16.07.2015 Views

Polkuja työelämään - Invalidiliitto.fi - Invalidiliitto ry

Polkuja työelämään - Invalidiliitto.fi - Invalidiliitto ry

Polkuja työelämään - Invalidiliitto.fi - Invalidiliitto ry

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

InvalidiliitonVaikeavammaisten henkilöidentyöllistämismenetelmien ja -mahdollisuuksienkehittämisprojekti (1998 - 2000)Hellä Neuvonen-Seppänen


Invalidiliiton julkaisuja O. 6.ISBN 952-9615-60-4ISSN 1457-1471Kuvitus: Maarit KankkunenInvapaino, Helsinki 2000


SISÄLLYS1. POLKU ON EDESSÄSI 22. KOLME TYÖLLISTYMISTARINAA 43. TUNNE ITSESI - KARTOITA TILANTEESI 83.1. Itsetuntemus 83.2. Työnhakuun vaikuttavia asioita 124. SUUNTANA TYÖELÄMÄ 164.1. Työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä 164.2. Mitä taitoja työmarkkinat arvostavat? 175. TYÖ- JA KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA 215.1. Työmahdollisuuksia 215.2. Koulutusvaihtoehtoja 276. TARVITSETKO AMMATILLISTA KUNTOUTUSTA? 316.1. Kansaneläkelaitoksen palvelut 316.2. Työeläkelaitosten palvelut 326.3. Vakuutusyhtiöiden palvelut 336.4. Sosiaalitoimen palvelut 336.5. Työvoimatoimiston palvelut 346.6. Työllistymisprojektit 367. PANOSTA TYÖNHAKUUN 377.1. Työmarkkinat ja piilotyömarkkinat 377.2. Verkostojen luominen 397.3. Työpaikkailmoitukset 407.4. Yhteydet työnantajiin 417.5. Hakupaperit 42Ansioluettelo 44Hakemus 45Avoin hakemus 477.6. Haastattelu 477.7. Palaute 497.8. Yhteenveto 508. VEERA TYÖLLISTYI 519. TIENVIITAT POLULLA VIEVÄT SINUA ETEENPÄIN 551


1. POLKU ON EDESSÄSI“Löytää elämänsä johtoaihe, löytää oma poljentonsa ja sittensoinnuttaa koko elämänsä sen mukaan, siinä kai on yksieheän elämän salaisuuksista.”- Aino KallasOlen kirjoittanut tämän oppaan Invalidiliiton vaikeavammaisten henkilöidentyöllistämismenetelmien ja -mahdollisuuksien kehittämisprojektissa (1998 - 2000). Rahaautomaattiyhdistystukee projektia. Oppaassa olen hyödyntänyt projektissa saamiani kokemuksia.Suunnittelin tämän oppaan ajatellen erityisesti tuki- ja liikuntaelinvammaisia henkilöitä. Olenkuitenkin toiveikas, että oppaasta hyötyvät kaikki, joita työn hakemiseen liittyvät asiat kiinnostavat.En kerro tässä oppaassa kaikkea työnhakuun liittyvää, mutta pitkin opasta saatvihjeitä, mistä voit hankkia lisätietoa.Vaikka työnhaussa on tärkeää tuntea työmarkkinoita, oppia tekemään hakupaperit ja tietää,miten kannattaa valmistautua haastatteluun, vielä tärkeämpää on oppia tuntemaanitseään, tietää vahvuutensa ja heikkoutensa - unelmansakin. Oppaan keskeisenä ajatuksenaonkin auttaa sinua oivaltamaan piilevät mahdollisuutesi. Et ole ajopuu, vaan voit itsepäättää aika pitkälle elämästäsi.Tavoitellessasi työpaikkaa tai toteuttaessasi unelmiasi sinulla tulee olla päämäärä, jotakohti kuljet. Kun olet tiedostanut päämääräsi - oli se mikä tahansa - tarvitset toimintasuunnitelman.Tutkimusten mukaan konkreettisesti suunnitellut asiat toteutuvat huomattavastiuseammin kuin epämääräisesti halutut. Jos unelmasi on kirjan kirjoittaminen, sinunpitää kirjoittaa siihen ensimmäinen lause. Saavutat unelmasi vain, jos itse uskot siihenja teet lujasti työtä sen hyväksi. Joskus voi käydä niin, että et saa sitä mitä haluat -vaan paljon enemmän.2


Työnhaku vaatii melkoisesti voimia. Itsetuntosi on koetteilla ja saatat masentua, jos et hetionnistu työpaikkaa saamaan. Ajattelet ehkä, että vika on itsessäsi tai vammaisuudessasi.Kuitenkin monet vammaiset ovat löytäneet paikkansa työelämässä ja toisaalta varsinkin90-luvun työttömyys on koskettanut jollakin tavoin melkein kaikkia suomalaisia.Myönteinen elämänasenne ja raikas huumorintaju ovat usein ominaisia vammaisille, jotkaovat menestyneet työssä ja elämässä. He ovat taistelijoita, jotka ovat monien vastoinkäymistenkautta raivanneet tiensä työelämään ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Samaataistelua joutuvat käymään myös ns. terveet: menestys ja mieleinen työ eivät tipahdataivaalta.Työllistyäkseen ei tarvitse kuitenkaan olla huippuosaaja tai muutenkaanerityislaatuinen. Ihan tavalliset ihmiset työllistyvät tai löytävät polun muulla tavoin hyväänelämään.Tämän oppaan tekemisessä minua on avustanut toimittaja Auli Hackman. Aulin omakohtainenkokemus vammaisuudesta, monet kommentit ja ideat tekstiin ja innostunut työotekivuista huolimatta, ovat lopulta auttaneet minua saattamaan tämän oppaan teille luettavaksi.Maarit Kankkusta haluan kiittää oppaan kuvituksesta: pikkiriikkisten vihjeiden perusteellahän loihti ajatukseni kuviksi. Lämpimät kiitokset myös kaikille muille monista vinkeistä,joita olen saanut.Opas on luettavissa myös Internetissä osoitteessa: www.invalidiliitto.<strong>fi</strong>/tiedotus/julkaisut/thopas. Olen kiitollinen palautteesta, jota voit antaa sähköpostitse: hella.neuvonenseppanen@invalidiliitto.<strong>fi</strong>tai puhelimitse: (09) 8770 3711, 040 729 0839 vuoden 2000 loppuunsaakka. Sen jälkeen yhteystietoni saa Invalidiliitosta, puh. (09) 613 191, josta myösopasta voi tilata (<strong>Invalidiliitto</strong>/julkaisumyynti).Helsingissä syyskesällä 2000Hellä Neuvonen - Seppänen3


2. KOLMETYÖLLISTYMISTARINAATyön saaminen on vammaiselle monesti kovan työn takana. Kun työhön pääsy tuntuuvaikealta, saattaa helposti olla suuri kiusaus kätkeytyä työelämältä eläkkeen suojaansilloinkin, kun haluaisi työelämään.Esimerkkinä työllistymisestä kerron sinulle Petrin ja Liisan tarinan. He ovat etsineetja löytäneetkin polkuja työelämään. Joskus he ovat kompastuneet polulla oleviin kiviinja oksiin, mutta nousseet ylös ja jatkaneet taivalta. Lisäksi IT-lehden päätoimittajaVoitto Korhonen Invalidiliitosta kertoo meille oman upean työelämätarinansa.Jääräpäätä piti opettaaPetri Ryhänen (33) sai aivoinfarktin 17-vuotiaana pelatessaan jääkiekkoa. Sairaalassainfarkti uusiutui ja hän halvaantui toispuoleisesti. Kuukaudet kuluivat pyörätuolilla liikkuenmutta toiveikkaana: Petri uskoi palaavansa jääkiekkokentille tuota pikaa, olihan jääkiekkohänelle henki ja elämä. Pelaamaan hän ei enää pystynyt, mutta veri veti jääkiekon pariin,ja Petri <strong>ry</strong>htyi junnujen jääkiekkovalmentajaksi.Elämä oli vasta alussa. Ensimmäiseksi oli opittava hyväksymään itsensä vammaisena.Petri sanookin, että ehkä hänellä oli niin kova pää, että häntä piti vähän opettaa. Hän kävilukion loppuun ja suoritti sen jälkeen Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessamerkonomin tutkinnon. Jonkin aikaa Petri oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Alusta saakkaPetristä oli selvää, että hän hankkii ammatin ja työpaikan. Hän halusi olla tasavertainenmuiden kanssa. Valmistuttuaan merkonomiksi Petri pääsi töihin jääkiekkoseuraan juniorisihteeriksi.Harrastuksesta ja tuoreesta koulutuksesta oli paikan saamisessa hyötyä.Nykyisen työpaikan saantiin Petrin vamma ei vaikuttanut mitenkään. Aluksi hän työskenteliosa-aikaisena määräaikaisessa työssä, mutta myöhemmin hänet vakinaistettiin. Petrinmielestä on tärkeää kehittää itseään. Häntä kiinnostaa muun muassa informaatioteknologiaja henkinen itsensä kehittäminen.Petri haluaa sanoa vammaiselle nuorelle: “Ole aktiivinen. Älä jää sängyn pohjalle makaamaan.Älä anna periksi!” Hänen mielestään vammautuminen on auttanut häntä suurestimuun muassa valmennus- ja joukkueenjohtajan työssä. Vammautumisen jälkeen on olluthelpompi ottaa huomioon toinen ihminen - asettua hänen asemaansa. Hän sanoo: “Jääräpääon joutunut nöyrtymään, ja se on hyvä.”4


Sitkeys palkitaan - ainakin toisinaan: Liisa ei ole antanut periksiCP-vammainen Liisa Mertala (26) on hyvä esimerkki siitä, miten sinnikkyys tuottaa tulosta.Liisalle jo liikkuminen ja itsenäisesti eläminen on ihme. Hän on joutunut taistelemaan kaikestaelämässään ja monista vastoinkäymisistä huolimatta selviytynyt aina eteenpäin.Liisa vammautui synnytyksessä, kun hänen aivonsa eivät saaneet moneen minuuttiin happea.Ensimmäiset diagnoosit olivat musertavia: lääkärit arvioivat, ettei Liisa tulisi koskaanliikkumaan. Liisan äiti ei antanut periksi; hän päätti pitää tyttärensä ja <strong>ry</strong>htyi kuntouttamaantätä saamiensa niukkojen neuvojen mukaan. Äiti liikutteli tytön käsiä ja jalkoja, ja vuodenvanhana Liisa alkoikin ottaa esineitä käsiinsä. Pikkuhiljaa sisukas tyttö rupesi liikkumaan,ja kun Liisa oli muutaman vuoden ikäinen, alkoi kuntoutuksestakin jo saada parempianeuvoja. Lopulta Liisa käveli ilman tukea.Sitten alkoi taistelu koulunkäynnistä. Kotikunnan koulutoimenjohtaja olisi mielellään lähettänytLiisan Ouluun Lohipadon erityiskouluun. Äiti kuitenkin piti päänsä ja Liisan kotona:Liisa <strong>ry</strong>htyi käymään normaalia koulua. Hän käytti pyörätuolia toiselle luokalle asti. Kokoperuskoulun ajan hänellä oli apunaan koulunkäyntiavustaja. Koulunkäynti ei kertaakaanollut itsestäänselvyys; Liisa joutui taistelemaan oikeuksistaan kerran toisensa jälkeen.Peruskoulun loputtua Liisa aloitti opiskelun Merikosken ammattikoulun akva-linjalla eli ammattiinvalmentavassa koulutuksessa. Täällä hän suoritti autokoulun. Sitten oli vuorossaMerikosken kauppakoulu, jonka jälkeen Liisa muutti opiskelukaupunkiinsa Ouluun omaanasuntoon.Ammatin etsiminen vaati taas sitkeyttä ja jatkuvaa kamppailua vammaispalvelujen saamiseksi:viiden kuukauden työkokeilu, sitten henkilökohtaisena avustajana Rajamäellä. Tulkkipalvelun,taksiseteleiden ja muiden vammaispalvelujen saanti töksähteli jälleen, ja asiatnytkähtivät eteenpäin vasta, kun Liisa jäi työttömäksi.Seuraavaksi Liisa pääsi Kynnys Ry:n järjestämään vertaisneuvojakoulutukseen, sai Kelaltatietokoneen ja aloitti vammaispalvelussa työharjoittelun. Tämän jälkeen seurasi opiskeluOhjaus- ja neuvontatyön jatkolinjalla.Tällä hetkellä Liisa työskentelee työllistämistuella toimistotehtävissä sosiaalitoimistossa.Taistelu kuntoutuksesta jatkuu yhä. Liian usein Liisa on kohdannut välinpitämättömyyttä,tietämättömyyttä, neuvottomuutta, mutta saanut myös paljon tukea elämänsä varrella. “Eisaa antaa periksi”, tuumii Liisa ja jatkaa: “Elän mielestäni rikasta elämää. Tunnen erilaisiaihmisiä, joita en välttämättä tuntisi, jos olisin terve.”5


Näyttöä 33 vuotta:Toimittaja tarvitsee vain päätä ja käsiäOpettajan virasta luopuneelle nuorelle toimittajalle oli kova paikka vammautua loppuiäkseen.Työmatkalla sattunut auton liukastuminen sohjoiselta tieltä johti minut pyörätuoliin25-vuotiaana vuonna 1967. Sitä ennen 10 kuukautta naimisissa, velaksi ostettu asuntoharteilla, ei lapsia...Mutta kun leikkauksen jälkeen sain lääkäriltä myöntävän vastauksen oletukseeni, että jalatovat lopullisesti pois pelistä, alkoi valjeta: enhän minä sanomalehden toimitussihteerinäkääntarvinnut kuin päätä, käsiä sekä hyvää yhteistyötä toimituksen, kirjeenvaihtajien, konttorinja kirjapainon kanssa.Vakuutusalan kuntouttamiskeskuksen VKK:n Aulikki Kananojan ja myöhemmin kolleganakintoimineen Tuulikki Reinikaisen (molemmat minua opastaneita kuntoutusneuvojia) kanssakävimme entisessä työpaikassani Karjalan Maassa Joensuussa toteamassa, että paluutaei ole: vanha talo ilman hissiä. Edessä oli joko ammatinvaihto, paluu opettajaksiesteettömään kouluun tai - jospa sittenkin toimittajaksi johonkin?Koska jo opettajana tein sivubisnestä lehtiasiamiehenä, jatkoin sitä puhelimitse - ja melkoisellatarmolla: 12 parhaan joukossa koko maassa. Samalla etsin muita vaihtoehtoja.Kävin Åke Skiöldin piirustuskurssin, perehdyin kultasepän ammattiin tuttavan liikkeessä,osallistuin kirjanpitokurssille, tein kirjallisuusarvosteluja, olin Helsingin Sanomienviikonlopputoimittaja kotimaakunnassani.Vuoden kuluttua liityin osakkaaksi pieneen yritykseen, jota vedin vuoden päivät. Kaksi paikallislehteä,yhden uuden ja kaupunkilehden perustaminen sekä kirjapainon kehittäminenolivat mieluisia haasteita. Sitten seurasi muutto Helsinkiin ja Yhtyneisiin Kuvalehtiin 1969.Valoladontaa varten perustetussa oikoluku- ja kielentarkastuskeskuksessa meni kolmevuotta. Lisäksi olin henkilöstölehden päätoimittaja ja joidenkin lehtien freelanceavustaja.Kamerakin istui hyvin käteen.Samaan aikaan alkoi osallistuminen vammaistyöhön ja -urheiluun: toimikuntia, johtokuntia,kilpailemista, tiedottamista, matkustelua. Vuodet 1972 - 1979 menivät WSOY:ssätiedottajana ja henkilöstölehtien päätoimittajana. Se oli upeaa aikaa suurkustantamon leivissä,jossa kirjallisuuden, viestinnän ja graa<strong>fi</strong>sen teollisuuden kokonaisuus avautui. Aikaaoli myös yhdistystoimintaan.Maisteltuani välillä sanomalehden tekoa toimitussihteerinä porvoolaisessa Uusimaassasain kutsun nykyiseen työpaikkaani <strong>Invalidiliitto</strong>on 1981. Vuosi meni kansainvälisen vammaistenvuoden tiedottajana, sitten tiedotus- ja julkaisuosaston päällikkönä ja lehtien päätoimittajana,jona yhä olen. Jos on mukavia muistoja aikaisemmista hommista, nämäviimeiset 20 vuotta ovat kuitenkin olleet parhaat. Motiivi on ollut korkealla. Työn ja vapaaajaneroa on ollut vaikea nähdä. Monille malli ei sovi, minulle se on ollut itsestäänselvyys.Ilman hyvää peruskuntoa en olisi vaikean selkäydinvamman kanssa työelämässä pärjännyt.Työ ja vähän muukin meno on vaatinut pitkiä päiviä, joskus punnerrusta voimien äärirajoilla.Siksi annankin vinkin: pidä itsesi solakkana ja liiku! Minulle entisenä voimistelijana,6


hiihtäjänä ja palloilijana ovat nyt pyörätuolissa sopineet voimailu (penkkipunnerrus), uinti,lenkkeily erikoistuolilla ja kuntopyörä. On siinä samalla voinut hieman kilpailuviettiäkin tyydyttää.Lapset ovat nyt maailmalla, eläkeikä lähestyy. Sitkeyttä on tarvittu kahden ensimmäisen javaikeimman vuoden jälkeen vammaisena sekä työ- että yksityiselämässä. Onneni lieneeollut esteetön mediamaailma; ehkä myös muista välittäminen, halu vaikuttaa. Myöspositiivisuutta sekä oman ja muiden erilaisuuden arvostamista, on tarvittu.Mitä elämäni olisi ollut ilman vammaa? Maakuntalehdessä edelleen? Yrittäjähenkisenäehkä luomu- ja viinitila siinä sivussa? Karjalaiskulttuurin ystävä? Esteetön vene olisi varmastijäänyt suunnittelematta, mutta kotiviiniä tekisin todennäköisesti myös seisaaltaan.Maailmaa en olisi missään tapauksessa nähnyt niin paljon kuin vammaistyössä. Tyydytystäkaikessa vajavaisuudessakin tuo myös se, että pikkutraktorin avulla leikkaan yhäporvoolaisen tonttini nurmen ja pusken talvella lumet. Mutta katolle en ole yrittänyt.Voitto KorhonenIT-lehden päätoimittaja<strong>Invalidiliitto</strong> <strong>ry</strong>7


