijoittumisessa tapahtuneet muutokset heijastuivat haasteina hankkeentoimintaan. Tästä oli seurauksena mm. hankkeen ohjauksen osittain epäselviälinjauksia sekä epäselvyyksiä hankkeen jatkotoimien ja työvälineiden vakiinnuttamisentarpeellisuudesta. Arviointitulosten mukaan koko organisaation osalta työnkoettiin jääneen kesken ja huoli siitä, kuka jatkossa on organisoimassa hyvinvoinninja terveyden edistämisen asiaa ja tekemässä arviointia terveyden edistämisestä erihallintokunnissa, ilmaistiin monen hallintokunnan taholta.Arvioidessaan TEJO-OULU –hankkeen tavoitteiden toteutumista osallistujat olivatkeskimääräisen tyytyväisiä. Erityisesti ohjaus- ja seurantaryhmä ilmaisivat tyytyväisyyttäänhankkeen toteutustavoille ja saavutuksille; vain yksi ohjausryhmän jäsenkoki hankkeen epäonnistuneeksi ja toinen ei kokenut hankkeen tuottaneen kaupungillemitään lisäarvoa. Nämä kielteiset näkemykset osaltaan vaikeuttivat hankkeentoteuttamista jo projektin aikana. Osallistujien mielestä parhaiten hankkeessaoli onnistuttu osaamisen vahvistamisessa, mutta myös uudet työvälineet ja hyvinvoinninseurantajärjestelmä koettiin tarpeellisiksi. Arvioinnin mukaan hankkeessakehitetyt työvälineet eivät vielä juurtuneet kovin hyvin perustoimintaan käytännöntasolle. Mm. vastuita ja resurssointia ei saatu selkeästi sovittua.Erityisesti luottamushenkilöt arvostivat hyvinvoinnin seurantajärjestelmää ja pitivätsen toteutusta tarpeellisena jatkossa. Hyvinvointibarometrista saatava tieto koettiinhyödylliseksi tavoiteasetannassa ja suunniteltaessa kehittämistoimenpiteitä. Osaosallistuvista virkamiehistä esitti kuitenkin epäilyjä siitä, hyödynnetäänkö tuloksiaesimerkiksi resurssien jaossa. Arviointiin osallistuneet epäilivät myös barometrin jäävänkertaluonteiseksi toteutukseksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikutuksetnäkyvät vasta pitkällä aikavälillä, jolloin tarvitaan pitempiaikaista seurantaa.Osallistujien mukaan hyvinvointibarometrin laadinta oli onnistunut hyvin, koska setoteutettiin poikkihallinnollisena prosessina.Hankkeen sisäisen arvioinnin mukaan hanke oli avannut syvempää näkemystäoman toiminnan merkityksestä terveyden edistämiseen. Hallintokuntien välinen yhteistyölisääntyi, mutta ennaltaehkäisevät työskentelymenetelmät eivät osallistujienmielestä vielä kohdanneet. Palvelujohtoryhmän ja –tiimien koettiin tehneen aiemminkinhyvinvointityötä, mutta konkretisoituminen käytäntöön vaatii työstämistä.Muutamat vastaajat myös ilmaisivat, ettei hanke tuottanut kokonaisuutena lisäarvoakaupungille, eivätkä sen tulokset ole sinällään hyödynnettävissä; vain joitainyksittäisiä asioita voidaan viedä eteenpäin hallintokunnissa.

22Arviointitulosten mukaan hyvinvointijohtaminen halutaan osaksi kaupungin strategioita,talousarvio- ja johtamisjärjestelmää. Yhteistä hyvinvointiohjelmaa ollaan vähitellentyöstämässä, minkä pitäisi vahvistua tulevaisuudessa hallintokuntien strategioissaja käytännön toiminnassa. Tuloksissa oli myös epäileviä näkemyksiä hallintokuntienhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhtenäistämisestä. Osa vastaajistaesitti, että kukin hallintokunta toimii kuitenkin omissa oloissaan ja tuntuu, että kuiluon jopa kasvanut hallintokuntien välillä. Avainkysymyksenä näytetään pitävän yhteistyönresurssointia. Hankkeeseen osallistuneiden mielestä palvelualueilla tulisi ollanimetty terveyden edistämisen vastuuhenkilö. Lisäksi haluttiin poikkihallinnollista yhdyshenkilöäsekä yhteisiä koordinaatiopäiviä ja toimintaa yli sektorirajojen. Hyvinvoinninjohtoryhmänä toimiva palvelujohtoryhmä ei kuitenkaan nähnyt yhdyshenkilöitätarpeellisiksi, vaan jokaisen tulee mieltää terveyden edistäminen osaksiomaa työtään. Palvelujohtoryhmä näki, että moniammatillisin yhteistyön keinoinkyetään yhdistämään eri hallintokuntien tieto-taitoa terveyden edistämisen teemanympärille.Arviointiin vastaajista 25 % koki, että hankkeella oli ollut odottamattomia vaikutuksiaheidän toimintaansa. Sisäisen arvioinnin tulosten mukaan haasteena tulee olemaanhankkeen tulosten, työvälineiden ja toimintamallien jalkauttaminen sekä siihenvarattava henkilö- ja työaikaresursointi kaikissa hallintokunnissa. Myös seurantajärjestelmienkäyttö ja hyvinvointistrateginen työ hallintokunnissa tarvitsevat vieläkonkretisoitumista ja tukemista. Koko organisaatiossa vastuutus ja resurssointi koettiinparhaiten toteutuneeksi hyvinvointistrategisen työn ja seurantajärjestelmän käytönosalta. Omissa hallintokunnissa puolestaan parhaiten koettiin saavutetun terveydenedistämisen yhdyshenkilöt ja osaamisen vahvistaminen.Sisäisen arvioinnin mukaan hankkeella oli ollut positiivisia vaikutuksia osallistujienomiin toimintatapoihin ja oman organisaation toimintaan. Hyvinvointi ja sen kokonaisvaltaisuusotettiin aktiivisesti mukaan omaan työhön. Hanke sai sitoutumaanentistä voimallisemmin muiden hallintokuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksihanke lisäsi ymmärrystä eri hallintokuntien työhön sekä herätti ajatuksia jaideoita siitä, miten yhdessä voidaan pienillä asioilla edistää kuntalaisten hyvinvointia.Toisaalta osa vastaajista koki, että hanke oli osoittanut selkeästi kunkin toimialanoman kulttuurin vahvuuden (= raja-aidan korkeuden ja leveyden), minkä koettiinedelleen jäävän haasteeksi. Jatkossa olisi hyvä tarkastella ja kehittää kunnansisäisten ja poikkihallinnollisten toimien lisäksi myös yhteistyötä alueen muiden toimijoidenkanssa.Hankkeen sisäiseen arviointiin osallistuneista 86 % koki, että sen tulokset ovat hyödynnettävissä.Parhaiten ne ovat hyödynnettävissä omassa hallintokunnassa (65 %:n mielestä) tai omassa kunnassa (70 %:n mielestä). Muissa kunnissa hyötyä hankkeentuloksista olisi 43 %:n mukaan.

