Turun ammattikorkeakoulu AMK - Varsinais-Suomen Muistiyhdistys

Opinnäytetyö (AMK)Sosiaalialan koulutusohjelmaSosiaalipalvelutyö2010Tarja Lindvall ja Nina SumaMUISTIHOITAJA- JA MUISTI-YHDYSHENKILÖVERKOSTONARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA

OPINNÄYTETYÖ (AMK) | TIIVISTELMÄTURUN AMMATTIKORKEAKOULUSosiaalialan koulutusohjelma | SosiaalipalvelutyöMarraskuu 2010 | 63+8Ohjaaja Markku HeinoTarja Lindvall ja Nina SumaMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖ-VERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSATässä opinnäytetyössä selvitettiin muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimivuutta,vaikuttavuutta sekä kehittämistarpeita. Tutkimus tehtiin Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry:nMuistiluotsi-hankkeen toimeksiantona. Hankkeen yhtenä tavoitteena on muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkostonluominen pysyväksi toiminnaksi tukemaan muistialan erikoisasiantuntijoita.Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa. Aineisto hankittiin strukturoidun kyselylomakkeenavulla, joka sisälsi sekä monivalinta että avoimia kysymyksiä. Teoreettisessa viitekehyksessäkeskeistä on muistisairauksien ajankohtaisuus, verkostoituminen sekä muistihoitajanja muistiyhdyshenkilön työnkuva.Opinnäytetyö oli kokonaistutkimus Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry:n muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston62 jäsenestä. Aineisto kerättiin postilomakekyselyllä. Vastauksia tuli 25verkoston jäseneltä. Vastausprosentiksi muodostui 40,3 prosenttia.Tutkimus osoitti, että muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkosto koetaan ammatillisuutta vahvistavanavuorovaikutuskanavana. Verkostossa toimivat olivat tyytyväisiä verkoston toimintaan.Jäsenet saivat verkostotoiminnasta vertaistukea, välineitä omaan työhönsä sekä virkistymishetkenarjen aherrukseen. Verkoston kautta jäsenet lisäsivät tiedonvälitystä omiin työyksiköihinsäja kuntiinsa. Kehitysideoita ei jäseniltä juurikaan tullut, lähinnä toiveita koulutusaiheista sekätapaamisajankohdista ja – paikoista. Kyselyn tuloksia Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry käyttääarvioidessaan muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimivuutta ja tulevaisuudenkehittämistarpeita.ASIASANAT: dementia, muistisairaudet, muistihoitaja, muistiyhdyshenkilö, verkostoituminen,toimivuus

BACHELOR´S THESIS | ABSTRACTTURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCESDegree programme | Social ServicesNovember 2010 | 63+8Instructor Markku HeinoTarja Lindvall and Nina SumaASSESSMENT OF THE NETWORK OF NURSESSPECIALIZED IN DEMENTIA CARE IN THE MUIS-TILUOTSI PROJECTThis graduate study looked at the functionality, effectiveness and development needs of thenetwork of nurses specialized in dementia care. The study was commissioned by the MuistiluotsiProject of The Alzheimer Society of Finland, local association of Turku. One of the objectivesof the Project is to establish the network of nurses specialized in dementia care as a permanentfunction that supports the specialized personnel working with memory related challenges.The study applied a quantitative research method. The results were acquired throuhg a structuredquestionnaire that included both multiple choices and open questions. The theorethicalframework focuses on the actuality of the memory related illnesses, networking and the workprofile of nurses specialized in dementia care.The study covered all 62 members of networks of The Alzheimer Society of Finland, local associationof Turku. The materials were collected through posted questionnaires. A total of 25members of the network replied, bringing the percentage of respondents to 40,3.The research demonstrated that the network of nurses specialized in dementia care is experiencedas an interaction channel that strengthens professionalism. Through networking themembers got peer support, tools for the own work and refreshing moments in their daily work.The members also increased communications with their own working units and municipalities.There were few development ideas coming from the members, some training topics werebrought forward and proposals for timing and locations of the meetings. The Alzheimer Societyof Finland, local association of Turku will use the results of the enquiry when assessing thefunctionality and future development needs of the network of nurses specialized in dementiacare.KEYWORDS: Dementia, memory related illnesses, nurse specialized in dementia care, networking,functionality

SISÄLTÖ1 JOHDANTO 62 MUISTISAIRAUDET TULEVAISUUDEN HAASTEENA 82.1 Muistisairaus kansantautina 82.2 Muistisairaan palvelut 103 VERKOSTOTYÖN YLEISIÄ NÄKÖKULMIA 143.1 Verkostokäsitteen moniulotteisuus 143.2 Erilaisia verkostoja 163.3 Verkoston elinkaari 183.4 Verkoston toimivuus 193.5 Verkoston vaikuttavuus 234 OPINNÄYTETYÖ MUISTILUOTSI-HANKKEESSA 254.1 Muistiluotsi-hanke 254.2 Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilö 264.3 Muistihoitajaverkosto 285 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 305.1 Tutkimussuunnitelma 305.2 Tutkimusongelmat 315.3 Tutkimusmenetelmät 315.3.1 Aineiston hankinta 325.3.2 Aineiston analyysi 355.4 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus 366 TUTKIMUSTULOKSET 396.1 Kyselyyn vastanneiden taustatiedot 396.2 Osallisuus muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkostossa 416.3 Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimivuuden arviointi 436.4 Verkoston vaikuttavuus jäsenten työssä 466.5 Kehittämisideoita muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimintaan 486.6 Tulosten yhteenveto 507 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 537.1 Toteutuksen tarkastelu 537.2 Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston heikkoudet sekä vahvuudet 568 KEHITTÄMISEHDOTUKSET 57

8.1 Verkoston jäsenet ja koulutus 578.2 Vuorovaikutuksen välineet 588.3 Verkostotapaamiset 598.4 Jatkotutkimusaiheet 59LÄHTEET 61LIITTEETLiite 1. Opinnäytetyön aikataulutusLiite 2. KyselylomakeKUVIOTKuvio 1. Muistihoitajan osallisuus muistipotilaan hoitopolussa. 10Kuvio 2. Muistisairaan ja hänen perheensä mahdolliset palvelut. 13Kuvio 3. Verkoston elinkaari. 19Kuvio 4. Vastaajien ammattinimikkeet. 39Kuvio 5. Vastaajien ammatillinen koulutus prosentteina. 40Kuvio 6. Vastaajien päätoimisuus/sivutoimisuus prosentteina. 41Kuvio 7. Vastanneiden osallistuminen verkostotapaamisiin prosentteina. 42Kuvio 8. Vastaajien mahdollisuus irtautua työstään verkoston toimintaan. 44Kuvio 9. Vastaajien mielipiteet verkoston toimivuudesta. 45Kuvio 10. Verkoston toimivuus. 45Kuvio 11. Miten verkostossa toimiminen on vaikuttanut vastaajien työhön. 46Kuvio 12. Verkostotoiminnan vaikutus vastaajien työhön prosentteina. 47Kuvio 13. Verkostotoiminnan kehittämistarpeita prosentteina. 49Kuvio 14. Kehittämissuuntausehdotukset prosentteina. 50

61 JOHDANTOUudet Käypä hoito -suositukset muistisairaiden hoitoon julkaistiin elokuussa2010. Muistisairauksia todetaan Suomessa vuosittain noin 13 000. Näistä suuriosa jää diagnosoimatta. Käypä hoito -suositukset painottavat muistioireidensyyn selvittämisen sekä yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman tärkeyttä.Muistikoordinaattorin säännöllinen seuranta ja ohjaus parantavat hoidon laatua.Tutkimuksemme tarkoituksena oli arvioida Varsinais-Suomen Muistiyhdistysry:n Muistiluotsi-hankkeelle muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimivuutta.Muistiluotsi-hanke kestää vuoteen 2011 asti. Raha-automaattiyhdistyson hankkeen rahoittaja. Yksi hankkeen tavoitteista on muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkostonluominen pysyväksi toimintamalliksi. Verkostotyöllä pyritäänsaamaan osallistuvien käyttöön mahdollisimman monipuolista asiantuntemustasekä jakamaan omaa asiantuntijuutta verkoston jäsenille.Suomessa muistihoitaja- sekä muistiyhdyshenkilö-nimikkeitä käytetään hyvinkirjavasti. Koulutus ja ammattinimike hakevat vielä paikkaansa. Ulkomailla vastaavaanimikettä ei ole lainkaan käytössä. Siellä puhutaan dementiaan erikoistuneistahoitajista.Opinnäytetyössämme kartoitimme olemassa olevan muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkostontoimivuutta, vaikuttavuutta sekä kehittämistarpeita postikyselyllä.Kyselyn tuloksia tullaan käyttämään verkoston toimivuuden arvioinninja kehittämisen välineenä Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry:n Muistiluotsihankkeessa.Käsitteellä muistisairaus tarkoitamme opinnäytetyössämme kaikkia eriasteisiamuistiongelmia. Käytämme myös käsitettä dementia, mikä sisältyy muistisairauksiin.Dementia mielletään ikäihmisten ongelmaksi, vaikka nykyään moni työikäinenkärsii dementiaoireista. Muistihoitajien ja muistiyhdyshenkilöiden asiak-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

7kaat ovat yhä nuorempia. Tämän takia koemme, että on ymmärrettävämpääpuhua muistisairauksista kuin dementiasta. Maailmalla käytetään pääsääntöisestidementia-nimitystä muistisairauksista puhuttaessa.Opinnäytetyössämme kerromme ensin muistisairauksista kansantautina. Tämänjälkeen avaamme verkostoitumisen moniulotteista käsitettä ja esittelemmekirjallisuudesta löytyviä käytännön verkostoitumisen esteinä olevia sekä sitämahdollistavia asioita. Muistiluotsi-hankkeen esittelyssä keskitymme muistihoitaja-ja muistiyhdyshenkilöverkoston jäseniin ja heidän työnkuviinsa. Toteutusosassaselvitämme tutkimusongelmat, käytetyt tutkimusmenetelmät sekätutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden. Tutkimustuloksissa arvioimme tarkasteltavanverkoston toimivuutta, vaikuttavuutta sekä kehitystarpeita lomakekyselynvastausten pohjalta. Lopuksi pohdimme opinnäytetyön etenemistä sekäkehittämisideoita muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkostolle.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

82 MUISTISAIRAUDET TULEVAISUUDEN HAASTEENA2.1 Muistisairaus kansantautinaMuistisairauksia pidetään yhtenä kansantautina. Ennusteiden mukaan muistisairaidenmäärä nousee vuosittain. Suomessa arvioidaan olevan 120 000 muistisairasta.(Keskitalo 2009, 7.) Ruotsissa arviolta 180 000 henkilöä sairastaajonkun asteista muistisairautta. Maailmanlaajuisesti löytyy suunnilleen 35 miljoonaaihmistä, jolla on muistiperäinen sairaus. (Lindgren 2008, 9–10.) Muistisairauksistaaiheutuu Suomessa vuosittain yli kahden miljardin euron kulut. Euroopassakulut ovat yli 177 miljardia euroa ja ennusteiden mukaan vuonna 2030kulut ovat 250 miljardia euroa. (Louhivuori 2010a, 10.)Pohjoismaista ainoastaan Norjalla on oma muistiohjelma (Louhivuori 2010a,10). Suomessa sosiaali- ja terveysministeriössä laaditaan parhaillaan kansallistamuistiohjelmaa, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäiset ohjeistukset muistiasioihin.Muistiohjelman tekemistä helpottaa tänä vuonna valmistunut Käypähoito -suositus, tuore muistibarometri sekä ikäihmisten palvelujen laatusuositus.(Louhivuori 2010b, 13.)Vuoden 2010 elokuussa julkaistiin uudet muistisairaiden Käypä hoito -suositukset. ”Käypä hoito on Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin kansallisia,näyttöön perustuvia hoitosuosituksia tekevä yksikkö. Hoitosuositukset tehdäänterveydenhuollon päätöksenteon tueksi ja potilaan parhaaksi.” (Käypä hoito2010a.) Valtakunnallinen muistibarometri julkaistiin 21.9.2010. ”Muistibarometrissämitataan muun muassa kunnissa tuotettavia palveluita, niiden laatua jaammattihenkilöstön osaamista.” Edellinen barometri tehtiin vuonna 2005. Uudenmuistibarometrin mukaan muistipoliklinikka tai muistineuvola on 64 prosentissaja muistihoitaja 84 prosentissa kunnista ja yhteistoiminta-alueista. (Louhivuori2010b, 13.)MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

9Muistisairaiden Käypä hoito -suosituksen painopisteet ovat ehkäisevässä toiminnassa,diagnosoinnissa ja yksilöllisessä hoitopolussa sekä kuntoutuksessa(Käypä hoito 2010b). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, ikäihmisten palveluyksikönpäällikkö Harriet Finne-Soverin mielestä yhteiskunnalle kallein potilason aina diagnosoimaton ja hoitamaton muistisairas (Louhivuori 2010c).Muistisairauksia diagnosoitaessa ja hoidon tarvetta arvioitaessa edellytetäänerityisosaamista. Tutkimukset ja hoidon seuranta tulisi keskittää erityisesti muistiongelmiinperehtyneisiin yksiköihin. Kustannustehokkuutta, tasa-arvoista jakokonaisvaltaista muistisairauksien hoitoa syntyy vain muistilääkäreiden, muistihoitajiensekä muistikoordinaattorien saumattomalla yhteistyöllä. Muistisairaidenhoito edellyttää yksilöllistä kohtaamista. Muistisairaalle laaditaan hoito-,kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, joita tarkastellaan säännöllisin väliajoin.(Käypä hoito 2010b.)MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

10Kuviossa 1 esitellään esimerkki muistipotilaan polusta. Muistihoitajan rooli onkeskeisessä asemassa muistivaikeuden kartoittamisessa, hoitoon ohjauksessasekä seurannassa eli koko hoitopolun ajan.Kuvio 1. Muistihoitajan osallisuus muistipotilaan hoitopolussa (Muistipotilaanpolku 2010).2.2 Muistisairaan palvelutIkäihmisten palvelutarpeeseen vaikuttavat väestörakenne ja -ennuste, elinympäristösekä ikääntyneiden terveys ja toimintakyky (Voutilainen ym. 2007, 158).Muistioireisten henkilöiden määrän ennustetaan lisääntyvän väestön ikääntymisenmyötä. Ennusteiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon laitospalveluissa,palveluasumisessa ja säännöllisen kotihoidon piirissä olisi vuonna 2040 asiakkaita80 000, joilla on muistisairausdiagnoosi. Vastaava luku oli 32 500 vuonna2005. (Sormunen & Topo 2008, 21.) Huolimatta ikäihmisten mahdollisesta toi-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

11mintakyvyn paranemisesta, palveluiden tarve ei tule vähenemään tulevaisuudessa(Voutilainen ym. 2007, 160).Muistisairauksista osa on parannettavissa ja monissa tapauksissa sairaudenoireet ovat lievitettävissä useaksi vuodeksi. Muistisairaudet kannattaa diagnosoidavarhain. Muistiongelmia epäillessään on tärkeää, että henkilö tietää mihinottaa yhteyttä ja mistä saa apua. Palvelupaikoissa täytyy olla tietoa muistisairauksistaja niitä aiheuttavista oireista sekä toimintaohjeita. Muistihäiriöisen ensimmäinenyhteydenottopaikka on yleensä perusterveydenhuolto. Sen tehtävänäon järjestää muistiongelmien systemaattinen ja saumaton ongelmien tunnistaminenja diagnosoiminen, hoito ja seuranta sekä palveluohjaus. Muistihäiriöisenasioita hoitavalta tiimiltä edellytetään valppautta ja erikoisosaamista muistiongelmista.(Sormunen & Topo 2008, 26–28.)Vallitsevan palvelujärjestelmän ja asiakkaan kohtaaminen ei tutkimusten mukaanole ongelmatonta. Erilaiset toimintakulttuurit ja palvelujärjestelmän monimutkaisuusaiheuttavat ongelmia. Vanhustyön keskusliiton tutkimuksen mukaanvain puolet muistisairaan perheistä oli saanut tarvittavia palveluja, kolmannes olipalveluihin tyytyväisiä ja muut kokivat, etteivät he voineet vaikuttaa saamiinsapalveluihin. (Eloniemi-Sulkava 2009, 220.)Muistisairaudet ikäihmisillä ovat tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluissamerkittävin laitostasoisen hoidon tarvetta vaativa sairausryhmä. Useat muistisairaathaluavat asua kotona. Sairauden edetessä he tulevat tarvitsemaan yhäenemmän apua ja palveluja. Tuloksellisuutta on saatu tutkimuksista, joissa onkäytetty yksilöllisesti räätälöityjä tukitoimia. Hoidon koordinaattoriksi on nimettyvastuuhenkilö. (Eloniemi-Sulkava 2009, 219.) Palvelujärjestelmän hajanaisuudestajohtuen auttamistyön yksilöllinen järjestäminen on vaikeaa. Monet laitedellyttävät yhteistyötä, mutta missään ei ole määritelty, kuka yhteistyötä johtaa.Tämä jää usein palveluluukkujen välillä asioivan henkilön tehtäväksi. Tarvitaantyötapoja, mitkä edistävät eri osapuolten dialogisuutta ja toiminnan koordinointia.(Seppänen-Järvelä & Karjalainen 2006, 233.)MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