3. TUNNE ITSESI - KARTOITATILANTEESIOn vaarallista unelmoida, sillä unelmat voivat muuttua todeksiTyönhaku onnistuu parhaiten, kun se perustuu omien toiveiden, vahvuuksien ja mahdollisuuksientarkasteluun ja niiden yhteensovittamiseen. Mieti, millaista elämäsi on nyt jamillaista toivot sen olevan esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua. Suunnittelussaauttaa se, että arvioit uudella tavalla vahvuuksiasi, heikkouksiasi, uskomuksiasi ja niitätavoitteita, joita haluat asettaa elämällesi. Suunnitelmia tehdessäsi tarvitset myös tietoasinua kiinnostavista ammateista tai työtehtävistä ja alan työympäristöstä. Hyvä suunnitelmavaihtoehtoineen auttaa sinut oikealle polulle kohti työelämää. Valmistaudu siihen, ettätyönhakuprosessi on joskus pitkä; se vaiva kuitenkin kannattaa nähdä.3.1. ItsetuntemusItsetuntemus ja itsetuntoSuomalaiseen kulttuuriin sanotaan kuuluvan heikko itsetunto. Luotamme helposti kaikkeenkielteiseen, mitä ystävät, tuttavat, esimiehet meistä sanovat, mutta monesti meidänon vaikea ottaa ansaittua kiitosta tai kohteliaisuutta vastaan; sitä vastoin usein vähättelemmesaavutuksiamme. Heikko itsetunto saattaa johtua siitä, että emme tunne itseämme:emme tunnista heikkouksiamme ja vahvuuksiamme, emme uskalla unelmoida - saatikkasitten toteuttaa unelmiamme. Kuinka moni on haaveillut vaikkapa näyttelijän työstä,mutta ei ole uskaltanut lausua ääneen: “Minusta tulee näyttelijä.” Ne, jotka uskovat itseen-8


sä, joskus epärealistisestikin, onnistuvat usein saavuttamaan sen, mitä haluavat. EsimerkiksiKirsti Paakkanen kertoo menestyksensä taikavoiman olevan siinä, että hänenvanhempansa pitivät häntä ihmelapsena. Hän alkoi uskoa siihen itsekin ja <strong>ry</strong>htyi ponnekkaastitoteuttamaan unelmiaan.Mutta itsetuntoakin voi oppia! Opettele tuntemaan itsesi ja hyväksymään itsesi sellaisenakuin olet - ainutlaatuisena ihmisenä. Ajattele myönteisesti ja kiinnitä huomiota onnistumisiin,mutta hyväksy myös pettymys ja suru. Hyvän elämän syvin salaisuus piilee mielestänikyvyssä rakastaa sekä muita että itseään. Friedrich Georg Junger on sanonut: “Pisarahyvyyttä on enemmän kuin tynnyrillinen tietoa.” Me kaikki erehdymme ja loukkaamme toisiammejoskus, mutta jos pystyt antamaan anteeksi sekä omat virheesi että muiden loukkaukset,poistuu hartioiltasi suuri katkeruuden tai kaunan taakka ja avaa sinulle uusia mahdollisuuksia.Vinkkinä suosittelen, että hankit kauniin päiväkirjan tai kalenterin, johon merkitset jokapäivä tapahtuneet hyvät asiat ja vain ne. Voit yllättyä miten paljon myönteisiä asioitapäivän mittaan tapahtuu. Huomaat myös, että ikävät asiat saattavat näyttää myönteisenpuolensa ajan kuluessa.Millainen olen?Minua on elämän katseleminen aina ilahduttanut- Friedrich Georg JungerMillainen ihminen sinä mielestäsi olet? Opit tuntemaan ominaisuuksiasi esimerkiksi kirjoittamalla,miten olet reagoinut ja käyttäytynyt erilaisissa tilanteissa. Pohdi myös,millä tavoin tilanteen herättämät ajatukset ovat vaikuttaneet tunteisiisi. Jos todellahaluat kehittyä, ota rohkeasti vastaan ympäristöstä tulevaa palautetta, sekä myönteistäettä kielteistä. Itsetuntemus lisääntyy elämänkokemusten myötä ja niistä oppimalla. Muista,että ruusussakin on piikkejä ja piikit osaltaan selittävät ruusun lumovoiman.Entäpä, jos tutustut itseesi kirjoittamalla elämäkerran? Kirjoittaminen auttaa sinua jäsentämäänajatuksiasi. Kynänkäyttäjänä sinun ei tarvitse olla sanaseppä. Riittää, kun kerrotyksinkertaisesti ja rehellisesti elämästäsi. Kerro elämäkerrassasi asioita, jotka ovatvaikuttaneet merkittävästi elämääsi ja valintoihisi. Näitä asioita voivat olla muun muassakoulutus, työkokemus, harrastukset ja henkilökohtaiset tapahtumat. Oma elämäkertatuo esiin hyödyllistä tietoa myös arvoistasi ja motivaatiostasi. Mieti jokaisen valinnankohdalla, miksi valitsit niin kuin valitsit, mitä siitä opit ja miten se vaikutti elämääsi.Kerro myös huonoista kokemuksistasi. Usein epäonnistumiset ovat kasvattavia ja antavathaasteita tulevaan.Kun olet miettinyt luonteenpiirteitäsi ja käynyt ratkaisujasi läpi, selvitä itsellesi, millainenolet <strong>ry</strong>hmän jäsenenä. Tiimityö on levinnyt kaikkialle. Siksi on tärkeää tunnistaa omat<strong>ry</strong>hmäroolinsa. Mikään rooli ei ole toista huonompi, vaan kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan, niintyöyhteisössä kuin sen ulkopuolellakin.Halutessasi voit testata <strong>ry</strong>hmäroolisi esimerkiksi: www.icl.<strong>fi</strong>/cgi-bin/roolitesti.plOletko eniten kokooja, takoja, keksijä, tiedustelija, tekijä, diplomaatti, arvioija vai viimeistelijä?9


Waterloon yliopiston urasuunnitteluoppaassa on mm. persoonallisuuteen, asenteisiin jaarvoihin liittyviä itsearviointitehtäviä: www.adm.uwaterloo.ca/infocecs/CRC/manualhome.html.Lisäksi testejä persoonallisuuteen, älykkyyteesi, työhön ja ihmissuhteisiin liittyvistäaihepiireistä voit löytää: www.queendom.com/tests/typea.html, www.vanguard.edu/psychology/webtesting.html, www.psychtests.com/tests2.html, www.helpself.com/quiz.htm, www.ncf.carleton.ca/~cr975/testing.html, www.davideck.com/, www.2h.com/Tests/personality.phtml, www.quizbox.com/parsonality/test6.htm, www1.wiwo.nl/innerself/infotest.htm, www.utne.com/azEq2.tmpl.LukuvinkitItsetuntemukseen ja itsensä kehittämiseen liittyvää kirjallisuutta:Carlson, Richard: Älä hikeenny pikkuasioista. WSOY. Juva. 1990.Sata selkeää ohjetta stressittömämpään elämään.Jeffers, Susan: Turha arkuus pois. Karisto Oy. Hämeenlinna. 1989.Teoksen keskeisenä ajatuksena on, että elämää voi muuttaa muuttamalla ajatustapojaan:pelkää, jos pelottaa, mutta toimi silti. Kirja on erityisesti naisille suunnattu.Covey, Stephen: Tie menestykseen: 7 toimintatapaa henkilökohtaiseen kasvuun jamuutokseen. Gummerus. Jyväskylä. 1997.Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää; oikotietä ei ole. 7 toimintatapaa: 1. ole proaktiivinen,2. aloita tavoite mielessäsi, 3. pane asiat tärkeysjärjestykseen, 4. tähtää siihen, että kumpikinvoittaa, 5. yritä ensin ymmärtää ja sitten tulla ymmärretyksi, 6. hyödynnä synergiaa,7. teroita saha.Frankl, Viktor, E: Elämän tarkoitusta etsimässä. Keuruu. 1980.Kirjassa kerrotaan siitä, kuinka elämällä pitää olla tarkoitus. Tarkoitus löytyy, kun ihminenon vapaa kaikissa olosuhteissa valitsemaan omat reaktionsa ja oman suhtautumistapansavallitseviin olosuhteisiin. Kun ihminen löytää elämänsä tarkoituksen, hän ei enää pelkääelämää eikä kuolemaa.Fredenholm, Axel: Näin olen kuullut. Karisto Oy. Hämeenlinna. 1989. Axel Fredenholmon matkalla intialaisen mestarin kanssa. Matkan aikana hän tallettaa mestarin ajatuksia:“Ajatukset ovat eläviä ja vaikuttavia olentoja. Ajatteluun liittyy vastuu. Ajatuksessa ja mielikuvituksessaluot tulevan kohtalosi.” “Käytä päiväsi hyvin, sillä se ei koskaan tule takaisin.”“Jos ruusut versovat sydämessäsi, muutut itsekin ruusuksi. Jos satakielet laulavatsielussasi, olet itsekin satakieli.”Furman, Ben: Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. WSOY. Juva.1997. Elämästä voi tehdä monenlaisia tarinoita. Ei tarvitse jäädä jumiin lapsuuden epäonnistumisentarinaan. Jälkeenkin päin voi tarinaa muokata mieleiseksi ja ehkätodellisemmaksikin. Monet epäonnistumiset ovatkin saattaneet olla elämässä mitä suurimpiavoimavaroja.NLP mielikirja. Kuinka muuttaa mieltään. Toim. Toivonen, V-M & von Harpe, P. FörlagsAb ai-ai Oy ja Suomen NLP-yhdistys. Hakapaino Oy. Helsinki. 1995. Kirjan lähtökohtanaon, että teemme kaikki kokemuksemme ja suuren osan ruumiillisista tuntemuksistammeja oireistamme itse. Kirjasta voi oppia, miten kokemus muuttuu mielteitä muuttamalla,10


miten voimme muuttaa taitojamme selvittämällä millaisilla mielleketjuilla taitomme tuotamme,kuinka uskomukset vaikuttavat elämäämme ja miten uskomuksia voidaan muuttaa.Kirjan ajatuksena on, että kaikilla ihmisillä on jo ne voimavarat, mitä he tarvitsevatitselleen tärkeiden muutosten tekemiseen. Toisaalta, kun omaa maailmankuvaa pidetääntotena, kavennetaan todellisuus omaksi käsitykseksi todellisuudesta.Peal, Norman, Vincent: Sen teet mihin uskot. Karisto Oy:n kirjapaino. Hämeenlinna.1992. Kirja on pohjasävyltään hengellinen myönteisen ajattelun kirja....On helppoa itkeä hävinneensä - ja kuolla,on helppoa luopua leikistä ja <strong>ry</strong>ömiä pakoon,mutta taistella silloin kun toivoa ei näy- sehän on parasta peliä.Ja vaikka palaat jokaisesta ankarasta kamppailustamurtuneena ja lyötynä ja arpisena,niin yritä vielä kerran - kuolla on niin helppoa.Eläminen se vaikeata on.Mistä unelmoin ja mikä unelmissa lumoaa?Ihminen matkustaa maailman ympäri etsien tahtomaansa - palaa kotiin ja löytää sen- George MooreTiesitkö jo pienestä pitäen, mitä työtä haluat tehdä vai oletko ohjautunut työtehtäviisisattumalta? Usein emme tiedä, mitä haluamme, mutta kuka tietäisi paremmin toiveistammeja unelmistamme kuin me itse. Kirjoita paperille toiveesi ja unelmasi jamieti, mikä niissä sinua lumoaa. Kirjaa kaikkein mielettömimmätkin haaveet ja vastamyöhemmässä vaiheessa punnitse, missä muussa työssä voisit toteuttaaunelmatyössäsi tarvittavia taitoja.Oletetaan, että sinua kiinnostaa näyttelijän työ siksi, että pidät esiintymisestä - voit tavoitellajoko näyttelijän ammattia tai muuta sellaista ammattia, jossa voit ilmaista itseäsi. Taijos olet halunnut opettajaksi, niin monissa muissakin töissä voi auttaa ihmisiä oppimaan.Mitä osaan?Pystytkö kertomaan, mitä kaikkea osaat? Se voi tuntua vaikealta. Osaamisen tunnistamisessaauttaa vahvuuksien listaaminen paperille. Kun kartoitat vahvuuksiasi, pohdi myös,miten nämä vahvuudet ovat ilmenneet. Jos olet hyvä kielissä, kerro missä olet kieltäkäyttänyt. Esimerkiksi: “Olen hyvä englannissa. Kouluopiskelun lisäksi olen käyttänyt sitäkansainvälisillä leireillä, joihin olen osallistunut useana kesänä. Leireillä olen tutustunutihmisiin, joiden kanssa olen ollut kirjeenvaihdossa englanniksi.”HarrastuksetHarrastuksesta saatu erityisosaaminen voi olla ratkaiseva tekijä työntekijää valittaessa.Varsinkin, jos sinulla on vähäinen työkokemus, voivat harrastuksissa opitut taidot ja tiedotolla avuksi työpaikan saamisessa. Arvioi, miten omat harrastuksesi voisivat olla hyödyksityöelämässä.11


KoulutusOsaamista olet saanut myös koulutuksesta. Listaa saamasi koulutus ja mieti, mitä oletoppinut. Älä unohda lyhyitä koulutuksia ja seminaareja, jos niistä on ollut sinulle hyötyä.Usein esimerkiksi lopputyön tekeminen on ollut monin tavoin hyödyllinen.TyöhistoriaOsaamisen selvittäminen auttaa sinua selkiyttämään ja laajentamaan ajatuksiasi jasuunnitelmiasi. Kirjaa jokainen työsuhteesi paperille ja mieti, mitä työssäsi olet oppinut,mistä töistä olet pitänyt ja mitä olet saanut aikaiseksi. Kun olet selvilläosaamisestasi ja kiinnostuksen kohteistasi, sinun on helpompi markkinoida itseäsi työnantajalle.Missä haluan kehittyä?On tärkeää tunnistaa myös kehittämisalueensa. Valitse kehittämisen kohteeksi taitoja,joita tarvitset haaveilemassasi työssä: kaikessa ei tarvitse olla hyvä. Jos et tarvitsetyössä kieliä, ei kielitaidon parantaminen ole ensisijaista, vaikka ei siitä mitään haittaakaanole. Paitsi osaamisen puutteet, myös luonteenpiirteet voivat olla kehittämisen kohteina:herkästi reagoivan olisi joskus hyvä laskea kymmeneen tai hiljaisen sanoa mielipiteensä.Kuitenkin myös mielestäsi “huonot” luonteenpiirteet ovat joissakin tilanteessa hyviä. Esimerkiksiherkästi reagoiva osaa usein tarttua sattuman tuomiin tilaisuuksiin tai hiljaisempivoi hyötyä siitä, ettei reagoi jokaiseen tuulenpuuskaan vaan odottaa sopivampaa hetkeä.Kirjoita paperille vahvuutesi ja heikkoutesi ja puntaroi, millä tavoin vahvuutesiovat heikkouksia ja heikkoutesi vahvuuksia.Mieti:• mitä työtä haluaisit tehdä• mitä taitoja työ vaatii• mitä taitoja sinulla jo on• mitä pitäisi vielä osata• mitä sinun pitäisi tehdä saadaksesi puuttuvat taidot.3.2. Työnhakuun vaikuttavia asioitaYK:n yleisohjeiden mukaan kaikilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus työhön, myösvammaisilla. Työn tekeminen palvelee useampia tarpeitamme. Sosiaaliset suhteet, aktiivinenelämänote, kykyjen ja taitojen käyttämisen tuoma tyydytys, elämäntarkoitus ja haasteellisuusovat asioita, joita työ voi meille antaa. Kuitenkin tuki- ja liikuntaelinvammaisillatyönhakijoilla on monia esteitä voitettavanaan. Näitä voivat olla muun muassa• pelko tuntemattomasta: vakiintunut tilanne on turvallinen• työnhakuun lähteminen on riskin ottamista: voi tulla torjutuksi tai menettääsosiaalisia etuuksia12


• työnhakuun ei ole riittävää motivaatiota, kun aika kuluu muutenkin• pelko ja epävarmuus työnhakuun liittyvissä asioissa• työkokemuksen puute: ammattitaitoa ei ole päässyt syntymään• puheet työelämän kovuudesta saattavat pelottaa• vammasta aiheutuvat haitat ja pelko siitä, ettei pärjää• työpaikan tilojen sopimattomuus vammaiselle.Pärjäänkö?Jos työnhakuasi estää pelko siitä, ettet pärjää työssä, punnitse, onko sinun viisastaensin kartuttaa taitojasi ja vasta sitten hakeutua työhön. Taitosi ovat ehkä ruostuneetetkä näin ole välttämättä kilpailukykyinen kaikkien hakijoiden kanssa. Muista kuitenkin, ettätyössä olevatkaan eivät ole täydellisiä osaamisessaan. Joskus sinun on uskaltauduttavahakemaan työtä, ja myös työtä tekemällä voit oppia nopeasti puuttuvat taidot.Ammatinvalinnanohjaus tukee sinua vahvuuksiesi ja heikkouksiesi selvittämisessä ja tietopalveluauttaa löytämään tietoa koulutuksesta.Tutki, millaiset ovat työmarkkinat sinua kiinnostavalla alalla. Voit keskustella jonkunmieleistäsi työtä tekevän kanssa alan vaatimuksista tai selvittää muulla tavoin työnantajienvaatimuksia. Täten voit arvioida omia mahdollisuuksiasi suhteessa työnantajien vaatimuksiin.Tarvitsetko vaikean vammaisuuden vuoksi keskimääräistä enemmän tukea työnhakuunliittyvissä asioissa? Ei ole ehkä helppoa löytää juuri sinun kykyihisi sopivaa työtä. Sillointyökokeilu, työhönvalmennus tai tuettu työllistyminen voi edesauttaa sopivan työn löytymistä(lisätietoja kappaleessa 5.1.).LukuvinkitPrashning, Barbara: Eläköön erilaisuus, oppimisen vallankumous käytännössä. Paremmanelämisen, oppimisen ja työskentelyn opas. Atena kustannus.1996 (alkuperäinenteos). Kirja esittelee monipuolisesti erilaisten oppimistyylien taustoja, antaa mahdollisuudentestata ja tunnistaa oma tyyli ja tarjoaa runsaasti virikkeitä oman oppimisen ja työskentelynkehittämiseksi.Hintikka, Anna-Maija, Strandén, Kaisa: “Tyhmästä ja laiskasta Einsteiniksi - näin autatlukivaikeuksista”. Helsingin seudun erilaiset oppijat <strong>ry</strong>. HERO. Opetushallitus ja Edita.Helsinki.1998. Kirjan tarkoituksena on viimeisimpien tietojen ja kokemusten kerääminenja välittäminen lukivaikeuksien havaitsemisesta. Tärkein anti lienee kuitenkin kirjanantamissa ideoissa auttamiseen ja kasvun tukemiseen. Kirja on erityisen helppolukuinen.Jos sinulla on oppimisvaikeuksia, voit saada neuvoja esimerkiksi Hero:sta (Helsingin seudunerilaiset oppijat <strong>ry</strong>), puh. (09) 6869 3500.Mikä työssä tärkeää?Selvitä itsellesi, mitkä asiat ovat sinulle työssä tärkeitä. Onko tärkeää kenties hyväpalkka vai mielenkiintoinen työ? Miten paljon valintoihisi vaikuttaa työympäristö tai työpaikkaedutvai haetko töihin sosiaalisten suhteitten vuoksi? Ei ole haitaksi miettiä sitäkään, mitkäasiat ovat elämässä tärkeitä. Työssään viihtyy parhaiten silloin, kun omat arvot ovatsopusoinnussa työtehtävän kanssa.13


Työssä jaksaminenJoskus voit joutua arvioimaan, miten vamma tai sairaus vaikuttaa työssä jaksamiseen.Ota tällöin huomioon erilaiset työmahdollisuudet: aina ei tarvitse etsiä kokopäivätyötä.Esimerkiksi työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla voit selvittää omaa jaksamistasi.Vamman aiheuttamat rajoitteetArvioi, miten vamma rajoittaa työntekoasi ja selvitä, millaisia apuvälineitä tai muutatukea työhön voisit saada. Hae ensisijaisesti sellaista työtä, jossa vamma ei oleellisestivaikuta. Työkokemuksen puuttuessa voit esimerkiksi työkokeilun avulla selvittää niitä työtehtäviä,joihin uskot kykeneväsi. Työhön liittyvät mielikuvat, joita sinulla on, konkretisoituvattyökokeilun aikana. On mahdollista, että pystyt paljon enempään kuin uskotkaan tai sittenjoudut madaltamaan tavoitteitasi. Työkokeilu antaa sinulle varmuutta hakea myöhemminpalkkatyötä.Työnantajan asenteetOlet ehkä hakenut ahkerasti töitä, mutta aina on tullut seinä vastaan. Tehtäviin on löytynyttyönantajan mielestä sinua sopivampi henkilö tai hän ei ole uskaltanut palkata vammaista.Voit yrittää vaikuttaa työnantajan asenteisiin paitsi osaamisellasi niin myös antamalla työnantajalleoikeaa tietoa siitä, mitä vammaisen palkkaaminen työnantajalta vaatii. Luontevintapa vaikuttaa työnantajan asenteisiin on olla itse sinut vammansa kanssa ja hyväksyäitsensä.Vatesin Internet-sivuilta voit löytää Oppaan työnantajille: www.vates.<strong>fi</strong>.SosiaaliturvaTyötä hakiessasi sinua saattaa askarruttaa työssäolon vaikutus toimeentulosi. Jos oleteläkkeellä, ehkä mietit, miten käy eläkkeen tai asumistuen. Vaikka sosiaaliturva ei ainatyöhön kannustaisikaan, älä luovuta ennen kuin selvität itsellesi työhönmenon vaikutuksetsosiaaliturvaan, sosiaalisiin suhteisiin ja elämänlaatuun. Palkka ei aina olekaikkein merkitsevin asia, jos toimeentulo on muuten kunnossa.Sosiaaliturvaan liittyvistä asioista saat tietoa Kelasta: www.kela.<strong>fi</strong> tai eläkelaitoksestasi.Lisäksi esimerkiksi VATES-säätiön sosiaaliturvakanavalta (www.vates.<strong>fi</strong>) voit kysyä sinuaaskarruttavia asioita. Invalidiliiton kotisivuille (www.invalidiliitto.<strong>fi</strong>) on myös koottu tietoa sosiaaliturva-asioista(Pieni sosiaaliturvaopas). Lisäksi <strong>Invalidiliitto</strong> on julkaissut Taina Innasenlaatiman oppaan Ammatillisen kuntoutuksen tukimuodot.14