6 PROJEKTIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO23TEJO-OULU –hankkeeseen osallistuneiden mielestä hankkeen tuloksia tulisi viedäOulussa eteenpäin seuraavasti: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liitetään kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoonstrategioissa, talousarvioissa ja toimintakertomuksissa. Hyvinvoinninja terveyden edistäminen on ydinkunnan keskeinen perustehtävä. Asukkaiden hyvinvoinnin seurantatietoja ja hyvinvointibarometria hyödynnetäänkaupungin suunnittelu-, talousarvio- ja tilinpäätösprosesseissa. Tuloksistavalitaan keskeiset ja mietitään niiden soveltamista käytäntöön yhteistyössäeri toimijoiden kanssa. (esimerkiksi Terve tulevaisuus –toimintamalli). Hyvinvointijohtaminen sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sitoutuminenkoettiin välttämättömäksi. Jatkotyöstäminen ja tiedottaminen toteutuvatparhaiten johdon kautta. Minimitaso on tuoda esiin hallintokuntien jasuuralueiden hyvinvointia edistävät tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkuvaa toimintaa, joka ei saaloppua hankkeen myötä. Hankkeessa esille nousseita haasteita tulee edelleentyöstää ja saatua yhteistyötä pitää yllä. Pitää myös sopia vastuut, velvollisuudetja resurssit sekä turvata toimintaedellytykset erityisesti poikkihallinnollistentoimien osalta. Yhteiset tietojärjestelmät ovat edellytys seurannalle ja toimintaedellytyksille.TEJO-OULU -hankkeessa toimittiin strategioiden päivityksessä, indikaattorien luomisessa,tiedon keräämisessä hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä sekä tulostenjalkauttamisessa, hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Prosessin aikana muodostuiOulun hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen malli, rakenne ja työvälineet,joita kokeillaan, kehitetään ja arvioidaan edelleen osana olemassa olevaatoimintaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu Oulussa on luottamushenkilöillä,apulaiskaupunginjohtajalla ja palvelujohtoryhmällä. Poikkihallinnollista terveydenedistämistä koordinoi palvelujohtoryhmä ja sen sihteeri. Varsinainen työtapahtuu hallintokunnissa sekä moniammatillisten palvelujohtotiimien kautta. Budjetointitapahtuu sektorikohtaisesti.Oulun kaupungin strategiassa on mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenpainotukset. Kaupunginstrategia ohjaa hallintokuntien strategioita. Seudullinentoiminta on aktiivista, varsinkin hanketasolla. TEJO-OULU –hankkeen aikana hyvinvoinninja terveyden edistämisen työvälineeksi muodostui hyvinvointibarometri, jokatoimii seuranta- ja arviointivälineenä sekä apuna strategioiden suunnittelussa jatoteutumisen arvioinnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta.Analyysia oululaisten hyvinvoinnista ja terveyden edistämisestä sekä niissä tapahtuvistamuutoksista on tarkoituksenmukaista tehdä vähintään valtuustokausittain.Tavoitteena on systemaattisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantajärjestelmänkäyttöön otto.Hyvinvointibarometrin hyödyntäminen, sen tulosten tiedottaminen ja jatkotyöstäminenkoettiin hankkeen loppuessa haasteeksi. Tulosten käytäntöön viemisessä sekäpalvelujen kehittämisessä tarvitaan vastaisuudessakin poikkihallinnollista yhteistyötä.Yhdessä työskentely edellyttää eri alojen asiantuntijuuden hyödyntämistä

24sekä avointa ja luottamusta herättävää vuorovaikutusta toimijoiden välillä. Jokaisellahallintokunnalla on oma perspektiivi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää hankkeen päätyttyä kaupungin viranhaltijoilleja luottamushenkilöille osaksi olemassa olevaa toimintaa. Kokemuksethankkeen aikana osoittivat operatiivisia haasteita, mikäli terveyden edistämisenkoordinointia ja vastuutusta ei sovita eikä osoiteta konkreettisesti jollekin taholla.Hankkeen aikana tuotettiin materiaalia ja työvälineitä moniammatillisten alueellistenpalvelujohtotiimien sekä muiden hallintokuntakohtaisten ja poikkihallinnollistentoimijoiden käyttöön (mm. Terve, tulevaisuus! –toimintamalli). Toimintamalliin onsitouduttu kaikilla hallinnonaloilla. Hankkeen aikana kehiteltyjä muita työvälineitäkuten IVA -menetelmää hyödynnetään jatkossa kaavaprosesseissa mm. Hiukkavaaranyhteydessä. Nuorisotoimella ja -lautakunnalla on ollut aikomuksia kokeillaIVA:a lautakuntatyössä. Lisäksi valtakunnalliseen hankkeeseen liittyen Oulussapohditaan hyvinvoinnin johtamisen rakennetta, eri sektorien terveyden edistämisentehtävien kirkastamista, kustannus-vaikuttavuutta, kuntalaisten osallistumisen keinojaja käytänteitä.Hankkeen päättyessä sovittiin seuraavien tehtävien toteutuksesta ja vastuutuksistahankkeen loppumisen jälkeen:- Hankkeen ohjausryhmän linjaa ja tekee ehdotukset hankkeesta koituvistavastuista ja jatkotoimista; palvelujohtoryhmä vahvistanee tarvittavat toimenpiteetvuoden 2008 alussa.- Poikkihallinnollisen terveyden edistämistyön yhdyshenkilönä ja koordinoijanatoimii palvelujohtoryhmän sihteeri. Palvelujohtoryhmä toimii vastuutahonaapulaiskaupunginjohtajan ja luottamushenkilöiden kanssa. Heidän kauttaantoteutuu myös yhteys valtakunnalliseen TEJO –hankkeeseen.- Hyvinvointibarometrin toteutus on osa strategista seurantaa. Hyvinvointibarometrinjalkautusta lautakuntiin, hallintokuntiin ja moniammatillisiin palvelujohtotiimeihinlinjaa palvelujohtoryhmä.- Terve, tulevaisuus! –toimintamallin koordinointi jää terveydenhuollon tehtäväksi.Ammattioppilaitosten kouluterveyskyselyn yhteyshenkilönä toimii opiskelijaterveydenhuollonpalveluesimies. Palvelujohtoryhmä linjaa tulosten alueellistavalmistelua sekä koulutiedotteiden koordinointia ja jakoa kuten myössosiaalisen kestävyyden toteutusta osana kestävän kehityksen arviointia.- Terveydentilan seuranta ja kohdentuminen terveyseroihin toteutetaan sosiaali-ja terveystoimessa. Terveyseroissa ja terveyden edistämisen vertaistietojärjestelmänkehittämisessä (TedBm) yhdyshenkilönä toimii terveydenhuollontilaajajohtaja.Hankkeen aikana ja vaikutuksesta poikkihallinnollinen työ kaupungissa on vahvistunut.Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarvitaan kaikkien hallintokuntien tasavertaistapanosta kuntalaisten, työntekijöiden, yhteisöjen ja koko kunnan hyvinvoinnintakaamiseksi. Oulussa aloitetaan organisaation ja johtamisjärjestelmänmuutoksen valmistelu vuonna 2008, minkä valmistelussa huomioidaan hyvinvointijohtaminen.Tulevaisuudessa myös hallintokuntien rajojen olemassaoloa mietittäänyhteisten asiakkaiden ja laadukkaiden palveluiden nimissä. Yhteisenä tavoitteenaon hyvinvoiva Oulu.