12Muistisairaiden palveluita tulisi tarkastella kokonaisuutena. Kokonaisuus rakentuuseuraavista osista: 1. oireiden tunnistaminen, diagnostiikka ja ohjaus 2. kotihoidontukeminen 3. palveluasuminen 4. pitkäaikaishoito. Muistisairaiden henkilöidenja heidän hoitajiensa erityistarpeet tulee ottaa huomioon ja järjestääkotihoitoa tukevat palvelut joustavasti. (Tervonen 2005, 19.)Palveluja järjestettäessä ja riskejä arvioitaessa on huomioitava sairastuneenelämänlaadun edistäminen sekä hänen edellytyksensä huolehtia itsestään jaterveydestään. Tärkeätä on myös turvallisuuden ja taloudellisten asioiden hoitomuistisairaan asioita järjesteltäessä. Yksilöllisesti määritellyt tukitoimet auttavatmuistisairasta arjen toiminnoissa ja sosiaalisten kontaktien ylläpitämisessä.(Tervonen 2005, 20.)Potilaan ja omaisten neuvonta ja tuki heti tutkimusten alusta alkaen on keskeinenosa hoitoa. Neuvontaa antavat lääkärin ja hoitohenkilökunnan lisäksi esimerkiksisosiaalihoitaja, muistiyhdistykset ja muistineuvojat, muistihoitajat sekämuistiyhdyshenkilöt, tukihenkilöt, sopeutumisvalmennuskurssien järjestäjät jakriisipalvelun neuvojat. (Erkinjuntti & Huovinen 2008, 200.)Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton vuonna 2008 julkaiseman uudenikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan on tärkeää, että ikäihmisillekohdennetut palvelut ovat ennakoivia ja perustuvat kattavaan palvelutarpeenarviointiin. Erityisesti muistisairaan ikäihmisen tarpeet fyysisellä, kognitiivisella,psyykkisellä ja sosiaalisella alueella on tunnistettava. Palveluiden tulee olla yksilöllisestiräätälöityjä ja kuntoutumista edistäviä. Niiden pitää tukea asiakkaanvoimaantumista ja osallisuutta. (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008, 28–31.)Timo Järvensivu (2009) on selvittänyt muistisairaiden palvelukokonaisuuksia.Hänen mukaansa osalla asiakkaista on selkeät ja ennustettavat tarpeet, jolloinsopiva palvelu tai palvelukokonaisuus voidaan ostaa markkinoilta tai tuottaahierarkkisesti. Asiakastarve saattaa edellyttää myös moniammatillista erityis-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

13osaamista ja niiden tiukkaa koordinointia. Asiakastarve edellyttää monia palveluja,mutta ei palvelukokonaisuuden tiukkaa koordinointia, vaan joustavaa verkostoa.Esimerkkinä hän mainitsee sellaisen kotihoidon asiakkaan, joka tarvitseelaajan kirjon palveluita. Asiakastarpeet saattavat myös muuttua niin, ettähierarkiasta tai markkinoilta ei sopivia ratkaisuja löydy, joten verkosto mahdollistaajoustavan ratkaisun löytämisen ja kehittämisen.Kuvio 2. Muistisairaan ja hänen perheensä mahdolliset palvelut (Järvensivu2009).Kuvio 2 esittää muistisairaan ja hänen perheensä mahdolliset palvelut asiakkaannäkökulmasta. Moniammatillista verkostoa tarvitaan yhteistyössä hoitamaanja avustamaan muistisairasta asiakasta. Muistisairaan henkilön sekä hänenläheisensä kohdalla on ensiarvoisen tärkeää, että tarvittavat palvelut järjestyvätyhden henkilön tai viraston kautta. Yksilöllisellä palveluohjauksella taikoordinoinnilla voidaan mahdollisesti välttää muistisairaan asiakkaan juoksuttamistapaikasta toiseen.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

143 VERKOSTOTYÖN YLEISIÄ NÄKÖKULMIA3.1 Verkostokäsitteen moniulotteisuusVerkostojen tutkiminen ei ole uusi asia. Englannissa ja Yhdysvalloissa on herännytjo 1930-luvulla kiinnostus ihmisten välisten suhteiden tutkimiseen. Verkostokäsitteenasemesta tutkimusta kutsuttiin sosiometriseksi analyysiksi. (Karjalainen1996, 25.) ”Verkostotyön” nimellä on Suomessa tehty verkostotyötä jo1980-luvun lopulta lähtien. Verkostotyön nimike alkoi vakiintua 1970-luvulta lähtiensekä terapian että sosiaalityön piirissä. (Seikkula & Arnkil 2005, 8.) Muotikäsitteeksiverkostomainen työskentelytapa nousi 1990-luvun laman jälkeen.Nykyään verkostoituminen on entistäkin tärkeämpi taito työelämässä. Silvennoisen(2008, 7) mukaan ihmissuhdeverkostojen luominen ja ylläpitäminen onprosessi, jossa ihmiset vaihtavat ideoita, vihjeitä, tukea, kannustusta, ehdotuksia,neuvoja tai muita sellaisia aineettomia taikka aineellisia hyödykkeitä ja asioita,jotka tukevat sekä heidän ammatillista että henkilökohtaista elämäänsä.Hänen mukaansa verkostolle on olennaista luottamus ja ihmissuhteiden vastavuoroisuus.Verkosto on Karjalaisen (1996, 25–26) mukaan enemmänkin retorinen ilmausyhteistyöstä, kuin käsite yhteistoiminnan välineestä. Toisille verkosto on kontaktiverkosto,joillekin potentiaalinen kontaktiverkosto tai konkreettinen yhteistoiminnanryhmä. Puhuessaan sosiometrisistä verkostoista, Karjalainen tarkoittaaihmisten välisten suhteiden tutkimusta ryhmissä ja klikeissä. Ensimmäiset tutkimuksetalalta selvittivät työympäristön muutoksen ja sosiaalisten suhteidenmerkitystä työn tuottavuuteen. Vuorovaikutussuhteiden kirjoa kuvattiin käyttämälläerilaisia sosiogrammeja. Verkostotutkimuksen klassikkona pidetään BarnesinManchesterin ryhmän tutkimusta norjalaisesta kalastajakylästä, jossa tutkittiinihmisten välisiä epävirallisia sosiaalisia verkostoja.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

15Verkostoanalyysiä on alettu yhdistää rakenteellisiin toimintateorioihin vuorovaikutuksenrakennetta kuvaavien metodien avulla. Sosiaalisen verkoston matemaattisiaanalyysitapoja on kehitellyt muun muassa John Scott. Kommunikaatioverkostojenanalyysiä selvittivät amerikkalaiset Everett M. Rogers ja D. LawrenceKincaid. Heidän tutkimuksessaan keskeistä oli toimijoiden väliset suhteetja vuorovaikutuksessa tapahtuva tiedon vaihto. (Karjalainen 1996, 27.)Yhteiskunta on opittava näkemään monimutkaisena sosiaalisena verkostona javerkostoja on kaikkialla. On vain opittava näkemään ne ja ymmärtämään, mitenpienessä ja hienossa maailmassa elämme, sanoo Barabasi. Hän puhuu tuttavuuksienverkostosta eli graafista. Se on solmujen ja niitä yhdistävien linkkienjoukko. (Barabasi 2000, 14–15.)Mattilan ja Uusikylän (1999, 7–11) määritelmän mukaan verkosto muodostuurajatusta joukosta toimijoita ja niiden keskinäisistä suhteista. Tässä näkökulmassakorostuu sosiaalisten suhteiden monimutkaisuus ja verkostolähestymistapatarjoaa käsitteellisen tavan tämän kokonaisuuden tarkasteluun. Mattila jaUusikylä jakavat verkostolähestymistavan metaforiseen ja analyyttiseen. Verkostometaforanavulla voidaan auttaa ihmisiä ymmärtämään sosiaalisten suhteidenmonimutkaisuutta. Verkostoanalyysi tarkastelee erityisesti havaintoyksikköjenvälisiä yhteyksiä. Rakenteellinen verkostoanalyysi pyrkii ilmiöiden välistensuhteiden systemaattiseen erittelyyn. Edellä mainitut kaksi lähestymistapaa eivätole toisiaan poissulkevia, vaan rinnakkaisia lähestymistapoja.Erityisesti havaintoyksikköjen väliset yhteydet ovat verkostoanalyysin keskeisenäkohteena. Myös havaintoyksikköjen ominaisuudet kiinnostavat. Kun analyysissäotetaan huomioon sekä yksittäisen toimijan ominaisuudet että toimijoidenvälinen suhdeverkko, saadaan parhaat tulokset. Verkostoanalyysin tulosta tarkasteltaessatutkijat puhuvat kolmesta eri tasosta. Alin taso kuvaa yksittäisentoimijan asemaa verkostossa. Yleisimmällä tasolla ovat koko verkostoa kuvaavattunnusluvut. Näiden ääripäiden välillä kuvataan verkoston toimijaryhmienvälisiä yhteyksiä. Verkoston tiheys on yleisin tunnusluku, jolla kuvataan verkos-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

16ton suhteita. Mitä suurempi luku on, sitä enemmän verkostossa on yhteyksiä.(Mattila & Uusikylä 1999, 11–14.)Seikkula ja Arnkil (2005,8) puhuvat läheisverkostojen ja työntekijäverkostojenkohtaamisista. He käsittelevät verkostotyötä moniammatillisen tiimin ja asiakkaanvälisenä suhteena. He tarkastelevat läheisverkostojen ja työntekijäverkostojenkohtaamisia ja koettavat pohtia, kuinka niistä tulisi hyviä dialogitilanteita.Dialogisuudella he tarkoittavat keskinäisen ymmärryksen kehittelyä arvostavassavuoropuhelussa. Dialogisuus ei liity pelkästään verkostoihin. Kun asianosaisetsaavat tilaisuuden kuulla ja tulla kuulluksi tulevat sosiaalisten verkostojenvoimavarat käyttöön.Sosiaalisessa verkostossa on eri tasoja ja toimijoita, jotka käsitteellisesti määritelläänmonin tavoin. Verkostot luokitellaan ensisijaisiin ja toissijaisiin. Esimerkiksiperhe, suku, ystävät ja naapurit muodostavat ensimmäisen verkoston. Itseapuryhmätmuodostavat toisen verkoston. Kolmas verkosto muodostuu organisoituneestavapaaehtoistoiminnasta ja neljäs verkosto ammattiauttajista. Sosiaalisetverkostot välittävät hyvinvointia edistävää tukea sekä suoraan että välillisesti.(Matthies ym. 1996,177–179.)3.2 Erilaisia verkostojaVerkostot voidaan jakaa lähtökohtien ja käyttötarkoituksen mukaan. Puhutaanvirallisista ja epävirallisista verkostoista. Säätiöt ja yhdistykset edustavat muodollisiaverkostoja, jolloin erilaiset säännöt ja päätökset säätelevät toimintaa.Nämä verkostot ovat suhteellisen pysyviä ja toiminta on säännönmukaista.Epävirallinen verkosto voi syntyä mistä tahansa yhteisestä mielenkiinnon kohteesta.Pääsy epävirallisiin verkostoihin on yleensä epämuodollista ja sitoutuminenon vapaaehtoista. Epävirallisten verkostojen välityksellä ihmiset saavat tietoja,ajatuksia, vihjeitä, huhuja ja hyötyjä, joiden saaminen virallisten verkostojenkautta kestää kauan. Jäsenenä on helppo olla, tittelit on heitetty pois, vainMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

17osaamisella on merkitystä. Epävirallinen verkosto toimii hyvänä vaikuttamiskanavana.(Silvennoinen 2008, 10–11.)Sosiaalinen verkosto muodostuu yhteyksistä kaikkiin niihin ihmisiin, jotka jollaintavoin ovat yhteydessä henkilöön. Tähän verkostoon kuuluu esimerkiksi perhe,sukulaiset, ystävät, työyhteisö ja viranomaiset. Tämän lisäksi kaikki muut, jotkasuoraan tai välillisesti tekevät henkilön kanssa yhteistyötä kuuluvat hänen sosiaaliseenverkostoonsa. Verkostoa ei voi rinnastaa ryhmään, missä kaikki tuntevattoisensa. Henkilökohtaisessa verkostossa ei tunneta kaikkia jäseniä, eikätarvitsekaan tuntea. Heitä yhdistävä tekijä on, että he ovat tärkeitä henkilölle,jonka verkostoon he kuuluvat. (Forsberg & Wallmark, 1998, 10.)Asiantuntijaverkoston jäsenyys tarkoittaa asiantuntemustiedon vaihtamista. Asiantuntijanon helpompi pysyä mukana oman alansa kehityksessä, kun hän kuuluuasiantuntijaverkostoon. Välttämättä asiantuntemus ei tarvitse olla samaltaalalta, vaan eri alojen asiantuntemus voi myös olla laajasti edustettuna. Henkilönkiinnostuksen kohteet, hänen asiantuntija-asemansa sekä työtehtävät jasosiaaliset taidot vaikuttavat verkostoitumisen asteeseen. (Silvennoinen 2008,22–23.)Asiantuntijuus kehittyy tietystä määrästä koulutusta ja työkokemusta. Asiantuntijaksikehittyminen ei välttämättä varmistu kokemuksen lisääntymisellä. Kokemuksenlaatua pidetään tärkeämpänä. (Valkeavaara 1999, 105.) Oleellista on,miten kokemuksia arvioidaan, hyödynnetään ja muunnetaan tietämiseksi eliosaamiseksi eli asiantuntijuudeksi. Asiantuntijuuden kehittymisen keskeinenpiirre on jatkuva ongelmiin tarttuminen ja niiden käsitteleminen. Tällä tavoin asiantuntijanoma asiantuntemus laajenee. (Valkeavaara 1999, 105.) Forsberg jaWallmark (1998, 10) puhuvat ammatillisesta verkostosta, jossa yhteinen tekijäon ongelma. Tällaista verkostoa he nimittävät ongelmayhteysverkostoksi. Verkostossa,joko vapaaehtoisesti tai ammatillisesti ”pakotettuna” verkoston jäsenetratkaisevat yhteistä ongelmaa.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

18Luottamusverkostojen välityksellä ihmiset voivat uskoutua toisilleen hyvin henkilökohtaisissakinasioissa. He voivat myös testata ideoitaan mikäli eivät haluajulkistaa niitä esimerkiksi koko työyhteisölle. Luottamusverkostojen kautta saatukea ja kannustusta. Ihminen saa myös palautetta omasta toiminnastaan, jotenverkostot voivat toimia ikään kuin peileinä. Tiedonvaihto, tuki, kannustus, vihjeetsekä erilaiset arviot vaihtuvat viestintäverkostojen välityksellä. Viestintäverkostotkertovat, keneltä voimme tietoa hakea ja ketkä osaavat auttaa. Viestintä- jakehittämispäällikkö Mari Koivunen kertoo viestintäverkostosta seuraavaa:Pulmallisissa tilanteissa voi kääntyä verkoston puoleen ja paljastaa osaamattomuutensaja tietämättömyytensä. Useimmiten saa vähintään tukea omaa tuskaan– yleensä myös käytännön vinkkejä toimintatavoista tai ainakin siitä, mihinkannattaisi ottaa yhteyttä apua tarvittaessa. Verkostossa on myös helppo tuulettaaeli antaa vain paineiden purkautua. (Silvennoinen 2008, 23–25.)Omat arvot ja asenteet, uskomukset, tiedot, kokemukset, tapa toimia, omatmieltymykset sekä odotukset ja tavoitteet vaikuttavat siihen, mitä hyötyä ihmisetsaavat verkostojen toiminnasta. Verkostojen elämää edistäviin toimintatapoihinkuuluvat keskinäinen kunnioitus, tasavertaisuus, luottamus ja yhteiset pelisäännöt.Verkostojen jäsenyys on henkilökohtainen. Omia verkostojaan kukin ihminenluo ja ylläpitää itse. Kiinnostus samankaltaisiin ihmisiin ja kohteisiin johtavatverkostoitumiseen. (Silvennoinen 2008, 15, 33–34.)3.3 Verkoston elinkaariVerkostoitumisen vaiheista on monia kuvauksia. Valkokari ym. (2006, 16–18)kuvaavat verkoston elinkaarta kuvion 3 mukaisesti. Verkoston elinkaari alkaamuodostumisvaiheesta, jolloin verkostoitumiskiinnostus herää ja etsitään sopiviakumppaneita verkostoitumiseen. Tämän jälkeen organisoidaan varsinainenverkostoyhteistyö. Verkoston perustehtävää toteutetaan operatiivisessa toimintavaiheessa.Kehitys- ja muutosvaiheessa verkosto vastaa sisäisiin ja ulkoisiinmuutostarpeisiin. Tässä vaiheessa saatetaan käynnistää uusia kehitysprojekteja.Viimeisissä vaiheissa tapahtuu yhteistyösuhteen arvioimista, verkoston purkaminentai verkostosuhteen uudelleen muodostaminen. Verkoston kehittymi-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

