Venäläiset Grafeenista Pelottavan Geeninäyte ... - Kemia-lehti

Vihertävät kukinnot ovat tuttu näkykesäisellä Suomenlahdella. Sinilevienosuus kesän kasviplanktonmassastaItämeressä on lähes kaksinkertaistunut30 vuodessa.Yhdeksän vuosikymmentämerentutkimustauonna 1918 perustettu Merentutkimus-(MTL) on liikenne- ja viestintä-Vlaitosministeriön alainen tutkimuslaitos, jonkayleisenä tavoitteena on luoda pohja merenluonnontieteellisten ominaisuuksien ymmärtämiselle.Tutkimuskohteena on ensisijaisestiItämeri ja sen lisäksi polaarimerienominaisuudet.Nykytilan kartoittamisen lisäksi laitoksessapyritään selvittämään erilaisten ympäristötoimenpiteidenja globaalien muutostenvaikutuksia tulevaisuuden Itämereen.Merikemiallinen tutkimus kohdistuumuun muassa lämmön, liike-energian ja hiilidioksidinvaihtoon meren, jään ja ilmakehänvälillä. Tekijät vaikuttavat jään ominaisuuksiinja liikkeisiin, meren pintakerrostenlämpötilaan, suolaisuuteen ja virtauksiin jaaallokkoon sekä alimman ilmakehän ilmanlämpötila-, kosteus- ja tuulisuhteisiin.”Fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksenailmakehän hiilidioksidipitoisuuskasvaa entisestään. Valtameret toimivatsuurena hiilidioksidinieluna, ja hiilidioksidivaihdonymmärtäminen on keskeistä ilmastonmuutoksenymmärtämisen kannalta”,sanoo tutkimusprofessori Matti Perttilä.Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tätänykyä lähes 25 prosenttia korkeampi kuinesiteollisena aikana. Samalla monet hiilivuotovat muuttuneet. Nykyinen tilanne ontoisaalta hiilen luonnollisen, esiteollisenajan kiertokulun ja toisaalta ihmisen aikaansaamanhäiriön yhteisvaikutusta.”Tutkimuskenttänä Itämeren etuna on senolosuhteiden suuri vaihtelevuus: maantieteellisestisuhteellisen pienellä alueella onisoja eroja, kun taas valtamerissä vallitseemelko vakaat olot. Vaikka Itämeren merkitysmaailman mittakaavassa on vähäinen,täällä saatuja tuloksia voidaan soveltaa hiilidioksiditaseidenvaikutusten ennakoimisessaja skenaarioiden laatimisessa.”Arja-Leena PaavolaOsasyy haitallisiinleväkukintoihinsaattaaolla lajienvälinen kemiallinensodankäyntieli allelopatia.Tähänjohtopäätökseentuli SannaSuikkanen 8.helmikuuta tarkastettavassaväitöstutkimuksessaan.Rajavartiolaitos/VartiolentolaivueKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1Ei oikotietäItämeren saattamiseksi parempaan kuntoonei ole oikotietä. Ainoa keino on pudottaaravinnepäästöjä. Suomi on pystynyt vähentämäänfosforipäästöjään kiitettävästi.Typpi taas saattaa kulkeutua mereen sellaisiltakinalueilta, joihin meillä ei ole vaikutusvaltaa.”Puolan ja Venäjän päästöihin on vaikeapuuttua. Venäjällä on onneksi rantaviivaavähän, ja jätevedenpuhdistamoita on rakennettuesimerkiksi Pietariin. Puolalla sen sijaanon pitkä rantaviiva ja paljon maata-loutta ja teollisuutta, jotka kuormittavatmerta.”Optimistina Suikkanen kuitenkin uskoo,että päästöjä saadaan vähennettyä, kunhanmaat noudattavat sopimuksia.”Vaikutukset tosin saattavat näkyä vastapitkän ajan päästä. Vaikka kaikki ravinnepäästötsaataisiin nyt loppumaan, sisäisenkuormituksen seurauksena veteen vapautuuravinteita vielä monta vuotta.”arja-leena.paavola@helsinki.fiKirjoittaja on vapaa toimittaja.31