LÄHTEET25Hyvinvoinnin vuosibarometri 2006. Oulun kaupunki. www.ouka.fi/tejoKansanterveyslaki 1972/66, muutettu 2005/928.Näyhä Simo. 1999. Väestön terveys Oulussa. Oulun aluetyöterveyslaitos.Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2002 ja 2006.Perttilä Kerttu & Uusitalo Minna (toim.) Terveyden edistämisen paikalliset rakenteetja johtaminen. TEJO-hankkeen väliraportti 2003 – 2005 Stakes. raportteja 4/2007.Poikajärvi Kristiina & Perttilä Kerttu. 2006. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenkunnassa. Raportti kunnanjohtajien ja luottamushenkilöjohdon kyselystä 2004. Stakes.Työpapereita 4/2006.Rimpelä Matti, Saaristo Vesa, Wiss Kirsi, Kivimäki Hanne, Kosunen Elise & RimpeläArja. 2006. Terveyden edistäminen kunnan kansanterveystyössä: Suunnittelu, johtaminen,seuranta ja arviointi. Perusraportti kyselystä terveyskeskusjohdolle26.1.2006. Stakes ja Tampereen yliopiston terveystieteiden laitos.Savola Elina & Koskinen-Ollonqvist Pirjo. 2005. Terveyden edistäminen esimerkein.Käsitteitä ja selityksiä Terveyden edistämisen keskus ry. Edita Prima Oy, Helsinki.Terve, tulevaisuus! –toimintamalli. Oulun kaupunki. www.ouka.fi/tejoTiedote 1-, 3-, 5-, 6- ja 7-luokkalaisten vanhemmille. www.ouka.fi/tejoUusitalo Minna, Perttilä Kerttu ja Kurenniemi Marja. 2005. Hyvinvointi ja terveydenedistäminen kuntien asiakirjoissa. Asiakirja-analyysi TEJO -pilottikunnissa. Stakes. Työpapereita8/2005.Uusitalo Minna, Perttilä Kerttu, Poikajärvi Kristiina ja Rimpelä Matti. 2003. Hyvinvoinninja terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen (TEJO). Esitutkimusraportti.Stakes. Aiheita 21/2003.Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta. 2001. Sosiaali-ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Edita Prima Oy, Helsinki.Vertio Harri. 2003. Terveyden edistäminen. Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Julkaisemattomat lähteet:26Ammattikoululaisten kouluterveys 2007. Stakes.Kaupunki- ja kuntapalvelut. 2005. Efeco.Lasten ja nuorten hyvinvointi Oulussa. Lasten ja nuorten hyvinvointia selvittäväntyöryhmän raportti 19.2.2002, Oulun kaupunkiOulu. Menetetyt elinvuodet 1983 - 2004 (PYLL). Efeko.Oulun seudun asukasbarometri. 2006. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 184. Oulunkaupunki.Perttilä Kerttu. TEJO hankkeen toimeenpanoprosessi – haastatteluista koulutukseenja hanketyöhön kunnan arjessa. Luento Oulussa 29.10.2004.Puusniekka Riikka, Sinkkonen Annikka, Jokela Jukka, Luopa Pauliina, Räsänen Minna.2005. Kouluterveys 2005. Oulun kuntaraportti. Stakes.Pälvilä Kati. 2004. Terveyden edistämisen historia Oulun kaupungissa. Projektityö.Oulun seudun ammattikorkeakoulu.

LIITTEET27Liite 1(1)Taulukko 1.Rahoitus 2005 2006 YhteensäOulun kaupunki (TEJO 1) 24 466 18 201 42 667Oulun lääninhallitus (TEJO 1) 57 344 42 656 100 000Oulun kaupunki (TEJO 2) 4 000 0 4 000Sosiaali- ja terveysministeriö (TEJO2) 40 000 0 40 000Oulun kaupunki (TEJO 3) 0 1 000 1 000Sosiaali- ja terveysministeriö (TEJO 3) 0 20 000 20 000Yhteensä 125 810 81 857 207 667Taulukko 2.Alkuperäinen budjetti € %Ouka rahoitusosuus 47 667 23 %Lääni ja stm rahoitusosuus 160 000 77 %yhteensä 207 667Avustukset voivat olla korkeintaan75%, jolloin kokonaisbudjetti on seuraava€ % muutosOuka rahoitusosuus 47667 25 % 0Lääni ja stm rahoitusosuus 143001 75 % -16 999yhteensä 190 668 -16 999

28Liite 1(2)Taulukko 3.Päätöksissä hyväksytyt kokonais-kustannukset=TEJO 1 + TEJO 2 + TEJO 3Kirjanpitojen mukaiset kokonaiskulut1.1.2005 alkaen= TEJO 1 + TEJO 2 + TEJO 31.1.05-31.10.07 1.1.05-31.10.07Henkilöstömenot, joista 101 794 97 655Projektiin palkattava henkilöstö 101 794 97 655Työpanoksen siirto kunnalta*Palvelujen ostot yhteensä, josta 75 612 74 468Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 44 488 42 210Painatukset ja ilmoitukset 7 653 9 223Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 3 158 2 679Matkustus- ja kuljetuspalvelut 15 948 17 156Koulutus- ja kulttuuripalvelut 2 450 1 994Muut palvelujen ostot 1 915 1 206Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 185 1 494Vuokrat 9 360 5 754Investointimenot yhteensä, josta 0Aineettomat hyödykkeetKoneet ja kalusto 0Muut investointimenotMuut menot 19 716 4 537Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 207 667 183 908- Valtionavustukseen oikeuttamattomatkustannukset- Tulorahoitus- Muu kuin julkinen rahoitusValtionavustukseen oikeuttavat kustannuksetKunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus207 667 183 90842 667 + 5 000 45 977Muu julkinen rahoitus 60 000 60 000Haettava valtionavustus 100 000 77 931• TEJO 1 = Lääninhallituksen Terveydenhuollon kehittämishankkeen valtionavustus määräraha• TEJO 2 = STM:n terveyden edistämisen määräraha vuodelle 2005• TEJO 3 = STM:n terveyden edistämisen määräraha vuodelle 2006

