ICT-toimintojen keskittäminen puhututti Tietohallinnon ... - Hetky

ICT-toimintojen keskittäminen puhututti Tietohallinnon iltapäivässäTeksti: Ossi Mansikka, kuvat: Reino MyllymäkiValtio ja kunnat keskittävät ICT-toimintojaan. ICT Leadersin järjestämässä Tietohallinnon iltapäivässähyvä tietohallintojohtaminen nostettiin keinoksi jopa miljardisäästöihin. Cocktaileihin päättynyt tilaisuuskeräsi yhteen 120 tietohallinnon ammattilaisia kuulemaan alan tuoreimmat kuulumiset. Tietohallinnoniltapäivä oli osa Helsingin Messukeskuksessa 18.4 järjestettyä ICTexpo 2012 -tapahtumaa.Kuntien Tiera Oy:n johtaja Kristiina Lammila kertoi seminaarin avauspuheenvuorossa, että kuntakentänpirstaleisessa tietohallinnossa on jopa kolmen miljardin euron säästöpotentiaali. Tietohallinnon menotkunnissa ovat yhteensä 6.5 miljardia euroa.”Keskeistä on pitää huoli tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja päästä eroon spagetti-arkkitehtuurista”,Lammila sanoo viitaten tietohallintopäätöksenteon hajanaisuuteen kuntien sisällä ja niiden välillä.Kuva: Esiintymisvuorossa Kristiina Lammila. Kuvassa oikealla IT-korkeakouluopiskelija Matias Klemola, jokahoiti tapahtuman Twitter-virtaa koko iltapäivän.Kuntien Tieraan kuuluu nyt liki 200 kuntatoimijaa, joka mahdollistaa kustannussäästöjä hankinnoissa volyyminja ohjauksen kautta. Yhtiö on ollut toiminnassa kohta kaksi vuotta.Yleisössä istunut Timo Jokela Joticon Oy:stä oli kuitenkin huolissaan keskitetysti tilattavien tietojärjestelmienkäytettävyydestä. ”Nykyisillä hankintakäytännöillä helppokäyttöisyys jää käytännössä aina sivurooliin”,Jokela sanoi ja jatkoi: ”Tieran tapauksessa on tietenkin se näkökulma, että järjestelmät otetaan käyttöönpitkin Suomen kuntia”. Hänen mielestään ongelma koskee julkisia hankintoja yleisesti.Seuraavaksi ICT-johtaja Timo Valli valtiovarainministeriöstä kertoi valtion kuulumiset. Sähköisiä julkisiapalveluja lupaava 70 miljoonan euron SADe-ohjelma pyörii aikatauluvaikeuksien takia vuoteen 2015 asti.Säästöjä kuitenkin revitään Julkisen hallinnon ICT:n organisaatiomuutoksessa. Myös toimialariippumattomatICT-toiminnot keskitetään hallitusohjelman mukaisesti. Ministeriön asettama säästötavoite valtiontietohallinnon vuotuisiin kustannuksiin on 110 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Tavoite

on haastava, sillä menot ovat 2000-luvulla kasvaneet kymmenen prosentin vuosivauhtia, ollen 900 miljoonaavuonna 2010.”Vaikeinta on katkaista menojen kasvu. Iso osa rahasta menee kuitenkin päällekkäisiin ratkaisuihin. Olenpäättänyt, että säästöt otetaan näistä päällekkäisistä kustannuksista”, Valli kertoi. Helppoa se ei ole, jaValli naurattaa yleisöään vaimonsa huomiolla, että ICT-johtajan pesti on jo harmaannuttanut kulmakarvat.”Varsinainen säästöpotentiaali on toimialakohtaisissa tukiprosesseissa.”Julkisen hallinnon jopa yli 1000 organisaatiota tekevät itsenäisiä ICT-palveluhankintoja. Seurauksena ontehoton ja päällekkäisyyksiä sisältävä kokonaisuus. Haasteena on saada ne toimimaan yhdessä kustannustehokkaasti.Kuluvan vuoden syksyllä valmistuu Julkisen hallinnon ICT-strategia, joka pyrkii konkretisoimaanhallitusohjelman tietohallinnon kehittämistavoitteet.Kansanedustaja Jouni Backman jatkoi keskustelua huomauttamalla, että julkisen tietohallinnon rakennemuutoson tarpeellinen. Nyt tarvitaan kunnianhimoa viedä tietohallintoprojekteja eteenpäin. ”Toimivattaustajärjestelmät ovat edellytys tietoyhteiskunnan kehitykselle”, Backman sanoi. ”Eikä riitä, että pohditaanettä onko kunnissa tai valtiolla yhteensopivat järjestelmät. Euroopan Unionin sisälle pitäisi myös kehittääyhtenäiset järjestelmät, jos se haluaa olla kilpailukykyinen”, Backman väläyttää.

Seuraavassa puheenvuorossa Deloitte Oy:n konsultointijohtaja Markku Viitanen ruoti syitä julkisen tietohallintojohtamisenvaikeuteen. ”Julkiset organisaatiot ovat jäykempiä eivätkä jousta. Julkisella puolellaetenkin poliittinen päätöksenteko on aika etäällä”, Viitanen sanoi.Ongelmia tulee myös nopeasti muuttuvasta toimintaympäristöstä. Miten tilaajien muuttuvia tarpeita pystytääntyydyttämään? Ratkaisu on tietohallinnon sisäisessä kehittämisessä, kuten järjestelmähankkeidenläpiviennissä ja infrastruktuurin hallinnassa. ”Tietohallintojohtajan ajasta kuitenkin liian iso osa menee asioihin,jotka voisi välttää pienilläkin kehitystoimenpiteillä”, Viitanen sanoi.Ydinosaamiseen pitäisi voida keskittyä, joten jostakin on tingittävä. Iltapäivän viimeisessä puheenvuorossaSavon Voima Oyj:n talousjohtaja Olli Räsänen puhui ulkoistamisen autuudesta.”Tehokkuus yritystoiminnassa edellyttää, että jokaisen toiminnan olemassaolon merkitys punnitaan liiketoiminnantarpeiden kautta”, Räsänen sanoi. Hänen mielestään ICT-palvelut on hyvä esimerkki toiminnasta,jota useissa tapauksissa ei kannata itse tuottaa.Seminaarin keskeiseksi teemaksi nousi hyvä tietohallintojohtaminen. Tulevaisuudessa sen merkitys korostuuentisestään tieto- ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisessä ja sen kehittämisessä.

Vasen kuva: Tilaisuuden järjestäneen ICT Leaders -verkoston johtoryhmää: tiedotusvastaava Reino Myllymäki,puheenjohtaja ja tilaisuuden toinen moderaattori Anne-Maritta Talaslahti, Soile Honkanen, MerjaSavenius, Eija Karlsson ja talousvastaava Heikki Saarinen.Oikea kuva: Tilaisuuden toisena moderaattorina toimi Mika Raulas.Vasen kuva: Yleisön näkemykset asioista otettiin selville käsiohjelmaa äänestysvälineenä käyttäen.Oikea kuva: Tilaisuus päättyi coctaileihin.Tilaisuuden järjesti:Helsingin tietojenkäsittely-yhdistys Hetkyn ICT Leaders -verkosto, www.hetky.fi/ict-leadersKumppanit:Deloitte, Peltonen LMR, CxO Mentor, Dream Broker, Materna, Savon Voima ja Tietotekniikan Liitto.