5-vuotias - Lapsen ja nuoren Hyvä Arki

Taitavan leikki-ikäisen vanhemmille5-6 vuotta”Linna täynnä prinsessoita,luola täynnä peikkoja,kaksitoista kärrynpyörää,sarja kuperkeikkoja.”Tittamari Marttinen

SisällysHyvät vanhemmat 3Lapsi oppii leikkimällä 4Ketterä viisivuotias 5Minä osaan 5Unihiekkaa silmissä 6Oikeus koskemattomuuteen 7Paljon kiitosta, vähän arvostelua 7Turvallisten rajojen suojassa 8Mua pelottaa 8Median vaarat ja mahdollisuudet 9Kuvat Terhi Korhonen ja Salla Kähärä

Hyvät vanhemmatLapsenne täyttää tänä vuonna viisi vuotta. Viisivuotias lapsi on omatoiminen,aloitteellinen ja joustava. Tasapainoinen ja rauhallinen lapsennesaattaa vaikuttaa isommalta kuin onkaan, mutta välillä hän haluaa heittäytyäpienen lapsen rooliin ja vanhempien hoivattavaksi. Tunteiden ailahteleminenja kiukunpuuskat kuuluvat normaaliin kehitykseen.Lapsen motoriset taidot ovat hyvin kehittyneet: hän muun muassa kiipeilee,pyöräilee ja hyppii narua. Älyllisen kehityksen ja oppimisen kannaltatärkeitä asioita ovat luominen, mielikuvitus ja leikki.Lapsen tärkein oppimisympäristö on oma koti. Perheen yhteiset tapahtumatovat tärkeitä yhteenkuuluvuudentunteen luomisessa. Vanhempienpäätehtävänä on antaa lapselle jokapäiväistä turvaa ja esikuva kypsästäaikuisesta. Lapsi tarvitsee vanhemmiltaan lämpöä, läsnäoloa, leikkimieltä,keskustelua ja aikaa yhdessä olemiseen. Hän haluaa kokea itsensä arvostetuksija tärkeäksi vanhempiensa silmissä. Rakkauden lisäksi lapsi tarvitseemyös rajoja kasvaakseen terveeksi ja tasapainoiseksi esikoululaiseksi.Esitettä lukiessa on hyvä muistaa, että jokainen lapsi kasvaa ja kehittyyomaan yksilölliseen tahtiinsa. Mikäli esitteen sisällöstä herää kysymyksiä,voitte kääntyä oman terveydenhoitajanne puoleen.3

Lapsi oppii leikkimälläLapsella on luonnostaan tarve leikkiä.Leikkiin lapsi tarvitsee aikaa, rauhaa,ystäviä ja vanhemman myönteisen suhtautumisen.Ikätasoinen leikki vahvistaalapsen motoriikan, mielikuvituksen jakielen kehitystä. Leikin kautta lapsi harjoitteleearkipäivän tilanteita, luo sosiaalisiasuhteita ja jäljittelee vanhempiaan.Leikki auttaa lasta jäsentämään ympäröiväämaailmaa ja omia tunteitaan. Leikitopettavat lasta myös tunteiden käsittelyynja tarpeiden ilmaisuun.Leikille ominaista on vapaaehtoisuus.Lapsi tarvitsee tilaa ja rauhaa toteuttaaitseään. Lapsen on hyvä oppia kokeilemaanja keksimään leikkejä itse sensijaan, että saisi aina valmiin mallin. Tylsätkäänhetket eivät ole aina pahitteeksi,vaan ne voivat entisestään ruokkia lapsenluovuutta ja mielikuvitusta. Lapsi saattaaturvautua tuttuun tekemiseen välttyäkseenepäonnistumisen riskiltä ja tarvitseetällöin vanhemman kannustusta monipuoliseentoimintaan. Jos lapsi joutuu lopettamaanleikin kesken, on hänelle hyväkertoa siitä etukäteen, jotta hänellä onhetki aikaa viedä leikki loppuun.Viisivuotiaana kavereiden merkitys korostuuja lapsi osaa jo leikkiä sovussa ystäviensäkanssa. Ryhmässä lapsi uskaltautuuharjoittamaan taitojaan monipuolistenleikkien varjolla. Niiden avulla lapsi harjoitteleemyös sosiaalisia taitoja: toistenhuomioonottamista ja kuuntelemista,oman vuoron odottamista, ryhmässäesiintymistä, leikkikalujen jakamista jaeri rooleissa olemista. Lapsi oppii, ettäleikeillä on yhteiset säännöt, eikä hänvoi itse aina päättää kaikesta ja ollaparas. Erilaiset pelit ovat hyvä keinoopetella hyväksymään tappioita. Viisivuotiasjaksaa jo keskittyä erilaisiinpeleihin, muistaa pelin säännöt ja oppiiodottamaan vuoroaan. Jos viisivuotiaslapsi on vielä kotihoidossa, olisi vanhempienhyvä viedä häntä muutamankerran viikossa leikkimään muiden samanikäistenkanssa esimerkiksi kerhoontai leikkipuistoon. Monesti lapsi haluaamyös kutsua kavereitaan kotiinsa taimennä itse kyläilemään. Vanhempienon hyvä tukea näitä ystävystymisprosesseja.Vanhemmat voivat olla mukana leikeissäja opettaa lapselle omia lapsuudenleikkejään. Viisivuotiaiden keskuudessamielikuvitus- ja roolileikit ovat suosittuja,joten lapselle voi antaa ja lainataleikkeihin erilaisia kodin tavaroita, kutenvanhoja vaatteita, huiveja, kenkiä jakoruja. Vanhemmat voivat ohjata lastahyödyntämään leikeissä luontoa ja sentarjoamaa materiaalia. Lapset nauttivatmyös erilaisista elämyksistä.4