29Liite 2(1)Konkreettiset toimenpiteet ja toteutuma vuosina 2005 – 2007Hankkeen omat koulutus- ja työkokouspäivät: (puheenvuoroja, luentoja)- 19.1.2005 klo 8.30-13.30 Oulun kaupungin hyvinvointityön käynnistäminen- 10.6.2005 klo 8.30-14 Tuloksellisuuden arviointi- 6.9.2005 klo 12-16 Hyvinvointibarometrityön käynnistäminen- 10.10.2005 klo 12-16 Työkokous Stakesin kanssa, Oulussa- 13.12.2005 klo 12-16 Hyvinvointibarometrityön tilannekatsaus- 3.2.2006 klo 9-15.30 Terveysliikuntaseminaari- 15.3.2006 klo 13-16 IVA –seminaari Pateniemen sahan alueen tavoitesuunnitteluunja kaavoitukseen liittyen- 6.9.2006 klo 12-16 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen paikalliset rakenteetja johtaminen – hyvinvoinnin vuosibarometrin 2006 tulokset- 19.9.2006 klo 10-16 Nuorisotoimen IVA –koulutus- 12.10.2006 PYLL –indeksin tulosten esittelytilaisuus Oulussa, Heli Bäckmand- 1.11.2006 klo 14-16.30 ja 18-20.30 Aggression portaat – haastavien tunteidenkasvatusmalli, Raisa Cacciatore- 6.2.2007 klo 13-16.30 alueellinen terveyden edistämistilaisuus seudullisesti yhdessäTITUS –hankkeen kanssa- 7.5.2007 klo 12 – 16 Turvallinen lapsi ja nuori – sisäinen turva turvattomassamaailmassa, Mirjam Kalland,- 18.9.2007 klo 8.30-16.00 yhteisvastuullisesti terveyttä ja hyvinvointia - yhteisseminaarilääninhallituksen kanssa- 18.10.2007 klo 12.30-16.00 TEJO-OULU –hankkeen loppuseminaari aiheenaterveyserotHyvinvointibarometrin pienryhmät: (koordinointi, yhteen veto, aineiston hankinta)- 27.9.2005 klo 12-16; kaksi ryhmää; perehdytys wss -alustaan ja barometrityönaloitus- 30.9.2005 klo 12-16; kaksi ryhmää; perehdytys wss -alustaan ja barometrityönaloitus- 31.10.2005; pienryhmä 3- 2.11.2005; pienryhmä 2- 4.11.2005; pienryhmät 1 ja 4- 30.11.2005; pienryhmä 3- 1.12.2005; pienryhmä 2- 2.12.2005; pienryhmät 4 ja 1- 19.12.2005, 23.2.2006 palaveri Seppo Voutilaisen ja Timo Mäkitalon kanssahyvinvointibarometrista- 7.6.2006 palaveri Timo Mäkitalon ja Maria Ala-Siurun kanssa barometrista- wss -työryhmä alustan tietojen päivitys projektipäällikön toimesta, samoin sekäjulkisten että intrassa olevien www-sivujen osalta

30Liite 2(2)Stakesin työkokoukset ja koulutukset; (aina puheenvuoro Oulusta)- 17. - 18.2.2005 Hyvinvointistrategiat ja niiden valmistelu- 14.3.2005 Indikaattoripankki Sotkanetin avajaisseminaari- 10. - 11.5.2005 Terveyden edistämisen laatu- 22.9.2005 Ympäristö ja hyvinvointi –seminaari- 18. - 19.10.2005 Terveyden edistämisen johtaminen- 8.3.2006 Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen 1. vaiheenpäätöstyökokous ja 2. vaiheen aloitustyökokous- 10. - 11.5.2006 Terveyden edistämisen integroiminen kunnan toiminnan ja taloudensuunnitteluprosessiin- 27.9.2006 TEJO työkokous Jyväskylässä- 22. - 23.11.2006 Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen;Terveyden edistämisen laatusuositus ja sen toimeenpano- 23.1.2007 TEJO -palaveri hankkeiden etenemisestä ja tilanteesta Helsingissä- 14. - 15.3.2007 TEJO –työkokous ja koulutuspäivä Helsingissä- 5.6.2007 TEJO –työkokous Helsingissä- 27.9.2007 TEJO –työkokous HelsingissäKouluterveystyöryhmä: (yhdyshenkilö, ”käytännön työrukkanen”, koordinoija)- 9.11.2005 aloituspalaveri, koko Kouluterveystiimi, tulosten käsittelyä- koko kouluterveystiimin palaverit 30.11.2005, 18.1.2006, 2.3.2006, 7.4.2006,25.4.2006; toimintamallin työstäminen ja painatus- kouluterveystiimin ydinryhmän palaverit 7.12.2005, 10.1.2006, 2.2.2006,20.2.2006, 23.3.2006; toimintamallin työstäminen ja painatus- 19.2.2007 kouluterveystyöryhmän kokous; toimintamallin seuranta ja jatko- syyskuussa 2007 kouluterveystyöryhmän jäsenten kartoitus jatkotyötä varten- vuoden 2007 tulosten käsittelyn pohjustusKoulutus- ja seminaaripäivät; (pyydetty puheenvuoro tai luento Oulusta)- Perhetyön kehittämispäivät, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 19.4.2005- Voske –verkoston työkokous, Oulu, 20.4.2005- Oulun kaupungin perhetyön kehittämistyöryhmä, 4.5.2005- Tuuppa Avvoimeen Ouluun –seminaari, Oulu, 20.5.2005- Terveyden edistäminen kansanterveystyössä –asiantuntijaseminaari, Stakes,26.8.2005- Terveys 2015 –seminaari, Oulun Lääninhallituksen järjestämä, Oulu, 15.9.2005- Oulun Diak, Moniammatillisen perhetyön erikoistumisseminaari, 6.10.2005- Perhetukipäivät, Jyväskylä, 13.10.2005- Koulutuksen kulttuurit ja hyvinvoinnin politiikat, Jyväskylä, 17. - 18.11.2005- Kansanterveystyön asiantuntijaseminaari, Helsinki, Stakes, 21.11.2005- Terveyden edistämisen rakenteet –seminaari, Kuortane, 24.11.2005- SonetBotnian perhetyön ja moniammatillisen yhteistyön työkokous, Seinäjoki,16.12.2005- Terve Kunta –päivät, Helsinki, 25. - 26.1.2006- Vanhempien osallisuus Vasu-prosessissa, Oulun yliopisto, 24.3.2006- Perhetyö perheiden elämässä, asiantuntijatapaaminen Sosiaali- ja terveysministeriössä,30.3.2006