19nen ei aina etene mallin vaiheiden mukaisesti eikä se myöskään aina saavutakaikkia vaiheita. Verkoston toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset saattavatvaikuttaa etenemiseen.Kuvio 3. Verkoston elinkaari (Valkokari ym. 2006, 16).Verkostotoiminnasta luopuminen on joskus viisasta, mikäli esimerkiksi verkostonjäsenten ajatusmaailmat tai arvot eriytyvät. Luottamuksen puute voi myösolla syynä verkostosta eroamiseen. Ajan sekä kiinnostuksen puute saattavatjohtaa verkostotoiminnasta irtautumiseen. Vanhan sanonnan mukaan joskus onparempi luopua jostakin, jotta voi saada uutta aikaan. (Silvennoinen 2008, 110–111.)3.4 Verkoston toimivuusVerkostorakenteella luodaan pohja yhteistyölle. Verkostotyön lähtökohtana onilmiön monimutkaisuuden tunnistaminen. Lähestymistapa on vastustaa pirstoutumista.Toiminta on ihmisten välisten kohtaamisten ja kommunikaation kehittämistä.Neuvottelusta ja puheesta syntyy yhteinen ymmärrys. Yhdessä tuote-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

20taan yhteisöllistä tietoa, mikä on asiantuntijuutta eikä ole kenenkään omaa. Tietoon toimijoiden yhteisesti käytettävissä ja ohjailee palvelun järjestämistapaasekä työmenetelmien kehittelyä. (Seppänen-Järvelä & Karjalainen 2006, 251,263, 265.)Verkostoissa tapahtuvan yhteistyön edellytyksenä on osapuolten välinen luottamus.Luottamuksen lisäksi verkostosuhteiden perustana pidetään vastavuoroisuutta.Tehokas vuorovaikutus ja yhteistyö sekä oppiminen ja johtaminentoteutuvat vain luottamuksen avulla. Henkilöiden keskinäisestä luottamuksestasyntyy vastavuoroisuus. Luottamus lisää sitoutumista ja hyvässä verkostossavastavuoroisuus näkyy jäsenten arvostamisena ja kunnioittamisena. Kiinnostuneisuus,huolenpito ja moraalinen vastuunotto näkyvät verkostosuhteissa. Vastavuoroisuudenperiaatteena ei ole verkoston jäsenten hyötyminen verkostosta,vaan se on yleistä kohteliaisuutta toisia ihmisiä kohtaan. Se on myös tasapainoapalvelujen antamisessa ja vastaanottamisessa. Lupausten pitäminen, sitoutuminenyhteistoimintaan, yhteinen arvopohja ja verkoston jäsenten kunnioittaminenovat osa luottamusta. (Silvennoinen 2008, 36–39.)Verkostojen kautta päästään uusille tietolähteille. Saadaan tietoa, näkemyksiä,uusia kontakteja. Verkostoon kuuluvien tietovaranto kasvaa, koska verkostotluovat uutta tietoa ja erilaisten tietojen ja taitojen kohtaamiset mahdollistuvat.Verkosto koetaan myös voimavaraksi. Verkostoista saa energiaa ja niillä onsekä ryhmäyttävä että voimaannuttava vaikutus. Vaikutusvallan käyttäminenepävirallisissa verkostoissa mahdollistuu. Verkoston muiden jäsenten käyttäytymiseenja toimintaan pystyy vaikuttamaan omalla toiminnallaan, joko tietoisestitai tiedostamattaan. Vaikutusvallan lähteenä voivat olla hyvä maine, luottamusomiin käsityksiin, kyky ilmaista itseään selkeästi sekä muut mahdolliset voimavarat.Pääsyn laajemmille tietolähteille takaa myös verkoston jäsenten monipuolisetsosiaaliset suhteet. Yrittäjä, toimitusjohtaja Marko Parkkinen kuvaileeverkostoa näin:Saan verkostoltani uusia ajatuksia ja palloseinää olemassa oleville. Usein ihmisetmyös auttavat hyvien hankkeiden edistämisessä. (Silvennoinen 2008, 48–52.)MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

21Uuden tiedon luominen on yksi verkostojen keskeisiä tehtäviä. Verkostoituminenon ajatusten vaihtoa. ”Toiselta oppimisen ihanuus, voi laajentaa omaaosaamistaan”, kuten kehittämiskonsultti Sinikka Taponen toteaa. Vastavuoroisuudenperiaate nousee keskeiseksi. Ne, jotka ovat valmiita antamaan tietonsaja kokemuksensa muiden käyttöön, saavat eniten hyötyä verkostoista. ”Kukaanei voi olla mitään ilman toisia ihmisiä.” on todennut fyysikko John Archibald.Keskeinen verkostoitumisen idea nousee tästä toteamuksesta. (Silvennoinen2008, 52–53, 56–57.)Verkostoja käytetään myös markkinointikanavana, jonka kautta suositellaanpalveluja, tuotteita ja ihmisiä. Verkostoa laajentamalla ja hankkimalla erilaisiahyötyjä verkoston jäsenille, lisätään tunnettavuutta. Monet palvelut löytyvät nykyäänverkoston kautta. Jäsenten kesken tapahtuu neuvomista, ohjaamista,toiminnan arviointia ja sosiaalisen tuen antamista. Verkoston jäsenten keskenvoidaan tarjota erilaisia palveluja, pyytää ja vaihtaa palveluja. Työnhakuväylänäkäytetään epävirallisia verkostoja, joista saa vihjeitä, ehdotuksia ja suosituksia.Uusien suhteiden luominen laajentaa verkostoa. Verkostoitumisen kautta päästäänerilaisiin tilaisuuksiin, missä solmitaan erilaisia kontakteja. (Silvennoinen2008, 59–66.)Verkostoituminen edellyttää uteliaisuutta, kiinnostuneisuutta, uskallusta jaavoimuutta uusille kokemuksille ja tutustumiseen uusiin ihmisiin. Hyvät sosiaalisetsuhteet ja vuorovaikutustaidot auttavat verkostojen luomisessa ja ylläpitämisessä.Vapaaehtoisuuden ja vastavuoroisuuden periaatteet ovat keskeisiä epävirallisissaverkostoissa. Meillä tulee olla valmius auttaa ja palvella. Uusien tuttavuuksienluomiseen tarvitsemme aloitteellisuutta. Optimistinen asennoituminensekä tietynlainen peräänantamattomuus, pitkäjänteisyys ja kärsivällisyysauttavat verkostoitumisessa, suhteiden luomisessa ja niiden ylläpitämisessä.Myös riskien arvioinnissa saattaa verkostoista olla hyötyä. Arvailut, huhut jamuiden verkoston jäsenten kokemukset ja näkemykset saattavat valistaa ja auttaariskien kartoituksessa. Verkostoituminen edellyttää, että organisaatiot tuke-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

22vat johtamisellaan verkostojen luomista, ylläpitämistä ja toiminnan kehittämistä.(Silvennoinen 2008, 80–98, 113.)Toimivat verkostot vaativat pysyviä, pitkäkestoisia yhteistyösuhteita eli jokaisenverkoston jäsenen sitoutuminen toimintaan tulee olla vahvaa. Verkoston tuloksellisuudenkannalta keskeinen merkitys on myös tehokas ja toimiva tiedonvaihtoorganisaation ja verkoston jäsenten välillä. (Pirnes 2002, 88.)Vuolannon ym. (2009, 19–23) tekemän tutkimuksen mukaan haastatellut miehetja naiset pitivät verkostoitumisen taitoja merkityksellisinä työlleen. Verkostoituminenoli tärkeä osa heidän työtään. Keskeisenä vaatimuksena oli tuntea eriverkostoja sekä kuulua niihin itse. Verkostoituminen tapahtuu yleensä omanasiantuntemuksen mukaan. Jokainen verkoston jäsen katsoo asioita eri näkökulmastaja tuo oman osaamisensa sekä työkokemuksensa verkoston käyttöön.Ihmisillä on yleensä päällekkäisiä verkostoja. Verkostot voivat olla paikallisia,alueellisia tai kansallisia ja niissä voi jäsenillä olla erilaisia rooleja. Yhteistyöverkostossahenkilöt voimistavat toistensa uraa. Nämä verkostot auttavat heitä selviytymääntyössä, koska he saavat vertaistukea.Verkostoitumisen esteinä saattavat olla muun muassa puutteellinen ymmärrysepävirallisten verkostojen merkityksestä tai verkostosuhteiden hoitaminen voidaankokea ylimääräiseksi työksi, johon ei liikene aikaa. Joku voi kokea, ettähänet torjutaan, jos hän käyttää epävirallisia verkostoja. Yksilötasolla esteeksivoi muodostua, ettei henkilöllä ole rohkeutta olla kontaktissa toisiin ihmisiin.Oman edun tavoittelu koetaan haitaksi verkostotoiminnassa. Verkostoista saattaaolla jäsenilleen enemmän haittaa kuin hyötyä, jos esimerkiksi toiminnastapuuttuvat yhteiset pelisäännöt tai toiminta ei ole tavoitteellista. Jäsenten kauttavoi tapahtua tietovuotoa verkoston ulkopuolelle, esiintyä klikkiytymistä, kateuttatai esimiehet eivät arvosta alaistensa verkostosuhteita. Keskinäisen kunnioituksen,arvostuksen ja luottamuksen puute voi myös vaikeuttaa verkostoitumista.(Silvennoinen 2008, 26–29, 84.)MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

23Parhaimmillaan verkostot ovat ihmisten kesken tapahtuvaa rakentavaa vuorovaikutusta.Reflektoinnin kautta saa tukea ja palautetta muilta. Ihmiset toimivattoinen toistensa peileinä. Se auttaa kehittymään ja itseluottamus lisääntyy. Itsetuntemus,omien vahvuuksien ja heikkouksien hyvä tunteminen auttaa sosiaalisissasuhteissa. Elämään vaikuttavat monella tavalla sosiaaliset suhteet ja niidenkautta saatava sosiaalinen tuki, muun muassa hyvinvoinnin lisääntymisenmuodossa. (Silvennoinen 2008, 67–71.)3.5 Verkoston vaikuttavuusVaikuttavuuden käsitteestä alettiin hyvinvointivaltion hallinnossa sekä tietokäytännöissäpuhumaan 1980-luvun lopulla. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkijateivät ole tätä ajankohtaa ennen käyttäneet vaikuttavuuden käsitettä. Aikaisemminpuhuttiin toiminnan vaikutuksesta ja seurauksista. (Rajavaara 2007, 171.)Vaikuttavuuden määrittelyssä voidaan erottaa kaksi muotoa: yhteiskunnallinenvaikutus ja asiakasvaikuttavuus. Yhteiskunnallisilla vaikutuksilla tarkoitetaanyhteiskunnassa vallitsevien arvojen, yhteisten tai yhteisöllisten tarpeiden ja niihinliittyvien tavoitteiden tyydyttämistä toiminnallisesti. Asiakasvaikuttavuusmerkitsee sitä, miten paljon toiminnan vaikutukset koetaan asiakkaiden tarpeisiin,odotuksiin tai tavoitteisiin nähden. (Sinkkonen & Kinnunen 1994, 115.)Peter Dahler-Larsenin (2005, 6–7, 9) mukaan vaikuttavuudella tarkoitetaan sekätulosta, vaikutusta että vaikuttamisen prosessia. Mikä vaikuttaa mihinkin,milloin, miten ja millä edellytyksillä ovat keskeisiä kysymyksiä, kun puhutaanvaikuttavuuden arvioinnista. Syy-seuraus-suhde on kaikille vaikutuksia käsiteltävilleasioille yhteistä. Kyse on vaikutuskysymyksestä, kun esitetään kysymystulosten syy-seuraus-suhteesta. Nimitystä ”kausaliteetti” käytetään tieteessäsyy-seuraus-suhteesta. Kausaliteetti-ilmiöllä tarkoitetaan samaa kuin ”aiheuttaa”,”vaikuttaa” tai ”antaa tulokseksi”. Tutkittavia ilmiöitä selitetään tietyllä kausaalisuhteella.Vaikutukset voidaan jakaa paikallisiin tai yleistettäviin. Ne voivatMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

254 OPINNÄYTETYÖ MUISTILUOTSI-HANKKEESSA4.1 Muistiluotsi-hankeMuistiluotsi on asiantuntija- ja tukikeskushanke, jonka visiona on vuoteen 2010mennessä luoda valtakunnallinen asiantuntija tukikeskusverkosto. Tämän avullaodotetaan vapaaehtoistyön ja verkostoyhteistyön vahvistuvan. Tarkoituksena onmyös muistihäiriöisille ja dementoituville suunnattujen palvelujen lisääminen jakehittäminen. (Muistiluotsi 2009a.)Muistiluotsi-hanketta hallinnoi Muistiliitto (entinen Alzheimer-keskusliitto). Hankettatoteutetaan 19 maakunnassa, joihin perustetaan asiantuntija- ja tukikeskusvaiheittain vuosina 2004–2010. Näitä keskuksia hallinnoivat muisti- ja dementiayhdistykset.Raha-automaattiyhdistys rahoittaa hanketta. Muistihäiriö- jadementiatyön tulevaisuuden kehittämistarpeet nousevat sairastuneiden määränkasvusta, palvelutarpeiden muutoksista, vapaaehtoistoiminnan tärkeydestä sekämuista asiakkaan tuen tarpeista. Näihin haasteisiin maakunnalliset keskuksetpyrkivät vastaamaan. (Muistiluotsi 2009b, 3.)Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen (entinen Turun Seudun Alzheimeryhdistysry) hallinnoima Muistiluotsi-hanke toteutetaan vuosina 2007–2011.Varsinais-Suomi koostuu neljästä seutukunnasta: Turun, Vakka-Suomen, Loimaanja Turunmaan seudusta. Kuntia on yhteensä 26. Varsinais-Suomen Muistiluotsi-hankkeenkolme painopistealuetta ovat:1. Seutukunnallisen ja paikallisen toiminnan käynnistäminen, kehittäminenja tukeminen2. Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston luominen3. Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen asiantuntijuuden vahvistaminen(Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry 2010.)MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

26Olimme yhteydessä Varsinais-Suomen Muistiyhdistykseen keväällä 2009, koskaolemme kiinnostuneita kehittämään muistisairaiden hyvinvointia sekä halusimmeopinnäytetyömme olevan työelämälähtöinen. Saimme toimeksiantonaMuistiluotsi-hankkeeseen kuuluvan muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkostoonliittyvän opinnäytetyön aiheen: ”Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkostontoimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi sekä selvitys ja analyysi hoitajien jayhdyshenkilöiden kokemuksista ja palautteesta.” Työn rajauksen saimme tehdävapaasti. Opinnäytetyömme on jatkoa Tea Sundinin vuonna 2008 tekemäänopinnäytetyöhön. Sundinin työ käsitteli muistihoitajan ammatillisen tuen ja koulutuksentarpeita. Hänen työstään nousi esille ammatillisen verkoston tarpeellisuus.Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, miten verkosto tällä hetkellätoimii sekä millaisia kehittämistarpeita ilmenee.4.2 Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöMuistisairaiden parissa toimivien hoitajien käyttämä ammattinimikkeistö on vaihteleva.Syksyllä 2007 muistiliitto otti kantaa muistisairaiden kanssa työskenteleviensosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttämiin nimikkeisiin. Muistiliittosuosittelee käyttämään muistihoitaja ja muistineuvoja nimikkeitä. Muistihoitajiaovat ne sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet hoitajat, jotka ovatsaaneet syventävän koulutuksen dementiatyöstä sekä vastaavat toimipaikoissaanmuistihäiriöihin liittyvistä asioista. Muistineuvojia ovat ne sosiaali- ja terveydenhuoltoalankoulutuksen saaneet ammattilaiset, jotka ovat saaneet dementiatyönsyventävän koulutuksen ja joiden työnkuvaan kuuluu muistisairauksiinliittyvä neuvonta ja ohjaus. (Muistimarkkinat 2009.) Muistiyhdyshenkilö onmuistiasioista kiinnostunut henkilö. Hänellä ei ole virallista nimitystä tai asemaamuistihoitajana. Hänen työnkuvansa voi vaihdella. (Varsinais-Suomen Muistiyhdistysry 2010.) Muistiyhdyshenkilöt suorittavat pääsääntöisesti muistitestauksiakunnassaan, yleensä jonkun muun toimen ohessa. Muistihoitajista suurin osataas tekee työtään päätoimisena kartoittaen muistiongelmia kokonaisvaltaisesti.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