Yhdessä on kiva tehdä•••••••lauta-, pallo- ja korttipelitulkoleikitsatujen ja musiikin kuunteleminenlehtien ja kirjojen katseluaskartelu ja piirtäminenmielikuvitus- ja roolileikitluontoretket, junamatkatja konsertitKetterä viisivuotiasLapsen motoriset taidot ovat hyvin kehittyneet:hän muun muassa kiipeilee,pyöräilee ja hyppii narua. Viisivuotiasnauttii liikuntaleikeistä ja niissä koetuistaonnistumisen tunteista. Viisivuotiaallaon hyvät valmiudet oppia uusiataitoja, kuten luistelu, hiihtäminen jauiminen. Uusien taitojen opetteleminenvaatii kuitenkin lapsen oman kiinnostuksenopeteltavaa asiaa kohtaan sekävanhemman tukea ja kannustusta. Allekouluikäiselle leikki on vielä harrastamistatärkeämpää. Jos lapsi harrastaa,pitää halun olla lähtöisin lapsesta itsestäänja tällöinkin yksi harrastus kerranviikossa riittää hyvin.totta ja mikä satua: ”Tää on oikeestimeidän sählymaila, mut leikisti tää onnyt mun kitara”.Viisivuotiaan on helpompi pohtia mielessäänsellaisiakin asioita ja ilmiöitä,jotka eivät ole käsin kosketeltavissa.Lapsi ymmärtää ja osaa käyttää käsitteitä.Lapselle kannattaa opettaaaikakäsityksiä, kuten vuodenajat javiikonpäivät, koska lapsen ajantaju ontähän kykeneväinen. Lapsen muisti jakeskittymiskyky ovat hyvin kehittyneet.Tässä iässä lapsi pystyy seuraamaan jamuistamaan pitkähköjä ohjeita.Hienomotoriikka kykenee yksityiskohtiasisältävien, hyvin hahmotettujen kuvienpiirtämiseen. Lapsen kätisyys on vakiintunutja hän osaa kynäotteen.Minä osaanViisivuotiaan lapsen minäkuvan kehitykseenalkavat vaikuttaa jo muutkinihmiset perheenjäsenten lisäksi. Hänalkaa pikkuhiljaa kyetä tarkastelemaanasioita myös muiden kuin itsensä näkökulmasta.Hän alkaa ymmärtää, ettähäneltä odotetaan erilaisissa tilanteissaerilaista käyttäytymistä ja hän kykeneeasettumaan erilaisiin rooleihin. Tässäiässä lapsen luonteenpiirteet ja persoonallisuuserottuvat entistä selvemmin.Viisivuotias ymmärtää, mikä on oikeasti5

