Venäläiset Grafeenista Pelottavan Geeninäyte ... - Kemia-lehti

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.Puhuu enkelten kielelläNorjalaiset hermostuivat taannoin,kun paikallinen prinsessa perustikielikoulun. Sen oppiaineena oli enkeltenkieli, jota prinsessa väitti hallitsevansasuvereenisti. Vuonomaan kansalaisetjulistautuivat heti kielitieteilijöiksi,ja neidon mielenterveyttä alettiin julkisestiepäillä.Lingvistit kuitenkin tietävät, että ilmiöei ole uusi, vaan universaalin kantakielenetsintä liittyy kiinteästi tieteenalaan.Vuosituhansia on haettu kieltä, jolla Aatamija Jumala kommunikoivat. Enkeltenkieli on luonteva alkukielen murre,ei sen kummempaa. Norjan kansa saahävetä epätieteellistä noitajahtiaan.Georg Phillip Harsdorffilainen todistijo 1600-luvulla, että peruskielenon täytynyt olla saksa. Hän perusteli väitettäänselkeällä kieliopilla. Vain saksankielen sanajärjestys tuki loogista ajattelua.Sittemmin ajatuksen vahvisti MartinHeidegger: ainoastaan saksa sopifilosofian kieleksi.Antiikin kreikkalaisille kielikysymys eiollut edes kysymys. Heidän mielestäänfilosofit puhuivat kreikkaa ja pelkästäänkreikkaa. Muualta tulevat eivät osanneetkieltä kunnolla, joten heidän ajattelukykynsäkinoli korkeintaan änkytystasolla.Kreikkalaiset eivät siksi ottaneetkaanmuukalaisia vakavasti.Roomalaisillekaan kieli ei ollut ongelma.Roomalaiset ajattelivat ja puhuivat,kun taas barbaareille ei annettu edesihmisoikeuksia. Ne eivät tosin kulkeneetkäsikynkkää kielitaidon kanssa.Roomalainen oikeus kattoi pitkään ainoastaanvapaiden sukujen välisten riitojenratkaisun. Ihmisoikeuksia oli vainsukujen päämiehillä, ei aikuisilla pojilla,naisilla eikä luonnollisestikaan orjilla.Barbaarit sopivat orjiksi tai sirkuksillatapettaviksi.Näissä oloissa vieraiden kielten osaamiselleei ollut suurta kysyntää. Enkelitkin,kuten koko kristinusko, olivat Roomassakiellettyjä aina 300-luvulle asti.Vaikkei kruunupäiden kohtelu nyky-Norjassakaanole kaksista, muinaisessaRoomassa enkelien kanssa keskustelevallebarbaariprinsessalle olisi käynyttodella huonosti.Rooman supervallan jälkeen Eurooppabaabelisoitui. Välimerellä puhuttiinlopulta arabiaa ja muita kummallisiakieliä. Dante Alighieri kyllästyi tilanteeseen,jossa italia oli siinä määrin murteidenmurtama, että samassa kaupungissavoitiin puhua useaa kieliversiota.Kirjailija halusi yhdistää murteet yhdeksija sivutuotteena palauttaa jumalallisenalkukielen ainakin runouteen.Antoine de Rivarolia Danten yritysei hetkauttanut. Vuonna 1784 hänjulisti ranskan ainoaksi kantakieleksi.Vain ranskan rakenne sopi ihmismielenstruktuuriin. Englanti oli liian epäselvääja italia liian mietoa, saksasta ja espanjastapuhumattakaan.Ajatus ranskan paremmuudesta eläämaassa yhä huolimatta siitä, ettei Voltairenkieli ole yrityksistä huolimattamuualla yleistynyt. Lieneekö siihen syynäsubjunktiivi verbimuotona vai tapajättää säännöllisesti kolmasosa oppilaistaluokalle.Norjan siniverikkö olisi voinut välttääkohun valitsemalla toisenlaisen lähestymiskulman.Tuskin kukaan olisi arvostellutpyrkimyksiä jatkaa historian suurmiestenhankkeita, olivat ne miten mielettömiätahansa. Maailma on täynnäGraalin maljan ja Sammon etsijöitä. Jumalallistaperuskieltä on yritetty ympätäniin hepreaan kuin gaelin kieleenkin.Myös kirjallisuus ja elokuvat olisivattarjonneet hyviä aineksia vähemmänsensitiivisiin kieliharrastuksiin. Enkeltenkielelle löytyy suomesta sormustenherramainenvastine: keijukaisten kieli. Onvarsin mielenkiintoista, että raskaastipärisevän r-kirjaimen kieli on hyväksyttyniinkin hentojen olentojen kuin keijujenpuheenparreksi.Väärin ymmärrettyä prinsessaa onsyytä lohduttaa. Hänen kielikoulunsa liikeideatoimii kyllä, kunhan sitä hiemanjalostaa.Ensinnäkin nimeksi kannattaa valitavaikka Danten jumalallinen peruskielikoulu.Toiseksi kurssien sisältöä on syytämuuttaa.Hänen korkeutensa kannattaa pysytelläesimerkiksi keijukaisfilologiassa,vaikka kalevalaisen kielen ääntäminensaattaakin olla norjalaiselle vaikeaa. Tämänymmärtäminen saattaa vaatia filosofinkykyjä. Loogista ajattelua jalosukuinenpedagogi voi harjoitella saksankieliopin parissa.Keemikko42 Kemia-Kemi Vol. 34 (2007) 1