Kaksi listaa: miksi työhön - miksi eiOletko vieläkin epävarma toiveistasi? Haluatko töihin vai onko elämäsi rikkaampaa ilmantyötä? Tee siinä tapauksessa kaksi listaa, joista toiseen kirjoitat, miksi haluat mennä töihinja toiseen, miksi et halua ottaa työtä vastaan. Vertaillessasi näitä listoja löydät itsellesisopivan ratkaisun. Mieti työhönmenoa taloudelliselta, sosiaaliselta ja myös siltä kannalta,mitä työ sinulle merkitsee. Usein työnhaussa suurimpana esteenä ovatkin omat asenteet.Ennen kuin haet töitä sinun on hyvä tietää, haluatko todella töihin ja millä ehdoilla haluattöitä tehdä.Miten töitä kannattaisi hakea?Osaatko mielestäsi hakea töitä vai tarvitsetko työnhakuun tukea ja opastusta? Useimmitenkeskustelu tai muu tuki auttaa sinua eteenpäin. Voit mennä ammatinvalintapsykologinjuttusille, lukea työnhakuoppaita tai selvittää, onko paikkakunnalla käynnissätyöllistymisprojektia. Opastusta työnhakuun saat myös työvoimatoimiston työnhakukursseiltatai ohjaavasta työvoimakoulutuksesta. Silti työnhakuoppaiden lukemista tai työnhakupapereidenkirjoittamistaitoa ei kannata yliarvioida. Usein riittää, että olet oma luonnollinenitsesi ja osoitat osaamisesi siihen työhön, mitä olet hakemassa.Työnhaku- ja urasuunnitteluoppaita voit lainata kirjastosta tai ostaa kirjakaupasta. Myöstyövoimatoimistossa saattaa olla lainakappaleita. Hakusanoilla voit etsiä opastusta työnhakuunja urasuunnitteluun myös Internetistä. Seuraavassa joitakin Internet-linkkejä:heti2.tieto.net/hakuopas, helsinginsanomat.hosting.tietovalta.<strong>fi</strong>/oikotie_apps/uraopas/index.asp, www.mol.<strong>fi</strong>/tho/, www.apaja.helsinki.<strong>fi</strong>.LukuvinkitKahri, Kyttänen, Rautonen, Vainio: Töitä on! Työnhaun ja urasuunnittelun opas. WSOY. Juva. 1994Tämä urasuunnitteluopas on tarkoitettu erityisesti vastavalmistuneille akateemisille, mutta sopii myösmuille.Lampikoski, Timo: Urasuunnittelun opas. Tulevaisuus mahdollisuutena. WSOY. 1998.Haapalainen, Nikkilä: Avaimet työelämään. Nuoret työssä. Veltos. 1999. Nuorille suunnattu opas,jossa käsitellään muun muassa työnhakuasioita, työsopimusta, työntekijän oikeuksia javelvollisuuksia, työaikaa, etuuksia, työn päättymistä, oppisopimusasioita ja työharjoittelua.15


4. SUUNTANA TYÖELÄMÄSanoin opettajalle: “Näytä minulle tikkaat, että voin kiivetä taivaisiin.”Hän sanoi: “Sinun pääsi on nämä tikkaat, vie pääsi jalkojesi alle.”- Dzahl ad’din Rümi4.1. Työllistymiseen vaikuttavia tekijöitäTyöllistyminen ei ole aina pelkästään itsestä tai omista peloista kiinni, vaan siihen vaikuttavatmonet vammaan liittymättömät tekijät. Näitä ovat muun muassa kulttuuri, yhteiskunnanrakenne ja työvoiman kysyntä. Työmarkkinoille pääsemiseksi ja siellä pysymiseksivammaiselta vaaditaan usein enemmän kuin muilta: pitäisi löytää sopiva työ, jossa onkilpailukykyinen ns. terveitten kanssa.Työnantajille tehdyn kyselytutkimuksen (Pitkänen 1999) vastauksissa painottuvat vammaistenhenkilöiden oman aktiivisuuden, myönteisen asennoitumisen ja oma-aloitteisuudentärkeys. Huomiota kiinnitettiin paitsi vammaisten kykyihin, myös fyysisen ympäristön suomiinmahdollisuuksiin, työtovereiden asennoitumiseen sekä myös taloudellisiin resursseihinpalkata vammainen henkilö. Joidenkin työnantajien mielestä vammaiset ovat työntekijöinäahkeria ja tunnollisia ja joidenkin mielestä samanlaisia kuin muutkin, ottaen huomioonjotkin erityisjärjestelyt.Ville Vuosara, 29-vuotias pyörätuolia käyttävä liikuntavammainen tradenomi, korostaa ammattitaitoa,erityisosaamista ja aktiivisuutta. Hänen mielestään vammainen ei saisi odottaamuilta liikaa apua työllistymiseen, vaan hänen pitäisi pystyä terveeseen kilpailutilanteeseen:etsiä itse koulutusta, hakea työpaikkaa ja suoriutua työhaastattelusta. Väitteen,ettei vammainen pääse työpaikkahaastatteluun, hän kumoaa kokemustensa perusteella.Työkokemusta hänelle on kertynyt muun muassa lähettinä, opettajana, toimistotyöntekijänä,projektisihteerinä ja myyntipäällikkönä.Tärkeimpiä vajaakuntoisten työllistymisen edellytyksiä ovat:• ammattitaito• aktiivisuus ja sosiaaliset taidot, itsensä markkinointitaito• fyysisen ympäristön sopivuus vammaiselle, hyvät työvälineet,työn sopivuus• ennakkoluulojen poistaminen, työnantajan moraali ja ihmiskunnioitus• eläkepolitiikka• työnantajan mukaansaanti vammaisten työllistämiseen,hyötyjen huomaaminen• työyhteisön tasavertainen suhtautuminen ja työympäristön motivointi.(Pitkänen 1999)16


Parhaimmat edellytykset työllistymisellesi ovat silloin, kun ammatillinen osaamisesi onajan tasalla, olet itse aktiivinen työnhaussasi ja olet mielessäsi päättänyt työllistyä. Sosiaalisettaidot, hyvä itseluottamus ja monipuolinen peruskoulutus ovat eduksi. Kun luotatitseesi, muutkin luottavat sinuun. Myös persoonallisuus vaikuttaa valintoihin. Työnantajamiettii, miten hakija soveltuu työyhteisöön ja millainen hän on ihmisenä. Viime kädessävalinnat usein tehdään “musta tuntuu” -menetelmällä. Nykyään puhutaan paljon henkilökemiasta- eikä sen vaikutusta myöskään sovi vähätellä. Työhön ei valita taidollisestiparasta vaan työhönottajan mielestä sopivin.Työkokemuksen puuttuessa kannattaa panostaa koulutuksen aikaiseen työharjoitteluunja myös lyhytaikaisiin työtehtäviin. Työkokeilu on yksi keino, jolla voit selvittää itsellesiosaamistasi/jaksamistasi ja lisäksi työkokeilun avulla voit vakuuttaa työnantajalle, että vammaisuudestahuolimatta kykenet työhön. Voit hyödyntää yhteiskunnan luomiatyöllistymismahdollisuuksia, mutta älä silti unohda oman aktiivisuuden merkitystä työnsaamisessa, oli sitten kyseessä työ avoimilla työmarkkinoilla tai joku muu vaihtoehto.Työllistymiseen vaikuttavia asioita:• ajan tasalla oleva ammattitaito, monipuolinen osaaminenja hyvä peruskoulutus• aktiivisuuden osoittaminen: mitä saanut aikaan• omaan osaamiseen luottaminen ja oppimiskykyyn uskominen,halu kasvaa ja kehittyä• usko siihen, että voi vaikuttaa elämäänsä• persoonallisuus: etsitään hyviä tyyppejä, myönteinen perusasenne• itsetuntemus, itseluottamus, itsenäisyys• tiimityötaidot, sosiaaliset taidot, oma-aloitteisuus• aktiivisuus työnhaussa: tahto työllistyä, lannistumattomuus• työnantajien asenteet ja omat asenteet.4.2. Mitä taitoja työmarkkinat arvostavat?Työmarkkinat ovat muuttuneet vakaista epävakaiksi ja työsuhteet ovat yhä enenevässämäärin määräaikaisia ja usein projektiluonteisia. Monipuolinen ammatillinen osaaminenon arvostettua. Vaikka uran suunnittelu on vaikeampaa kuin ennen, se on myös entistähaasteellisempaa. Nykyään ei kysytä, mikä on ammattisi, vaan kysytään, mitä osaat jamillainen olet!17


Yhteistyökyky, vuorovaikutustaidot ja itsenäisyysVuorovaikutustaitoja ja yhteistyökykyä kunnioitetaan työelämässä entistä enemmän, muttamyös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn arvostetaan.Työnantaja arvostaa erityisesti kykyjäsi toimia ristiriitatilanteissa. Mieti, millaiset sinunyhteistyötaitosi tällä hetkellä ovat ja miten sinä voisit edesauttaa ristiriitojen ratkaisemista.Yhteistyötaitoja oppiaksesi voit liittyä esimerkiksi yhdistyksiin, järjestöihin taiharrastus<strong>ry</strong>hmiin. Opiskelu- tai työtilanteissa voit osallistua vaikka erilaisiin <strong>ry</strong>hmätyöprojekteihin.Vuorovaikutustaitoja opit jokaisen kohtaamasi ihmisen kanssa. Esimerkiksi toisen asemaanasettuminen auttaa sinua näkemään hankalat tilanteet puolueettomammin. Opettelemyös kuuntelemaan. Jos olet vilkas, kuunteleminen voi olla vaikeaa. Vuorovaikutuksessatietty nöy<strong>ry</strong>ys on paikallaan eikä pisara rakkauttakaan ole pahitteeksi.Itsenäisen työskentelyn taitajaksi tulet, kun sitoudut syvemmin työhösi tai harrastukseesija otat enemmän vastuuta. Kun panostat työhösi hiukan enemmän kuin pitäisi, niin tämäylimääräinen panostus on usein kimmokkeena eteenpäin pääsylle.Joustavuus ja epävarmuuden sietäminenTyössä pärjäävät avoimet ja muutokselle alttiit työntekijät, jotka kykenevät kehittymään jamuuttumaan työelämän muutosten mukana. Anna työn ja opiskelun kuulua olennaisenaosana elämääsi. Etsiydy sinua kiinnostavalle alalle, jolla mielelläsi uudistatosaamistasi ja taitojasi. Joustaminen on helpompaa, jos myös itse teet valintoja. Ole valmistekemään myös rutiinitöitä ja töitä, joiden et ajattele sinulle kuuluvan. Huolehdi kuitenkin,ettei perustyö kärsi liiasta joustamisesta. Sinun on lupa pitää myös puoliasi.Arvot ja henkisen vahvuuden kehittäminenJos lankesit eilen - nouse tänään ylös- H.G.WellsArvosi vaikuttavat merkittävästi työhösi ja persoonallisuuteesi. Mieti, mitkä ovat tärkeimmätarvosi ja pystytkö toteuttamaan niitä toivomassasi työtehtävässä. Kunarvomaailmasi on kunnossa, vaikeatkin päätökset on helpompi tehdä.Yksi tärkeimmistä voimavaroista on henkinen vahvuus. Kiinnitä huomiota siihen, mitenmuut sinuun suhtautuvat missäkin tilanteessa ja miten reagoit tähän suhtautumiseen.Yritä korjata tarvittaessa suhtautumistapaasi tai käytöstäsi, mutta älä kuitenkaankadota omaa persoonallisuuttasi ja ominta itseäsi. Henkisesti vahva on sellainen, jokauskaltaa olla oma itsensä - tuli mitä tuli.18


Ongelmanratkaisutaidot ja luovuusRatkaistessasi ongelmia löydä ongelmien ydin äläkä askaroi sivuasioiden kanssa. Katseleasioita uusista, yllättävistäkin näkökulmista. Hyödynnä sattumaa ja usko toisinaanintuitioosi. Luova ongelmanratkaisu edellyttää usein rohkeutta tehdä asioita toisin - ottaariskejäkin. Kun esimerkiksi katselet itseäsi kirjan sankarina kirjailijan näkövinkkelistä, huomaatelämäsi muuttuvan kiehtovaksi seikkailuksi.LukuvinkitGoldberg, Philip: Intuition voima. Oy Rastor Ab. Rastor-julkaisut. Management-sarja 12.Helsinki. 1985. Yksinomaan rationaalinen tai analyyttinen lähestymistapa päätöksentekoontai ongelmanratkaisuun ei riitä tässä monimutkaistuvassa maailmassamme. Intuitiotarjoaa ratkaisevan parannuksen ajattelutapaamme, sillä se lisää kykyämme havaita, arvioidaja ennakoida asioita sekä kehittää luovuuttamme.Ikäheimonen, Reijo: Vakkuri, Kai: Luova äly: luovuuden monet kasvot, “pimeä kenttäja perhonen”. Gummerus. Jyväskylä. 1997. Joko tämä mies on kuollut tai sitten minunkelloni on pysähtynyt, on Groucho Marx sanonut. Kirjassa luovuutta käsitellään omaperäisestija hauskasti. Kirjasta saa myös virikkeitä oman luovuuden kehittämiseen ja käyttämiseen.Organisointitaidot ja tiedonhankintaOsaatko luoda järjestystä kaaokseen vai elätkö jatkuvassa sekasorrossa? Jos olet myöhässäaikataulusta, et ehdi tekemään haluamiasi asioita, tavarat ovat kadoksissa tai sinunon vaikeaa löytää tarvittavaa tietoa nopeasti, on organisointi- ja tiedonhankintataitojenkehittäminen tarpeen.Osallistu vapaaehtoistyöhön, liity yhdistyksiin, järjestöihin tai harrastuksiin. Ota niissä vastuutaitsellesi asioiden organisoinnista. Organisaatiotaitoja voit kehittää myösopettelemalla hallitsemaan elämääsi. Tähän saat vinkkejä itsensä kehittämiseen liittyvistäkirjoista ja ajankäytön oppaista. Usein menestyksen esteenä on hallitsematonajankäyttömme. Voimme olla kiireisiä, mutta teemmekö oikeita asioita.Tiedonhankintaa voit opetella esimerkiksi etsimällä sinua kiinnostavia tietojaInternetistä tai muista lähteistä. Tiedonhankintaa oppii myös tekemällä vaikkapa raportteja,tutkielmia tai opinnäytetöitä. Etsi Internetistä tai kirjastosta tietoa, josta on hyötyätyönhaussasi. Voit muun muassa etsiä tietoa sinua kiinnostavista yrityksistä.LukuvinkitCormack, David: Ajankäytön opas: viidentoista erän ottelu ajankäytöstä. Gummerus. Jyväskylä.1988. Oppaan luettuasi ja harjoitukset tehtyäsi osaat käyttää aikaasi tehokkaammin.Jönsson, Bodil: 10 ajatusta ajasta. Tammi. Hämeenlinna. 2000.19


IlmaisutaidotSelkeä ja tuore kirjallinen ilmaisutaito on kysyttyä kaikilla aloilla: tekstin tuoreus, elävyysja vaihteleva <strong>ry</strong>tmi antaa lisäpontta sanomalle. Sähköposti, muistiot, kokouspöytäkirjat,raportit ja projektisuunnitelmat ovat osa työelämän perusviestintää. Mitä paremmin osaatilmaista itseäsi kirjallisesti, sitä arvokkaampi olet työnantajalle. Päiväkirjan pitäminen,erilaisten raporttien tai referaattien tekeminen tai vaikkapa kirjeiden kirjoittelu (esimerkiksiInternetin keskustelu<strong>ry</strong>hmissä) antaa sinulle monipuolisia valmiuksia kirjoittamiseen.Ei ole aina hyvä tyytyä kuitenkaan ensinnä paperille tulevaan tekstiin, vaan tekstiäkannattaa hioa.LukuvinkkiAhti, Risto. Toivonen, Markku: Runouden kuntokoulu. Gummerus. Jyväskylä. 1988.Erinomaisesti kirjoitettu teos, jossa hahmotellaan runousopin alkeet. Loistavan kielensäansiosta se on enemmän kuin tekninen kirjoittamisen opas. Se on opas myös elämisentaitoon.Rohkeus ja taito esiintyä <strong>ry</strong>hmille ja sulava vuorovaikutus puhelimessa ovat eduksityöelämässä. Puhu kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa. Hyviä harjoitusmahdollisuuksia,etenkin, jos jännität esiintymistä, ovat rennot perhe- ja sukutapahtumat sekä juhlat ystävienkesken. Lisäksi hyviä tilaisuuksia ovat kaikki viralliset tilaisuudet työ- ja opiskeluympäristössä.Puhumaan oppii puhumalla eli ole valmis esiintymään, vaikka pelkäisitkin.LukuvinkkiAulanko, Mari: Rohkeasti puhumaan; luonteva esiintyminen. WSOY. Juva. 1997.Rohkeasti puhumaan teoksessa opastetaan kuinka meistä suomalaisista tuppisuista voitulla tiedon ja harjoittelun avulla loistavia puhujia. Sanahan kalevalaisella kansallamme onollut aina hallussaan, oppaassa sanotaan.Kielitaito, kansainvälisyys ja atk-taidotMaailman kansainvälistyessä kohtaat ja joudut ymmärtämään muutakin kuin suomalaistakulttuuria. Kulttuurin tuntemus ei pelkästään riitä vaan tarvitsemme myös kielitaitoa.Työskentely, opiskelu tai matkailu ulkomailla avartaa näkemyksiäsi ja kehittää taitoasi nähdämaailma toisen kulttuurin näkövinkkelistä. Myös kotimaassa kohtaamasi vierasmaalaisetauttavat sinua suvaitsemaan erilaisuutta. Kielitaito kehittyy parhaiten rohkeasti kieltä käyttämällävirheistä välittämättä.Ilman perustaitoja atk:ssa et pärjää juuri missään työpaikassa. Atk on tullut jäädäkseen:pakoon et pääse - ennemmin tai myöhemmin joudut sitä käyttämään. Atk- ja Internettaitojaopit harjoittelemalla tietokoneella töissä, kotona tai hankkiutumalla kurssille. Atkkurssejaon esimerkiksi työväenopistoissa ja iltalukioissa. Lisäksi useissa kirjastoissa jaerilaisissa “tietotuvissa” voit maksutta käyttää tietokonetta ja opetella “surffaamaan netissä”.20


5. TYÖ- JA KOULUTUS-MAHDOLLISUUKSIA5.1. TyömahdollisuuksiaKokopäivätyö avoimilla työmarkkinoilla ei aina ole paras mahdollinen työ. Tämän ovat monetkokopäivätyössä olevat oivaltaneet jäädessään välillä esimerkiksi osa-aikalisälle taivuorotteluvapaalle (työhallinnon tukitoimia, jolloin työntekijän tilalle palkataan työtön) taipalkattomalle virkavapaalle. Mieti, mikä työllistymisvaihtoehto sopii sinulle tällä hetkellä.Kun lähdet kulkemaan polkua pitkin, niin askeleet vievät vääjäämättä eteenpäin: osa-aikainentyö voi johtaa kokopäivätyöhön, määräaikainen pysyvään, työkokeilu “oikeaan palkkatyöhön”.Kokopäivätyö avoimilla työmarkkinoillaAvoimille työmarkkinoille työllistyminen vaatii usein valtavia ponnisteluja ns. terveeltäkinsaatikka sitten vammaiselta: pyörätuolia ei voi piilottaa, ontuminen tai puhehäiriö näkyy taikuuluu. Pidä silti lähtökohtana tasavertaista kilpailua terveitten kanssa. Työnantaja ei palkkaasäälistä tai myötätunnosta, vaan palkkaa sellaisen työntekijän, jonka uskoo parhaitensopivan tehtävään.Miettiessäsi kokopäivätyön hakemista ota huomioon tilanteesi ja rajoituksesi. Kun olet päätöksentehnyt, älä enää epäröi jaksatko tehdä kokopäivätyötä tai mieti, miten käysosiaalietuuksille tai eläkkeelle. Kaikkea hyvää ei voi saada: on tehtävä valintoja.Vaikka tavoitteenasi olisi vakinainen työ, hae myös määräaikaisia töitä. Määräaikaiseentyöhön kynnys työllistyä on matalampi ja määräaikaisessa työssä saatu työkokemus onyhtä hyödyllistä kuin vakinaisessakin työssä saatu kokemus. Monet yritykset ottavat työntekijöitäaluksi määräaikaisiksi työntekijöiksi ja vasta myöhemmin vakinaistavat työsuhteen.Lama osoitti, että mikään työpaikka ei ole niin sanottu varma työpaikka. Työpaikkojenpysyvyyden ennustaminen laman jälkeenkin on vaikeampaa kuin ennen.Osa-aikatyöMonille vammaisille henkilöille sopii hyvin osa-aikatyö. Työn lisäksi jää aikaa levolle, harrastuksilleja itsensä kuntouttamiselle. Osa-aikatyössä voit nauttia sekä vapaudesta ettämyös työn tuomista sosiaalisista suhteista ja tunteesta, että teet työtä ja olet siis tarpeellinen.Osa-aikatyötä hakiessasi kilpailu on vähäisempää, sillä useimmat hakevat kokopäivätyötä.Monesti yrityksillä on tekemättömiä töitä, mutta ei ehkä niin paljon, että kannattaisipalkata kokopäivätyöhön työntekijää.21