Unihiekkaa silmissäVanhempi voi harjoitella lapsen kanssakirjaimia ja numeroita lapsen omankiinnostuksen mukaan. Viisivuotiaalla onvalmiudet oppia kirjoittamaan oman nimensäja hän tykkää laskea eri esineidenlukumääriä. Lapsesta on hauskaa vertaillaja hän osaa lajitella ja luokitella.Viisivuotias lapsi ymmärtää kysymyslauseitaja osaa käyttää puheessaanaikamuotoja. Viisivuotias hallitsee sanojenyhdistelyä koskevat perussäännötja taivutusjärjestelmämme. Tarinoidenkertominen onnistuu ja vaikka yksityiskohtiasaattaakin unohtua, tarinoissa onselkeä alku, juoni ja loppu.Tarinankerrontataito on koettu tärkeäksi,koska sen on todettu olevan yhteydessäsekä lapsen sosiaalisiin suhteisiinettä lukutaidon oppimiseen. Viisivuotiaanpuhe on yleensä selkeää, joskinmuutamia äännevirheitä voi esiintyä.Näiden kirjaimien ääntämiseen saadaanohjausta puheterapeutin vastaanotollaviiden vuoden iässä.Viisivuotiaat lapset tarvitsevat untakymmenestä kahteentoista tuntia vuorokaudessa.Lapsi on saanut tarpeeksiunta, kun hän on päivällä virkeä. Viisivuotiaistauseimmat ovat lopettaneetpäiväunien nukkumisen, mutta edelleenlapsi tarvitsee pienen lepohetken päiväntouhujen keskelle. Nukkuminen edistäälapsen terveyttä vahvistamalla hänenvastustuskykyään.Lapsi tarvitsee unta, jotta hänen aivonsaja kehonsa jaksavat kasvaa. Unessalapsi myös käsittelee vaikeita asioita japelkojaan. Vanhempien välillä haasteellinenkintehtävä on pitää huolta lastensariittävästä unensaannista esimerkiksiperheen yhteisten iltarutiinien avulla.Leikki-ikäisen lapsen unenpuute voijohtua esimerkiksi yökastelusta, kasvukivuistatai elämänmuutoksista. Josyökastelua esiintyy vielä viisivuotiaana,on vanhempien syytä keskustella hoidonaloittamisesta terveydenhoitajan tailääkärin kanssa.”Minä en saa milloinkaanvalvoa pitkään.Äidin päätä eivät käännäselitykset mitkään.Ei edes jännityssarja, jotakaikki katsovat.Äiti väittää, että nukkumallalapset kasvavat.Näin kamalaa ei ole kellään!Aina minä nukahdan äidinsyliin hellään!”Eppu Nuotio6

Oikeus koskemattomuuteenLapsen kiinnostus sukupuolijakoa jaseksuaalisuutta kohtaan kuuluu lapsennormaalikehitykseen. Vanhemman tulisisuhtautua seksuaalisuuteen luonnollisestija vastata lapsen kysymyksiin asiallisesti.Lapsen turvallisuuden kannaltaon tärkeää, että vanhemmat tuovatkeskusteluissa esille lapsen oikeuttakoskemattomuuteen ja seksuaaliseenitsemääräämisoikeuteen. Vanhempienon hyvä opettaa, että sukupuolielintenalueet ovat sellaisia, joista lapsi päättääitse, eikä kenelläkään ole oikeuttavaatia niitä nähtäväksi tai kosketeltavaksi.Hyviä keinoja käsitellä seksuaalisuuttalapsen kanssa ovat esimerkiksi sadutja piirtäminen. Satujen avulla lapsioppii jäsentämään omaa seksuaalisuuttaanja sukupuolisuuttaan, tunteitaan,tietojaan sekä havaintojaan. Lapsillesuunnattua seksuaalisuutta käsitteleväämateriaalia on saatavilla, mutta aikuisenon itse syytä tutustua niihin ensin javasta sen jälkeen yhdessä lapsen kanssa.Materiaalin tulee olla lapsen kehitystasoavastaavaa.viettää aikaa. Lapselle on hyväksi, ettävanhemmat ovat aidosti kiinnostuneitahänestä ja hänen tekemisistään ja ettähe myös osoittavat sen keskustelemallalapsen kanssa.Vanhemman on tärkeää ymmärtäälapsen yksilöllisiä piirteitä ja arvostaahäntä omana itsenään. Kaikilta kolhuiltalasta ei voi eikä pidäkään suojella.Kun pettymyksiä ja onnistumisen kokemuksiaon sopivassa suhteessa, lapsi oppiisietämään ristiriitoja ja luottamaanomaan pärjäämiseensä. Saadessaan auttaakodin askareissa hän oppii ottamaanvastuuta ja arvostamaan omalla työllähankittuja saavutuksia.Paljon kiitosta, vähän arvosteluaVanhemmat ovat tärkeässä osassalapsen hyvän itsetunnon perustanluomisessa. Leikki-ikäisen lapsen itsetuntoonvaikuttavat muiden suhtautuminenlapsen oppimiseen ja se,millaisena häntä pidetään.Lapsi tarvitsee paljon kiitosta ja vähänarvostelua. Jotta lapsi kokisi olevansahyvä omana itsenään eikä vain suoritustensakautta, on vanhemman hyvämuistaa välillä kertoa lapselle, miksi onhienoa olla juuri hänen isänsä tai äitinsäja miten hauskaa hänen kanssaan on7