27Tutustuimme tarkemmin tutkimuksemme aikana Turun kaupungin muistihoitajiensekä Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen työntekijän työnkuvaan. Tällä hetkelläTurun kaupungissa toimii viisi muistihoitajaa, jotka toimivat pääsääntöisestiomilla alueillaan. Perustyönkuva on kaikilla sama. Painopistealueet vaihtelevatasiakkaiden tarpeiden mukaan. Toimenkuvansa sisällön he ovat määritelleetseuraavasti:- Muistihoitaja toimii asiantuntijana alueensa väestön muistihäiriöiden varhaistoteamisessayhteistyössä väestövastuulääkärin, kotihoidon lääkärin ja erikoissairaanhoidon lääkärinkanssa. Muistihoitaja huolehtii sekä asiakkaan alkutilanteen kartoituksesta että seurantakäyntienjärjestämisestä yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan.- Muistihoitaja ohjaa asiakasta ja hänen perhettään niin sosiaalietuuksien kuin palveluidenkinpiiriin jokaisen yksilöllisen tarpeen mukaan.- Muistihoitajan tehtävän tarkoitus on tuottaa kaupunkilaisille preventiivistä tietoa muistihäiriöistäja niiden hoidosta yksilö – ja ryhmätasolla.- Muistihoitaja toimii yhteistyössä kotihoidon lähipalvelualueiden kanssa niin, että kotihoidonasiakkaat saavat samat palvelut kuin terveysasemienkin asiakkaat kotiin tuotettuina.- Muistihoitaja osallistuu kotihoidon asiakkaan alkuvaiheen diagnostiikkaan ja suunnitteleejatkohoidon toteutumisen kotihoidon muistivastuuhenkilön kanssa.- Muistihoitaja perehdyttää kotihoidon muistivastuuhenkilön muistisairaan kotihoitopolkuunsekä valtakunnallisiin testauskäytäntöihin.- Muistihoitaja toimii hoidon ongelmatilanteissa kotihoidon lähipalvelualueiden konsultoijanaja ulkopuolisena asiantuntijana.- Muistihoitaja osallistuu yhteistyössä dementiakoordinaattorin kanssa dementiapäivätoiminnanasiakkaiden jonojärjestelmän ylläpitoon. Muistihoitaja huolehtii dementiapäivätoimintaanjonottavien asiakkaiden sopivuudesta aiemmin asetettujen valintakriteerienmukaan ja osallistuu tarvittaessa asiakkaiden sijoitussuunnitteluun.- Muistihoitaja ylläpitää yhteistyöverkostoa ja toimii moniammatillisissa työryhmissä omanalansa asiantuntijana.- Muistihoitaja toimii alansa kehittäjänä mm. uusien tarpeeseen perustuvien toimintamalliensekä hoitokäytäntöjen suunnittelijana. Muistihoitaja osallistuu tietojärjestelmän kehittämiseen,jotta se vastaa laaja-alaisesti muistipotilaan hoitoketjun tarpeita.- Muistihoitaja luo yhteneväistä ohjausta ja neuvonnan sisältöä muistihäiriöistä ja dementiastatyöyhteisön käyttöön.- Muistihoitaja tiedottaa opiskelijoille omasta työnkuvasta ja muistipotilaan hoitopolustaryhmätiedottamisen muodossa.- Muistihoitaja ylläpitää omaa osaamistaan osallistuen koulutuksiin ja hankkimalla kirjallistatietoa alueellisen tarpeen mukaan.- Muistihoitaja etsii ja tuottaa myös uusinta tietoa työyhteisölle niin kansallisen kuin globaalinkinnäkökulman perusteella.(Muistihoitajan toimenkuva 2008.)MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

28Turun kaupungin muistihoitajan työnkuva on todella moninaista työnkuvauksenperusteella. Halsvahan (2008 2, 23) tekemä tutkimus muistihoitajien käsityksistäikäihmisten elämänhallinnan ja arjen toimivuudesta nostaa esille muistisairaidenpalvelujärjestelmän ja erilaisten toimintakäytäntöjen kehittämistarpeen. Halsvahahaastatteli turkulaisia muistihoitajia. Hänen tutkimuksessaan painottui muistisairauksienvarhainen diagnosointi sekä kotihoidon henkilökunnan ammattitaidonmerkitys. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt kaipasivat muistihoitajajärjestelmänrinnalle muistisairauksiin erikoistunutta henkilöstöä, joka käyttääyksilöllisiä ja kuntouttavia työmenetelmiä.Muistihoitajan työtä tekevien ammattinimikkeistö on Suomessa hyvin kirjavaa.Meillä käytetään nimityksiä esimerkiksi: muistihoitaja, muistiyhdyshenkilö, muistineuvoja,dementiahoitaja ja muistikoordinaattori. Näiden nimikkeiden työnkuvatovat osin samanlaisia, mutta joskus ne myös eroavat toisistaan. Nimikkeidenselkeyttäminen on tärkeää, jotta tavallinen kansalainen ymmärtää, keneenvoi tarvittaessa ottaa yhteyttä.Muualla maailmassa ei muistihoitaja-nimikettä käytetä. Yleensä muistihoitajantyötä tekevät sairaanhoitajat, jotka ovat erikoistuneet muistisairauksiin. Yhdysvalloissaesimerkiksi puhutaan rekisteröidyistä hoitajista, joihin muistisairastakehotetaan ottamaan ensimmäisenä yhteyttä. Nämä hoitajat ovat erikoistuneetjuuri tämän asiakaskunnan asioihin. He ovat helposti tavoitettavissa sekä toimivatmuistisairaan apuna vuorovaikutuksessa yhteistyötahoihin. Tällä tavoin pyritääntarjoamaan mahdollisimman hyvä hoito sairastuneelle. (Mace & Rabins2006, 17.)4.3 MuistihoitajaverkostoTerveydenhuollossa verkostotyön menetelmää käytetään yleisesti kaikkiallamaailmassa oppimiseen ja informaation vaihtoon. Verkostoissa kehitetäänusein parhaita mahdollisia hoitolinjoja sekä -käytäntöjä. Tällainen verkostotyöMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

29tavallisesti kannattaa myös taloudellisesti. (Perri 6 ym. 2006, 229, 234.) Muistihoitaja-ja muistiyhdyshenkilöverkosto on ammatillinen kehittämisverkosto. Kehittämisverkostotovat foorumeita kehittämiselle ja oppimiselle. Siellä haetaanomaan toimintaan energiaa ja vertailukohtaa. Osallistujat voivat vertailla toimintatapojaanja käytäntöjä luottamuksellisessa ilmapiirissä sekä samalla he oppivatja kehittyvät yhdessä. Toiminta perustuu osallistujien vastavuoroisuuteen jaaktiivisuuteen. (Suominen ym. 2007, 2.)Ruotsissa toimii vähän samantyyppinen muistihoitajaverkosto kuin Suomessa.Nätverk för demenssjuksköterskor eli dementiasairaanhoitajien verkosto perustettiinvuonna 2008. Verkoston tavoitteena on nostaa hyvän dementiahoidonja -hoivan erikoisosaamista. Tavoitteena on järjestää seminaareja, joissa jäsenetvaihtavat ajatuksia sekä saavat ajankohtaista tietoa. Dementiasairaanhoitajillaon erityinen vastuu toimia koordinoijina sekä kouluttajina dementiahoidossa.Heidän tärkeä tehtävänsä on edistää dementiaa sairastavien ja heidänläheistensä hyvinvointia sekä osallistua alan tutkimustyöhön, kehitykseen sekäkoulutukseen. (Nationellt nätverk för demenssjuksköterskor 2010.) Ruotsin,Norjan ja Tanskan dementiakeskukset tekevät yhteistyötä ja järjestävät vuosittaintapaamisen, johon Suomen Muistiliitto voisi mahdollisesti osallistua.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

305 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS5.1 TutkimussuunnitelmaOpinnäytetyön tekemisestä teimme sopimuksen Varsinais-Suomen Muistiyhdistysry:n kanssa. Yhdistyksen puolesta työtämme ohjasi kehittämispäällikköSanna Kytölä sekä Turun ammattikorkeakoulussa opettaja Markku Heino. Syksyllä2009 opinnäytetyömme aiheen tarkennuttua, aloimme perehtyä alaa koskeviinajankohtaisiin tutkimuksiin sekä kirjallisuuteen. Näistä muodostui opinnäytetyömmeteoriaosuus.Teimme alustavan tutkimussuunnitelman sekä aikataulun työmme etenemiselle.Aikatauluttaminen oli järkevää, koska työmme oli hankkeistettu ja tilaajammetäytyi saada tutkimustulokset tämän vuoden aikana hyödynnettäviksi. Tutkimussuunnitelmammetarkentui koulussa pidettyjen seminaarien jälkeen. Suunnitelmasisälsi yksityiskohtaisia tietoja asioista, mitkä vaikuttivat tutkimuksen toteuttamiseen.(Heikkilä 2008, 22, 32.)Opinnäytetyömme työvaiheet aikataulutimme (Liite 1) yhdelletoista kuukaudelle.Mietimme tarkkaan paljonko aikaa kuhunkin työvaiheeseen tarvitaan. Jotkuttyövaiheet menivät osittain ajallisesti päällekkäin. Tehdessämme kyselylomaketta,hankimme samalla työtämme tukevaa teoriatietoutta. Tulosten analysointivaiheeseenvarasimme paljon aikaa. Tiesimme tarvitsevamme lisäopetusta jaharjoittelua analysoinnissa käytettäviin tietokoneohjelmiin. Aineiston analysointija raportointi olivat samanaikaisesti tapahtuvia työvaiheita. (Alkula ym. 1999,25.) Viimeiseksi vaiheeksi marraskuulle huipentui opinnäytetyön esittely sekäverkostotapaamisessa että koulussa. Pidimme hyvin tärkeänä prosessin suunnittelua,koska koimme sen helpottavan työn tekemiseen sitoutumista.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

315.2 TutkimusongelmatLähtökohtana tutkimusongelmien määrittämisessä pidimme Varsinais-SuomenMuistiyhdistykseltä saamaamme toimeksiantoa, joka oli ”Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkostontoimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi sekä selvitys jaanalyysi hoitajien ja yhdyshenkilöiden kokemuksista ja palautteesta”. LisäksiMuistiluotsi-hankkeelle aikaisemmin tehty opinnäytetyö muistihoitajan ammatillisentuen tarpeesta sekä Muistiluotsi-hankkeen yleiset tavoitteet ohjasivat tutkimusongelmienlaadinnassa. Tutkimusongelmien kartoituksessa käytimme myöskevään verkostotapaamisen materiaalia.Tutkimusongelmamme ovat:1. Miten muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkosto on toiminut?2. Mitä hyötyä verkoston toiminta on tuonut omaan työhön?3. Mitä verkoston kehittämistarpeita on tullut esille?5.3 TutkimusmenetelmätTutkimuksen lähestymistapoja voivat olla kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen. Lähestymistavoiltaanne ovat erilaisia, mutta vaikeasti erotettavia toisistaan. Nämälähestymistavat eivät ole kilpailevia suuntauksia, vaan toisiaan täydentäviä.Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käsitellään numeroita ja kvalitatiivisessa merkityksiä.Kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä voidaan käyttää rinnakkain.Tutkimuksemme on kvantitatiivinen. Avointen kysymysten osalta työssämme onmyös laadullisia piirteitä. Sosiaali- ja yhteiskuntatieteissä käytetään usein kvantitatiivistatutkimusotetta. (Hirsjärvi ym. 2007, 132–135.)Tutkimuksemme on Survey-tutkimus, jolla saamme kuvailevaa tietoa tutkimusjoukosta.Aineisto muodostuu muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston jäsentenvastauksista (N = 62). Tutkimus tehtiin poikkileikkaustutkimuksena, koskaaikaa oli rajallisesti. Tutkimuksessamme käytimme aineiston keruumenetel-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

32mänä strukturoitua kyselylomaketta, jossa kysytään kaikilta täsmälleen samallatavalla. Tällaisen kyselyn etuna on tehokas ja nopea tapa saada vastauksia sekäaikaa ja vaivannäköä säästyy. Huolellisesti suunniteltu kyselylomake auttaaaineiston käsittelyssä. Aikataulua ja kustannuksia voidaan arvioida melko tarkasti.Käytimme paljon aikaa lomakkeen suunnitteluun ja testaukseen, jotta vastaaminenolisi helppoa ja tulosten tulkinta ongelmatonta. Aina ei voi kuitenkaanolla varma, että vastaajat ovat suhtautuneet vakavasti kyselyyn tai ymmärtäneetkysymykset oikein. Mahdollista voi olla myös vastaajien perehtymättömyys tutkittavaanaiheeseen. Vastaamattomuus eli kato voi joissakin tapauksissa noustasuureksi. (Hirsjärvi ym. 2007, 130,188, 190.)Kyselylomakkeella toteutetussa tutkimuksessa emme vaikuta olemuksella jaläsnäololla vastauksiin. Vastaaja voi pohtia rauhassa vastauksiaan. Lomakkeellaesitetyt kysymykset vastausmuotoineen ovat kaikille vastaajille samanlaiset,mikä lisää tulosten luotettavuutta. Runsaat kysymys- ja vastausvaihtoehdotparantavat myös luotettavuutta. (Valli 2001, 101.)5.3.1 Aineiston hankintaAihepiiriin perehtymisen aloitimme syksyllä 2009, jonka jälkeen aloitimme kyselylomakkeenluonnosteluvaiheen. Varasimme lomakkeen valmisteluun reilustiaikaa, koska halusimme siitä mahdollisimman toimivan. Teimme lomakkeestauseita versioita. Lomakkeen valmistelussa käytimme apuna pilotointia eli testausta.Useampi henkilö testasi lomakkeen, jonka jälkeen kehitimme lomakkeenrakennetta paremmaksi. Pidimme testausta välttämättömänä, koska näinsaimme muotoiltua kysymykset mahdollisimman ymmärrettäviksi sekä lomakkeenrakenteen selkeäksi. Lomakkeen suunnittelemista pidimme tärkeimpänäosana koko tutkimusprojektia.Kyselyn avulla kartoitimme muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston jäseniltäheidän kokemuksiaan verkoston toiminnasta, vaikuttavuudesta ja kehit-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

33tämistarpeista. Lisätietoa saimme myös huhtikuun 2010 verkostotapaamisessasekä henkilökohtaisista keskusteluista muutaman muistihoitajan kanssa. Teoreettistanäkökulmaa hankimme kirjallisuudesta, Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksenmateriaalista sekä ajankohtaisista muistiasioita käsittelevistä tutkimuksista.Kyselylomakkeessa (Liite 2) selvitimme ensin verkoston jäsenten taustatietoja.Vastaajat edustivat samaa ammattiryhmää, mutta heidän taustansa olivat hyvinerilaisia. Näitä tietoja koimme voivamme hyödyntää verkoston toimivuuden tarkastelussa.Tämän jälkeen kartoitimme tarkemmin strukturoiduilla kysymyksilläverkoston toimivuutta, vaikuttavuutta sekä kehitystarpeita käyttämällä Likertasteikollisiakysymyspatteristoja. Likert-asteikolla koimme pystyvämme näyttämäänmihin suuntaan kiinnostus kasvaa tai vähenee. Lomakkeen avoimilla kysymyksillähalusimme saada tarkennusta, lisätietoa ja vastaajan omin sanoinkertomaa palautetta verkoston toimivuudesta sekä kehitystarpeista.Emme anoneet tutkimuslupaa, koska Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry hoitilupa-asiat kyselylle. Kyselyssä ei käytetty henkilötietoja muuta kuin lomakkeenlähettämiseen ja vastaaminen oli vapaaehtoista. Ennen aineiston keruuta onanottava tutkimuslupa, mikä perustuu henkilötietolakiin (1999/523). Vastaajienosoitteet saimme Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry:n rekisteristä. Toukokuussa2010 verkoston jäsenmäärä oli 62 henkilöä. Aineistonhankintakustannuksetkoostuivat kopio- sekä postituskuluista. Kustannuksista vastasi Varsinais-SuomenMuistiyhdistys ry.Lähetimme strukturoidun kyselylomakkeen postitse viikolla 18 kaikille verkostonjäsenille. Lomakkeen mukaan laitoimme huolellisesti suunnitellun saatekirjeensekä postimerkillä varustetun palautuskirjekuoren. Valitsimme tarkoituksellakyselyn lähetyspäiväksi maanantain, koska näin kysely tavoittaisi jokaisen verkostonjäsenen saman viikon aikana. Oletimme, ettei kukaan jäsenistä olisi vielävuosilomalla. Näin toimien toivoimme, että vastauskato jäisi mahdollisimmanpieneksi. Uskoimme vastaajien olevan aktiivisia ja kiinnostuneita kyselyn ai-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