Tuettu työllistyminenTuettu työllistyminen soveltuu sinulle erityisesti silloin, kun työllistyminen normaaleille työmarkkinoilleon vaikeaa tai jopa epätodennäköistä ja kun vamman tai muun syyn vuoksitarvitset jatkuvaa tukea työtehtävissä ja työympäristössä selviytymiseen.Tukihenkilö auttaa sinua työpaikan etsimisessä. Tuetussa työllistymisessä saat normaalinpalkan ja tukihenkilösi huolehtii siitä, että työnantaja saa palkan edellyttämän työpanoksen.Tuettuun työllistymiseen liittyvä tuki voi olla työpaikalla tapahtuvaa työnopetusta javalmennusta, koulutusta ja henkilökohtaista tukea työpaikan ulkopuolella. Voit saada tukeaniin kauan kuin sitä tarvitset.Jotkut Euroopan sosiaalirahaston ja Raha-automaattiyhdistyksen työllistymisprojektit jajotkut sosiaalitoimistot ovat kokeilleet tuettua työllistymistä. Tuettua työllistymistä on järjestettytähän mennessä eniten kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille, muttamyös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille.Tuetun työllistymisen mahdollisuuksista voit kysyä lisää esimerkiksi VATES-säätiöstä,puh. (09) 752 7551.Suojatyö ja avosuojatyöMikäli työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei vamman aiheuttaman haitan vuoksi olemahdollista, saattaa vaihtoehtoina olla suojatyö työkeskuksessa tai normaalille työpaikallejärjestetty avosuojatyötoiminta.Huoltosuhteinen suojatyö on kuntouttavaa toimintaa, ei siis työsuhteista palkkatyötä.Työstä ei makseta palkkaa, vaan pientä työosuusrahaa sekä kulukorvauksia. Osallahuoltosuhteisen suojatyön tekijöistä on työkyvyttömyyseläke, mutta ei kaikilla.Työsuhteeseen perustuva suojatyö työkeskuksessa on työsuhteeseen perustuvaatyötä, josta maksetaan palkkaa. Työsuhteinen suojatyö voi olla osa-aikaista tai kokopäivätyötäja sitä voi joskus tehdä myös avoimilla työmarkkinoilla niin sanottuna avosuojatyönä.Avotyötoiminta on normaalilla työpaikalla tehtävää työntekijän kykyjen mukaanmittatilauksena räätälöityä työtä. Avotyötoiminta ei ole työsuhteista palkkatyötä vaankuntouttavaa hoitosuhteeseen perustuvaa työtoimintaa, josta maksetaan pientä korvausta.Työpaikalla on nimetty henkilö, joka ohjaa ja seuraa työtehtävien suorittamista.Suojatyötoiminnasta saat lisätietoja esimerkiksi kuntien sosiaalikeskuksistavammaispalvelua hoitavilta työntekijöiltä ja Helsingin kaupungin työtoimistosta.22


Työ työllistymistuellaTyövoimatoimisto pyrkii erilaisten palvelujen avulla aktivoimaan työnhakijoita etsimääntyöpaikkaa avoimilta työmarkkinoilta. Mikäli työpaikkaa ei ponnisteluista huolimatta löydy,yhtenä vaihtoehtona on hakijan tarpeisiin sopiva ja työllistymistä edistävä työvoimakoulutus.Vasta viimeisenä vaihtoehtona voidaan harkita työtä työllistämistuella.Työllistämistuet on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille työnhakijoille. Jos saat täyttätyökyvyttömyyseläkettä, et yleensä voi saada työllistämistukea. Poikkeuksena ovat Kelan22 § 2. momentin mukaista eläkettä saavat. Tarkista asia oman alueesi työvoimatoimistosta.Useimmiten työllistämistukea myönnetään kuudeksi kuukaudeksi, mutta vajaakuntoisillehenkilöille tukea voidaan myöntää tarveharkintaisesti enintään kahteen vuoteen asti.Tuki myönnetään yleensä työttömän palkkakustannuksiin valtiolle, kunnalle ja yksityisilleyrityksille tai oppisopimuskoulutukseen, mutta joskus tuki voidaan maksaa myös työnhakijalle.Työllistämistuet ovat harkinnanvaraisia ja niiden myöntämiseen vaikuttaatyövoimatoimiston rahatilanne. Myös tukiin liittyvä lainsäädäntö muuttuu aika ajoin,uusia tukimuotoja otetaan käyttöön ja vanhoja poistetaan.Työhallinnon tukimuotoja ovat lisäksi muun muassa työolosuhteiden järjestelytuki,yhdistelmätuki, työkokeilu työpaikalla ja työharjoittelutuki työttömälle.Kun olet kiinnostunut tukityöstä, ota aina yhteys oman alueesi työvoimatoimistoon.Työkokeilu, työharjoittelu ja työhönvalmennusUsein työkokeilu, työhönvalmennus tai työharjoittelu on ratkaiseva askel polulla kohtityöllistymistä. Hankit työkokemusta ja pääset näyttämään työnantajalle osaamisesi ja kykysi.Samalla pystyt arvioimaan omaa jaksamistasi, työssä selviytymistäsi ja työn sopivuuttasinulle.Työkokeilun tavoitteena on soveltuvuuden varmistaminen ennen mahdollista työsuhdettatai koulutukseen hakeutumista. Työkokeilun aikana voit myös selvittää omia kiinnostuksenkohteitasi ja arvioida, miten vamma tai sairaus vaikuttavat sinua kiinnostavien työtehtäviensuorittamiseen.Työharjoittelussa harjoittelet jo opittuja taitoja. Työharjoittelu voi liittyä myös johonkin koulutukseen,joko ammatilliseen tai työllistymistä edistävään työvoimakoulutukseen.Työhönvalmennuksesta on kyse, kun työnteon lisäksi mukana on kuntouttavaa toimintaaja työhönvalmennusta. Työhönvalmennuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi päivä<strong>ry</strong>tminlöytäminen, sosiaalisten taitojen kehittäminen ja työnhakuvalmiuksien parantaminen.Mielenterveyskuntoutujille on kehitetty oma työhönvalmennusmallinsa, jota toteutetaaneräissä yksityisissä suojatyökeskuksissa.Työkokeilusta, työharjoittelusta ja työhönvalmennuksesta voit kysyä lisää Kelasta, vakuutusyhtiöstätai työvoimatoimistosta sen mukaisesti, kenen asiakkaana olet.23


EtätyöAtk on mullistanut koko maailmankuvan. Monet tekevät jo erätuvallaan etätöitä tarvitsemattamennä kaupungin hälinään. Tämä mahdollistaa myös vaikeasti vammaiselle työnteonilman, että tarvitsee välittää liikuntaesteistä. Etätyön varjopuoli on, että kontaktiensolmiminen työtovereihin on vaikeampaa. Kun vamman tai sairauden vuoksi jaksamisesion epätasaista, etätyön etu on, että työtä voit tehdä silloin, kun olet vireimmilläsi - vaikkakeskellä yötä. Etätyön hankkimiseksi joudut näkemään vaivaa, sillä työnantajat eivät olesitä vielä kunnolla löytäneet.Hakiessasi etätyötä sinun on uskottava oman työpanoksesi arvoon. Ehkä sinun on tarpeentehdä osaamisestasi tuote. Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: osaa asiasi, annanäyte osaamisestasi, havainnollista osaamisesi, tunne asiakkaasi, luo yhteyksiä, valitseasiakkaasi, käytä viestinviejiä.Tavallisia kotona tehtäviä etätöitä ovat erilaiset suunnittelu-, markkinointi-, toimisto-, hallinto-,tutkimus- ja konsultointitehtävät sekä puhelinmyynti ja haastattelutyö.Lisätietoa etätyöstä saat: www.uta.<strong>fi</strong>/telework/. Lisäksi etätyön virtuaalisen osaamisverkostonwww-sivusto tarjoaa kohtaamispaikan kaikille etätyöstä kiinnostuneille. Voit muunmuassa lisätä yhteystietosi, osaamisalueesi ja koulutus- ja työhistoriasi tietokantaan.Perustaisinko yrityksen?Mikäli sinua kiinnostaa yrityksen perustaminen, selvitä mahdollisimman hyvin etukäteenomat mahdollisuutesi. Tärkeää on löytää hyvä yritysidea: kun tuotteesi tai palvelusi ovatkilpailukelpoisia, tuottavia tai omaperäisiä, on sinun helpompi pärjätä kovassa kilpailussa.Muun muassa kansainvälistyminen ja teknologian kehittyminen luovat uusia mahdollisuuksiainnovatiivisille yrittäjille. Hyvän yritysidean lisäksi henkilökohtaiset ominaisuudet,ammattitaito ja yrittäjähenkisyys ovat tärkeitä. Pyri olemaan paras omalla alallasi.Yrittämisestä saat lisätietoa muun muassa www.apaja.helsinki.<strong>fi</strong>/tyo/index.asp, www.htk.<strong>fi</strong>/kirjasto/yritys2.htm, www.phpoint.net/yritysphpoint/index.html, www.keskuskauppakamari.<strong>fi</strong>/lakiasiat/opas99.html ja www.ensimetri.<strong>fi</strong>.Harkitse tarkoin, mikä yritysmuoto sopisi sinulle parhaiten. Tavallisimpia yritysmuotoja ovat:yksityinen toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Lisäksi voittehdä töitä freelancerina.Freelancetyössä voit solmia verovuoden aikana monia lyhytaikaisia työsuhteita useaaneri yritykseen. Freelanceverokortin saat kotikuntasi verovirastosta. Joskus rajaa yrittäjyydenja freelancetyön välillä on vaikea nähdä.24


Toiminimi on yksi yritysmuodoista. Se eroaa freelancetyöstä siten, että tällöin et ole työsuhteessatyönantajaan vaan laskutat tehdystä työstä. Laskuttaessasi muista, että toiminimenhaltijana sinun tulee suorittaa kaikki työnantajalle kuuluvat maksut.Jos olet kiinnostunut yrittämisestä ilman yrittäjän riskiä, niin voit liittyä osuuskuntaan. Tällöinolet yksi osuuskunnan omistajista ja toimeentuloosi vaikuttaa osuuskunnan menestys.Osuuskunnan voi perustaa vähintään viisi henkilöjäsentä tai kolme juridista henkilöä (=yhteisötai yritys). Käytännössä perustajajäseniä kannattaa olla vähintään seitsemän. Jäsenomistuksenjäädessä alle 15 prosentin, ei jäseniä katsota yrittäjiksi ja näin esimerkiksityöttömyysaikana jäsenet voivat saada työttömyyskorvausta.Osuuskuntayrityksiä ovat perustaneet lähinnä työttömät henkilöt, jotka ovat halunneet edistääomaa työllistymistään. Myös vammaiset henkilöt ovat perustaneet joitakin osuuskuntayrityksiäja luultavasti vammaisten perustamat osuuskunnat tulevat lisääntymään.Osuuskunnista saat tietoa muun muassa kaupparekisteristä, uusyrityskeskuksista,Osuustoimintainstituutista ja Pellervo-seurasta. Wuokko on uusosuuskuntien Internetpalvelukokonaisuus,joka tarjoaa muun muassa uusosuuskuntien nimi- ja yhteystietoja.Sieltä löydät myös muuta uusosuustoimintaa koskevaa tietoa. Internet-linkit: www.pellervo.<strong>fi</strong>ja www.pellervo.<strong>fi</strong>/wuokko.Vajaakuntoisille yrittäjille myönnetään yrityksen käynnistämiseen ja kehittämiseen erityisiäelinkeinotukia. Kela voi myöntää elinkeinotukena avustusta yritystoimintaan taiitsenäiselle ammatinharjoittajalle yrityksen perustamisesta tai muuttamisesta aiheutuviinkustannuksiin sekä jo toimivan yrityksen työvälineiden ja koneiden hankkimiseen. Myöseläkkeellä oleva henkilö voi saada elinkeinotukea, jos hänen tavoitteenaan on saada olennaisialisäansioita toimeentuloonsa. Elinkeinotukea voidaan myöntää aina 100 000 markkaansaakka, omavastuuosuus on 20 %.Vakuutusyhtiöt voivat myöntää elinkeinon tai ammatin harjoittamisen tukemiseksiavustuksen tai korottoman lainan työvälineiden ja työkoneiden hankkimista tai omanyrityksen perustamista tai muuttamista varten. Lisäksi kuntoutujalle voidaan kustantaakuntoutujan omaan käyttöön tarkoitetut apuvälineet ja laitteet.Jos olet työtön, niin sinulla on mahdollisuus hakea ns. starttirahaa (tuki yrittäjäksi <strong>ry</strong>htyvälle)työvoimatoimistosta. Tuki on tarkoitettu toimeentulon turvaamiseksi siksi ajaksi, jonkayritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvellaan kestävän (tällä hetkellä enintäänkymmenen kuukautta). Tukea voi saada, jos yrityksellä arvellaan olevan edellytyksetkannattavaan toimintaan. Tuen saaminen on harkinnanvaraista ja siihen vaikuttaa myöstyövoimatoimiston rahatilanne.25


Käytä asiantuntijoiden palveluja. Näitä palveluja tarjoavat:• Kauppa- ja teollisuusministeriö: www.vn.<strong>fi</strong>• Kunnan elinkeinotoimistot• Uusyrityskeskukset: www.uusyrityskeskus.<strong>fi</strong>• Työ- ja elinkeinokeskusten (TE-keskus) yritysosastot: www.te-keskus.<strong>fi</strong>• TEKESin (Teknologian kehittämiskeskus) toimistot: www.tekes.<strong>fi</strong>• Keksintösäätiö: www.keksintosaatio.<strong>fi</strong>• Finnvera Oyj (valtion erityisrahoituslaitos): www.<strong>fi</strong>nnvera.<strong>fi</strong>Palvelumuotoja ovat muun muassa neuvonta- ja arviointipalvelut, koulutus, projektitoimintaja yritystuki. Yritystukea voidaan myöntää investointi- ja kehittämishankkeisiin tuotannollistatoimintaa harjoittaville yrityksille sekä palveluyrityksille. Viranomaisten palvelut ovatyleensä maksuttomia. Jos olet työtön, niin yksi vaihtoehto on hakeutua yrittäjille suunnattuuntyövoimakoulutukseen.VapaaehtoistyöAvaa silmäsi ja etsi joku ihminen, joka tarvitsee vähän huolenpitoa- Albert SchweitzerAina ei ole tarkoituksenmukaista etsiytyä palkkatyöhön. Tällöin vaihtoehtona voi olla osallistuminenvapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoistyössä olet hyödyksi ja avuksi toisille ihmisille,tapaat uusia ihmisiä, kuulut yhteisöön ja elämääsi tulee uudenlaista sisältöä ja rikkautta.Vapaaehtoistyötä voit tehdä esimerkiksi päihde-, vanhus-, vammais-, lapsi- ja nuorisojärjestöissäsekä yleistoiminnallisissa järjestöissä sekä seurakunnissa tai auttavissapuhelimissa.26


5.2. KoulutusvaihtoehtojaKoulutusOn opittava, mitä opittavissa on ja sen jälkeen kuljettava omaa tietään- George Friedrich HändelNyky-yhteiskunnassa jonkin ammatillisen peruskoulutuksen hankkiminen on miltei välttämätöntä.Sen lisäksi ammattitaidon ylläpitäminen, uusien taitojen hankkiminen tai muuitsensä kehittäminen on usein tarpeen. Jos koulutuksestasi on pitkä aika ja/tai työkokemustaei ole karttunut, voi osa tiedoistasi olla vanhentunutta.LukuvinkitAulanko, Mari: Minä osaan: anna aivojen toimia. WSOY. Juva. 1991.Kirja opettaa oppimaan mind map -menetelmää käyttäen. Takakannessa sanotaan: riemastuttavaja vapauttava itseopiskelukirja, joka katkoo oppimista estävät kahleet. Oppiminenon taito. Oppiminen on opittavissa. Oppiminen on helppoa. Oppiminen on enemmänkuin älykkyys.Opintoja suunnittelevan vammaisen opas: toim. Aittoniemi R. ja Tuomi P. Opetushallitus.Kirjapaino Oy West Point.1985. Oppaaseen voi tutustua työvoimatoimistoissa,Kelan paikallistoimistossa ja kirjastoissa. Yliopistot lähettävät pyynnöstä oppaan yliopistoopintojaharkitsevalle. Opas pyrkii ennen kaikkea antamaan kuvan Suomen yliopistoissaja yliopistokaupungeissa vallitsevista käytännön olosuhteista vammaisen opiskelijan kannalta.Opas on myös Internetissä: www.edita.<strong>fi</strong>/oph-tuotantoa/vopas/.Koulutukseen liittyvistä tuista voit kysellä Kelasta ja vakuutusyhtiöistä. Lisäksi SuomenVammaiskoulutuksen tukiyhdistys r.y. myöntää apurahoja/tukea vammaisten opiskeluun,puh. (09) 3487 0313.Ammatillinen koulutusAmmatillisesta koulutuksesta saat tietoa vuosittain ilmestyvistä koulutusoppaista:Koulutusopas peruskoulun jälkeiseen koulutukseen ja Ammattikorkeakoulut ja opistot.Oppaita on saatavissa lainaksi työvoimatoimistoista ja kirjastoista. Niitä voi tilata myösOpetushallituksen myyntipalvelusta, Hakaniemenkatu 2 A, 00530 Helsinki. Opas on myösInternetissä: www.oph.<strong>fi</strong>/koulutusoppaat.Yliopisto-oppaita ja yliopistojen valintaoppaita voit saada lainaksi työvoimatoimistoista,ostaa tai etsiä haluamiasi tietoja Internetistä: www.oph.<strong>fi</strong>/koulutusoppaat.27


Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat erikoistuneet vammaisten, pitkäaikaissairaiden jamuuten erityistä tukea ja olosuhteita tarvitsevien nuorten ja aikuisten ammatilliseen kuntoutukseen.Myös useissa tavallisissa kouluissa on liikuntaesteisyys otettu huomioon.Ammatilliset erityisoppilaitokset tarjoavat nuorille ja aikuisille:• ammatillista peruskoulutusta eri aloille• erilaista jatko-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusta• valmentavaa koulutusta sekä kuntouttavaa opetusta ja ohjausta yksilöllisten tarpeidenmukaan sekä• erilaisia asiantuntijapalveluja.Ammatilliset erityisoppilaitokset:• Aitoon kotitalousoppilaitos• Alavuden erityisammattikoulu• Arlainstituutti, Näkövammaisten ammatillinen koulutus- ja kehittämiskeskus: Espoo• Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. Opetusta on myös Lahdessa ja Jyväskylässä• Kaprakan ammatillinen koulutuskeskus: Liperi, Iisalmi, Joutseno• Keskuspuiston ammattiopisto: Helsinki• Kiipulan ammattiopisto: ammattioppilaitos, kauppaoppilaitos, puutarhaoppilaitos: Janakkala• Kuhankosken erityisammattikoulu: Laukaa• Kuulovammaisten ammattikoulu ja kehittämiskeskus: Turku, Laitila (kehitysvammaistenkoulutus)• Merikosken ammatillinen koulutuskeskus: Oulu, Helsinki, Liminka, Pohjolan toimipiste(Muhos), Toivolan toimipiste (Muhos), Ylitornio• Nikkarilan ammattioppilaitos: Pieksämäki• Perttulan erityisammattikoulu: Hämeenlinna, Kerava, Kuusankoski, Lahti, Tampere• Yrkesträningskolan i Nykarleby (lisätietoa oppaasta: Utbildning efter grundskolan)Lisäksi muissa ammatillisissa oppilaitoksissa järjestetään erityisopetusta joko samoissa<strong>ry</strong>hmissä muiden opiskelijoiden kanssa tai erityisopetuksen linjoilla. Lisätietojaerityisoppilaitoksista voit saada oppaasta Koulutusopas peruskoulun jälkeiseen koulutukseentai oppaan Internet-sivuilta.Ammatillisesta erityisopetuksesta löydät tietoa myös Internetistä: www.edita.<strong>fi</strong>/oph-tuotantoa/kopas/.28