Lapsen on myös hyvä saada välillä tehdäpieniä päätöksiä itse. Näin vanhemmatvoivat osoittaa, että lapsenkin mielipideon tärkeä. Erilaisia tunteita on lupa ilmaistaeikä niitä tarvitse pelätä tai hävetä.Sekä vanhemman että lapsen on hyväoppia hyväksymään tunteensa ja ilmaisemaanne. Keskustelun avulla lapsi oppiitunnistamaan ja nimeämään omia tunteitaan.Vanhempi voi omalla esimerkilläänopettaa lasta käsittelemään niitä rakentavallatavalla. Jos vanhempi suuttuu taisanoo pahasti lapselle, sitä on hyvä pyytääanteeksi ja selittää, miksi suuttui.Vanhemmat voivat ennen liikenteeseenlähtöä harjoitella lapsensa kanssa turvallisestikotipihalla esimerkiksi pyöränhallitsemista, rauhallista liikkumista japysähtymistä ennen ajotielle menoa.Heijastimen ja pyöräilykypärän oikeanlaistakäyttöä on hyvä opettaa. Turvallisuusasioissavanhemman oma esimerkkion tärkeä, joten vanhemman tuleemyös itse muistaa noudattaa liikennesääntöjäja varovaisuutta.8Turvallisten rajojen suojassaTasapainoinen ja rauhallinen viisivuotiasvoi välillä vaikuttaa isommalta kuin onkaan.Hän tarvitsee kuitenkin edelleen rajojaja opastusta sekä vanhempiensa läsnäoloaja läheisyyttä. Turvallisten rajojensuojassa lapsen voimavarat vapautuvathänelle itselleen tärkeisiin asioihin, kutenleikkiin ja oppimiseen. Vanhemmilta rajojenasettaminen vaatii päättäväisyyttä jajohdonmukaisuutta. Oleellista sääntöjenluomisessa on, että ne eivät ainoastaanrajoita elämää vaan tuovat siihen turvallisuudentunnetta.Jos kotipiha on suojaisa ja turvallinen,viisivuotias selviytyy siellä usein jo yksin.Vanhemman on kuitenkin valvottavahänen ulkoiluaan. Tähänkin liittyen lapsenkanssa on hyvä sopia selkeät säännöt.Veden äärellä lapsi tarvitsee edelleen valvontaa,vaikka osaisi jo uida. Vanhemmatvoivat yhdessä lapsen kanssa tarkastellakodin ja lähiympäristön turvallisuutta.Paloturvallisuus on myös syytä muistaa:tulitikut ja sytyttimet eivät kuulu lastenleikkeihin.Viisivuotiaan kanssa voi alkaa käydä läpiturvallista liikennekäyttäytymistä. Häntäei tule vielä päästää yksin liikenteeseen.Mua pelottaaViisivuotiasta mietityttävät usein moraalisetja eettiset kysymykset, kutenmikä on oikein ja mikä väärin tai miksion sotia. Vanhempien on tärkeää vastatalapsen kysymyksiin hänen kehitystasonsahuomioon ottaen, eikä torjuaniitä vaikeina tai nolostuttavina. Vastaaminensaa lapsen tuntemaan itsensä