34heesta. Olimme jo etukäteen mainostaneet tulevaa kyselyä verkostotapaamisissa.Postitse palautettavia vastauksia odotimme kolme viikkoa. Lähetimme sähköpostitsevastausmuistutuksen kaksi kertaa vastausajan puitteissa. Vastausajanjälkeen muistutimme kyselystä vielä kerran. Lupasimme myös lähettää tarvittaessauuden kyselylomakkeen, mutta pyyntöjä ei tullut. Yhtään lomaketta ei tullutvastausajan jälkeen. Kyselylomakkeita palautettiin 25 kappaletta (n = 25). Vastausprosentiksimuodostui 40,3 prosenttia. Vastaamatta jättäneiden osuus olimielestämme melko suuri. Siihen on voinut vaikuttaa esimerkiksi kyselylomakkeenpostituksen ajankohta ennen vuosilomien alkua, pitkä vastausaika, unohtaminen,periaatteellinen kieltäytyminen kyselyihin vastaamisesta tai työkiireet.Mielestämme saatekirje oli motivoiva ja kysymyksiä oli sopiva määrä. Kysymyksetolivat ajankohtaisia muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimivuusarvioinninkannalta.Tiesimme vastaamisen olevan vapaaehtoista eikä vastauksia saada kaikilta.Mahdollisesti ei tavoiteta vastaajaa tai joku voi kieltäytyä vastaamasta. Kadollatarkoitetaan Survey-tutkimuksessa vastaamatta jättäneiden osuutta, joka vaihteleeeri tutkimuksissa. Käyntihaastattelussa tavoitetaan vastaajat hyvin, postikyselyissävastausprosentti jää yleensä pienemmäksi. Tutkimuksen aihe ja erityisestisen kiinnostavuus vaikuttavat kadon suuruuteen. Koimme, että kyselymmeaihe oli vastaajille mielenkiintoinen ja tärkeä. Kysymyksemme olivatmyös konkreettisia verkoston toimintaa arvioitaessa. Nämä eivät mielestämmeolleet syynä vastauskatoon. Ennen varsinaista aineiston analyysivaihetta kannattaaanalysoida sitä, miksi osa vastaajista jätti vastaamatta. Vastaamatta jättämiseenlöytyy yleensä jokin syy. (Alkula ym. 1999, 139–140.)MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

355.3.2 Aineiston analyysiAineisto harvoin kelpaa sellaisenaan kuvaamaan tutkittavaa asiaa. Kvantitatiivisessatutkimuksessa aineiston kerääminen, käsittely ja analysointi ovat kaikkiomia vaiheitaan. (Heikkilä 2008, 123.) Tutkimuksemme on kvantitatiivinen jaaineisto käsitellään numeraalisessa muodossa.Kyselylomakkeemme taustakysymysten valintavaihtoehdot olivat pääsääntöisestivalmiiksi numeroituna käsittelyn helpottamiseksi. Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkostontoimivuuden ja vaikuttavuuden sekä kehitystarpeidenselvittämiseksi käytimme Likert-asteikollisia kysymyspatteristoja. Likertasteikkoakäytetään tavallisesti mielipideväittämissä. Järjestysasteikko onyleensä 4- tai 5-portainen asteikko, mutta arvoja voi olla enemmänkin. (Heikkilä2008, 53.) Tutkimuksessamme käytimme 5-portaista järjestysasteikkoa. Väittämätolivat seuraavanlaisia: 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 =En eri enkä samaa mieltä, 4 = Jokseenkin samaa mieltä ja 5 = Täysin samaamieltä. Määrittelimme väittämät positiivisiksi ja asteikon positiivisesti nousevaksi,jotta tulkinta olisi loogisempaa. Vastaaja valitsi vaihtoehdon, mikä oli lähinnähänen mielipidettään.Käytimme aineiston analysoinnissa SPSS Statistics 17-ohjelmaa. Sitä käytetäänyleisesti aineiston tilastolliseen analyysin kuvailuun taulukkoina, tunnuslukuinaja grafiikkana. Syötimme aluksi kyselylomakkeemme muuttujat tilastointiohjelmanVariable View -osioon. Jokaisen muuttujan laitoimme ohjelmaanomalle rivilleen pystysarakkeelle. Numeroiksi muokkaamamme kyselylomakkeidenvastaukset siirsimme tilastointiohjelman havaintomatriisin Data View -osioon. Yhdellä vaakarivillä on aina yhden tutkittavan vastaukset. Havaintomatriisiinpystysarakkeessa on yhden kysymyksen vastaus kaikilta vastaajilta.(Heikkilä 2008, 123.)Kyselylomake sisälsi myös avoimia kysymyksiä, joilla halusimme antaa vastaajillemahdollisuuden vapaaseen mielipiteeseen ja saada tutkijoina lisäinformaa-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

36tiota verkoston toiminnasta sekä tukea jakautumien tarkasteluun. Sisällönanalyysissätarkastelimme aineistoa ja etsimme vastauksista yhtäläisyyksiä sekäeroavaisuuksia. Jotkut vastauksista kvantifioimme ja joitakin käytimme suorinalainauksina.Tutkimuksemme oli lähinnä kuvaileva. Kuvailevia menetelmiä ovat frekvenssijakaumientarkastelu, erilaiset kuvioesitykset ja tunnusluvut. Tavoitteena kuvailevassamenetelmissä on havaintoaineistojen piirteiden kuvaaminen, tilastollistenmenetelmien oletusten tarkastelu sekä tutkimuksen tulosten esittäminen ja tulkinta.(Saurama & Niemelä 2001, 9.) Työssämme tarkastelimme absoluuttisiasekä suhteellisia jakaumia. Laskimme myös Likert-asteikollisia keskiarvoja kysymyspatterienmuuttujille. Jakaumakuvioista käytimme ympyrädiagrammeja japalkkikuvioita. Käytimme kuvioiden muodostamiseen Excel-ohjelmaa.Muodostimme kolme kysymyspatteristoa mittaamaan verkoston toimivuutta javaikuttavuutta. Laskimme kysymyspattereille Cronbachin alfa-kertoimet, joillamitataan patterien sisäistä johdonmukaisuutta sekä luotettavuutta. Cronbachinalfa-kertoimen tulisi olla yli 0,6, jotta voitaisiin laatia summamuuttujat. (Ernvallym. 2002, 158.) Johdonmukaisuuden varmistuttua laskimme kysymyspattereillesummamuuttujat, jotka luokittelimme.Ristiintaulukointiin aineistomme oli liian pieni. Soluihin ei tullut riittävästi tapauksia.Testeistä kokeilimme Khiin neliö -testiä, jolla yritimme laskea muuttujienvälistä tilastollista merkittävyyttä. Aineiston pienuuden takia Khiin neliö -testinedellytykset eivät täyttyneet tutkimuksessamme.5.4 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuusTieteellisen tiedon keskeisenä tunnusmerkkinä pidetään luotettavuutta. Luotettavuuskohdentuu tutkimusmenetelmiin, tutkimusprosessiin sekä tutkimustuloksiin.(Toikko & Rantanen 2009, 121.) Varsinais-Suomen Muistiyhdistys hoitiMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

37puolestamme lupa-asiat tutkimukseemme. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöinäsalassapitovelvollisuus on meille hyvin tärkeä. Emme halua tutkimuksellammeloukata tai aiheuttaa vahinkoa vastaajille. Noudatimme opinnäytetyössämmesosiaalialan eettisiä ohjeita. Tutkimukseen vastaaminen oli verkostonjäsenille vapaaehtoista. (Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiary 2005, 5–6.) Verkoston jäsenille informoitiin etukäteen tekemästämmekyselystä molemmissa verkostotapaamisissa, joihin osallistuimme. Uskoimmeverkoston jäsenten ymmärtävän kyselyn tärkeyden verkoston jatkuvuuden sekäkehittämisen kannalta.Kyselylomakkeen suunnitteluun käytimme reilusti aikaa. Kysymykset laadimmesiten, ettei yksittäistä vastaajaa tunnista. Vertailimme avoimien ja monivalintakysymystenetuja. Huolimatta siitä, että tutkimuskirjallisuudessa avoimista kysymyksistäsaatua aineistoa pidetään kirjavana, vaikeana käsitellä ja luotettavuudeltaankyseenalaisena, päädyimme käyttämään niitä. Kyselylomakkeessakäytimme pääasiassa Likert-asteikollisia väittämiä. Halusimme lisäksi avoimillakysymyksillä vahvistavaa sekä syventävää tietoa tutkimusongelmien selvittämiseen.Vastaukset olivat jossakin määrin hyvin henkilökohtaisia ja tulkintavaiheessasäilytimme vastaajan anonymiteetin. Tarkastimme kysymysasetteluauseaan otteeseen sekä testasimme lomaketta moneen kertaan. (Hirsjärvi ym.2007, 196–199.) Lopputuloksena oli mielestämme toimiva ja tutkimusongelmiinvastaava lomake. Kevään 2010 verkostotapaamisessa, missä selvitettiin verkostonsen hetkistä sekä tulevaisuuden toimintaa, saimme arvokasta tietoa kyselyymme.Totesimme, että olimme rajanneet tutkimusongelmat hyvin.Postitusvaiheessa huomasimme saamastamme verkoston jäsenlistasta, ettäpari henkilöä oli siinä useampaan kertaan mainittuna. Nämä henkilöt vastasivatkahden eri kunnan muistiasioista. Lähetimme kyseisille henkilöille vain yhdenkyselylomakkeen. Pidimme tärkeänä vastaajien anonymiteetin säilymistä, jotenemme merkinneet tunnistetietoja lomakkeisiin eikä vastauskuoriin. Luotettavuuttaparansi, että kaikille vastaajille oli samat kyselylomakkeet, sama vastausaikasekä samanlainen palautusmahdollisuus. Vastauskuoret palautettiin Varsinais-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

38Suomen Muistiyhdistykselle, josta haimme ne suljettuina. Olemme ainoat henkilöt,jotka ovat kyselyvastauksia käsitelleet. Näitä vastauksia käytettiin vain tähäntutkimukseen. Kyselylomakkeet hävitimme asianmukaisesti tutkimuksen päätyttyä.Erilaiset virheet alentavat luotettavuutta. Näitä voivat olla esimerkiksi käsittelyvirheet,mittausvirheet, peitto- ja katovirheet sekä otantavirheet. Pyrimme eliminoimaanmittausvirheet tarkastamalla useaan kertaan mittarit, luvut, jakaumatsekä saadut tulokset. Kyselylomakkeen huolellisesta suunnittelusta huolimatta,vastaaja saattaa ymmärtää kysymyksen väärin. Määrällisen tutkimuksen luotettavuuttakuvataan käsitteillä validiteetti ja reliabiliteetti. Näistä muodostuu mittarinkokonaisluotettavuus. Validiteetti kuvaa sitä, että on onnistuttu mittaamaanjuuri sitä, mitä on pitänytkin mitata. Reliabiliteetti tarkoittaa, että useampi mittauskertaantaa täysin saman tuloksen. (Heikkilä 2008, 185–187.) Tutkimuksessammemuutama vastaus jouduttiin hylkäämään, koska vastaus oli merkittyväärään kohtaan tai jätetty vastaamatta.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

396 TUTKIMUSTULOKSET6.1 Kyselyyn vastanneiden taustatiedotKohderyhmä muodostui Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Muistiluotsihankkeenmuistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston 62 jäsenestä. Toimivuuskyselyntulokset muodostuivat vastaajien mielipiteistä sekä 23.4.2010 verkostotapaamisessaesille tulleista ajatuksista verkoston toiminnasta nyt ja tulevaisuudessa.Kyselyyn vastanneita oli 25, joista ammattinimikkeeltään sairaanhoitajiaoli kymmenen, muistihoitajia seitsemän ja muita ammattinimikkeitä seitsemän.Muut ammattinimikkeet koostuivat seuraavista: terveydenhoitaja, lähihoitaja(2 henkilöä), avopalvelunohjaaja, kotisairaanhoitaja, muistineuvoja japerushoitaja. Yksi henkilö ei ollut vastannut kysymykseen (Kuvio 4). Kaikki vastaajatolivat naisia. Verkostotapaamisessa tämä koettiin verkoston toiminnankannalta heikkoutena. Tietääksemme muistihoitajana ja muistiyhdyshenkilönä eitoimi miehiä verkoston toiminta-alueella.Kuvio 4. Vastaajien ammattinimikkeet (n = 25).MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

40Ammatilliselta koulutukseltaan vastaajat olivat suurimmalta osaltaan opistotasoisenkoulutuksen käyneitä. Tarkemmin koulutukset jakaantuivat kuvion 5mukaisesti. Puolet vastanneista oli käynyt vähintään vuoden mittaisen lisäkoulutuksen.Muistihoitajakoulutus vaihteli kestoltaan kurssimuotoisesta jopa kahdenvuoden kestävään koulutukseen. Muita lisäkoulutuksia olivat dementiahoidonkehittämisopinnot, neurologian erityisopinnot, vanhustyön erikoisammattitutkintosekä sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisia koulutuksia. Verkostoon kuuluvienjäsenten kirjava nimikkeistö ja erilainen peruskoulutus sekä roolien erilaisuusomissa toimintayksiköissään herättivät hämmennystä keväisessä verkostotapaamisessa.Kuvio 5. Vastaajien ammatillinen koulutus prosentteina (n = 25).Päätoimisesti muistiasioissa toimii 25 prosenttia vastaajista ja suurin osa eli 75prosenttia työskentelee muun työn ohella (Kuvio 6). Vastaajista noin 60prosenttia käyttää vain joitakin tunteja viikossa muistihoitaja- jamuistiyhdyshenkilötyöhön. Kyselyyn vastanneista 21:llä toimii vastaajan lisäksiainakin yksi henkilö vastaavassa tehtävässä kunnassa tai kuntayhtymässä.Muistihoitajana tai muistiyhdyshenkilönä 3-4 vuotta toimineita on vastanneistaMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

41noin 41 prosenttia. Yli kymmenen vuotta alalla työskennelleitä on 8 prosenttiavastaajista.Kuvio 6. Vastaajien päätoimisuus/sivutoimisuus prosentteina (n = 24).6.2 Osallisuus muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkostossaMuistiluotsi-hankkeen yhtenä tavoitteena oli muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkostonluominen. Verkosto perustettiin syksyllä vuonna 2007. Vastanneista84 prosenttia on ollut jäsenenä verkoston perustamisesta asti. Vuodesta 2008on jäsenenä ollut 12 prosenttia vastanneista. Yksi vastaajista ei muistanut, milloinon liittynyt jäseneksi verkostoon.Perustamiskokouksen jälkeen verkostotapaamisia on järjestetty säännöllisestikaksi kertaa vuodessa. Tähän mennessä hankkeen puitteissa on järjestettyseitsemän verkostotapaamista. Kyselyyn vastanneista 44 prosenttia oli osallistunutneljään tapaamiseen. Kaikkiin tapahtumiin osallistuneita oli 16 prosenttiavastanneista. Jokainen kyselyyn vastanneista oli osallistunut vähintään kahteentapahtumaan. Kuviossa 7 näkyy, että vastaajista suurin osa eli 88 prosenttia oliMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

42osallistunut muistisairauksien peruskoulutukseen 8.5.2008. Muihinkin verkostotapaamisiinoli osallistunut yli puolet vastaajista. Mielestämme tämä kertoo vastaajiensitoutuneisuudesta verkoston toimintaan.Kuvio 7. Vastanneiden osallistuminen verkostotapaamisiin prosentteina(n = 25).Verkostotapaamiset ovat olleet tähän asti hyvin asiapitoisia. Koulutusta on järjestettymuistisairauksista, alkoholidementiasta, muistihoitajan työstä sekäoman jaksamisen tärkeydestä. Suosituimmaksi aiheeksi avoimien kysymystenperusteella osoittautui 8.5.2008 järjestetty muistisairauksien esittely sekä Tuorlanmajatalossa järjestetty tapaaminen, missä käsiteltiin omaa työssä jaksamista.Tutkimuksen aikana saimme mahdollisuuden osallistua kolmeen hankkeen järjestämäänkoulutukseen. Viime syksyn koulutus järjestettiin Turun Kristilliselläopistolla ja se koski alkoholidementiaa. Aihe oli mielenkiintoinen sekä ajankohtainen.Silja Runstenin luennot käytännön esimerkkeineen olivat erinomaisia.Tämän kevään huhtikuinen verkostotapaaminen järjestettiin Ilmaristen matkailu-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

