Venäläiset Grafeenista Pelottavan Geeninäyte ... - Kemia-lehti

ja hengissä yhä ollaan.”Ihmisellä on käytössään oma oivallinenspektrometrinsä: silmä. Kehittynyt laite arvioinopeasti veden värin, sameuden ja mahdollisenvaahdonmuodostuksen. Yhtä hyvämittari on nenä, joka herkästi huomaa epäilyttävänhajun. Veden maun evaluoinnissamittariin kytkeytyy automaattisesti toinennerokas laite, suu.Aivan kaikkia veden vaaroja ei kuitenkaanvoida aistein havaita. Juomaveden piilevätuhat Erkki Vuori jakaa viiteen ryhmään,joista ensimmäinen, mikrobit ja alkueläimet,on tätä nykyä taatusti tuttu jokaiselle tiedotusvälineitäseuraavalle suomalaiselle.Sairastuakseen saastunutta vettä ei tarvitseholvata litrakaupalla. ”Infektoiva annos voiolla todella pieni. Yksi tai kaksi bakteeriavoi jo riittää.”Toisen ryhmän muodostavat epäorgaanisetyhdisteet, joista arseeni ja uraani ovatporakaivoveden alueellisia ongelmia. ”Jälkimmäinenei aiheuta radioaktiivista vaanmyrkytyksen uhan, josta voi seurata munuaistentulehdusvaurio. Fluoridia puolestaanesiintyy korkeina pitoisuuksina rapakivialueenpohjavedessä.”Kolmannessa ryhmässä ovat vaarallisetorgaaniset yhdisteet, kuten levätoksiinit. Josvedessä esiintyy toksisia leviä, vesi on myrkyllistäniiden kukinnan aikana ja muutamanvuorokauden kukinnan jälkeen, mutta ei ennenkukintaa. ”Käänteisosmoosi on tällaisenveden puhdistamiseen erittäin luotettavamenetelmä”, muistuttaa professori, joka ontutkinut toksiinien poistamista raakavedestäkäänteisosmoosilla.Neljännen ryhmän vedenpilaajia ovat desinfektioaineetja sivutuotteet, kuten kloorija otsoni.Viidenneksi vesi saattaa olla radioaktiivistenaineiden saastuttamaa. Suomessa kyseon tavallisesti avokaivoissa ja lähteissä esiintyvästäradonista. Pitoisuudet ovat kuitenkinpieniä.Luomuvesiä varottavaYmpäristöhygieniaa Helsingin yliopistonlääketieteellisessä tiedekunnassa ja Teknillisessäkorkeakoulussa opettava Vuori palaavielä kokeilemiinsa vesilähteisiin. Mistä hänsuosittelisi muiden juovan?”Ei suonsilmästä, ei lammesta eikä järvestä.En kehota juomaan edes purosta tailähteestä.” Modernin teollisuusmaan luonnonvedeteivät enää missään ole niin neitseellisenpuhtaita, että asiantuntija rohkaisisiammentamaan niistä juomalasiin.”Itse voi tietysti jokainen juoda mitä tahtoo,mutta ei suosittaa samaa muille. Tämäkoskee niin vettä kuin viinaa. Jälkimmäistäsuomalaiset juovat omasta halustaan vähintäänriittävästi, vuosittain viisisataa henkeäjopa kuolettavan kerta-annoksen.”Kymmenientuhansien järvien maahan eisiis taida jäädä montakaan hyvän, turvallisenjuomaveden lähdettä?”Oman kaivon vettä saa juoda, jos sen laatuon asianmukaisesti tarkastettu, ja tietystivesilaitoksen. Tekisi mieleni lisätä, että suurenkaupungin vesilaitoksen, mutta jätän nytlisäämättä.”Ensimmäinen,vedelle omistettuTekniikan päivätkeräsi parintuhannenhengeninnostuneen yleisön,joka kansoittiluentosalejaruuhkaksi asti.Tero Pajukallio / DigideaIlmoitukset Kemia-lehdessä huomataan!Numeron 2/2008 osateemanalaboratoriot, analytiikkaja teknokemiaVaraukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Sipiläpuh. 040 827 9778arja.sipila@kemia-lehti.fiKemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 15