Median vaarat ja mahdollisuudetarvostetuksi ja vakavasti otettavaksi.Vanhemman on hyvä muistaa,että lapsen kysymykset saattavat yleisenuteliaisuuden lisäksi kertoa myös peloistaja huolista.Lapsen kyky käsitellä asioita kielen avullaon usein riittämätön ja hän tarvitseevanhempaa antamaan sanoja vaikeilleasioille. Pelon hetkellä vanhemmanantama turva ja asiallinen keskustelulapsen peloista on tärkeää, jotta peloteivät kasva liian suuriin mittasuhteisiin.Lapsen peloille ei saa nauraa, vaanne tulee ottaa vakavasti. Vaikka lapsetkokevat pelontunteen epämiellyttävänä,he saattavat siitä huolimatta nauttiajännittävien tarinoiden kuuntelemisestatai pelottavien televisio-ohjelmien katselemisesta.Lapsilla on monia toimintatapoja, joillahe hallitsevat ja käsittelevät pelottaviaasioita, kuten vanhemman viereen meneminen,tilanteesta pois lähteminen jaleikkiminen. On tärkeää, että lapsi saakaikista pelottavista asioista huolimattatuntea maailman olevan hyvä ja turvallinenpaikka.”Minä en uskalla nukahtaakun pimeänmusta pelottaa.Sieltä saapuvat unenpainajat:hirviöt, haamut ja vainajat.Lapsi tutustuu mediaan äänien, kuvien,satujen, lastenohjelmien, elokuvienja tietokonepelien muodossa. Mediavaikutteetsaattavat näkyä esimerkiksipuheissa, leikeissä ja sosiaalisissa suhteissa.Median kautta lapsen maailmaanon tullut paljon sellaisia asioita, jotkaeivät siihen vielä kuuluisi.Lapsi ei kuitenkaan välttämättä muutuväkivaltaiseksi median vaikutuksesta,vaikka matkisikin median tapahtumialeikeissään. Oleellisinta on, pysyyköaggressio leikkinä vai pettääkö lapsenitsekontrolli niin, että hän oikeasti satuttaamuita tai rikkoo esineitä. Vihantunteiden läpikäyminen leikin kauttasaattaa edistää itsehillinnän kehittymistäja aggression kontrolloimista.Lapsi tarvitsee aina aikuisen tukea medianparissa toimiessaan. Vanhempientulee tiedostaa median tarjoamat mahdollisuudetja ne asiat, joilta lasta onsuojeltava. Vanhempien on tärkeää ottaahuomioon lapsen yksilöllinen kehitysja sen merkitys lapsen mediasuhteelle.Vanhemmat ja muut lapsen elinpiiriinkuuluvat aikuiset voivat merkittävästivaikuttaa siihen, ettei lapsen arvo- jatodellisuuskäsitys rakennu yksinomaanmedian pohjalta.Äiti jättää valon käytävään.Sanoo ettei sulje silmiään,valvoo kunnes varmastinukahdan.Lupaa aamun aina yötäseuraavan.”Eppu Nuotio9

Lisätietoja voitte hakea muun muassa seuraavista lähteistä:Hansson, J. & Oscarsson, C. (toim.) 2006. Onnellinen lapsuus. Kirja vanhemmille.Otava.Jarasto, P. & Sinervo, N. 1997. Alle kouluikäisen lapsen maailma. Jyväskylä:Gummerus.Sinkkonen, J. (toim.) 2003. Pesästä lentoon. Kirja lapsen kehityksestä kasvattajalle.Vantaa: WSOY.Mannerheimin lastensuojeluliitto: http://vanhemmat.mll.fi10

Esitteen ovat laatineet v. 2009 Hyvinkään Laurean terveydenhoitajaopiskelijatTerhi Korhonen ja Salla Kähärä yhteistyössäHyvinkään kaupungin neuvolahenkilöstön kanssa.