43tilalla, Liedossa. Osallistujia oli melko vähän. Osa jäsenistä oli jäänyt ilman kutsuajohtuen sähköpostiliikenteen toimimattomuudesta. Liedon tapaamisen aiheenaoli, mitä on muistihoitajuus tänään ja mitkä ovat verkoston tehtävät jatulevaisuus. Tästä tapaamisesta saimme arvokasta tietoa opinnäytetyöhömme.Kolmannessa tapaamisessa marraskuussa 2010 esitimme työmme tuloksia.6.3 Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimivuuden arviointiVastaajien mahdollisuutta irtautua omasta työstään verkoston toimintaan mittasimmekuvion 8 väitteillä, Likert-asteikkoa käyttäen (1 = Täysin eri mieltä, 2 =Jokseenkin eri mieltä, 3 = En eri enkä samaa mieltä, 4 = Jokseenkin samaamieltä, 5 = Täysin samaa mieltä). Yhdistimme kyselylomakkeen (Kuvio 8) verkostotyöhönirtautumismahdollisuutta koskevat väitteet ja laskimme Cronbachinalfakertoimen (α = 0,749). Muuttujaryhmästä laskimme Likert-asteikolliset keskiarvotmuuttujille. Keskiarvolukemien mukaan osallistuminen verkostotapaamisiinkoettiin olevan vapaaehtoista ja aikaa verkostossa toimimiseen koettiin olevantarpeeksi. Summamuuttujat luokittelimme kolmeen luokkaan: Huonostiosallistumaan pääseviä ei ollut lainkaan. Hyvin osallistumaan pääseviä oli 25prosenttia vastaajista ja erinomaisesti osallistumaan pääseviä oli 75 prosenttiavastaajista. Huhtikuun verkostotapaamisessa tuli esille, että kaksi kokoontumistavuodessa riittää. Viikonpäivistä perjantaita ei pidetty sopivana kokoontumispäivänä.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

44Kuvio 8. Vastaajien mahdollisuus irtautua työstään verkoston toimintaan (Likertasteikollisetkeskiarvot 1 = Täysin eri mieltä 5 = Täysin samaa mieltä, n = 24).Verkoston toimivuutta, kuvion 9 väitteillä, selvitimme samoilla periaatteilla kuinvastaajien mahdollisuutta irtautua työstään. Likert-asteikollistenkeskiarvolukujen mukaan sähköpostitse tiedottaminen sopi useimmillevastaajille ja verkostotapaamisista oli tiedotettu ajoissa. Avoimessakysymyksessä, jossa kysyimme verkostotoiminnan epäkohtia, ilmeni etteisähköposti ollut tavoittanut kolmea vastaajaa keväisestä verkostotapaamisestatiedotettaessa. Tapaamisia on ollut vastaajien mielestä sopivasti jakoulutusaiheet ovat olleet mielenkiintoisia sekä ajankohtaisia.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

45Kuvio 9. Vastaajien mielipiteet verkoston toimivuudesta (Likert-asteikollisetkeskiarvot 1 = Täysin eri mieltä 5 = Täysin samaa mieltä, n = 24).Summamuuttujat luokittelimme neljään luokkaan: verkosto ei toimi, verkostotoimii, verkosto toimii hyvin sekä verkosto toimii erinomaisesti. Vastaajienmielestä verkosto ei toiminut huonosti. Kaikki olivat sitä mieltä, että verkostotoimii hyvin tai erinomaisesti (Kuvio 10).Kuvio 10. Verkoston toimivuus (n = 24).MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

466.4 Verkoston vaikuttavuus jäsenten työssäLikert-asteikolliset keskiarvoluvut (Kuvio 11) kuvaavat verkostotoiminnalla olevanpääasiallisesti positiivista vaikutusta vastaajien työhön. Erityisesti he kokivatsaaneensa verkostotoiminnasta uutta ammattitietoutta, vertaistukea, ammatillisiakontakteja sekä ohjausta ja tukea muistiyhdistykseltä. Vastaajat kokivatmyös saaneensa tukea työhönsä sekä asiakastilanteisiin. Verkostosta saamaansatietoa he olivat pystyneet hyödyntämään työyhteisöissään.Kuvio 11. Miten verkostossa toimiminen on vaikuttanut vastaajien työhön(Likert-asteikolliset keskiarvot 1 = Täysin eri mieltä 5 = Täysin samaa mieltä,n = 25).Avoimessa kysymyksessä kysyttäessä, mitä hyötyä ja apua vastaajat ovat saaneetverkostossa toimimisesta, nousi esille kahdeksassa vastauksessa ammatti-identiteetinvahvistuminen tai oman erityisosaamisen korostuminen. Yhdeksänvastaajaa piti tärkeänä vertaistuen saantia verkostossa ja yksitoista vastaajistapiti tiedon päivittämistä merkittävänä hyötynä. Yhteistyötä kyselyyn vastanneettekivät lähinnä naapurikuntiensa kanssa. Verkoston jäsenkuntien kanssaMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

47yhteistyötä teki 44 prosenttia vastaajista. Seutukunnallinen yhteistyö on vastaheräämässä, mutta esimerkiksi Vakka-Suomen alueella se jo toimii. Osa kokiverkostotoiminnan voimaannuttavaksi ja virkistäväksi katkoksi arjen työstä.Avoimissa kysymyksissä kartoitettiin toiveita tapaamisten sisällöistä. Enemmäntoivottiin omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä teemoja.Tarkastelimme yleisesti verkoston vaikuttavuutta jäsenten työssä tekemälläkolmiluokkaisen summamuuttujan: vähän vaikutusta työhön, jonkun verranvaikutusta työhön tai paljon vaikutusta työhön. Ensimmäiseen luokkaan ei tullutvastaajia. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että verkostotoiminnalla oli jonkinverran tai paljon vaikutusta heidän työhönsä (Kuvio 12).Kuvio 12. Verkostotoiminnan vaikutus vastaajien työhön prosentteina (n = 25).Verkostossa toimiminen ei ole vain saamista, vaan myös toisille jakamista.Avoimessa kysymyksessä kartoitettiin, mitä apua ja hyötyä verkoston jäsen onjakanut muille verkoston jäsenille. Vastauksista ilmeni, että oli kerrottu omankunnan toimintamallista, saatu toimintaohjeita testien tekoon, jaettupitkäaikaista kokemusta muistihoitajana tai muistiyhdyshenkilönä toimimisesta,annettu vertaistukea sekä jaettu monipuolista materiaalia.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

486.5 Kehittämisideoita muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimintaanVastaajista (Kuvio 13) 84 prosenttia oli täysin samaa mieltä, että muistihoitajajamuistiyhdyshenkilöverkoston tulisi jatkaa toimintaansa ja 64 prosenttia vastaajistaoli täysin samaa mieltä, että verkostotapaamisten pitää jatkossakin ollamaksuttomia. Huhtikuisessa verkostotapaamisessa keskusteltiin mahdollisuudestaosallistua, mikäli tapaamiset olisivat jatkossa maksullisia. Hankkeen puitteissakustannukset jäävät osallistujille vähäisiksi, mutta hankkeen päätyttyäkustannukset mahdollisesti nousevat. Jäsenistä osa otti esille, etteivät he pääseosallistumaan, mikäli tapaamiset muuttuvat maksullisiksi. Varsinkin isompienkuntien edustajat, joista on useampi osanottaja verkostossa, kokivat mahdollisenmaksullisuuden esteeksi osallistumiselle.Melkein puolet vastaajista oli valinnut vastauksen, en eri enkä samaa mieltä,kysyttäessä omaa valmiutta toimia verkoston kehittämisryhmässä. Vastaajista40 prosentilla ei ollut selkeää mielipidettä verkostotoiminnan laajenemisestaInternetiin eikä halukkuudesta aktiivisempaan verkostotoimintaan. Suurin osavastaajista ei osannut muodostaa selkeää mielipidettä väitteeseen verkostonsuuremmasta osallistujamäärästä. Jopa 36 prosenttia oli jokseenkin eri mieltäeli eivät halunneet verkoston suurenevan jäsenmäärältään. Avoimista kysymyksistäpoimimme tarkentavia kommentteja edellä mainittuun väitteeseen:Kun ei muista ”kuka on kukin” eli pitäisikö liittää valokuva nimilistaan.Osallistujia on lähes liikaa ja toisaalta on huono asia, että työnkuvat ovat niinmoninaiset; toisaalta se on rikkaus.Verkosto alkaa olla niin suuri, että ei tunne kaikkia osallistujia.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

49Kuvio 13. Verkostotoiminnan kehittämistarpeita prosentteina (Likert-asteikollisetkeskiarvot 1 = Täysin eri mieltä 5 = Täysin samaa mieltä n = 25).Ehdotettuihin kehittämissuuntauksiin lähes kaikki vastaajat halusivat jatkossakinasiantuntijavierailijoita (Kuvio 14). Tarkempia toivomuksia tuli esille avoimessakysymyksessä, jossa kysyttiin esimerkiksi koulutusaiheita. Näitä olivatmuistisairauksiin liittyvät ajankohtaiset asiat kuten muuttuneet hoitokäytännöt,muistitestit, käytöshäiriöt, edunvalvonta-asiat, omaisten tukeminen sekäkansainvälisyys. Suurin osa vastaajista toivoi myös saavansa jatkossa työkalujaomaan työhönsä. Tiedonvälitys sähköpostin välityksellä koettiin toimivaksi.Kiinnostusta vastaajilla löytyi myös kansainväliseen toimintaan ja mahdollisestikeskustelufoorumin perustamiseen Internetiin.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

50Kuvio 14. Kehittämissuuntausehdotukset prosentteina.6.6 Tulosten yhteenvetoKyselyyn vastaajat olivat tyytyväisiä verkoston toimintaan. Vastaajista 79 prosenttiakoki verkoston toimivan erittäin hyvin. Verkostotoimintaan osallistuminenoli kaikkien vastaajien kohdalla vapaaehtoista. Esimiehet ja oma työyhteisö tukivatverkostotyöhön osallistumista, mutta työstä irtautuminen kiireen vuoksikoettiin joskus hankalaksi. Verkoston jäsenillä ei ollut sijaista heidän poissaollessaan. Verkostoon osallistuminen tulisi olla yksi osa työnkuvaa, kirjattunatoimenkuvana. Esimerkiksi Turun kaupungin muistihoitajan toimenkuvassa onvaatimuksena oman ammattitaidon ylläpitäminen osallistumalla koulutuksiinsekä lukemalla alan kirjallisuutta. Tähän voisi lisätä ammatilliseen verkostotyöhönosallistumisen. Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimintaanosallistumisen vaikutukset kohdistuvat verkoston jäseniin ja sitä kautta asiakasperheisiinja työyhteisöihin.Yhteiskunnallisesti tulevaisuuden kustannukset tulevat nousemaan, mikäli muistisairaidentoimintakyvyn annetaan alentua ennenaikaisesti. Tällöin joudutaantilanteeseen, jossa muistisairas joutuu laitoshoitoon. Tämä tulee yhteiskunnalleMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

51huomattavasti kalliimmaksi kuin yksilöllisesti räätälöity palvelu- ja kuntoutussuunnitelma,jonka turvin sairastunut pystyy asumaan pidempään kotona. (Louhivuori2010b, 13.)Kaikki vastaajat halusivat verkostotoiminnan jatkuvan. Verkoston toimivuudenosalta osa vastaajista koki, että verkoston jäsenmäärä on kasvanut liian suureksi.Tapaamisten välillä ei ole jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta, vainmuistiyhdistys pitää yhteyttä verkoston jäseniin. Tällä hetkellä verkosto toimiihankerahoituksella. Hankkeen loputtua pitää miettiä jatkorahoitusta. Ainakaanvielä eivät kyselyyn vastaajat olleet erityisen innokkaita toimimaan mukana verkostonkehittämisryhmässä. Sähköposti koettiin toimivaksi tavaksi kutsua verkostotapaamisiin,vaikka joitakin jäseniä se ei joka kerta ole tavoittanut.Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia koki, että verkostotoiminnalla on ollut positiivistavaikutusta heidän työhönsä. Vastaajat olivat saaneet vertaistukea, päivitettyätietoa, uusia kontakteja, materiaalia sekä tukea työssä jaksamiseen. Osavastaajista koki ammatti-identiteettinsä vahvistuneen ja saaneensa verkostostavoimaa viedä tietoa muistiasioiden tärkeydestä omaan kuntaansa. Vastaajienmielipiteet verkoston tehtävistä, toimivuudesta ja vaikuttavuudesta olivat yhtenäisiäverkoston yleisten määritelmien kanssa. Esimerkiksi Silvennoinen (2008,24) puhuu verkostoista, joissa vastavuoroisesti vaihdetaan ideoita, vihjeitä, tukea,kannustusta, ehdotuksia ja neuvoja. Tällainen vastavuoroisuus tuli muistihoitaja-ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimivuuskyselyn vastauksista myönteisestiesille.Kehittämistarpeita ei kyselyyn vastanneiden mielestä juurikaan ollut. Lähinnävastauksista nousi esille toiveita koulutuksista, tapaamispaikoista sekä tapaamistenajankohdista. Vastaajat olivat tyytyväisiä nykyiseen toimintaan ja koulutustarjontaan.Verkoston elinkaari tarvitsee kehittyäkseen toiminnan uudelleenarviointia (Kuvio 3). Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toiminta ontällä hetkellä vaiheessa, jolloin arvioidaan yhteistyösuhteita, verkoston toimivuuttaja vaikuttavuutta, verkoston jatkoa tai purkamista sekä kehityslinjoja.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

52Verkoston toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että verkoston jäsenetaktiivisesti osallistuvat kehittämistyöhön esimerkiksi miettimällä keinoja, millähyödyntää verkostoa tapaamisten välillä. Passiivisen osallistumisen uhkana voiolla, että verkosto on olemassa vain verkostoa varten.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

537 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA7.1 Toteutuksen tarkasteluOpinnäytetyössä selvitimme vuonna 2007 Muistiluotsi-hankkeessa perustetunmuistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimivuutta ja vaikuttavuutta sekäverkoston kehittämistarpeita. Näitä selvitimme postikyselyllä, osallistumalla verkostotapaamisiinsekä tapaamalla henkilökohtaisesti paria muistihoitajaa. Lisäksisaimme materiaalia Varsinais-Suomen Muistiyhdistykseltä.Lähetimme kaikille muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston jäsenelle (N =62) postikyselyn ja saimme vastauksia 25 kappaletta määräaikaan mennessä.Odotimme saavamme vastauksia ainakin 31 kappaletta, jolloin vastausprosenttiolisi ollut 50. Nyt vastausprosentti jäi mielestämme alhaiseksi, vaikka se oli 40,3prosenttia. Kirjekyselyissä vastausprosentti vaihtelee 20–80 prosentin välillä.Usein vastausprosentti jää alle 60 prosentin. Vastausaikaa annoimme kolmeviikkoa, vaikka yleisesti käytetty aika on 7–10 päivää. (Heikkilä 2008, 66.) Pitkästävastausajasta johtuen osalta vastaajista saattoi kyselylomake jäädä lähettämättätai kadota. Toukokuu, lomakauden alkamisajankohtana, saattoi vaikuttaavastausaktiivisuuteen.Eräs heikentävä tekijä vastausaktiivisuuteen oli, ettemme olleet kääntäneet kyselylomakettaruotsin kielelle. Valtakieleltään ruotsia käyttävät jäsenkunnathuomasimme kuitenkin vasta, kun saimme lähetysvaiheessa osoitelistan. Verkostotapaamisissa,joihin olemme osallistuneet, ei ole ruotsin kielen tarve tullutesille. Mikäli tarvetta ilmenee, ruotsinkielisille voisi perustaa oman tukiverkoston.Pohdimme tutkimuksen alkuvaiheessa, kyselylomaketta työstäessämme, mahdollistavastaajien palkitsemista. Mahdollinen ”palkinto” olisi saattanut nostaaMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