AikuisoppilaitoksetAmmatilliset aikuiskoulutuskeskukset, aikuislukiot, kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot,ammatilliset erityisoppilaitokset ja opintokeskukset tarjoavat runsaasti erilaisia koulutusmahdollisuuksia.Esimerkiksi aikuislukioissa voit opiskella myös yksittäisiä aineitavaikkapa kieliä tai atk:ta. Lisäksi monissa eri paikoissa on mahdollisuus opiskella Internetinvälityksellä kotoa käsin. Esimerkiksi etälukiosta saat tietoja Internet-osoitteesta: www.oph.<strong>fi</strong>/etalukio.Aikuisoppilaitoksista saat lisätietoa: www.edu.<strong>fi</strong>/koulut/aikuisoppilaitokset.html. Koulutusohjelmiaja hakuoppaita voit lukea esimerkiksi. kirjastoissa ja työvoimatoimistoissa.Kansanopistojen kurssit ja Kansanopistojen linjat -opasta voit tilata Suomen Kansanopistoyhdistyksestä,puh. (09) 454 2330. Osoite: Pohjoinen Rautatiekatu 15 B, 00100 HELSIN-KI.Avoin yliopisto (www.avoinyliopisto.<strong>fi</strong>) tarjoaa kaikille halukkaille korkeakoulutasoista opiskelua.Opetusta annetaan monissa aineissa ja opetusmuodot vaihtelevat perinteisestäluentomuotoisesta hyvinkin monimuotoisiin opetusmenetelmiin. Lisäksi kaikilla korkeakouluillaon nykyisin täydennyskoulutusyksiköt, jotka keskittyvät korkeakoulututkinnon suorittaneidenkoulutukseen. Opetusohjelmissa on otettu huomioon uudistuvat työelämän tarpeetja uusin tutkimusaineisto.Kiinnostaako opiskelu Internetissä? Internetixin käyttäjäksi voit ilmoittautua opintotoimistossa,jonka löydät Internet-osoitteesta: www.internetix.ofw.<strong>fi</strong>/, ja opintoneuvontaavoit saada osoitteesta: tutor@internetix.ofw.<strong>fi</strong>.Työvoimatoimiston tietopalvelu ja ammatinvalinnanohjaus auttavat sinua koulutusasioissa.Lisäksi päivälehdissä on ilmoituksia koulutuksesta. Hyvin monipuolista tietoa koulutuksestaja ammateista voit saada myös työhallinnon Internet-sivuilta: www.mol.<strong>fi</strong>/tiepa/.OppisopimuskoulutusOppisopimuskoulutus soveltuu sinulle hyvin, jos tunnet oppivasi parhaiten tekemällä etkähalua sitoutua pitkäkestoiseen teoreettiseen koulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen lähtökohtanaon työn ja koulutuksen yhdistäminen eli työssä oppiminen. Se voi olla lisä- taiperuskoulutusta. Oppiminen tapahtuu työssä, ja teoriaopetus annetaan oppilaitoksissa.Oppisopimus on samalla työsuhde, jonka perusteella sinulla on oikeus työehtosopimuksenmukaiseen palkkaan.Oppisopimuksen tekemisessä ovat mukana sinun ja työnantajan lisäksi oppisopimustoimistonedustaja, joka etsii koulutuspaikan teoreettista opetusta varten. Oppisopimuskoulutukseenpääset parhaiten mukaan, jos itse pystyt etsimään oppisopimustyöpaikan.Mikäli oppisopimuskoulutus on vajaakuntoisen henkilön ammatillista koulutusta, Kela maksaatyönantajalle kuntoutusrahaa siltä ajalta, miltä oppisopimuskoulutuksessa oleva saapalkkaa. Mikäli taas olet työtön, työnantajalle voidaan maksaa työllistämistukea.29


Lisätietoa oppisopimuskoulutuksesta saat kuntien opetusvirastojen alaisuudessa toimivastaoppisopimustoimistosta (katso koulutusoppaasta tai Internetistä: www.edu.<strong>fi</strong>/info/oppisopimus), työvoimatoimistosta tai Kelasta.TyövoimakoulutusTyövoimakoulutus on perus-, uudelleen-, jatko- tai täydennyskoulutusta ja ohjaavaa koulutusta.Useimmiten koulutus on jatko- ja täydennyskoulutusta, joka sisältää pätevöittävääja hyvinkin erikoistunutta koulutusta. Koulutus voi olla myös tutkintoon tähtäävää. Koulutukseensisältyy monesti työharjoittelujakso, joka antaa usein tarpeellista työkokemusta.Työvoimakoulutusta järjestävät esimerkiksi ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset,yliopistot ja yksityiset kouluttajat. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille jatyöttömyysuhanalaisille henkilöille.Hakeudu koulutukseen aina työvoimatoimiston kautta. Perustele työvoimatoimistostasaamassasi hakulomakkeessa huolella, miten uskot koulutuksen auttavan työllistymistäsi.Hyvä hakemus kertoo motivaatiostasi ja edesauttaa koulutukseen pääsemistä. Valinnantekee viime kädessä työvoimatoimisto, mutta usein koulutuksen järjestäjä on mukana asiantuntijanavalinnoissa. Valintaan vaikuttavat koulutustarve ja soveltuvuus alalle. Myösyksilölliset tekijät otetaan huomioon, esimerkiksi alan vaihtaminen terveydellisistä syistä.Joskus työvoimatoimisto voi kustantaa niin sanotun yksittäiseen koulutuspaikan, jolloinkoulutus ostetaan erikseen. Yksittäisen koulutuspaikan saaminen on kuitenkin harkinnanvaraistaja sen saamiseen vaikuttaa myös työvoimatoimiston siihen varaama rahamäärä.Työvoimakoulutuksesta saat tietoa työhallinnon Internet-sivuilta:www.mol.<strong>fi</strong>/tyovoimapalvelut/kurssit/, paikallisista Työ ja koulutus -lehdistä jatyövoimatoimistoista.KoulutuskokeiluJos et tiedä, mitä haluat opiskella, sinulla on mahdollisuus kokeilla eri koulutusalojaammatillisessa oppilaitoksessa ennen opiskelun aloittamista. Koulutuskokeilun avulla voitmuun muassa selvittää kiinnostuksiasi sekä soveltuvuuttasi koulutukseen terveyden taioppimisvalmiuksiesi kannalta. Koulutuskokeilussa voidaan myös kartoittaa apuvälineidentarpeellisuutta opiskelussa.Koulutuskokeilussa tehdään toiveittesi mukainen kokeiluohjelma. Siihen kuuluu teoria- jatyötehtäviä. Kokeiluun sisältyy myös opiskeluun liittyviä keskusteluja opinto-ohjaajan jaopettajan kanssa. Myös esimerkiksi oppimisvalmiuksia ja hahmotuskykyä voidaantestata.Koulutuskokeilu kestää yleensä viikosta kahteen, joskus pitempäänkin. Koulutuskokeilunaikana voit seurata opiskelua haluamallasi linjalla.Koulutuskokeilumahdollisuuksista saat tietoa esimerkiksi työvoimatoimistoista jaKelasta.30


6. TARVITSETKOAMMATILLISTAKUNTOUTUSTA?Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä jaansiomahdollisuuksia. Tukea ammatilliseen kuntoutukseen voi hakea Kansaneläkelaitoksesta,tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksesta, työeläkelaitoksesta ja työvoimatoimistoista.6.1. Kansaneläkelaitoksen palvelutKela voi tukea ammatillista kuntoutustasi, jos työkykysi ja ansiomahdollisuutesi ovat sairauden,vian tai vamman takia oleellisesti heikentyneet. Kuntoutuksen tavoitteena on työkyvynja ansiomahdollisuuksien ylläpitäminen ja parantaminen. Työllistymistä edistäviäetuuksia ja avustuksia ovat: ammatillisena kuntoutuksena järjestettävät ammatillinen koulutustai valmennus ja ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätön peruskoulutus, työhönvalmennusja työ- ja koulutuskokeilu sekä apuvälineet työhön ja opiskeluun.Kuntoutuksen ajalta maksetaan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan saaminenedellyttää kuntoutuspäätöstä. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös oppisopimuskoulutuksenajalta, mikäli oppisopimuskoulutus on vajaakuntoisen tai vammaisen henkilönammatillilsta kuntoutusta. Lisäksi 16 - 17-vuotiaille nuorille voidaan työkyvyttömyyseläkkeellesiirtymisen ehkäisemiseksi maksaa kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan maksamisenedellytyksenä on, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- jakuntoutussuunnitelma.Jos saat työkyvyttömyyseläkettä Kelasta, työnteon kannalta on merkitystä, millä perusteellaeläke on myönnetty.Kansaneläkelain 22 § 1. momentin mukaan: “Työkyvyttömänä pidetään tätä lakiasovellettaessa henkilöä, joka sairauden, vian tai vamman takia on kykenemätön tekemääntavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, mitä on pidettävä ikä, ammattitaito jamuut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.”Jos saat ensimmäisen momentin mukaista eläkettä, niin voit tehdä työtä satunnaisestiilman, että se vaikuttaa eläkkeeseen. Yhtenäistä kriteeriä siitä, mikä katsotaan satunnaiseksiei kuitenkaan ole määritelty. Ratkaisut tehdään yksilöllisesti, joten aina ennen työhön menoaota ehdottomasti yhteyttä Kelaan ja sovi asiasta!Kansaneläkelain 22 § 2. momentti on “vaikeavammaisten momentti”. Sen mukaista eläkettämyönnetään yleisesti muun muassa pyörätuolilla pysyvästi liikkuville henkilöille.“Työkyvyttömänä pidetään aina pysyvästi sokeaa ja liikuntakyvytöntä samoin kuin muutakinhenkilöä, joka sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassatilassa, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua.”31


Jos saat toisen momentin mukaista eläkettä, niin ansiotulojen suhteen ei ole rajoitusta.Eläke- ja ansiotulojen yhteensovitus tehdään verotuksessa. Sen sijaan kansaneläkkeelläollessasi vähäinenkin ansiotulo vaikuttaa asumistukeen, joten kokonaisansiot eivät välttämättänouse. Joissakin tapauksissa työvoimatoimisto voi myöntää vaikeavammaisellehenkilölle työllistämistukea.Kansaneläkelaissa ei ole mahdollisuutta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.Kansaneläkelain mukaan eläke on mahdollista jättää lepäämään korkeintaan kahdeksivuodeksi ja vähintään puoleksi vuodeksi kerrallaan. Tällöin hakijalla on mahdollisuus saadaerityisvammaistuen suuruista tukea.Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus saada työhön ja ammattiin suuntautuvaan koulutukseentarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet Kelan kuntoutuksena. Vaikeavammaisellatässä tarkoitetaan henkilöä, joka ei selviä ilman apuvälineitä koulutuksesta tai muutoinsuoriutuminen olisi kohtuuttaman vaikeaa. Apuvälineiden saanti perustuu hakijan henkilökohtaiseentarpeeseen. Joissakin tapauksessa myös muut kuin vaikeavammaiset voivatsaada apuvälineitä Kelasta.Ennen työnteon aloittamista selvitä paikallisesta Kelan toimistosta, miten paljon töitä voittehdä menettämättä eläkettä ja millä tavoin eläkkeen voi jättää lepäämään.Jos olet 16 - 64-vuotias vammainen henkilö, etkä saa eläkettä, niin Kela voi maksaa harkintansamukaan sinulle vammaistukea. Vammaistukea voi saada sairaudesta tai vammastajohtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Toimintakykysi tuleeolla alentunut yhdenjaksoisesti ainakin vuoden. Tulosi eivät vaikuta vammaistuenmyöntämiseen, ja tuki on verotonta tuloa. Vammaistuki on kolmiportainen: vammaistuki,korotettu vammaistuki ja erityisvammaistuki.6.2. Työeläkelaitosten palvelutTyöeläkelait antavat eläkelaitoksille mahdollisuuden kuntoutustoiminnan järjestämiseenmutta eivät velvoita siihen. Työeläkelaitoksen kautta voit saada kuntoutusta silloin, kun oletsijoittunut pysyväisluontoisesti työelämään, mutta työkyvyn menettämisen uhka on selvästitodettavissa tai työssä selviytymisen tukeminen on muuten perusteltua. Kuntoutusrahamaksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa palkan ammatillisen kuntoutuksenajalta. Joissakin tapauksissa apuvälineitä ja -laitteita on mahdollista korvata työeläkekuntoutuksena.Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi on mahdollista saada myös osatyökyvyttömyyseläkettä.Osatyökyvyttömyyseläke ei estä saamasta Kelan vammaistukea.Työeläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava henkilö voi ansaita 40% eläkepalkastaja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva 60% eläkepalkasta. Työeläkelaitos seuraa palkkatulojavuositasolla. Valtion eläkelain mukaan täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä voi ansaita33 % eläkepalkasta ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 60 % eläkepalkasta. Eläkepalkalla tarkoitetaanansioita, joiden pohjalta eläke lasketaan.32


Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ei voi jättää lepäämään. Yksilöllisellävarhaiseläkkeellä on oikeus jättää eläke lepäämään kahdeksi vuodeksi.6.3. Vakuutusyhtiöiden palvelutJos olet vakuutusyhtiön asiakas eli vammasi johtuu esimerkiksi työ- tai liikennetapaturmastatai ammattitaudista, vakuutusyhtiö voi järjestää sinulle kuntoutuksena tarvittavaa ja riittävääkoulutusta sinulle soveltuvaan työhön tai ammattiin tai koulutuksen suorittamiseksivälttämätöntä valmentavaa yleissivistävää peruskoulutusta. Lisäksi tapaturma- ja liikennevakuutuskorvaa työ- ja ansiokykyä ylläpitävää kuntoutusta, työ- ja koulutuskokeiluaja työhönvalmennusta.Vakuutusyhtiöt vastaavat asiakkaidensa apuvälineistä. Ne voivat myös myöntää vaikeastivammaiselle henkilölle avustusta tai korotonta lainaa kulkuneuvon hankkimiseksi asunnonja työpaikan välisiä matkoja varten, mikäli kulkuneuvon tarve johtuu vamman aiheuttamistarajoituksista käyttää yleisiä kulkuneuvoja.Työkyvyttömyyden perusteella myönnetty täysi liikennevakuutus- ja lakisääteinentapaturmavakuutuseläke pienenevät pääsääntöisesti välittömästi, mikäli eläkkeensaajallaon ansiotuloja, mutta töiden loputtua ei ole kuitenkaan vaaraa menettää eläkettä.Ota ennen työn aloittamista yhteyttä vakuutusyhtiöön ja neuvottele tilanteestasi. Joskuson mahdollista pienimuotoisesti tehdä töitä ilman, että se vaikuttaa eläkkeen määrään.Muista ilmoittaa kaikista tuloistasi vakuutusyhtiöön.6.4. Sosiaalitoimen palvelutJos olet vaikeavammainen, etkä pysty käyttämään yleisiä kulkuneuvoja, kunta järjestäätarvittavat kuljetuspalvelut työ- ja koulumatkoille. Lisäksi sinulla on mahdollisuus saadakuljetuspalveluna 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa kuukaudessa. Kuljetustukeavoidaan myöntää vammaispalvelulain perusteella. Kysy tuesta kuntasi sosiaalitoimistontyöntekijältä.Voit saada ehkä henkilökohtaisen avustajan, mikäli tarvitset runsaasti toisen henkilönapua kotona, asioiden hoitamisessa, opiskelussa, työssä, harrastuksissa tai muussa yhteiskunnallisessaosallistumisessa. Kunta voi korvata sinulle henkilökohtaisen avustajanpalkkaamisesta aiheutuvat kustannukset vammaispalvelulain nojalla. Sopimus henkilökohtaisenavustajan palkkaamisesta tehdään sosiaalitoimistossa.Monia apuvälineitä on saatavissa terveydenhuollosta. Voit kysyä niistä terveyskeskuksista.Lisäksi apuvälineitä voi anoa sosiaalitoimistosta. Useimmat apuvälineet luovutetaanmaksutta käyttöön ja ne palautetaan käyttötarpeen lakattua.33


Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskuksessa Lahdessa (sop.valmkeskus@invalidiliitto.<strong>fi</strong>)puh (03) 812 811, on apuvälineosaamisen resurssikeskus, jossa suunnitellaan ja kehitetäänyksilöllisiä apuvälineitä.Vammaisuuden perusteella voit hakea palautusta autoverosta (tarkemmin Invalidiliitonoppaasta Vammainen ja auto). Vammaispalvelulain perusteella voi hakea taloudellistatukea myös auton hankintaan. Tukea voidaan myöntää puolet todellisista kustannuksista.Autoveron palautuksesta saa tietoja Eteläiseltä tullikamarilta: www.tulli.<strong>fi</strong>/esite/inval.html.6.5. Työvoimatoimiston palvelutTyövoimatoimistoista voit saada tietoa avoimista työpaikoista, työnhausta ulkomailta, koulutuksesta,kansainvälisestä harjoittelusta, ammatinvalinnasta, yrittäjyydestä ja monestamuusta työelämään liittyvästä asiasta. Työvoimatoimistoissa on <strong>ry</strong>hmiä, joissa tiedotetaantyö- ja koulutusmahdollisuuksista, opetellaan ja aktivoidaan työnhakua, tehdään urasuunnitteluaja etsitään koulutusvaihtoehtoja. Joihinkin työvoimatoimistoihin on perustettuniin sanottuja työnhakuklubeja, joissa voit saada ohjausta työnhakuun, tehdä hakemuksiaja ottaa yhteyksiä yrityksiin.Työnhakijan omakuvaus -lomakkeella voit kertoa omin sanoin osaamisestasi, erityistaidoistasi,työkokemuksestasi ja kiinnostuksistasi. Kuvaus laitetaan työnvälityksen tietojärjestelmäänjuuri sellaisena kuin sen kirjoitat, joten mieti tarkkaan, miten kuvaat itseäsi.Kuvauksesi julkaistaan työnhakijaluettelossa Internetissä Paikanhakijat-sivulla. Kuvaukseentulee laittaa nimi ja yhteydenottotiedot, koska työnantaja ottaa suoraan yhteydensopiviin työnhakijoihin.Työvoimahallinnon edut ja palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille ja työttömyysuhanalaisillesekä niille vajaakuntoisille, joiden työkyky on alentunut huomattavasti. Vajaakuntoisiksityöhallinto määrittelee ne työnhakijat, joiden mahdollisuudet saada sopivaa työtäovat huomattavasti vähentyneet sairauden, vian tai vamman vuoksi. Työhallinto ei katsotyöttömiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Poikkeuksena tästä (kansaneläkelain 22 § 2.momentin mukaan eläkkeellä olevat) sokeat ja täysin liikuntakyvyttömät voivat saada työhallinnonpalveluja. Myös muiden on mahdollista saada joitakin palveluja, kuten ammatinvalinnanohjausta.Ammatinvalinnaohjaus ja koulutus- ja ammattitietopalveluKaikille avoimia palveluja ovat koulutus- ja ammattitietopalvelu sekä ammatinvalinnanohjaus.Jos et vielä oikein tiedä, mitä haluat tehdä työksesi tai haluat vaihtaa ammattia, otayhteys ammatinvalintapsykologiin. Jos tarvitset tietoa päästäksesi haluamaasi päämäärään,ota yhteys tietopalveluun.34