31Liite 2(3)- Oulun kaupungin terveydenhoitajien keskitetty koulutuspäivä 3.5.2006 (perhetyöstä)ja 24.5.2006 (Terve, tulevaisuus! –toimintamallista)- Kouluterveyspäivät 28. - 29.8.2006, Jyväskylä (Kouluterveyskyselyn hyödyntäminenkunnan näkökulmasta)- Hyvinvointifoorumi, Oulu Päivät, Oulu, 2.9.2006- Lääninhallituksen seminaari Kuka nuorista välittää? 7.9.2006, Oulu (Terve, tulevaisuus!-toimintamalli)- Palvelujohtotiimien koulutusiltapäivä 12.9.2006, Oulu (Kouluterveyskyselynalueelliset tulokset ja Terve, tulevaisuus! –toimintamalli)- Nipnet konferenssi, Tanska 20. - 23.9.2006 Breaking boundaries – buildingbridges. (Action model for the healthy future of school aged children in thecity of Oulu)- Sosiaalisen kestävyyden työkokous, Kuusikkokunnat, Oulu 8.9.2006 ja Vantaa17.11.2006- Terve Kunta –päivät Helsingissä 23. - 24.1.2007 posteri –esitysMuut koulutus- ja seminaaripäivät; (osallistuttu mukana)- TERHO2 -koulutuspäivä, Terveyden edistämisen laatu, Oulu, 26.4.2005- Talouskäytännöt hankkeissa, Sote, Oulu, 23.5.2005- Kouluterveyspäivät, Jyväskylä, 22. - 23.8.2005- Tulevaisuusfoorumi, Oulu, 19.9.2005- Lapset, ympäristö ja hyvinvointi –seminaari, Helsinki, 29.9.2005- Terve Kunta –verkosto, Helsinki, 5.10.2005- Terveydenhoitajakoulutuksen juhlaseminaari, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,7.10.2005- Terveyden edistämisen laatusuositukset, Oulun lääninhallitus, 3.11.2005- Asiakirjahallinnon käytäntöjen perehdytyskoulutus, Oulu, 15.12.2005- Terveys kannattaa – sanoista tekoihin, 17.1.2006, STM:n kenttäkierros Oulussa- Kotitonttu perhetyön projektin päätösseminaari, Oulu, 15.2.2006- Sanoista tekoihin – toimiiko moniammatillinen yhteistyö. Teemana Päihteet jamielenterveys –seminaari, Oulunsalo, 28.2.2006- Lasten ja nuorten hyvinvointi – haaste moniammatilliselle yhteistyölle, Oulu,4.4.2006- Kokemuksesta yhteistyöhön, II Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä, Helsinki,5.4.2006- STM:n Nuorten miesten tapaturmat ja väkivalta –seminaari, Helsinki, 8.6.2006- Talous- ja strategiaryhmän kehittämispäivät, Syöte, 15. - 16.6.2006- Kansallinen hyvinvointifoorumi, Kuusamo, 31.8.2006- PYLL –indeksin tulosten esittelytilaisuus, seutu, Haukipudas, 19.9.2006- Terveyden edistämisen strategiaseminaari, OYS, Baghin koulutuskeskus,4.10.2006- IVA -koulutus Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 17.10.2006- Terveyttä ja hyvinvointia Oulunkaarella ja Vaalassa, Terho2 –päätösseminaari,Oulu 20.10.2006- Lääninhallituksen Laadukkaat, terveyttä edistävät liikuntapalvelut iäkkäidenkotona asumisen tukena, Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, 2.11.2006- Stakesin ajankohtaispäivä, Helsinki 24.11.2006

32Liite 2(4)- TITUS –seminaari, terveydenhuollon palvelut, Oulunsalo 30.11.2006- Terveyserot hyvinvointipolitiikan haasteena 1.2.2007 Helsinki- Professori Rick Botelhonin Terveyden edistämisen luento hammaslääketieteenluentosalissa 5.2.2007- Lapsiperheiden hyvinvointiseminaari Oulussa; Matti Rimpelä luennoi22.2.2007- STM:n Terveyden edistämisen jatkotilaisuus ja -seminaari Oulussa 28.2.2007Ohjausryhmän kokoontumiset:- 5.4.2005- 9.5.2005- 3.6.2005- 5.8.2005- 1.9.2005- 12.9.2005- 6.10.2005- 1.11.2005- 8.12.2005- 5.1.2006- 7.2.2006- 3.3.2006- 3.5.2006- 23.5.2006- 22.6.2006- 9.8.2006- 25.9.2006- 7.11.2006- 13.12.2006- 21.2.2007- 26.4.2007- 17.8.2007- 14.9.2007- 26.10.2007- 14.12.2007Seurantaryhmät, joissa TEJO –hanke ollut mukana:- palvelujohtoryhmä 14.3.2005, tiedotus TEJO -hankkeen aloittamisesta- palvelujohtoryhmä 11.4.2005, TEJO –esittely projektipäällikön toimesta, keskusteluahankkeen suuntaamisesta eteenpäin- palvelujohtoryhmä 2.5.2005, TEJO –toimintasuunnitelman esittely ja hyväksyminen- palvelujohtoryhmä 24.8.2005, TEJO eteneminen ja suunnitelmia syksyn osalle- palvelujohtoryhmä 19.9.2005, TEJOn jatkosuunnitelmat- palvelujohtoryhmä 2.1.2006, TEJO tilannekatsaus- palvelujohtoryhmä 6.3.2006, Hyvinvointibarometrin tilannekatsaus ja kouluterveystoimintamallinyhteys moniammatilliseen alueelliseen yhteistyöhön- palvelujohtoryhmä 8.5.2006, Terve, tulevaisuus –toimintamalli- palvelujohtoryhmä 28.8.2006, Hyvinvointibarometri