54vastausprosenttia. Luovuimme ajatuksesta, koska mielestämme emme olisipystyneet takaamaan vastaajien anonymiteettiä.Tutkimusmenetelmän valinta ei ollut meille heti alkuun selvä, vaan pohdimmeuseita vaihtoehtoja. Kvantitatiivista lähestymistapaa vältimme aluksi, koska setuntui vaikealta toteuttaa. Päädyimme kuitenkin kvantitutkimukseen, koska aikammeoli rajallinen ja totesimme saavamme kattavaa tietoa strukturoidun kyselylomakkeenavulla. Muutamalla avoimella kysymyksellä saimme tarkentavaainformaatiota tutkimuksemme aiheeseen.Kyselylomaketta emme olleet ennen tehneet ja tämä osoittautui haasteelliseksi.Käytimme lomakkeen tekemiseen viisi kuukautta. Kvantitutkimuksessa täytyyolla tarkoin määriteltyjä kysymyksiä, koska ne ohjaavat koko prosessia ja muodostavattutkimusasetelman ytimen. (Toikko & Rantanen 2009, 117.) Ensiarvoisentärkeänä pidimme lomakkeen testausta. Saimme hyviä korjausehdotuksia,joita toteutimme. Useiden muutosten jälkeen kyselylomakkeesta tuli mielestämmetoimiva. Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksessä ohjaajamme Sanna Kytölätutustui lomakkeeseen ennen sen lähettämistä ja oli tyytyväinen. Mietimmemyös kyselylomakkeiden kopioinnista sekä postituksesta aiheutuvia kustannuksia,mutta ne hoituivat hankerahoituksesta.Kvantitatiivinen lähestymistapa oli meille melko vieras ja vaikea, vaikka sitä oliharjoiteltu opintojen aikana. Yrittämisen ja erehtymisen kautta opimme mielestämmekvantitatiivisen menetelmän pääperiaatteet. Tilastollista tutkimusta tehdessätiedot ovat harvoin valmiina tilastona. Meidän tutkimuksessamme ei ollutkäytettävänä valmista aineistoa. Analysointivaiheessa saimme SPSS- sekäExcel-ohjelmiin opastusta ohjaavalta opettajaltamme Markku Heinolta. Ilmanhänen kärsivällistä ja ymmärtäväistä suhtautumistaan olisimme tuskin oppineettietotekniikan hienouksia. Opettelimme myös ohjelmien käyttöä itsenäisesti erilaistenopaskirjojen avulla. Aineisto sellaisenaan ei yleensä kelpaa kuvaamaantutkittavaa asiaa, vaan saatua tietoa jalostetaan sekä tiivistetään selkeyden parantamiseksi.(Ernvall ym. 2002, 11,19.) Harjoittelimme paljon ohjelmien käyttöäMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

55ja saimme materiaalia, jota emme työssämme kuitenkaan pystyneet hyödyntämään.Erilaisten ympyrädiagrammien ja palkkikuvioiden tekemiseen meni todellapaljon aikaa. Oppimistilanteena kvantitatiivinen lähestymistapa oli kiinnostavaja palkitseva.Opinnäytetyöraportin lisäksi teimme Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry:lle tutkimuksentuloksista selventävän Power Point -esityksen, johon olimme koonneetkaikki kysymyslomakkeen vastaukset. Kyselyn tuloksista teimme myösPower Point -tiivistelmän, jonka esitimme verkostotapaamisessa 3.11.2010.Osallistujat olivat tyytyväisiä tekemäämme verkoston toimivuusselvitykseen.Keskustelua syntyi muun muassa kansainvälisestä yhteistyöstä. Verkoston jäsenettotesivat, että Suomen muistiasiantuntijoiden tietotaitoa voisi markkinoidaulkomaille.Opinnäytetyö prosessina oli mielestämme mielenkiintoinen ja kasvattava kokemusmeille molemmille. Koko prosessi kesti puolitoista vuotta. Aihevalinta olimeille osuva ja kiinnostava, koska molemmat toimimme vanhustyössä. Haluammeolla mukana kehittämässä muistisairaiden elämänlaatua sekä viemässäviestiä asian tärkeydestä eteenpäin. Yhteistyömme on sujunut moitteettomasti.Vuorovaikutustaitomme, toisen huomioiminen, kärsivällisyys ja suvaitsevaisuusovat kehittyneet opinnäytetyöprosessin aikana. Nämä taidot koemme ensiarvoisentärkeiksi sosionomin ammatissa.Suunnitteluvaiheessa laaditussa aikataulussa pysyimme melko tarkasti. Lomakkeenpostitusvaihe siirtyi viikolla eteenpäin suunnitellusta ajankohdasta. Toivomme,että Varsinais-Suomen Muistiyhdistys saa opinnäytetyöstämme hyödyllistätietoa ja kehittämisideoita tulevaisuuden verkostotyön suunnitteluun.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

567.2 Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston heikkoudet sekä vahvuudetMuistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilönä päätoimisena työskentelee vain 25 prosenttiakyselyyn vastanneista ja 75 prosenttia toimii oman työnsä ohella. Näistänoin 60 prosenttia käyttää muistiasioihin aikaa viikossa vain joitakin tunteja. Lukematantavat mielestämme sellaista viestiä, etteivät kuntien päättäjät arvostamuistihoitajan ja muistiyhdyshenkilön työtä. Verkoston naisvaltaisuus koettiinheikkoutena. Toivottiin myös miesten kiinnostuvan muistihoitajan työstä. Tosiasiakuitenkin on, että terveydenhuollon sekä sosiaalialan nykyinen palkkatasoei miehiä houkuttele.Yhteistyö muiden verkoston jäsenkuntien kanssa oli vähäistä. Vastaajista 56prosenttia ei tee yhteistyötä muiden verkostoon kuuluvien kuntien tai kuntayhtymienkanssa. Tämä voi johtua siitä, että kunnissa toimii niin vähän muistihoitajiasekä muistiyhdyshenkilöitä. Heidän aikansa kuluu oman kunnan muistiasioidenhoitamiseen. Kyselyn mukaan halukkuutta yhteistyöhön olisi varsinkin lähikuntienkanssa.Verkostotapaamiset ovat tähän asti olleet hyvin asiapitoisia. Tapaamispaikatovat vaihdelleet. Kyselyyn vastaajat olivat tyytyväisiä tapaamispäivien sisältöihin.Jatkossa toivottiin edelleen asiantuntijoiden pitämiä koulutuksia sekä muutenkintietojen päivitystä muistiasioihin. Asiapitoisen osuuden lisäksi vastauksistanousi tarve vertaiskeskusteluihin sekä omasta jaksamisesta huolehtimiseen.Verkoston yhtenä tarkoituksena on toiminnan laajeneminen verkostotapaamistenulkopuolelle. Tällä hetkellä kyselyyn vastanneista osa koki, ettei osaa hyödyntääverkostoa riittävästi tapaamisten välillä. Ainoastaan muistiyhdistys onyhteydessä verkoston jäseniin tapaamisten välillä.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

578 KEHITTÄMISEHDOTUKSET8.1 Verkoston jäsenet ja koulutusYhteiskunnallisen vaikuttamisen välineeksi on noussut kehittäminen. Erilaisiakehittämisohjelmia on käynnistetty luomaan tietoa, jolla pyritään kehittämäänuusia toimintatapoja ja rakenteita julkishallinnon käyttöön. Poliittiset päätöksentekijätja yleiset linjaukset sitovat kehittämistoimintaa. (Toikko & Rantanen 2009,172.)Muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston jäsenet ovat aktiivisia kouluttautumaanja kehittämään työtään. He kokevat työnsä arvokkaaksi ja tärkeäksi.Verkostotoiminnassa he haluavat jatkossa koulutuksia ajankohtaisista asioista,muuttuneista hoitokäytännöistä, muistitestauksista, käytöshäiriöistä, edunvalvonta-asioista,työikäisten muistisairauksista ja alkoholidementiasta. Kansainvälisyyssekä tulevaisuuden näkymät muistisairaan hoidossa ovat tällä hetkelläajankohtaisia kiinnostuksen kohteita. Koulutuksissa asiantuntijaluennoitsijatovat hyviä, koska he usein elävöittävät tilaisuuksia kertomalla omia käytännönesimerkkejä.Kyselyssä tuli esille verkoston jäsenten erilaiset koulutustaustat, työnkuvat sekäammattinimikkeet. Nämä koetaan toisaalta rikkaudeksi toisaalta sekavuutta lisääväksiasiaksi verkoston toiminnassa. Tästä johtuen kenties verkoston jäsenetkokevat, ettei heillä ole yhtenäisiä toimintatapoja. Valtakunnallista muistiohjelmaasuunniteltaessa, tulee mielestämme huomioida muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilökoulutuksenerilaiset toteutukset. Ennustettavasti muistisairaidenmäärä kasvaa tulevaisuudessa. Muistihoitajien ja muistiyhdyshenkilöiden työntärkeys tätä kautta korostuu. Mielestämme ammattikorkeakoulutasoinen muistisairauksienerikoisammattitutkinto on ajankohtainen ja tarpeellinen. Tällä hetkellämuistihoitajan ja muistiyhdyshenkilön työtä tekevät ovat pääasiassa terveydenhuollonkoulutuksen saaneita. Mielestämme sosiaalipuolen koulutuksenMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

58saanut henkilö, esimerkiksi sosionomi, on yhtä pätevä muistihoitajan toimenkuvaatekemään.8.2 Vuorovaikutuksen välineetSähköpostia on tähän asti käytetty pääasiallisena verkostotoiminnan tiedonvälityskanavana.Tämä koettiin kyselyyn vastanneiden keskuudessa edelleen toimivaksi,vaikka sähköposti ei muutamaa henkilö aina tavoittanutkaan. Ehdotamme,että käyttöön otetaan lukukuittaustoiminto, jolla lähettäjä voi varmistaaviestin perillemenon. Kirje on henkilökohtaisempi tapa viestintään, mutta siitäseuraa ylimääräisiä kustannuksia.Kyselyssä tiedusteltiin muistiyhdyshenkilöiden halukkuutta verkostotoiminnankokousten järjestämiseen Internet–selaimen välityksellä. Tähän ei suurta halukkuuttailmennyt, mikä on ymmärrettävää, sillä teknisiin sovelluksiin liittyy ainaennakkoasenteita ja pelkoja. Koska verkostotapaamiset koettiin perinteisillämenetelmillä joidenkin vastaajien mielestä raskaiksi ja ongelmallisiksi muunmuassa työkiireiden vuoksi, ehdotamme yhdeksi ratkaisumalliksi verkkokokoustenjärjestämistä Internetissä.Markkinoilla on saatavana useita toimintavarmoja ja yksinkertaisia ohjelmia,joilla tapaamiset on mahdollista järjestää ilman suuria laitehankintoja. Välineeksitarvitaan Internet–yhteys, kuulokemikrofoni, tietokone, web-kamera sekä ohjelmanlisenssi. Tapaamisia voidaan järjestää koko verkostolle yhdellä kertaa janiissä voidaan jakaa materiaalia, saada vertaistukea ja keskustella ajankohtaisistaasioista. Mikä parhainta, keskustelijat näkevät ja kuulevat toisensa reaaliaikaisesti.Ohjelmalla voidaan järjestää myös kahdenkeskisiä tapaamisia jasaada esimerkiksi konsultaatioapua ongelmatilanteisiin. Myös salauksesta onmahdollista huolehtia, mikäli siihen on aihetta.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

59Verkoston jäsenet voisivat varata tapaamisiin esimerkiksi joka kuukauden ensimmäisenkeskiviikkoaamun kello 9–11 välisen ajan. Tapaamiset olisivat säännöllisiäja aikaa sekä rahaa säästyisi matkustamisesta. Tapaamiset voidaanmyös nauhoittaa ja katsella uudelleen, esimerkiksi niiden henkilöiden toimesta,jotka eivät ole päässeet mukaan varsinaiseen tapaamiseen. Ohjelman käyttöönottoedellyttää kunnollista perehdytystä ja koulutusta sekä harjoittelutapaamisia.8.3 VerkostotapaamisetVerkostotapaamiset ovat hyvin asiapitoisia ja mielenkiintoisia. Monet vastaajistakokivat tapaamispäivät raskaiksi, joten jatkossa ehdotamme, että verkostotapaamistenaamupäivät voisivat olla koulutusta ja iltapäivät virkistäytymistä. Koulutuspaikkojensijainnin osalta toivottiin, etteivät ne olisi niin Turku-keskeisiä.Hyviä ehdotuksia tuli esimerkiksi Katinhännän kievari Loimaalla, Picnik-risteilysekä Kuralan kartano Pöytyällä. Verkostotapaamiset kahdesti vuodessa koettiinriittäviksi. Kokoontumisen ajankohdiksi toivottiin edelleen kevättä ja syksyä. Viikonpäivistäperjantai koettiin huonoksi.Verkoston jäsenmäärä oli vastaajien mielestä melko suuri. Kuten jo aiemmintotesimme, olisiko hyvä perustaa ruotsinkielisille oma verkosto. Kansainvälisyydenkasvaessa monikielisyys tulee muutenkin haasteeksi. Tiedotteita ja informaatiotatulisi voida saada useammalla kielellä.8.4 JatkotutkimusaiheetJatkotutkimusten aiheiksi ehdotamme ensinnäkin kansainvälisyyden lisääntyessämaahanmuuttajataustaisten muistisairaiden palvelutarpeen selvittämistä.Haasteena on nyt ja tulevaisuudessa, miten yhteiskunta vastaa ulkomaalaistaustaisenmuistisairaan kasvavaan palvelutarpeeseen. He ovat erityisryhmä,MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

60joka tarvitsee esimerkiksi muistihoitajilta suurempaa työpanosta kuin tämänhetkiset asiakkaat.Muistihoitajien ja muistiyhdyshenkilöiden ammattinimikkeet, toimenkuvat ja koulutuspitää yhdenmukaistaa sekä selvittää lisäkoulutuksen tarve. Muistihoitajanja muistiyhdyshenkilön työnkuva on usein sisällöltään monipuolista ja haasteellista.Muistisairaalle tarjottava laadukas palvelu edellyttää muistihoitajalta jamuistiyhdyshenkilöltä jatkuvaa kouluttautumista ja oman työn kehittämistä.Kyselyssämme tuli esille tärkeä jatkotutkimuksen aihe verkoston hyödyntämisestätapaamisten välillä. Tällä hetkellä verkoston jäsenet eivät osanneet hyödyntääverkoston toimintaa tapaamisten ulkopuolella. Tähän osa syynä oli vastaajientyössä esiintyvä kiire. Mahdollinen ehdottamamme Internet-pohjainenkeskustelualusta voisi olla tähän ratkaisuna. Tutkimuksella voisi selvittää halukkuuttatällaisen kommunikaatiovälineen käyttöön, sen hyötyihin ja haittoihin.Toivomme, että muistihoitaja- ja muistiyhdyshenkilöverkoston toimijat saavatverkostotoiminnan kautta lisää osallistumismahdollisuuksia ja löytävät uusiatapoja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Tärkeää on saada verkostotoimintajuurrutettua pysyväksi toiminnaksi. Toimiva verkosto edellyttää jatkuvaa reflektointia,arviointia sekä kehittämistä.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

61LÄHTEETAlkula, T.; Pöntinen, S. & Ylöstalo, P. 1999. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät.Helsinki: WSOY.Barabasi, A-L. 2000. Verkostojen uusi teoria. Helsinki: Terra Cognita.Dahler-Larsen, P. 2005. Vaikuttavuuden arviointi. Arviointiraportteja 3/2005. Helsinki: Stakes.Eloniemi-Sulkava, U. 2009. Muistisairaan ihmisen ja hänen perheensä tukeminen. TeoksessaVoutilainen, P. & Tiikkainen, P. (toim.) 2009. Gerontologinen hoitotyö. Helsinki: WSOY, 219–231.Erkinjuntti, T. & Huovinen, M. 2008. Kun muisti pettää. Helsinki: WSOY.Ernvall, R.; Ernvall, S. & Kaukkila, H-S. 2002. Tilastollisia menetelmiä sosiaali- ja terveysalalle.Helsinki: WSOY.Forsberg, G. & Wallmark, J. 1998. Nätverksboken – om mötets möjligheter. Stockholm: Liber.Halsvaha, T. 2008. Muistihoitajien ja -neuvojien käsitykset ikäihmisten elämänhallinnan ja arjentoimijuuden mahdollisuuksista muistisairauden kohdatessa. Kasvatustieteiden tiedekunta. Aikuiskasvatustiede.Pro seminaari-tutkimus. Turku: Turun yliopisto.Heikkilä, T. 2008. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy.Henkilötietolaki 22.4.1999/523.Hirsjärvi, S.; Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin uudistettu painos. Helsinki:Tammi.Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto. Viitattu26.1.2010 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3672.pdf&title=Ikaihmisten_palvelujen_laatusuositus_fi.pdfJärvensivu, T. 2009. Verkostoituminen osaksi terveydenhuollon uutta kehitystä. Luento. Helsinginkauppakorkeakoulu 4.5.2009.Järvi 2009. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Verkostojen arviointiakvaario. Viitattu10.5.2010 http://www.jarjestoarviointi.fi/arviointifoorumit_jaakvaariot/arviointiakvaariot/arviointiakvaariot_2009/Karjalainen, V. 1996. Verkoston lupaus. Tutkimus aikuisasiakkaan palveluverkoston rakentumisesta.Tutkimuksia 68. Helsinki: Stakes.Keskitalo, S. 2009. Muistisairauden varhaisesta toteamisesta parhaat hoitotulokset. Loimaanlehti 29.1.2009.Koskinen-Ollonqvist, P.; Pelto-Huikko, A. & Rouvinen-Wilenius, P. (toim.) 2005. Näkökulmiavaikuttavuuteen. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja – sarja 4/2005. Vaikuttavuudenarvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Helsinki: Terveyden edistämisen keskus.Käypä hoito 2010a. Viitattu 13.9.2010 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivuKäypä hoito 2010b. Käypä hoito -suositukset muistisairauksista. Viitattu 13.9.2010http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu?p_p_id=uutisportlet_WAR_UutistenjulkaisuPortlet_INSTANCE_6y5p&p_p_action=0&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