Ammatinvalinnanohjauksessa sinulla on mahdollisuus keskustella psykologin kanssaammatinvalintaan liittyvistä toiveistasi, kiinnostuksistasi ja sinulle sopivista vaihtoehdoista.Tarvittaessa voidaan psykologisilla testeillä selvittää muun muassa vahvuuksiasi,heikkouksiasi ja soveltuvuuttasi eri ammatteihin.Jos haluat hiukan osviittaa siitä, mikä ammatti sinulle sopisi, niin voit tehdä testin, jonkalöydät Internet-osoitteesta: www.mol.<strong>fi</strong>/avo/.Jokaisen työvoimatoimiston yhteydessä on koulutus- ja ammattitietopalvelu, jossa sinullaon mahdollisuus, joko yksin tai virkailijan avustuksella, hakea tietoa koulutuksesta,oppilaitoksista, ammateista, koulutusetuuksista ja yleensä kaikista työ- ja koulutuskysymyksistä.Sieltä voit myös lainata erilaisia oppaita.Ammatillinen kuntoutus työvoimatoimistossaTyöttömälle vajaakuntoiselle hakijalle on yleisten työvoimapalvelujen lisäksi tarjolla myösvajaakuntoisten hakijoiden palvelemiseen perehtyneen erikoistyövoimaneuvojan palvelut.Jos olet kiinnostunut vajaakuntoisten työmahdollisuuksista avoimilla työmarkkinoilla,tukityöstä tai työkokeilusta tai muuten haluat selvitellä tilannettasi, niin varaa aikaerikoistyövoimaneuvojalle.Ammatinvalintapsykologi ja erikoistyövoimaneuvoja voivat ohjata sinut vajaakuntoisilletarkoitettuun ammatilliseen kuntoutukseen. Työvoimatoimisto voi järjestää tarvittaessaammatinvalinnanohjauksen tai työhön sijoittumisen tueksi seuraavia kuntoutuspalveluja:yleis- ja erikoislääkärin tutkimukset, kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut,koulutuskokeilut, työkokeilut työpaikalla, työklinikan järjestämät työkokeilut ja työhönvalmennus,tutustumiskäynnit ammattioppilaitoksissa ja työolosuhteiden järjestelytuki. Esimerkiksikoulutuskokeiluja tehdään ammatillisissa oppilaitoksissa ja työkokeiluja työklinikoissaja yrityksissä. Niiden avulla arvioidaan koulutuksessa tai työssä selviytymistä javamman tai sairauden vaikutuksia eri työtehtävissä ja ammateissa. Kysy näistä tarkemmintyövoimatoimistosta. Voit pyytää myös esitettä Työvoimatoimiston ammatillisen kuntoutuksenpalvelut.Jos olet aloittamassa työt, kysy työvoimatoimistosta työolosuhteiden järjestelytukea.Vammainen henkilö voi saada työolosuhteiden järjestelytukea työssä tehtäviinerikoisjärjestelyihin. Yritys saa tällöin työvoimatoimistolta asiantuntija-apua ja taloudellistatukea muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Tukea voidaan yritykselle maksaa myös,jos toinen työntekijä auttaa tilapäisesti vajaakuntoista henkilöä. Työolosuhteiden järjestelytukeaei ole käytetty kovinkaan paljon, koska se edellyttää useimmiten toistaiseksi voimassaolevaatyösopimusta. Laissa ei ole estettä työolosuhteiden järjestelytuen myöntämiseksimyös määräaikaisiin työsuhteisiin, mutta työvoimatoimisto voi käyttää tässä omaa harkintaansa.35


Työvoimakoulutus ja työ työllistämistuellaMikäli työllistyminen avoimille työmarkkinoille on vaikeaa tai osaamisessasi on puutteita,voit hakeutua työvoimakoulutukseen (tarkemmin luvussa 5.2.). Lisäksi työvoimatoimistovoi maksaa työllistämistukea. Tukea voidaan maksaa, mikäli työnantaja palkkaa työhönpitkäaikaistyöttömän tai muuten vaikeasti työllistyvän (tarkemmin luvussa 5.1.).6.6. TyöllistymisprojektitProjektien luvatussa maassa myös vammaisille ja vajaakuntoisille on suunnattu useitatyöllistymistä tukevia projekteja. Nämä projektit ovat olleet joko Euroopan sosiaalirahastontai Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia. Esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastonEmployment-Horizon -ohjelman tavoitteena on vammaisten ja muiden syrjäytyneiden taisyrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työllistymisen helpottaminen. Ohjelma tukee kansainvälisenäyhteistyönä tapahtuvaa uusien kuntoutus-, valmennus- ja koulutusmenetelmienkehittämistä.Työllistymisprojekteista voit saada lisätietoa työvoimatoimistoista ja joskus myös järjestöistätai kunnasta. Osa projekteista toteutetaan työvoimakoulutuksena. Käynnissä olevistaESR-projekteista löydät tietoa muun muassa wwwmol.tietotyo.<strong>fi</strong>/esrprojektit/.LukuvinkitTarkemmin ammatillisen kuntoutuksen tukimuodoista on kerrottu muun muassa seuraavissaoppaissa:Ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukimuodot: Taina Innanen. Invapaino. Helsinki.Uudistettu painos 2000.Toimeentuloturva (2000): Lakisääteinen sosiaaliturva ja vapaaehtoiset vakuutukset. Varma-Sampo.2000.36


7. PANOSTA TYÖNHAKUUN7.1. Työmarkkinat ja piilotyömarkkinatMikä on työnsaannin salaisuus? Monet työpaikkaa etsivät ovat hakeneet lukuisia, jopasatoja työpaikkoja, onnistumatta saamaan työtä. Mitä heiltä on puuttunut? On hyvä tietää,että kaksi kolmasosaa työpaikoista on niin sanottuja piilotyöpaikkoja ja ne täytetään ilman,että niistä ilmoitetaan lehdissä tai työvoimatoimistossa. On arvioitu, että 55 prosenttiatyöpaikoista täytetään suorien kontaktien kautta, 20 prosenttia paikoista ilmoitetaan julkisesti,15 prosenttia paikoista saadaan kohdennetun markkinoinnin avulla ja vain 10 prosenttiapaikoista saadaan työvoimatoimiston välityksellä. Hyvät työnhakukirjeet, kyvyt jataidot ovat hyödyllisiä työtä hakiessa, mutta miten löytää työpaikat, jotka eivät ole näkyvissä.Julkisesti avoinna oleviin paikkoihin on usein hyvin paljon hakijoita, ja niihin hakee monestityönantajalle jo ennestään tuttuja henkilöitä. Työnantajan on helpompi palkata työhöntuttu kuin tuntematon: usein otetaan yhteyttä entisiin työntekijöihin tai paikan saa aktiivinenhakija. Sadan hakijan joukosta on vaikea erottautua, vaikka paperit olisivat viimeisen päälletehdyt ja vaikka työpaikan pätevyysvaatimukset täyttyisivätkin.Myös yhteiskunnan tarjoamat työllistymismahdollisuudet kannattaa huomioida. Tällöinkintyönhakutaidoista, omasta aktiivisuudesta ja itsetuntemuksesta on hyötyä. Näitä mahdollisuuksiaovat muun muassa tukityö työllistämistuella, työkokeilu, työhönvalmennus, suojatyö,avosuojatyö ja tuettu työllistyminen. Joskus myös työvoimakoulutukseen sisältyytyöharjoittelu, joka voi johtaa työpaikan saamiseen. Unohtaa ei voi myöskään oppisopimuskoulutusta.Mistä saat tietoa työpaikoista:• työvoimatoimistojen ilmoitustaulut, paikalliset työ- ja koulutuslehdet,itsepalvelupäätteet työvoimatoimistoissa, työvoimaneuvojat• työlinja, josta saat paikallispuhelun hinnalla tietoa työvoimatoimistossaavoinna olevista paikoista (0203-66 066)• teksti-TV, s. 521 - 523• sanomalehdet, ammattilehdet, yritysten sisäiset lehdet• työvoiman vuokrausyritykset• suorat kontaktit yrityksiin, suorahakukirjeet yrityksiin• aiemmat työ- ja harjoittelupaikat• oppilaitosten ilmoitustaulut• kontaktiverkostot, joihin voivat kuulua kaikki tuntemasi henkilöt• messut ja muut erilaiset tapahtumat.37


Internet työnhaun apuvälineenäInternetistä voit löytää monenlaista apua työnhakuun. Seuraavaan olen koonnut joitakinlinkkejä. Etsi itse lisää. Jos joku oppaassa oleva linkki ei toimi, kokeilepalvelimen päänimellä ja etsi palvelimen omasta linkkihakemistosta oikea osoite.www.mol.<strong>fi</strong>Täältä löydät muun muassa Suomen työvoimatoimistoihin ilmoitetut avoimet paikat, työnhakijoidenomat esittelyt, tietoa työnhakijoille ja työnantajille ja alan linkkejä. Lisäksi löydättäältä esimerkiksi ammatinvalintaan liittyvän testin, työnhakuoppaan ja tietoa koulutuksesta.heti1.tieto.net/oikotie/etusivuOikotiessä on nähtävillä Helsingin Sanomien työpaikat ja sen lisäksi työnhakuopastesteineen.www.jobline.<strong>fi</strong>Joblinen avulla pääset tutustumaan työpaikkatarjontaan ympäri Eurooppaa.uranus<strong>fi</strong>n.comTäältä saat monipuolista tietoa työpaikoista, koulutuksesta ja löydät hyödyllisiä linkkejätyönhakuun liittyen.www.rek<strong>ry</strong>.comTäältä löydät työpaikkojen lisäksi muun muassa cv-palvelun ja eri yritysten omilla kotisivuillajulkaisemia paikkoja, jotka hakukone hakee.www.aarresaari.netTäältä löydät Suomen akateemiset rek<strong>ry</strong>tointipalvelut: akateemisten vastavalmistuneidentyönhakuilmoitukset, linkkejä yritysten rek<strong>ry</strong>tointisivuille ja suomalaisiin yrityshakemistoihin.Henkilöstöpalveluyritysten avoimia paikkoja:www.manpower.<strong>fi</strong>www.olsten.<strong>fi</strong>www.proselectum.<strong>fi</strong>www.hypoy.comRek<strong>ry</strong>tointi<strong>fi</strong>rmojen avoimia paikkoja:www.mps.<strong>fi</strong>www.pib.<strong>fi</strong>www.ssconsulting.<strong>fi</strong>www.pa-consulting.comwww.tipal.<strong>fi</strong>Tämä on Tietotekniikan palveluliiton kotisivu, josta löydät atk-ohjelmistotalojen yhteystietoja.uratie.netTämä on Tallentumin ammattilehtien rek<strong>ry</strong>tointipalvelu, jonne voi jättää anonyyminä työhakemuksen.apaja.helsinki.<strong>fi</strong>Täältä löydät HY:n Apaja-palvelukeskuksen kotisivut.38


www.cimo.<strong>fi</strong>Tämä on kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen kotisivu, josta löydät tietoa muun muassakansainvälisestä harjoittelusta ja apurahoista.www.thk.<strong>fi</strong>/suomi/internet/n2387.htmTelehallintokeskuksen sivuilla näkyvät kaikki Suomessa myönnetyt yritysten verkkotunnukset.Oman sähköpostiosoitteen hankkiminen maksutta:www.iobox.comwww.hotmail.commail.yahoo.comwww.artic.netPiilotyöpaikkoja voit löytää:• ystävät, tutut ja tuttujen tutut• entiset työpaikat, harrastukset• oikeassa paikassa oikeaan aikaan• yrityksen laajeneminen• konsulttitoimistot• avoimet markkinointikirjeet.Yhteiskunnan tarjoamia työmahdollisuuksia:• työvoimatoimistot: työ työllistämistuella, työkokeilu, työhönvalmennus,työharjoittelu, oppisopimuskoulutus, työvoimakoulutus,johon sisältyy työharjoittelua• Kela ja vakuutusyhtiöt: työkokeilu, työhönvalmennus, työharjoittelu• kaupungin suojatyötoimisto: suojatyö, avosuojatyö• sosiaalitoimisto: tuettu työllistyminen• projektit: tuettu työllistyminen, työkokeilu, työharjoittelu, työhönvalmennus.7.2. Verkostojen luominenSuhteiden käyttäminen on tehokkain tapa työllistää itsensä oli sitten kyse palkkatyöstä taiyrittämisestä. Jos verkostosi ovat vähäiset, niin työn saaminenkin on vaikeampaa. Työnantajateivät useinkaan halua nähdä kovin paljon vaivaa työntekijän hankkimiseksi, vaankyselevät tuttaviltaan, olisiko heillä tiedossa sopivaa työntekijää. Usein valitaan työhön ensimmäinensopiva. Näin säästetään sekä aikaa että rahaa.39


Verkostoosi kuuluvat kaikki mahdolliset tutut ja sitä kautta myös tuttavien tutut ja ystävät.Jokainen, jonka tapaat, vaikkapa vain ohimennen kesken työnhakuprosessiasi, voi ollamahdollinen vinkin antaja. Usein tieto hyvästä työntekijästä menee suusta suuhun. Kerromahdollisille viestinviejille osaamisestasi, kiinnostuksen kohteistasi ja työhalukkuudestasi.Jos tuttavasi eivät tiedä työhalukkuudestasi ja osaamisestasi, heidän on vaikea markkinoidasinua mahdolliselle työnantajalle.Yksi vaihtoehto rakentaa verkostoa on pitää yhteyttä kiinnostaviin työnantajiin.Ota yhteyttä puhelimitse tai lähetä avoin markkinointikirje osaamisestasi. Voit tehdä markkinointiamyös epäsuorasti haastattelemalla niitä työntekijöitä, jotka työskenteleväthaluamassasi tehtävässä. Useimmiten ihmiset mielellään kertovat työstään. Halutessasivoit jättää pois lähtiessäsi yhteystietosi tai ansioluettelosi siltä varalta, että työpaikka avautuisi.Toinen keino laajentaa verkostoja on toimia aktiivisesti harrastuksissa, järjestötyössätai vapaaehtoistoiminnassa. Näissä yhteyksissä tapaat ihmisiä, jotka tuntevatsinut persoonana ja tietävät jotakin myös osaamisestasi.Halutessasi voit tehdä itsellesi verkostokartan: piirrä ympyrä ja jaa se neljään osaan esimerkiksi:perhe ja sukulaiset, työ ja muut virallisemmat yhteydet, harrastukset ja yhdistystoiminta,ystävät ja tuttavat. Piirrä symboli itsestäsi keskelle ja sijoita ympyrään verkostosijäsenet. Mitä lähemmäksi itseäsi merkitset henkilön ympyrään, sitä lähempänä hän sinuaon. Voit myös vetää nuolia niiden henkilöiden välille, jotka tuntevat toisensa.7.3. TyöpaikkailmoituksetLue työpaikkailmoitus tarkasti ja noudata hakemuksessasi työpaikkailmoituksen tyyliä.Hakemuksesta olisi hyvä nähdä, miksi kyseinen yritys sinua kiinnostaa. Tähän voit saadavinkkejä ilmoituksesta ja muista tietolähteistä. Älä laita joka paikkaan samanlaista hakemustavaan räätälöi se kutakin paikkaa varten erikseen. Joudut näkemään vähän vaivaa,mutta ennen pitkää se kannattaa. Perustele hakemuksessa, miten osaamisesi vastaatyöpaikkailmoituksen vaatimuksia. Yksi hakemuksen puutteista on usein se, että se eivastaa ilmoituksessa annettuihin toiveisiin. Älä silti kopioi hakemukseesi sanasta sanaanvastauksia ilmoituksessa työnhakijasta esitettyihin toivomuksiin!Työpaikkailmoituksen lukeminen:• lue ilmoitus huolella• tee räätälöity hakemus• noudata hakemuksessasi ilmoituksen tyyliä• huomioi ilmoituksessa vaaditut taidot ja ominaisuudet• perustele, miten vastaat vaatimuksia• ilmoitus antaa viitteitä siihen, miksi yritys sinua kiinnostaa• mieti, mitä ilmoitus kertoo työnantajasta.40


7.4. Yhteydet työnantajiinLuettuasi työpaikkailmoituksen lähesty yritystä ensin puhelinsoitolla, mikäli sitä ei ole kielletty.Puhelinsoitto auttaa sinua erottautumaan muista hakijoista jo ennen varsinaista karsintaa.Puhelinnumeron selvittäminen ja oikean henkilön etsiminen antavat sinusta aktiivisenkuvan.Puhelun aikana esittele itsesi, kerro, mitä paikkaa haet ja mistä kuulit siitä. Valmistelemyös muutamia työtehtävään ja yritykseen liittyviä kysymyksiä. Kuuntele tarkoin, mitä yrityksenedustaja sinulle sanoo. Työnantaja ehkä kiinnostuu osaamisestasi tai sinusta persoonanaja lukiessaan myöhemmin hakemuksia huomaa helpommin hakemuksesi joskussuurestakin hakijajoukosta. Toisinaan työnantajan edustaja ehdottaa jo puhelimessahaastatteluaikaa. Näin pääset kokonaan ohi hakemusten karsimisvaiheen. Kysy tällaisessatapauksessa, mitä asiapapereita tarvitset haastattelussa. Yleensä ensimmäinen puheluei kuitenkaan johda suoraan haastatteluun vaan joudut lähettämään hakemuksen,jos edelleen olet paikasta kiinnostunut.Kun lähetät avoimen hakemuksen, niin valmistaudu myös silloin huolellisesti soittoon.Voihan olla, että hakemustasi ei olekaan luettu, mutta kun soitat, työnantaja saattaakinkiinnostua taidoistasi, kyvyistäsi, sinusta.Lähesty työantajaa puhelimitse myös silloin, kun olet kiinnostunut kyseessä olevasta yrityksestätai yrityksen toimialasta. Voit esimerkiksi tiedustella, onko yrityksessärek<strong>ry</strong>tointikansiota, jossa säilytetään työnhakijoiden tietoja mahdollisten tulevien työpaikkojenvaralta. Yhteyttä kannattaa ottaa myös esimerkiksi silloin, kun yritys laajentaa toimintaansatai kuulet, että yrityksessä on työntekijöiden vaihtuvuutta. Voit kysyä myösmahdollisista sijaisuuksista.Yhteydenotto:• valmistaudu eli mieti etukäteen mitä puhut• soita, jotta erottautuisit• esittäydy• kerro, mitä paikkaa olet hakemassa tai minkälaisistatehtävistä olet kiinnostunut• kuuntele yrityksen edustajaa tarkasti• valmistele muutama kysymys ja tee muistiinpanoja.41


7.5. HakupaperitTyöhakemuksen suuntaviivatroskakoriin haastatteluunelämäkerta valttikorttiepäilyttävät aukot hyötymielikuvakielteinen asenne ominaisuudet perusteltujaanelu kiinnostus, motiivivirheet selkeys, virheettömyysTyönhakupaperit koostuvat kirjallisesta hakemuksesta avoinna olevaan paikkaan, avoimestahakemuksesta, kun paikka ei ole auki, ansioluettelosta ja mahdollisesti valokuvasta,työnäytteestä ja muista pyydetyistä liitteistä.Ansioluettelo ja hakemuskirje täydentävät toisiaan. Yleisimmin hakemuksesta näkee osaamisen,koulutuksen ja työkokemuksen päälinjat, ja ansioluettelossa samat asiat näkyvättarkemmin.Voit käyttää myös hakemuksen ja ansioluettelon yhdistelmää, jossa ansioluettelon “ensimmäinenkappale” on hakemus juuri tähän nimenomaiseen paikkaan. Näin vältyt asioidentoistamiselta ja säästät työnantajan aikaa. Esimerkiksi, jos sinulla on hyvin vähäntyökokemusta, voi tällainen yhdistelmähakemus olla paikallaan.Luo papereillasi rehellinen, mutta mahdollisimman myönteinen kuva itsestäsi. Jos lähetätvalokuvan, niin valitse myönteisiä mielikuvia herättävä kuva. Vältä kuitenkin ylilyöntejä. Liiallinenitsevarmuus voi ärsyttää hakemuksen lukijaa, ja liiallinen vaatimattomuus tai suorastaanitsensä vähättely eivät myöskään tee hyvää vaikutusta. Perustele osaamisesi.Esimerkiksi ansioluettelosta on voitava nähdä, mitä tarkoittaa, että on ollut autonasentajana.Yleensä työtodistukset laitetaan vain pyydettäessä, mutta jos työtodistukset sisältävätmyönteistä ja haettavan paikan suhteen hyödyllistä tietoa osaamisestasi, niin voit laittaane mukaan.Tee hakupapereista sellaiset, että tunnet ne omiksesi. Älä kopio suoraan mallistavaan käytä luovuuttasi. Työnhakuoppaista ja Internetistä löydät malleja pohjaksi. Esimerkiksitässä oppaassa olevat Veeran hakemukset ovat ainoastaan yksi vaihtoehto. Voit laatiaitse paremmat!Hyvin usein hakemuksiin on kirjattu kaikki mahdollinen osaaminen, mutta niistä puuttuutieto, mikä hakijan osaaminen ja motiivi on juuri kyseiseen paikkaan. Keskity asioihin,joita ajattelet työnantajan haluavan kuulla mielestään sopivalta hakijalta. Usein hakemuksenläpi paistaa, oletko todella kiinnostunut kyseisestä työstä vai et: yritä siis saadamotiivisi esiin.42