33Liite 2(5)- palvelujohtoryhmä 23.10.2006, Hyvinvoinnin vuosibarometri 2006- palvelujohtoryhmä 20.11.2006, Palvelujohtoryhmän edustaja TEJO -ohjausryhmään ensi vuodeksi- palvelujohtoryhmä 12.1.2007, TEJO tilannekatsaus- palvelujohtoryhmä 26.3.2007, Hyvinvointibarometrin jalkautus ja hankkeenjatko projektipäällikön siirryttyä muihin tehtäviin- palvelujohtoryhmä 10.9.2007, yhdyshenkilöt hankkeen jälkeen- palvelujohtoryhmä 10.12.2007, Hankkeen loppuraporttiProjektiyhteistyö:- palaveri Timmi –hanke, Diakonissalaitos, 23.5.2005- palaveri Avec ja Sentek –hankkeet Kontinkangas 27.7.2005- palaveri Kympin Kunta –hankkeen kanssa, kaupungintalo 3.8.2005- palaveri Timmi –hanke, kaupungintalo, 13.9.2005- palaveri seutuhanke, kaupungintalo, 16.9.2005- palaveri Avec ja Sentek –hankkeet, kaupungintalo 28.9.2005- palaveri Avec ja Sentek –hankkeet, kaupungintalo 10.11.2005- palaveri Kympin Kunta –hankkeen kanssa, Aluetyöterveys, 21.12.2005- palaveri Timmi –hanke, Diak, 14.2.2006- palaveri D2D –hanke, kaupungintalo, 27.2.2006- palaveri Kympin Kunta –hanke, Aluetyöterveys, 17.3.2006- palaveri Timmi – ja Kympin Kunta –hankkeen kanssa, Diak, 19.5.2006- palaveri Avec – ja Sentek –hankkeiden kanssa, kaupungintalo, 31.5.2006- palaveri seutuhanke, TITUS, kaupungintalo, 5.9.2006- palaveri seutuhanke, kaupungintalo, 9.10.2006- palaveri Timmi- ja Kympin kunta –hanke, Aluetyöterveys, 11.10.2006- palaveri, seudun TITUS-hanke, kaupungintalo, 7.11.2006- 1.4.-31.10.2007 projektipäällikkö puoleksi TEJO-OULU –hankkeessa ja puoleksiTITUS -hankkeessaYhteistyötä Oulun kaupungin sisällä:- palaverit apulaiskaupunginjohtajan kanssao apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemen kanssa 18.4.2005o Päivi Laajalan kanssa 29.11.2005, perehdytys TEJOono Päivi Laajalan kanssa, 9.3.2006, TEJO –hankkeen suuntaaminen ja jatkoo Päivi Laajalan kanssa Terve, tulevaisuus! –toimintamalliin liittyvistä alueellisistakehittämishankkeista ja moniammatillisesta yhteistyöstä,27.6.2006o Päivi Laajalan kanssa 18.9.2006, tilannekatsaus TEJOstao Päivä Laajalan kanssa hankkeen tulevaisuudesta 20.2.2007- Kaupungin johtoryhmäo 20.9.2005, TEJOn jatkosuunnitelmien esittely ja lausuntoo 28.3.2006, TEJOn suuntaaminen jatkossao 30.10.2006, Hyvinvoinnin vuosibarometri 2006- Terveydenhuolto ja sen johtoryhmäo 17.3.2005, esittäytyminen ja Tejon esittelyo 4.10.2005, TEJOn käytänteet ja työskentely

34Liite 2(6)o 4.11.2005, terveyskeskus –kyselyn työstämineno palaveri Leena Uusitalon kanssa 17.3.2005, perehdytys tapahtuneeseeno palaveri Raija Liedeksen kanssa 21.6.2006, terveydentilan seuranta- palaverit soten hankekoordinaattorin kanssao Eija Palsinajärvi-Äikäs, projektin aloitus, 18.3.2005o palaveri yhteistyösopimuksesta ammattikorkeakoulun kanssa, lakimiesJukka Lampen ja hankekoordinaattori Eija Palsinajärvi-Äikäs, sote,30.5.2005o Eija Palsinajärvi-Äikäs, projektin päivitystilanne, 22.12.2005o Eija Palsinajärvi-Äikkään kanssa hankkeen etenemisestä ja suuntaamisesta,1.2.2006o Eija Palsinajärvi-Äikkään kanssa TEJO –hankkeen jatkosta, 27.6.2006o TEJOn tilannekatsaus Eija Palsinajärvi-Äikkään ja Mirja Kivelän kanssa14.9.2006o Palaveri Eija Palsinajärvi-Äikkään kanssa hankkeen suuntauksista vuodelle2007 3.1.2007- yhteistyöpalaverio nuorisotoimen johtotiimin kanssa, 14.10.2005o soten hallinnon kanssa, 20.10.2005o palaveri Katri Laihon kanssa kulttuuripääkaupunki hankkeeseen ja kouluterveystiimiinliittyen, 29.11.2005o ikääntyneiden terveyden edistämiseen liittyen Lassintalon seniorikeskuksessa,27.1.2006o nuorisotyön johtoryhmä, 7.3.2006, Kouluterveyskyselyn tulokset ja käytäntöönviemineno palaveri Esa Katajamäen kanssa, 25.4.2006, luennosta Stakesin työkokouksessao palaveri Talous- ja strategiatiimin tiimipalaverissa, TEJO –esittely,6.6.2006o talous- ja strategiatiimi, 9.8.2006, linjausta kehaan liittyeno palaveri ympäristövirasto sosiaalisen kestävyyden mittaaminen,4.9.2006o palaveri Meri Ilvesviita, nuorisotoimi, IVA -menetelmän kokeilu,12.9.2006o Nuorisotoimi, henkilöstöinfo Terve, tulevaisuus! –toimintamallista25.9.2006o palaveri Hyvinvointibarometrin Posteri-tiedotteesta ja mediatiedotteesta,Elina Kinnusen kanssa 26.10.2006o Palaveri uuden ja vanhan vastuullisen johtajan kanssa hankkeen suuntaamisestavuodelle 2007 5.1.2007, 2.2.2007, 16.2.2007, 6.3.2007o Terveydentilan seurantajärjestelmän kehittelyä effikaan Rajakylän terveysasemalla18.1.2007, 7.2.2007o palaveri ympäristövirastossa sosiaalisen kestävyyden mittaamisesta5.2.2007o Höyhtyän terveysasemalla terveydenhuollon henkilöstölle alueellistentulosten esittely 14.2.2007

35Liite 2(7)o hyvinvointibarometrin tulosten esittely nuorisotoimen henkilöstölle19.2.2007- palaveri liikuntatoimen kanssa Terveysliikuntaseminaarista,o työstämistä 23.11.2005, 8.12.2005, 8.2.2006o terveysliikuntaseminaarin lehdistötiedotteen muokkaus ja haastatteluPyörrettä varten 11.1.2006 ja 30.1.2006- palaverit Effikasta ja muista tietojärjestelmistä hyvinvointibarometrin osana,o Raija Liedes, 12.12.2005o Jukka Liedeksen kanssa Effikasta ja seurantatiedoista, 20.3.2006o Prowellness –järjestelmästä ja seurantatiedoista, 27.3.2006o Raija Liedeksen kanssa Effikasta ja sen seurantajärjestelmästä,21.6.2006o Soten tietojärjestelmän esittely kh:n sali 22.8.2006o terveydentilan seurannan Effikaan työstämistä Tuovi Liedeksen kanssa22.8.2006, 12.9.2006, 13.10.2006- www-sivujen perustaminen ja päivittäminen, palavereita Martti Holman jaPeipa Mäen kanssa,o 7.6. 28.7., 5.8., 6.9. 2005 sekä päivitystä sähköpostitse- IVA –työskentelyyn liittyviä palaverejao IVA -seminaarin suunnittelu yleiskaavatiimin kanssa, 3.3.2006o nuorisotoimen johdon kanssa IVA -työskentelystä 12.5.2006, 16.5.2006,13.6.2006- Terve, tulevaisuus! –toimintamallio palaveri opetusvirastossa Pertti Parpalan kanssa Terve, tulevaisuus –toimintamallista, 3.4.2006o palaveri tiedottajaringin kanssa Terve, tulevaisuus –toimintamallin viestinnästäja tiedottamisesta, 26.4.2006o palaveri Terve, tulevaisuus –toimintamallin tiedottamiseen liittyen5.5.2006o liikuntalautakunnassa Terve, tulevaisuus! –toimintamallin esittely17.5.2006o nuorisolautakunnassa Terve, tulevaisuus! –toimintamallin esittely23.5.2006o palaveri Lintulammen koululla ADHD ja ravinto –kehittämishankkeeseen liittyen, 12.6.2006, 26.9.2006, 12.10.2006o Terve, tulevaisuus! –toimintamallin jalkautusta voimistelujaostolle6.11.2006o Avoterveydenhuollon johtoryhmä Terve, tulevaisuus! –toimintamallin,PYLL-indeksin ja barometrin tulosten jalkautus 9.11.2006o Liikuntatoimi, liikunnanohjaajat, Terve, tulevaisuus! –toimintamallin jalkautusta10.11.2006o Höyhtyän moniammatillinen aluetiimi Terve, tulevaisuus! –toimintamallin, PYLL-indeksin ja barometrin tulosten jalkautus27.11.2006o Kaakkurin palvelujohtotiimi 12.12.2006 Terve, tulevaisuus! -toimintamallistao Alueellisten kouluterveystulosten esittely Oulunsuun suuralueen palvelujohtotiimille16.1.2007