622&p_p_col_count=2&_uutisportlet_WAR_UutistenjulkaisuPortlet_INSTANCE_6y5p_uutis_id=10115Lindgren, A. 2008. Allt du behöver veta innan du glömmer. Stockholm: Prisma.Louhivuori, J. 2010a. Jo 13 000 suomalaisella todetaan vuosittain muistiperäinen sairaus. TurunSanomat 4.9.2010.Louhivuori, J. 2010b. Kunnat hoitavat laiskasti muistisairaiden kuntoutusta. Turun Sanomat21.9.2010.Louhivuori, J. 2010c. Muistisairauksien ehkäisyä petrataan Vakka-Suomessa. Turun Sanomat10.3.2010.Mace, N. & Rabins, P. 2006. The 36-Hour Day. A Family Guide to Caring for People with AlzheimerDisease, Other Dementias, and Memory Loss in Later Life. Baltimore, Maryland: TheJohns Hopkins University Press.Matthies, A-L.; Kotakari, U. & Nylund, M. (toim.) 1996. Välittävät verkostot. Tampere: Vastapaino.Mattila, M. & Uusikylä, P. 1999. Verkostoyhteiskunta. Käytännön johdatus verkostoanalyysiin.Helsinki: Gaudeamus.Muistihoitajan toimenkuva 2008. Viitattu 5.10.2010http://www05.turku.fi/ah/perla/2010/0414007x/Images/940111.docMuistiluotsi 2009a. Asiantuntija- ja tukikeskusverkosto. Viitattu 7.5.2010http://www.muistiluotsi.fi/muistiluotsi/muistiluotsi-_asiantuntija-_ja_tukikeskusohjelmaMuistiluotsi 2009b. Asiantuntija- ja tukikeskusverkosto. Muistiluotsiohjelma. Viitattu 7.5.2010http://www.muistiluotsi.fi/muistiluotsi/muistiluotsi-_asiantuntija-_ja_tukikeskusohjelma/Muistimarkkinat 2009. Vanhustyön koulutus. Viitattu 11.9.2010http://www.muistimarkkinat.fi/muistimarkkinat/vanhustyon_koulutus/muistihoitajakoulutus/Muistipotilaan polku 2010. Design by vesaloikas.com Viitattu 13.9.2010http://vesaloikas.com/images/Muistipolku_06-05-2010_ilman_mainoksia-link.pdfNationellt nätverk för demenssjuksköterskor 2010. Viitattu 11.9.2010http://www.swenurse.se/Sektioner-och-Natverk/Nationellt-natverk-fordemenssjukskoterskor1/Demenssjukskoterskor/Perri 6.; Goodwin, N.; Peck, E. & Freeman, T. 2006. Managin networks of twenty-first centuryorganisations. New York: Palgrave Macmillan.Pirnes, H. 2002. Verkostoylivoimaa. Helsinki: WSOY.Saurama, M. & Niemelä, M. 2001. Kevyt johdatus kvantitatiivisen sosiaalitutkimuksen menetelmiin.Sarja C: 10/2001. Sosiaalipolitiikan laitos. Turku: Turun yliopisto.Seikkula, J. & Arnkil, T. 2005. Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Tammi.Seppänen-Järvelä, R. & Karjalainen, V. 2006. Kehittämistyön risteyksiä. Helsinki: Gummerus.Silvennoinen, M. 2008. Löydä aarteesi – verkostoidu. Helsinki: Tammi.MUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

63Sinkkonen, S. & Kinnunen, J. 1994. Arviointi ja seuranta julkisella sektorilla. Kuopion yliopistonjulkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 22. Kuopio: Kuopion yliopiston painatuskeskus.Sormunen, S. & Topo, P. 2008. Laadukkaat dementiapalvelut. Helsinki: Gummerus.Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry 2005. Arki, arvot, elämä, etiikka.Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. Helsinki: Ammattieettinen lautakunta. Saatavissamyös http://www.talentia.fi/files/1649_Etiikkaopas2005.pdfSuominen, K.; Aaltonen, P.; Ikävalko, H.; Hämäläinen, V. & Mantere, S. 2007. Voimaa verkostosta.Verkostomaisen kehittämisen käsikirja. Helsinki: Tykes.Rajavaara, M. 2007. Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen.Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 84. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy.Viitattu 10.5.2010http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10250/3290/RajavaaraVaikuttavuusnetti.pdf?sequence=2Tervonen, S. 2005. Tulossa dementiabarometri. Perusturva 1/2005, 19–20.Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Tampere: TampereenYliopistopaino Oy.Valkeavaara, T. 1999. Ongelmien kauttako asiantuntijaksi? Henkilöstön kehittäjien kokemuksiatyönsä ongelmallisista tilanteista. Teoksessa Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. (toim.) 1999. Oppiminenja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Helsinki: WSOY, 102–124.Valkokari, K.; Airola, M.; Hakanen, T; Hyötyläinen, R.; Ilomäki, S-K. & Salkari, I. 2006. Yritysverkostonstrateginen kehittäminen. VTT tiedotteita 2348. Espoo: Otamedia.Valli, R. 2001. Kyselylomaketutkimus. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin.I - metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä:PS-kustannus, 100–112.Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry 2010. Muistiluotsi. Väliraportti 2007–2008. Viitattu10.5.2010 http://www.alzheimerturku.fi/valiraportti_2007_2008.pdfVoutilainen, P.; Kauppinen, S.; Heinola, R.; Finne-Soveri, H.; Sinervo, T.; Kattainen, E.; Topo,P. & Andersson, S. 2007. Katsaus ikääntyneiden kotihoidon kehitykseen. Teoksessa Heikkilä,M. & Lahti, T. (toim.) 2007. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2007. Helsinki: Stakes,154–189.Vuolanto, P.; Vehviläinen, M. & Ylijoki, O-H. 2009. Female employees in intermediary organisations:tasks, careers and networks. Working papers 4/2009. Unit for Science, Technology andInnovatioin Sudies.Tampere: University of Tampere. Saatavissa myöshttp://tampub.uta.fi/TaSTI/978-951-44-7979-3.pdfMUISTIHOITAJA- JA MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON ARVIOINTI MUISTILUOTSI-HANKKEESSA| Tarja Lindvall ja Nina Suma

Liite 1Tuotokset Työvaiheet 1/2010 2/2010 3/2010 4/2010 5/2010 6/2010 7/2010 8/2010 9/2010 10/2010 11/2010ProjektisuunnitelmaLaadinta X XKyselyKyselylomakkeenlaadintaaPilotointiPostitusX X XXXPalautusXSuunnitelma/teoriaseminaariX X XKyselyAlustavientulosten purkuTulostenanalysointiaX X XX X X XRaportti X X XEsitysX

Liite 2Saatekirje 3.5.2010Hyvä muistihoitaja/muistiyhdyshenkilöOlemme sosionomi (AMK) – aikuisopiskelijoita Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa.Teemme opintoihimme liittyvää opinnäytetyötä Varsinais-Suomen MuistiyhdistyksenMuistiluotsi-hankkeelle. Opinnäytetyömme käsittelee muistihoitaja/muistiyhdyshenkilöverkostontoimivuutta ja vaikuttavuutta.Varsinais-Suomessa toteutetaan parhaillaan Muistiluotsi-hanketta, jota hallinnoi Varsinais-SuomenMuistiyhdistys ry (entinen Turun Seudun Alzheimer-yhdistys ry). Muistiluotsi-hankkeen tarkoituksenaon kehittää toiminta-alueelle aluekeskus, jonka yhtenä toimintamuotona on muistihoitaja/muistiyhdyshenkilöverkostonluominen, yhteistyön kehittäminen ja verkostotyön tukeminen.Hanke on aloitettu vuonna 2007 ja se jatkuu vuoteen 2011 asti.Tavoitteemme on oheisella kyselylomakkeella kerätä arvokasta tietoa muistihoitaja/muistiyhdyshenkilöverkostontoimivuudesta, vaikuttavuudesta sekä verkostotoiminnan kehittämistarpeista.Saatavaa tietoa on tarkoitus käyttää Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen tarjoamienkoulutusten ja verkostotyön kehittämisessä.Toivomme, että palautat kyselylomakkeen viimeistään 24.5.2010 oheisessa kirjekuoressa. Postimaksuon maksettu puolestasi. Vastaamisesi on meille ensiarvoisen tärkeää. Vastaukset käsittelemmenimettöminä, luottamuksellisesti ja käytämme niitä vain tässä opinnäytetyössä.KiittäenTarja LindvallNina Sumap. 050 - 496 0759 p. 0500 - 997393tarja.lindvall@students.turkuamk.fininasuma@gmail.comLisätietoja hankkeesta ja kyselystä:Kehittämispäällikkö Sanna Kytöläp. 040-705 3031sanna.kytola@alzheimerturku.fi

Liite 2TAUSTATIEDOTMerkitse ympyröimällä yksi sinulle parhaiten sopiva vaihtoehto. Kirjoita pyydettäessä lisäselvityssille varattuun tilaan.1. Millä nimikkeellä toimit työssäsi?1. Muistihoitaja2. Sairaanhoitaja3. Sosiaalityöntekijä4. Muu, mikä?___________________________________________2. Mikä on ammatillinen koulutuksesi?1. Ei ammatillista koulutusta2. Ammatillinen kurssi3. Ammattikoulu/ammatti-instituutti –tutkinto4. Opistotasoinen tutkinto5. Ammattikorkeakoulun tutkinto6. Korkeakoulututkinto7. Muu, mikä?___________________________________________3. Mitä lisäkoulutusta sinulla on ja kuinka kauan koulutus on kestänyt?1. Vanhustyön erikoisammattitutkinto, ________vuotta__________kuukautta2. Muistihoitajakoulutus,_______vuotta_________kuukautta3. Muu, mikä?__________________________,________vuotta_________kuukautta4. Toimitko työssäsi muistihoitajana/muistiyhdyshenkilönä?1. Päätoimisena2. Muun työn ohella5. Toimiiko kunnassasi muita henkilöitä muistihoitaja/muistiyhdyshenkilön tehtävissä?1. Kyllä2. EiMikäli toimii, montako henkilöä sinun lisäksesi? ____6. Kuinka kauan olet toiminut muistihoitajana/muistiyhdyshenkilönä kunnassasi?____ vuotta7. Kuinka paljon aikaa viikossa käytät muistihoitajan/muistiyhdyshenkilön tehtäviin?1. ______ tuntia2. 1 – 2 päivää3. 3 – 4 päivää4. 5 – 7 päivää8. Oletko ollut alusta asti (vuodesta 2007) muistihoitaja/muistiyhdyshenkilöverkoston jäsenenä?1. Kyllä2. En3. Vuodesta ________ asti

Liite 29. Teetkö yhteistyötä muiden verkostoon kuuluvien jäsenkuntien kanssa?(Jäsenkunnat ovat: Kaarina, Kemiönsaari, Loimaa, Länsi-Turunmaa, Masku, Naantali, Pöytyä,Rusko, Aura, Koski TL, Kustavi, Laitila, Marttila, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Paimio,Pyhäranta, Raisio, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa)1. Kyllä2. EnMikäli vastasit kyllä, minkä kuntien kanssa?___________________________________________________________________________________________________10. Mihin verkostotapaamisiin olet osallistunut? Merkitse rasti niiden tapaamisien kohdalle, joihinolet osallistunut.10.9.2007 Verkoston alku:Olemassa olevien muistihoitajien tapaaminen26.11.2007 Uusien muistihoitajien ja yhdyshenkilöiden tapaaminen; Muistiluotsin esittely,Pirjo Itkonen, Liedon muistihoitaja kertoi omasta työstään8.5.2008 Muistisairauksien peruskoulutus:- Alzheimerin tauti ja vaskulaarinen dementia- Lewyn kappale dementia, frontotemporaaliset degeneraatiot ja muitavähän harvinaisempia muistisairauksia (Parkinson)- Muistisairauksiin liittyvät käytösoireet ja niiden hoitoAsiantuntijoina alan erikoislääkärit27.8.2008 Muistihäiriöisen asiakkaan kohtaaminen- psykologi Sari Laatu2.2.2009 Tea Sundin opinnäytetyön esittely,Liisa Salmenperä: ”Oma jaksaminen, arkipäivän eväät”30.9.2009 Ikääntyneen alkoholinkäyttö ja alkoholidementia23.4.2010 Muistihoitajat ja muistiyhdyshenkilöt tänään.Muistihoitaja/yhdyshenkilöverkosto tänään.11. Mikä verkostotapaamisen aiheista on ollut kiinnostavin? Kerro yksi ja perustele vastauksesi.______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Liite 2SEURAAVAKSI KYSYMYKSIÄ MUISTIHOITAJA/MUISTIYHDYSHENKILÖVERKOSTON TOIMI-VUUDESTA, VAIKUTTAVUUDESTA SEKÄ KEHITYSTARPEISTA.Ympyröi joka riviltä vain yksi vastausvaihtoehto.12. Miten pystyt irtautumaan omasta työstäsi verkostotyöhön?Täysineri mieltäJokseenkineri mieltäEn eri enkäsamaamieltäJokseenkinsamaa mieltäTäysinsamaamieltäOsallistun verkostotapaamisiinvapaaehtoisesti.Esimieheni mahdollistaaverkostossa toimimiseni.Työyhteisöni tukee verkostossatoimimistani.Minulla on aikaa verkostossatoimimiseen.1 2 3 4 51 2 3 4 51 2 3 4 51 2 3 4 513. Miten verkosto mielestäsi toimii?Verkostotapaamisia onmielestäni ollut riittävästi.Verkostotapaamisistaon tiedotettu ajoissa.Koulutustilaisuudetovat olleet ammatillisestimielenkiintoisia.Koulutustilaisuudetovat olleet aiheiltaanajankohtaisia.Pienryhmäkeskustelujaon ollut riittävästi.Sähköpostitse tiedottaminensopii minulle.Verkostossa on jaettuhiljaista tietoa.TäysinmieltäeriJokseenkineri mieltäEn eri enkäsamaa mieltäJokseenkinsamaa mieltäTäysin samaamieltä1 2 3 4 51 2 3 4 51 2 3 4 51 2 3 4 51 2 3 4 51 2 3 4 51 2 3 4 5

Liite 215. Mitä mieltä olet verkostotoiminnan kehittämistarpeista?Haluan, että muistiyhdyshenkilöverkostojatkaatoimintaansa.Olen valmis toimimaanverkoston kehittämisryhmässä.Haluaisin verkostotoiminnanlaajenevan internetiin.Haluaisin tulevaisuudessaaktiivisempaa verkostotoimintaa.Toivoisin verkoston olevansuurempi osallistujamäärältään.Verkostotapaamisten pitääjatkossakin olla maksuttomia.TäysinmieltäeriJokseenkineri mieltäEn eri enkäsamaamieltäJokseenkinsamaa mieltäTäysin samaamieltä1 2 3 4 51 2 3 4 51 2 3 4 51 2 3 4 51 2 3 4 51 2 3 4 516. Mitä kehittämissuuntauksia haluaisit muistihoitaja/muistiyhdyshenkilöverkoston toimintaan?Merkitse rasti sinulle sopivaan vaihtoehtoon.kylläeiKansainvälistä toimintaaKeskustelufoorumi internetiinTietopankki internetiinTiedonvälitystä sähköpostin välitykselläVierailuja toisissa kunnissaAsiantuntijavierailijoitaMuistitestien konsultaatiotaTyökaluja omaan työhön

Liite 2Lopuksi toivomme sinun vielä omin sanoin kertovan:Mitä hyötyä ja apua olet saanut muistihoitaja/muistiyhdyshenkilöverkostossa toimimisesta?__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Millaista apua ja hyötyä olet jakanut verkoston jäsenille?__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Minkä muistihoitaja/muistiyhdyshenkilöverkoston jäsenkuntien kanssa haluaisit tehdä yhteistyötä?(Jäsenkunnat ovat: Kaarina, Kemiönsaari, Loimaa, Länsi-Turunmaa, Masku, Naantali, Pöytyä,Rusko, Aura, Koski TL, Kustavi, Laitila, Marttila, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta,Raisio, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa)__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Mitä epäkohtia löydät muistihoitaja/muistiyhdyshenkilön verkostotoiminnasta?__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Mitä kehitysideoita (esim. koulutusaiheita, tapaamisajankohtia/paikkoja, virkistymistapahtumiayms.) sinulla on muistihoitaja/muistiyhdyshenkilöverkoston jatkotapaamisiin?__________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________SUURET KIITOKSET VASTAUKSISTASI, MUKAVAA KESÄN ODOTUSTA!T. TARJA JA NINA