Kun työnantaja valitsee hakupapereiden perusteella haastatteluun, ei-pinoon päätyvät useinhakemukset, joissa hakijan motivaatio kyseiseen tehtävään jää epäselväksi, hakemukseenei ole paneuduttu, hakemus on liian hilpeä tai jaaritteleva, yhteystiedot ovatepäselvät, hakemus saapuu myöhässä, allekirjoitus puuttuu tai hakemuksessa on virheitä.Vammaisena saatat ehkä miettiä, pitäisikö ansioluettelossa tai hakemuksessa kertoavammaisuudestaan. Jos vammasta ei ole haittaa työn kannalta, voit jättääkertomattakin. Jos katsot tarpeelliseksi kertoa vammasta tai sairaudesta etukäteen, pohditarkoin, miten kerrot vammasta siten, että saat työnantajan vakuuttuneeksi, että vammastaei ole haittaa hakemassasi työssä. Mieti, mitä laitat hakupapereihin ja mitä kerrot haastattelussa.Voit kertoa vammastasi tai sairaudestasi esimerkiksi harrastuksen yhteydessätai jotenkin muuten myönteiseen sävyyn. Joissakin tehtävissä vammaisuudesta onjopa etua, varsinkin jos pystyt hyödyntämään työssäsi omia kokemuksiasi. Mutta tässäkinon huomioitava, ettei ylimarkkinoi vamman tuomia etuja: sekin saattaa joskus ärsyttää.Työnantajat etsivät paitsi hyviä työntekijöitä, myös “hyviä tyyppejä”. Vammaisenollessa kyseessä oikea tyyppi kompensoi vamman tuomia mahdollisia rajoitteita.Ryhdy tekemään hakemuksiasi hyvissä ajoin, että sinulle jää aikaa muokata ja hioa niitä.Lähetä hakemuksesi heti, kun olet ne laatinut: mitä aikaisemmin hakemukset ovat perillä,sitä varmemmin ne ehditään kunnolla lukea.Pyydä joku lukemaan hakupaperisi ja kertomaan, minkä vaikutuksen kertomuksesivammaisuudesta ja muu sisältö lukijaan tekee. Itse on usein sokea omalletekstilleen!Mitä mukaan:• kirjallinen hakemus• ansioluettelo• valokuva, jos pyydetään tai jos haluat sen laittaa• työtodistukset pyydettäessä• mahdolliset työnäytteet• voit tehdä myös portfolion eli työkansion itsestäsi.Hyvät hakupaperit:• ajan tasalla olevat• haettavaan tehtävään räätälöidyt• ulkoasultaan siistit: siisti kirjekuori ja taittamattomalle hyvällepaperille kirjoitetut hakupaperit• virheettömät, selkeät, helppolukuiset ja kieleltään moitteettomat.43


AnsioluetteloHyvä ansioluettelo eli curriculum vitae (=elämän kulku) kertoo ensisilmäyksellä työnantajalle,oletko juuri sinä sopiva ihminen kyseiseen työtehtävään. Siitä näkee millainen ihminenolet ja mitä olet tehnyt elämässäsi. Jos et ole ennestään tuttu työnantajalle, ansioluetteloyhdessä hakukirjeen kanssa voivat avata sinulle oven työpaikkahaastatteluun.Varaa aikaa ansioluettelon tekemiseen. Tee itsellesi mahdollisimman laaja ansioluettelo/cv, jota voit myöhemmin räätälöidä kunkin työpaikan mukaan. Voit tehdä ansioluettelonhyvin monella eri tavalla, mutta yksinkertaisimmillaan ansioluettelo koostuu henkilötiedoista,koulutuksesta, työkokemuksesta ja harrastuksista. Kielitaito, atk-taidot ja luottamustoimetkannattaa myös mainita. Kuvaile koulutustasi ja työtehtäviäsi niin, että ansioluettelostanäkee, mitkä ovat vahvuutesi haettavaan työtehtävään.Kun teet työpaikan mukaan räätälöityä ansioluetteloa, ota huomioon seuraavia seikkoja:• Kerro koulutuksesi ja työkokemuksesi aikajärjestyksessä, jolloin ensimmäiseksi kerrotviimeisimmästä koulutuksesta tai työkokemuksesta. Voit mahdollisesti kertoatyökokemuksestasi myös aiheittain, ainakin jos työkokemusta on kertynyt eri ammattialoilta.• Kuvaile mahdollisimman elävästi niitä vahvuuksia, joista oletat olevan hyötyä haettavantyön kannalta. Sinun on pystyttävä todistamaan jokainen vahvuutesi, jonka tuot esille.Mieti, mitä taitoja olet oppinut ja kerro konkreettisia esimerkkejä aikaansaannoksistasi.• Joka ikistä työsuhdetta tai lyhyttä kurssia ei tarvitse merkitä ansioluetteloon. Jos kursseja,luottamustoimia yms. on paljon, ansioluettelo voi jopa kääntyä sinua vastaantyönantajan ihmetellessä, missä välissä oikein ennätät töitä tekemään. Esimerkiksiosan työpaikoista voit hyvin niputtaa yhteen.• Työkokemuksesi ollessa vähäistä voit kertoa taidoistasi ja kyvyistäsi, joita olet hankkinutjossakin harrastuksessa tai vaikkapa vapaaehtoistyössä.• Kiinnitä huomiota ansioluettelon ulkonäköön. Kirjoita asiallisesti, virheettömästi, selkeästi,mutta silti houkuttelevasti. Ansioluettelo saisi olla enintään kahden sivun mittainen.44Ansioluettelon sisältö:• henkilö- ja yhteystiedot• tärkeimmät osaamisalueet• koulutus, viimeinen ensimmäiseksi• työkokemus, viimeinen ensimmäiseksi• kielitaito, esimerkiksi asteikolla tyydyttävä, hyvä, kiitettävä• atk-taidot, tarvittaessa ohjelmat, mitä käyttänyt• luottamustoimet ja harrastukset• suosittelijat.


Voit laatia itsellesi CV:n myös ohjatusti, jos sinulla on käytössäsi MS-Of<strong>fi</strong>ce -97 tai uudempitietokoneohjelma. Löydät kansiosta “mallit” alakansion “muut tiedostot”, jossa on erilaisiaansioluetteloita. Niihin voit muuttaa omat tietosi esimerkkitietojen tilalle.CV-malli löytyy myös Internetistä esimerkiksi www.rek<strong>ry</strong>.com -osoitteesta. Sinne voit rekisteröityäilmaiseksi ja täyttää CV-lomakkeen, jota työnantajat voivat selailla. Henkilötietosieivät näy lomakkeella, vaan työnantaja ottaa yhteyttä sinuun sähköpostin välityksellä,jos kiinnostuu osaamisestasi. Samassa osoitteessa on myös Vahtikoirapalvelu, joka ilmoittaasinulle sähköpostiisi, kun avoimeksi tulee sinua kiinnostava työpaikka.HakemusKirjoita hakemuksesi houkuttelevasti, sillä hakemuksen ensisijaisena tavoitteena ontyöpaikkahaastatteluun pääseminen. Muista, että hakemus on markkinointikirje, joka tuleeräätälöidä aina haettavan työtehtävän mukaan. Lisäksi hakemuksen tyylin tulee olla kohdeyrityksentai organisaation kulttuuriin sopiva. Työpaikkailmoitus antaa viitteitä siitä, kuinkavapaamuotoisen ja luovan hakemuksen voit kirjoittaa, vai onko parempi pitäytyä standardimuotoisessahakemuksessa.Vaikka osaisit kirjoittaa myyvän markkinointikirjeen, niin erottautuminen hakijoiden joukostatällä tavoin ei korvaa osaamista. Jos taitosi ja kokemuksesi eivät vastaa hakukriteereitä,et ehkä hyvälläkään hakemuksella saa paikkaa. Tosin hakuvaatimukset ovat usein kohtuuttomateikä kaikkia kriteereitä välttämättä tarvitse täyttää. Esimerkiksi kielitaitoa vaaditaanusein paikkaan kuin paikkaan, vaikka kieltä ei tarvitsisi käyttää työssä lainkaan. Jospaikka tuntuu sinusta sopivalta, hae, vaikka et täysin työnantajan asettamia vaatimuksiatäyttäisikään.Sinun on itse uskottava kykyihisi, jotta toinenkin voi niistä vakuuttua. Ole kuitenkin realistinenkykyjesi suhteen, sillä epärealistisuus tulee ennemmin tai myöhemmin julki. Muista,että työnantaja ei ole kiinnostunut siitä, että sinä tarvitset työtä, vaan että avoimeen paikkaanlöytyisi mahdollisimman sopiva henkilö työnantajan kannalta.Hakemuskirjeessä tulee näkyä ainakin seuraavia asioita:• Kerro, kuka olet ja mistä sinut tavoittaa. On tärkeää, että olet tavoitettavissa. Tarkista,että olet kirjoittanut puhelinnumeron oikein. Hakemuksestasi tulee myös näkyä, mitätehtävää haet. Varsinkin isoissa yrityksissä voi olla samaan aikaan monta paikkaaauki.• Mainitse, mistä kuulit tai luit työpaikasta.• Kerro miksi työpaikka sinua kiinnostaa. Suuresta osasta hakemuksia puuttuu tietosiitä, miksi hakee juuri kyseistä paikkaa. Oppimisen halu ja aito kiinnostus korvaavatosaamisen puutteita, mutta innostuksen puutetta ei korvaa mikään. Työnantajatlajittelevat hakemukset usein kyllä-, ei- ja ehkä-pinoihin. Kun tiedät miksi haet, niinkyllä-pino on lähempänä.45


• Mieti, miten perustelet sitä, että olet sopiva juuri kyseiseen työpaikkaan. Tässä eivätriitä pelkästään henkilökohtaiset tavoitteet, vaan sinun on vakuutettava työnantaja siitä,että olet hyödyllinen. Korosta hakemuksessa haettavan tehtävän kannalta oleellistaosaamistasi; kuvaa myönteisiä persoonallisuutesi piirteitä; voit myös kertoakehittymistavoitteistasi ja siitä, mihin urallasi pyrit.• Laita palkkatoivomus pyydettäessä. Muuten sitä ei tarvitse välttämättä merkitä. Työnantajasaattaa arvioida onko palkkatoivomuksesi realistinen kykyihisi nähden. Liianalhaista palkkatoivetta ei kannata ilmoittaa: omia kykyjään ei ole syytä myöskään aliarvioida.• Suosittelijan voit halutessasi laittaa, mutta ota huomioon, että suosittelijan mielipideei ole objektiivinen. Kysy suosittelijalta joka kerta erikseen ennakkoon, voitko käyttäähäntä hakemuksessasi, niin mahdollinen soitto ei tule hänelle yllätyksenä.• Ihanteellinen hakemuksen pituus on yksi sivu. Vältä kuitenkin liian pelkistettyä hakemusta.Kerro hakemuksessa vain olennainen ja muut tärkeät asiat ansioluettelossa.Jotakin voit jättää myös haastattelussa kerrottavaksi. Kuvaa osaamistasi konkreettisemminkuin kertomalla, että olet tehnyt erilaisia toimistotöitä.• Kun olet kirjoittanut hakemuksen, tarkista hakemuksen virheettömyys ja pohdi vieläsitä, millä tavoin olet ilmaissut asioita, allekirjoita se ja pyydä vielä jotakuta toista lukemaanhakemuksesi.Jotkut yritykset ottavat nykyisin hakemuksia (varsinkin lyhyisiin työsuhteisiin) vastaan vainsähköpostin kautta. Tällainen hakemus on sikäli helppo tehdä, että sinun pitää vain täyttääInternet-sivuilla oleva lomake. Joskus yritykset eivät halua liitetiedostona lähetettyjä hakemuksiamahdollisten virusten takia.Hakemuksen sisältö:• hakijan nimi, osoite ja puhelinnumero, mahdollisesti sähköpostiosoite• vastaanottajan nimi ja osoite• päiväys• viittaus ilmoitukseen ja puhelinkeskusteluun• otsikko, esimerkiksi tehtävänimike• lyhyet henkilö- ja koulutustiedot• miten vastaa työnantajan vaatimuksia, motiivi miksi hakee• palkkatoivomus, mikäli ilmoituksessa pyydetään• mahdolliset suosittelijat• allekirjoitus ja nimen selvennys• ansioluettelo liitteenä• liitteinä jäljennökset tärkeimmistä todistuksista, jos niitä ilmoituksessapyydetään• pituudeltaan mieluiten sivun mittainen.46


Avoin hakemusAvoin hakemus tehdään periaatteessa samalla tavoin kuin hakemus avoinna olevaan paikkaan,mutta sinun on hyvä ottaa lisäksi huomioon joitakin asioita. Avointa hakemustatehdessäsi et tiedä tarkkaan, minkälaisia taitoja työpaikka tarvitsee vaan joudut myymäänitseäsi oman osaamisen perusteella. Avointa hakemusta lähettäessäsi olet kuin yrittäjä,jolloin tärkeää on asettua työnantajan asemaan. Avoin hakemus voi olla vaikkapa esitelehtinentai video, jossa markkinoit suoraan osaamistasi työnantajalle. Avoin hakemus onainut hakemus, jonka työnantaja saa, tee siitä lyhyt, iskevä ja luova. Laita aina valokuvamukaan: tunnut näin tutummalta. Yllättävät monet ovat saaneet työpaikan markkinoimallaitse osaamistaan.Selvitä sinua kiinnostavan yrityksen taustatiedot esimerkiksi yrityksen vuosikertomuksestatai Internet-sivuilta. Myös sanomalehdissä voi olla tietoa yrityksistä. Kun laitat avoimenhakemuksen, mainitse hakemuksessa, koska aiot ottaa yhteyttä. Älä kirjoita tarkkaa aikaa,sillä et voi olettaa, että hakemuksen lukija on tuolloin tavattavissa. Voit sen sijaankirjoittaa esimerkiksi, että palaat asiaan viikolla se ja se.Monelle yritykselle voi jättää avoimen hakemuksen niiden Internet-sivuilla.7.6. HaastatteluSaadessasi haastattelukutsun olet työnhaussasi jo pitkällä. Sinut kutsutaan haastatteluun,kun papereidesi tai muiden tietojen perusteella olet potentiaalinen ehdokas kyseiseenpaikkaan. Haastattelu on tärkein osa hakuprosessia, ja siksi siinä onnistuminen tai epäonnistuminenvoi vaikuttaa pitkälle elämääsi. Älä luota liikaa omiin luontaisiin kykyihisi, vaanvalmistaudu hyvin haastattelua varten. Hakupaperit osoittavat pätevyytesi, haastattelussakatsotaan sopivuutesi.Ennen haastatteluun menoa• Selvitä, mitä haluat tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tehdä ja millaista osaamista sinullaon.• Mieti heikkouksiasi etukäteen. Mainitse heikkouksistasi ne, joiden et usko suoraanvaikuttavan kyseisen työtehtävän täyttämiseen. Käännä heikkoudet voitoksesi, äläkäpelkää mainita niitä lyhyesti. Sinua ihaillaan rehellisyydestäsi ja yrityksestäsi voittaapuutteesi ja joskus heikkoutesi juuri hakemassasi työssä voikin olla etu.• Mieti valmiiksi, oletko valmis ottamaan työpaikan, vaikka eläke menisikin.• Ota etukäteen selvää yrityksestä ja haettavasta tehtävästä. Näin pystyt osoittamaan,että olet kiinnostunut työstä juuri kyseisessä yrityksessä.• Valmistele etukäteen muutamia kysymyksiä. Muista, että haastattelu on vuorovaikutustilanneja teet aktiivisen vaikutuksen kyselemällä.47


• Vaikka haluat päästä töihin, mene haastatteluun sillä mielellä, että arvioit työpaikansopivuutta myös sinulle. Jos toivot mielessäsi liikaa, että sinut valitaan työhön, se voivaikuttaa haastatteluun kielteisesti. Aito kiinnostus kannattaa tietysti näyttää.Jos olet vammainen, niin varaudu kysymyksiin vammastasi. Yritä miettiä, mitä hyötyävammaisuudestasi on sinulle ollut ja mitä rajoituksia vamma mahdollisesti aiheuttaa työssä.Ole haastattelussa sinut vammasi kanssa, niin haastattelijallekaan ei tule vammastaestettä työllistämiselle.HaastattelussaHaastattelun kulku voidaan jakaa usein kolmeen osaan. Aluksi hiukan jutellaan, jonka avullahaastattelija pyrkii luomaan vapautuneen tunnelman, ja samalla hän saa tietoapersoonallisuudestasi. Seuraavaksi testataan tehtävään ja työyhteisöön sopivuutta. Haastattelijaon kiinnostunut tiedoistasi ja taidoistasi ja sinusta ihmisenä, työtoverina. Hän miettii,miten voisit olla työyhteisölle hyödyksi. Lopetusvaiheessa sinulle annetaan mahdollisuusesittää kysymyksiä ja saat tiedon siitä, milloin voit tiedustella tulosta.• Panosta erityisesti hyvän ensivaikutelman luomiseen: ole ajoissa paikalla; kättele jahymyile; ole rauhallinen ja pukeudu siististi; katso suoraan silmiin. Tutkimuksissa ontodettu, että ensivaikutelma tehdään ensimmäisen minuutin aikana (usein jopa muutamansekunnin) ja sitä on vaikea muuttaa. Ennen kaikkea ole oma itsesi!• Vastaa myönteisesti ja selvästi kysymyksiin. Jos et ymmärrä jotakin kysymystä, tarkista,mitä haastattelija tarkoitti kysymyksellään.• Älä ole liian vaatimaton. Monissa töissä vaaditaan riittävää itseluottamusta jamarkkinointikykyä.• Ole ystävällinen ja arvostava, vaikka huomaisitkin, ettei paikka ole sinua varten. Älämissään nimessä kritisoi entistä työnantajaasi. Kritiikki kääntyy tällöin helposti itseäsivastaan. Kerro ikävistä asioista asiallisesti - ei syyttäen.• Vältä puhumasta liian paljon. Jos innostut puhumaan, et ehkä malta kuunnellahaastattelijaa. Huolehdi, että puhuminen, kuunteleminen ja sanaton viestintä ovat sopusoinnussakeskenään.• Vastaa haastattelukysymyksiin mahdollisimman konkreettisesti ja perustelemalla. Esimerkiksivoit purkaa auki, mitä tarkoittaa se, että olet hyvä organisoimaan asioita.• Opettele kuvaamaan persoonallisuuttasi myönteisessä sävyssä.• Haastattelussa toistuu usein melko samankaltaisia kysymyksiä. Pohdi niitä etukäteen,mutta älä opettele vastauksia ulkoa vaan keskity siihen, mistä haastattelussapuhutaan: pelättyjä kysymyksiä ei ehkä edes kysytä.48