36Liite 2(8)o Alueellisten kouluterveystulosten esittely Höyhtyän palvelujohtotiimille17.1.2007o Kaakkurin moniammatillinen palvelujohtotiimi; turvallisuuskoulutustapahtumansuunnittelu 30.1.2007o Alueellisten kouluterveystulosten esittely Puolivälinkangas, Tuira, Välivainio–alueen palvelujohtotiimille 12.2.2007o Alueellisten kouluterveystulosten esittely Keskusta-Nuottasaaren palvelujohtotiimille20.2.2007o Alueellisten kouluterveystulosten esittely Kaijonharjun palvelujohtotiimille27.2.2007o Alueellisten kouluterveystulosten esittely Pateniemen palvelujohtotiimille13.4.2007o Kouluterveystiedotteiden jako maalis-toukokuussa 2007 1-, 3-, 5-, 6- ja7-luokkalaisilleo Kouluterveystiedotteiden jako syksyllä 2007 1-, 3-, 5-, 6- ja 7-luokkalaisille- Luottamushenkilöto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta soten lautakunnankehittämispäivillä 30.-31.10.2006o Hyvinvointibarometri kaupunginhallituksessa 20.11.2006o Hyvinvointibarometri kaupunginvaltuustossa 18.12.2006o Hyvinvointibarometri lauta- ja johtokunnissa 12/2006-2007Yhteistyötä muiden tahojen kanssa:- Oulun seudun ammattikorkeakouluo yhteistyöpalaveri 30.3.2005o palaveri tapahtuneesta 20.4.2005o palaveri koulutuksista ja yhteistyösopimuksesta 21.4.2005o opinnäytetyöpalaveri Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa10.6.2005o Hilkka Yrjänäinen, 24.8.2005, yhteistyökuvioista sopimista ja neuvotteluao palavereja 21.9., 28.9., 17.10., 1.11. 2005, raportointi Stakesiino palaveri, 14.11.2005, raportointi ja artikkeli Stakesiino palaveri, 29.11.2005, kommentointi korjatusta artikkelista Stakesiino kouluterveystiimiin liittyen palaveri Tiina Tervaskanto-Mäentaustankanssa 30.11.2005, 17.3.2006, 18.4.2006o Hilkka Yrjänäisen kanssa Stakesiin lähetettävästä artikkelista, 3.3.2006o Tiina Tervaskanto-Mäentaustan kanssa Pyörteeseen tulevasta artikkelistaTerve, tulevaisuus –toimintamallista 2.5.2006o Hilkka Yrjänäisen kanssa koulutuspäivään liittyen 16.8.2006o Tiina Tervaskanto-Mäentaustan kanssa Tanskan reissusta 1.9.2006o Hilkka Yrjänäisen, Lea Rissasen ja Pirkko Vähälän kanssa IVAsta1.12.2006- Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,o Susanna Helavirta, 26.5.2005, keskustelua lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksestäo palaveri, Anna-Maija Puroila, 21.6.2005

37Liite 2(9)o Susanna Helavirta, 5.8.2005, keskustelua lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksestäo palaveri Marja Hiitola-Moilanen, 10.8.2005o Susanna Helavirta, 14.9.2005, keskustelua lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksestäosana hyvinvointibarometriao 16.1.2006, kirjan, johon projektipäällikkö kirjoittanut artikkelin, julkistamistilaisuuso Susanna Helavirran kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannasta,21.2.2006- palaveri seutuhankkeen kanssa,o Sinikka Vehkalahti, 1.9.2005o palaverit seudulliseen asukasbarometriin liittyen, suunnittelua, muokkausta, indikaattorien valintaa, suuntaamista,postitusta, tulosten analysointia jne. 16.2.2006, 21.3.2006, 29.3.2006, 31.3.2006, 21.4.2006, 14.6.2006,15.8.2006, 27.9.2006- Oulun lääninhallitus,o Marja-Leena Arffmann, 26.9.2005, 13.9.2006, 21.11.2006; yhteistyöpalaveri,projektin tilannekatsaus, rahoitusjärjestelyt ja käytänteiden sopimineno lääninhallituksen työkokous Terveyttä edistävän liikunnan yhteistyöhankkeesta,4.5.2006, 12.6.2006, 16.8.2006, 8.2.2007o palaveri lääninhallituksen kanssa Terveyden edistämisen laatusuosituskoulutuspäivästä7.2.2007, 19.3.2007- Stakeso palaverit Stakesin sekä Kainuun maakunnan kanssa ammattioppilaitostenkouluterveyskyselystä 21.3.2007, 2.5.2007 ja 16.11.2007 Oulussao tiedon välitys yläasteiden rehtoreille Opetushallituksen ja Stakesin kyselytutkimukseenvastaamisesta huhtikuussa 2007. Tietoa kerätään oppilaidenterveyden edistämisestä ja kouluyhteisöjen hyvinvoinnista.o Valtakunnallisen TEJO-hankkeen kysely eri toimialojen tehtävistä hyvinvoinninja terveyden edistämisessä; tietojen keräys ja koonti Stakesillekeväällä 2007- muut kunnat, organisaatioto yhteistyöpalaveri Espoon kanssa 10.6.2005 Oulussao palaveri, Terveyden edistämisen keskus, Antti Pelto-Huikko, 26.8.2005,keskustelua ja materiaalin antamista Oulun mallistao Terveet sairaalat –verkoston kanssa yhteistyötä, elo-syyskuu 2005o palaveri Kansanterveyslääketieteen laitos, Simo Näyhä, 1.11.2005o Efekon kanssa palaveri PYLL –indeksistä, Soten hallinnossa, 1.11.2005o palaveri Kriisikeskuksen kanssa hyvinvoinnin seurannasta, 2.3.2006o palaveri Simo Näyhän kanssa terveyden seurannasta, 2.3.2006o palaveri Matti Rimpelän kanssa Oulussa 23.2.2007 klo 8-12 TEJOsta,TedBm:stä ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