Nykyään pidetään melko usein myös <strong>ry</strong>hmähaastatteluja, joissa haastatellaan useampiakerrallaan. Tällöin arvioidaan muiden seikkojen lisäksi myös sitä, millainen olet <strong>ry</strong>hmänjäsenenä. Pidä huolta, että tuot julki oman mielipiteesi, mutta varo, ettet ole koko aikaaäänessä. Kuuntele ja kommentoi myös toisten mielipiteitä ja pyri hyvään vuorovaikutukseenantamalla tilaa myös muille.Jotkut työnantajat tekevät myös erilaisia soveltuvuustestejä, esimerkiksi tietokoneavusteisesti.Haastattelun jälkeenPohdi haastattelun jälkeen onnistumistasi ja myös mahdollisia haastattelussa tekemiäsi“mokia”, jotta voisit seuraavalla kerralla ottaa oppia virheistäsi.7.7. PalauteVaikka et pääsisikään haettavaan työhön, tiedustele valintaperusteita ja sitä, miksi sinua eivalittu. Palautteesta on hyötyä, kun haet seuraavaan paikkaan. Ole kohtelias: siltoja eikannata polttaa takanaan. Mahdollisesti seuraavalla kerralla onnistut paremmin taityönantajalla saattaa olla jopa toinen paikka tulossa hakuun, johon juuri sinun kykyjäsitarvitaan. Joskus suoraa palautetta voi olla vaikea saada. Voit tällöin kysyä esimerkiksisitä, mitkä seikat vaikuttivat valintapäätökseen. Työnantajan on helpompi kertoa, miksijoku on valittu, kuin palauttaa jokainen hakija erikseen mieleen.49


Usein kysyttyjä haastattelukysymyksiä:• Miten kuvailisit itseäsi lyhyesti?• Mitä olet tehnyt aikaisemmin?• Mitä olet tehnyt työttömänä/eläkkeellä ollessasi?• Etkö ole liian nuori/liian vanha tähän tehtävään?• Miksi haluat saada juuri tämän työn?• Miksi luulet, että olet oikea henkilö juuri tähän työhön?• Mikä motivoi sinua panostamaan kaikkesi työhön?• Mistä saavutuksestasi olet kaikkein ylpein?• Mistä töistä olet pitänyt eniten ja miksi?• Mitkä ovat heikot puolesi? Entä vahvat puolesi?• Mitä ongelmia olet kohdannut työssäsi ja miten olet selvittänyt ne?• Mikä saa sinut suuttumaan?• Työskenteletkö mieluummin yksin vai <strong>ry</strong>hmässä?• Mitä tiedät tästä yrityksestä?• Millainen on hyvä esimies?• Millainen on ihannetyöpaikkasi?• Millainen koulutus sinulla on?• Onko sinulla perhettä?• Mikä on terveydentilasi?• Onko sinulla työhön liittyviä rajoitteita?• Mitä teet vapaa-aikana?• Mikä on palkkatoivomuksesi?• Miten suhtaudut ylitöihin/matkustamiseen?• Haluatko vielä kysyä jotakin?Ota mukaan iloinen mieli! Rentoudu! Ole oma itsesi!7.8. YhteenvetoYritä tehdä työnhaustasi mielenkiintoinen harrastus. Pyri laatimaan harkittuja ja selkeitähakemuksia ja pidä välillä lomaa työnhausta. Työnhaku voi olla joskus pitkäkin prosessi,jonka aikana voit työpaikkaa odotellessasi kehittää itseäsi niin henkisesti kuin tiedollisestikin.Jos teet työnhausta pakonomaista, se näkyy helposti sekä hakemuksissa että mahdollisissahaastatteluissa. Ole avoin erilaisille mahdollisuuksille: pienikin askel eteenpäin voijohtaa lopulta mieleiseen työhön. Kun masennus valtaa, pyri kaikesta huolimatta keskittymäänitsesi kehittämiseen tyynesti ja uskoen, että voit silti vielä vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi.Mutta jos työllistyminen tuntuu ylivoimaiselta esimerkiksi vaikean vamman vuoksi,älä kuitenkaan lannistu, vaan pohdi mitä muita mahdollisuuksia on kuin perinteinen palkkatyö.Joskus vapaaehtoistyö tai harrastus edesauttaa työpaikan saamista.50


8. VEERA TYÖLLISTYIVeera on mielikuvituksen tuote, mutta hänellä on laaja vertais<strong>ry</strong>hmä - paljon ihmisiä, jotkaovat samoin kuin Veera, vammasta huolimatta työllistyneet ja löytäneet elämälleenmielekkään tarkoituksen.Ennen kuin Veera vammautui, hän työskenteli toimistosihteerinä isossa mainostoimistossa.Hän oli toisinaan kyllästynyt kiireiseen työhönsä, kärsi niska-hartiasä<strong>ry</strong>istä ja harrastivapaa-aikana runonlausuntaa. Juuri täytettyään 43 vuotta Veera siivosi eräänä lauantainakotonaan, kaatui portaissa ja satutti selkänsä. Selkä ei parantunut viikonlopun aikana japarissa viikossa karu totuus selvisi: Veeralla oli selkävamma, jota ei pystytty parantamaan.Seurana olisivat loppuelämän joko kyynärsauvat tai pyörätuoli. Veera masentui,kiukutteli vammaansa vastaan ja alistui, kunnes viimein sopeutui ja totesi olevansa tästälähin vammainen: pää toimii mutta jalat eivät.Henkisen sopeutumisen, kuntoutuksen ja lähes kahden vuoden työkyvyttömyyden jälkeenVeeralla oli kaksi mahdollisuutta: hakeutua pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle tai etsiäsellaista työtä, jota hän voi vammastaan huolimatta tehdä. Veera päätti, ettei hän haluaolla loppuelämäänsä “eläkeläinen Mutkamäestä”, vaan hakea työtä. Ensimmäinen takaiskuoli keskustelu aiemman työnantajan kanssa: vammaiselle toimistosihteerille työnantajatarjosi vain sympatiaa. Mutta Veera ei antanut periksi: hän päätti <strong>ry</strong>htyä hakemaan työtäomatoimisesti. Taas seurasi useita takaiskuja. Hän luki paikkoja avoinna -osastoa päivälehdestäja lähetti kymmenkunta hakemusta. Vastauksia ei tullut, ei edes kutsua haastatteluun.Veera sisuuntui ja päätti ottaa selvää, mistä oikein on kysymys. Moni hänenhakemistaan tehtävistä olisi soveltunut hänelle, vaikka hän ei liikkumaan pystynytkään.Irlantilaissyntyinen aviomies toppuutteli jo Veeraa jatkuvien pettymysten jälkeen ja tuumi,että olisi ihan mukavaa, kun vaimo olisi kotona ja tekisi ne kotityöt, mitkä pystyi.Sattumalta Veera näki television keskusteluohjelman, jossa pyörätuolissa istuva mies olilöytänyt itselleen työpaikan. Veera otti yhteyttä mieheen, ja tämä ohjasi hänet edelleenprojektityöntekijä Hellä Neuvosen juttusille. “Hellä opastaa työkseen vammaisia työelämään,häneltä saat ainakin hyviä neuvoja”, kannusti mies Veeraa. Hellä neuvoi ensin häntätutkailemaan sitä, mitä hän todella elämältään halusi ja mitä osasi ja mitä haluaisi oppia.Veera sai myös vinkkejä ansioluettelon ja hakemuksen parantamiseksi.Uudessa ansioluettelossa Veera pyrki korostamaan hyviä puoliaan ja kertomaan tarkemminosaamisestaan. Ansioluetteloa tehdessään Veera hämmästyi itsekin, mitä kaikkeahän on tehnyt ja mitä osaa. Veera huomasi, että hänellä on hyvä kielitaito: sekä suomiettä ruotsi sujuvat erinomaisesti, olihan hänen lapsuudenkotinsa kaksikielinen, koulussaopittu saksankieli sujui suullisesti sekä kirjallisesti ja irlantilaissyntyiseen aviomieheen tutustuminenoli johtanut englannin kielen opintoihin työväenopistossa ja käytännössä. LisäksiVeera on ollut vuosikaudet mukana kriisipalvelun vapaaehtoisessa puhelintyössä,jossa hän on saanut kiitosta miellyttävästä puhelinäänestä ja asiantuntevasta palvelusta.Jos Veera ei tiedä jotakin asiaa, hän selvittää asian nopeasti ja ottaa yhteyttä asiakkaaseen.Atk-taitoja Veera on ylläpitänyt koko ajan, kun aika on käynyt monesti pitkäksi kotonapyörätuolissa istuessa.51


Viimein Veeraa onnisti ja hän löysi työpaikkailmoituksen, joka tuntui sopivan juuri hänelle.Työnhakuilmoitus oli tällainen:Osa-aikainen eläkeneuvojaEtsimme eläkeosastolle osa-aikaista eläkeneuvojaa hoitamaan työnantaja-asiakkaidenja vakuutettujen kokonaisvaltaista neuvontapalvelua. Palvelu tapahtuuenimmäkseen puhelimessa. Annettujen tietojen ja laskelmien perusteella asiakastekee ratkaisuja, jotka vaikuttavat eläkeoikeuteen, eläkkeen määrään javakuuttamiskysymyksiin.Odotamme hakijalta soveltuvaa koulutusta ja työkokemusta. Työssä tarvitaankäytännön ruotsin kielen taitoa, esiintymiskykyä, joustavuutta sekä kykyä kohdataerilaisia ihmisiä. Tuntemus eläkkeistä on eduksi.Lisätietoja tehtävästä antaa osastopäällikkö Armi Autere, puh. (09) 987 654.Hakemukset lähetetään 6.6. mennessä henkilöstöpäällikkö Arto Pohjolalle osoitteella:Vakuutusyhtiö Varma-Pohjola, PL 123, 00999 PÄÄKAUPUNKIJa kuinkas sitten kävikään...Eläkevakuutusyhtiön työhönottaja soitti Veeralle ja ehdotti haastattelua. Haastattelu meniVeeran kannalta hyvin. Veeran työkokemus ja vapaaehtoistyössä saatu kokemus vakuuttivattyönantajan, ja työnantaja pisti myös merkille kuinka Veera käänsi vamman edukseentätä työpaikkaa silmällä pitäen.Työnantaja halusi kuitenkin varmistua siitä, että kaikki sujuisi hyvin ja ehdotti työkokeilua.Koska Veera oli vielä hiukan itsekin epävarma jaksamisestaan, niin hänestä työkokeilu olitässä tapauksessa hyvä ratkaisu. Työsuhde solmittiin ensin neljän kuukauden työkokeiluna.Neljän kuukauden kuluttua oli selvää, että Veera selviytyi työstä hyvin. Työnantaja tarjosiVeeralle vakituista työsopimusta ja se tehtiin.Veera on tyytyväinen siihen, että hän ei antanut periksi. Hän pitää työstään, työtovereistaanja työnantajasta, jonka mielestä Veera on hyvä ja tehokas eläkeneuvoja. Tällä hetkelläVeera suunnittelee eläkkeestä luopumista ja siirtymistä kokopäivätyöhön.52


Veera VehmasANSIOLUETTELOVilkkusilmäntie 1012430 MUTKAMÄKIPuh. 040 234 567 15.5.1999veera.vehmas@hotmail.comHENKILÖTIEDOTKOULUTUSOlen syntynyt Mikkelissä 23.4.1955. Minulla onirlantilaissyntyinen aviomies Patrick sekä 19-vuotias tytärMaria ja 17-vuotias poika Michael sekä koira Pami. Olenluonteeltani aktiivinen ja elämäniloinen, ja minusta on mukavaauttaa ihmisiä heidän erilaisissa ongelmissaan.Koulutukseltani olen yo-merkonomi. Merkonomitutkinnonsuoritin Mikkelin kauppaoppilaitoksessa markkinointilinjalla.Lopputyössä tutkin sitä, miten vakuutuksia markkinoidaan jamiten vakuutussopimusten tekstit ymmärretään. Valmistuinkeväällä 1977.1994 suoritin tietokoneen ajokortin. Lisäksi olen työpaikallanikäynyt useita toimisto- ja atk-alan kursseja.TYÖKOKEMUS90 - 97 Toimistosihteeri, Mainostoimisto Ikkuna Oy* Vastasin itsenäisesti koko toimiston tra<strong>fi</strong>ikista ja toimistorutiiniensujumisesta* Olin toimiston atk-järjestelmien uusimisprojektin sihteeri86 - 89 Toimistosihteeri, Namu OyTehtäviini kuuluivat:* Markkinointiosaston toimistosihteerin monipuoliset toimistotehtävät* Erikoisprojektina viennin käynnistäminen Irlantiin* Käännöstöitä suomi-saksa-suomi ja tulkkausta suomi-englantiVuosina 1986 ja 1988 minut valittiin Namu Oy:n “positiivisimmaksityöntekijäksi.”80 - 85 Äitiyslomalla ja hoitovapaalla77 - 79 Au pairina Dublinissa, IrlannissaLUOTTAMUSTEHTÄVÄTSuomi-Irlanti -seuran sihteeri ja tiedottaja vuodesta 1983Mutkamäen Invalidiyhdistyksen hallituksen jäsenHARRASTUKSETNaisten Kriisipalvelun puhelinneuvoja vuodesta 1983Suomi-Irlanti -seuran kelttiläisen kulttuurin opintopiiri, runonlausunta,kirjallisuusKIELITAITOOlen kaksikielinen: sekä suomi että ruotsi sujuvat erinomaisesti.Hallitsen saksan hyvin sekä suullisesti että kirjallisesti ja minullaon käytännössä opittu englannin kielen taito.53


Veera VehmasHAKEMUSVilkkusilmäntie 1012340 MUTKAMÄKIpuh. 040 234 567 15.5.1999Eläkevakuutusyhtiö Varma-PohjolaHenkilöstöpäällikkö Arto PohjolaPL 12300999 PÄÄKAUPUNKITyönhakuilmoituksenne Internetissä 14.5.1999Osa-aikainen eläkeneuvojaKiinnostuin yhtiössänne avoimena olevasta osa-aikaisesta eläkeneuvojan paikasta,sillä uskon, että minulla on hyvät edellytykset hoitaa tehtävää menestyksellisestimonipuolisen työkokemukseni ja omien kokemusteni vuoksi.Työni asiakaspalvelussa ja vapaaehtoistyö kriisipuhelimessa on luonut pohjanvaativallekin asiakaspalvelutyölle. Olen saanut palautetta asiakkailta siitä, että minullaon miellyttävä puhelinääni ja että pystyn hoitamaan työni tehokkaasti ja asiantuntevastija että minun kanssani on helppo asioida. Vakuutusyhtiönne ja eläkeasiatovat tulleet tutuiksi, sillä minulla on omakohtaista kokemusta eläkkeen hakemisesta,eläkkeellä olemisesta ja eläkettä koskevista laeista ja siitä, miten ne käytännössätoimivat. Tällä hetkellä olen osa-aikaeläkkeellä, mutta tarkoitukseni on myöhemminluopua eläkkeestä kokonaan.Koulutukseltani olen yo-merkonomi (1977). Jo kouluaikana minua kiinnostivat sosiaaliturva-asiatja lopputyössäni tarkastelinkin sitä, miten vakuutuksia markkinoidaanja miten hyvin vakuutustekstit ymmärretään.Luonteeltani olen valoisa ja aktiivinen. Puhelintyöstä minulla on kokemusta Naistenkriisipalvelussa vuodesta 1983 alkaen.Sekä suomen että ruotsin kielen taitoni ovat erinomaiset, sillä äitini on ruotsinkielinenja isäni suomenkielinen. Kävin ruotsinkielisen lukion.Edellinen esimieheni Arttu Artisti, puh. 040 987 6543, on lupautunut suosittelijakseni.Tulisin mielelläni esittäytymään henkilökohtaisesti.Oheistan hakemukseeni valokuvani sekä ansioluetteloni.Ystävällisin terveisinVeera Vehmas54


9. TIENVIITAT POLULLAVIEVÄT SINUA ETEENPÄINTyönhakeminen on eri vaiheiden kautta etenevä prosessi. Näitä vaiheita ovat: oman tilanteenkartoittaminen (itsearviointi ja ympäristön vaikutus), vaihtoehtojen valinta ja toteutus.Kartoitettuasi oman tilanteesi tee itsellesi toimintasuunnitelma, joka sisältää sekä lähiajanettä tulevaisuuden tavoitteita. Laadi toimintasuunnitelma lopullisen tavoitteesi pohjalta.Suunnitelmaa laatiessasi ota huomioon myös vaihtoehtoiset tavoitteet. Suunnittele myösomaa ajan käyttöäsi: aikasi ja elämäsi ovat sinun ja itse olet niistä vastuussa. Löydä itsesi- tavoittele unelmiasi - kurkota tulevaan.Tee itsellesi tavoitteita, jotka ovat:• tarkasti määriteltyjä: tiedät, mitä haluat ja tiedät, mitä voimavarojatarvitset tavoitteeseen pääsemiseksi• mitattavia, jotta tietäisit, milloin tavoite on saavutettu• saavutettavissa olevia, koska epäonnistuminen tavoitteen saavuttamisessaalentaa motivaatiota työskennellä tavoitetta kohti• juuri sinua varten tehtyjä.Toimintasuunnitelmaa tehdessäsi kertaa vielä osaamistasi ja kehittämistarpeitasi ja mietiasioita, joita joudut selvittämään. Punnitse, onko tavoitteellasi kielteisiä seurauksia sinulleja muille. Pyri säilyttämään nykyhetken myönteiset piirteet. Kehittämistavoitteita voit löytääesimerkiksi listaamalla vikoja, joista haluat päästä eroon. Viat voidaan muokatatavoitteiksi. Arvioi, mitä hyötyä tavoitteen saavuttamisesta on. Päätä myös, miten aiot palkitaitseäsi sitten, kun olet saavuttanut tavoitteen.55


Lopuksi vielä kertaukseksi selvitettävien asioiden muistilista:• vaihtoehdot, jotka kiinnostavat: valitse joku tai jotkut niistä• koulutuksesta saatu osaaminen• harrastuksista saatu osaaminen• työssä opitut taidot: mitä taitoja työ on sinulle opettanut, mitä olet saavuttanut• kehittämistarpeet: mitä taitoja sinulta puuttuu, miten voisit niitä saavuttaa• selvitettävät asiat: mitä palveluja, mitä tukea voit saada• mitä pitää opiskella: opiskelusuunnitelma• miten haet töitä ja mitä töitä haet: työnhakusuunnitelma.Tee myös itsellesi:• laaja ansioluettelo, jota voit muutella joustavasti tarpeen mukaan• työhakemusmalli, jota myös muuttelet haettavan paikan vaatimusten mukaan• valmennusmalli itsellesi: näin menestyn haastattelussa.Onnea valitsemallesi polulleSattuma suosii valmistautunutta mieltäKun nyt olet päässyt oppaan loppuun, olet kulkenut mielessäsi monia polkuja pitkin. Oletmahdollisesti tehnyt itsellesi laajan cv:n ja huomannut monet mahdollisuutesi. Olet selvittänytvahvuutesi ja heikkoutesikin, miettinyt mitä palveluja vielä tarvitset, tehnyt suunnitelmiaitsellesi. Sinun vain pitää <strong>ry</strong>htyä niitä toteuttamaan. Kun tiedät, mitä haluat, kohtaatjoskus myös arvoituksellisia yhteensattumia, jotka auttavat sinua saavuttamaan tavoitteesi.Voi olla, että pyrit selkeästi työelämään, mutta yhtä hyvin voit ajatella, että sittenkin eläkkeelläolo on sinulle sopivampi vaihtoehto. Tärkeintä ei ole se, mitä aiot tehdä vaan, että semitä teetkin, on hyvää sinulle tällä hetkellä ja myös tulevaisuudessa. Polku ei aina oletasainen, mutta se vie eteenpäin. Mielessäni Lasse Heikkilän erään runon sanat, minätoivon sinulle onnea valitsemallasi polulla.On helppoa latoa sanoja kuin halkojataidokkaisiin pinoihin -vaikeata on oppia elämäänja vielä vaikeampaa on oppia kertomaanlöydetystä elämästä.Helppoa on vaeltaa ja puhua ruusun kauneudestaja ylistää rakastavia silmiä -vaikeata on saada suunta, liittää siihen ruusujaja oppia katselemaan kaikkea rakastavin silmin.56


Opas on suunnattu tuki- ja liikuntaelinvammaisille työnhakijoille,mutta se sopii myös muille, joita itsetuntemukseenja työn hakemiseen liittyvät asiat kiinnostavat.Oppaan tarkoituksena on innostaa itsetutkiskelun ja työnhakutaitojenkehittämisen avulla etsimään itselle sopivapolku työelämään. Lisäksi opas antaa vinkkejä lisätietojenetsimiseen.INVAPAINO/2000/2000INVALIDILIITTO <strong>ry</strong>Kumpulantie 1 A, 00520 Helsinkipuh (09) 613 191, fax (09) 146 1443www.invalidiliitto.<strong>fi</strong>

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!