38Liite 2(10)Lausunnot, kirjoitukset ja media:- huhti-kesäkuu 2005 taustamateriaalia hyvinvoinnista, terveyden edistämisestä,indikaattorityöskentelystä, mittaamisesta- www-sivut julkisessa netissä www.ouka.fi/tejo ja intrassa elokuu/2005; sivujenpäivitystä koko hankkeen ajan- wss –työalustan muokkaaminen ja ylläpito hyvinvointibarometrityötä vartenelokuusta 2005 lähtien- 18.5.2005 artikkeli Posteriin- 17.6.2005 lausunto Terveyden edistämisen laatusuosituksista- 5.8.2005 Maksatushakemus STM:ään (TEJO2)- 5.8.2005 ohjausryhmä hyväksynyt toteutuneen toiminnan kuvauksen- 8.8.2005 lausunto Stakesin asiakirja-analyysistä- 24.8.2005 seurantaryhmä hyväksynyt edellisen puolen vuoden toimintakertomuksen- 15.9.2005 lausunto valtakunnallisen TEJO –hankkeen jatkosuunnitelmastaStakesiin- 4.11.2005 vastaus Stakesin Terveyden edistäminen kunnan kansanterveystyössä-kyselyyn- 14.11.2005 kommentit väliraportin luvusta 8 Stakesiin; kuntien prosessit- 28.11.2005 kommentit Hyvät käytännöt mallilla Oulun prosessista Stakesiin- 29.11.2005 kommentit muutetuista luvuista 8, 9 ja 11 sekä koko väliraportistaStakesiin- 12.12.2005 esitys terveyden edistämisen tunnustuspalkinnoksi terveyden edistämisenaluekierrokseen liittyen kouluterveystyön kehittämisestä Oulussa- 14.12.2005 kommentit Stakesiin Terveyden edistämisen johtamisen mallista- 7.2.2006 ohjausryhmä hyväksynyt toteutuneen toiminnan kuvauksen- 28.2.2006 Maksatushakemus ja loppuraportti STM:ään (TEJO2)- 6.3.2006 seurantaryhmä hyväksynyt edellisen vuoden toimintakertomuksen- 10.5.2006 Terve,tulevaisuus! –toimintamallin mediatiedote- viikolla 19 lehti- ja radiojuttuja Terve, tulevaisuus! –toimintamallista netti-Kalevassa http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=569899, radio Megan uutisissahttp://www.radiomega.fi/?area=uutiset&iidee=3500000000011776, Kuntalehdennettiuutisissa http://www.kuntalehti.fi/?sc=3034&sa=76651, Foorumissaja Oulun sanomissa- Terve, tulevaisuus! –toimintamallin käyttöönottaminen otettiin kaupunginjohtajaKari Nenosen päätöksellä Oulun kaupungin vastaukseksi kunnalle ja senpäättäjille esitettyyn haasteeseen kuntalaisten terveyden edistämiseksi (toukokuu/2006,www.sosa.fi)- 11.5.2006 Radiohaastattelu Pookissa Terve, tulevaisuus! –toimintamallista- 5/2006 artikkeli Terve, tulevaisuus! –toimintamallista Pyörteessä- 15.8.2006 Maksatushakemus lääninhallitukseen (TEJO1); täydennetty10.10.2006- 27.10.2006 Artikkeli Posterissa hyvinvointibarometrista- 1.11.2006 Vanhemmuuden tukemiseksi Terve, tulevaisuus! –toimintamallinpohjalta pidetty luentotilaisuus Raisa Cacciatore Aggression portaat esillälehtijuttuna Kalevassa ja radiohaastatteluna 3.11.2006- 15.11.2006 Mediatiedote Hyvinvoinnin vuosibarometrista 2006

39Liite 2(11)- 15.11.2006 Hyvinvointibarometrin tulokset esillä Oukan www-sivuilla, radiossaja Kunta –lehden nettiuutisissa- 27.11.2006 jatkoaikahakemus lääninhallitukseen (TEJO1)- 19.12.2006 Hyvinvointibarometri esillä Kalevassa- 19.12.2006 Hyvinvointibarometri ja sen tulokset vanhemmuuteen liittyen esilläYlen Pohjois-Suomen uutisissa- 7.1.2007 Hyvinvointibarometrista lehtijuttu Kalevassa sekä Kalevan nettisivuilla- Terve, tulevaisuus –toimintamallin tiedotteet perheille löytyvät netistä osoitteestahttp://www.ouka.fi/sote/lapset_perheet/index.html .- Terve, tulevaisuus –tiedotteista juttu Posterissa 12.1.2007.- Terve, tulevaisuus! –toimintamallista juttu opetustoimen henkilöstölehdessä1/2007- materiaalia toimitettu nuorisotoimeen lasten ja nuorten hyvinvoinnista Oulussasaksalaisen lehden toimittajaa ja juttua varten 16.2.2007- materiaali toimitettu Päivi Laajalalle seurannasta 28.2.2007- 28.2.2007 maksatushakemus ja loppuraportti STM:ään (TEJO 3) ja maksatushakemusLääninhalitukseen (TEJO 1)- Artikkeli Hyvinvoinnin vuosibarometri 2006 Pyörteessä 31.3.2007- televisiohaastattelu oululaisten hyvinvoinnista, Seppo Voutilainen 17.4.2007- muutoshakemus lääninhallitukseen 8.5.2007- maksatushakemus 15.11.2007 (TEJO 1)- loppuraportti 31.12.2007 (TEJO 1)Julkaisut hankkeesta:- Hanke-esite ja posteri 2005 – 2006.- Hyvinvointibarometri 2006.- Terve, tulevaisuus! –toimintamalli.- Tiedotteet 1-, 3-, 5-, 6- ja 7-luokkalaisten vanhemmille.- Terve, tulevaisuus! –esite ja –posteri suomeksi ja englanniksi.- Oulun seudun asukasbarometri 2006 yhdessä seutuhankkeen, teknisen keskuksenja talous- ja strategiaryhmän kanssa.- Oulu. Menetetyt elinvuodet 1983 - 2004 (PYLL).- Ammattikoululaisten kouluterveys 2007.- Artikkeli Stakesin julkaisuun Perttilä Kerttu & Uusitalo Minna (toim.) Terveydenedistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen. TEJO -hankkeen väliraportti2003 – 2005. Stakes. Raportteja 4/2007.- TEJO-OULU –hankkeen loppuraportti 2007.