rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus - Invalidiliitto.fi

RAKENNETUN YMPÄRISTÖNESTEETTÖMYYSKARTOITUSOpas kartoituksen tilaajalle ja toteuttajalleInvalidiliitto ry

Toimittanut: Anna Ruskovaara, Invalidiliitto ry / ESKEH-projektiTeksti: Anna Ruskovaara, Invalidiliitto ry / ESKEH-projektiHanna-Leena Rissanen, Näkövammaisten keskusliitto ryJukka Rasa, Kuuloliitto ry (entinen Kuulonhuoltoliitto ry)Juha Seppälä, Näkövammaisten keskusliitto ryJukka Laakso, Vanhustyön keskusliitto ryKuvat ja piirrokset:AJ = Anni Juutilainen, Helsinki kaikille -projektiAR = Anna Ruskovaara, Invalidiliitto ry / ESKEH-projektiJH = Jyrki Heinonen, Helsinki kaikille -projekti, Invalidiliitto ry, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP)JR = Jukka Rasa, Kuuloliitto ry (entinen Kuulonhuoltoliitto ry)JS = Juha Seppälä, Näkövammaisten keskusliitto ryNK = Niina Kilpelä, Kynnys ryRTS/1 = Esteetön rakennus ja ympäristö suunnitteluopas; © Rakennustietosäätiö RTS 2007RTS/2 = RT 09-10884 Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö; © Rakennustietosäätiö RTS 2006SS = Sari Salovaara, Kulttuuria kaikille palvelu, Valtion taidemuseoSuRaKu = Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortit 1-8, SuRaKu-projekti 2004/2008TP= Timo Porthan, Invalidiliitto ryTaitto/Graafinen suunnittelu: Ari Niskanen, Invalidiliitto ry / ViestintäInvalidiliiton julkaisuja O.38., 2009ISBN 978-952-5548-23-5ISSN 1457-1471

LUKIJALLEESKEH-projekti (Esteettömyyden arviointimenetelmänja kartoituslomakkeen kehittäminen) käynnistettiin1.3.2007, koska esteettömyyskartoitusmenetelmäntulee olla yleispätevä ja kartoitusten tulosten tuleeolla luotettavia. Tähän asti esteettömyyskartoituksiaon tehty Suomessa hyvin monella eri menetelmällä jakartoituslomakkeella – vaihtelevin tuloksin. Projektinaikana käytiin läpi useita niin kotimaisia kuin ulkomaisiaesteettömyyskartoituslomakkeita ja yhdistettiin niidenparhaat puolet uudeksi kokonaisuudeksi.Projektissa kehitetyn rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitusmenetelmänperiaatteena on, että osaavaesteettömyyskartoittaja tuottaa eksaktia mittatietoaympäristön esteettömyydestä ja että kartoittaja osaamyös arvioida ympäristön esteettömyyttä niiltä osinkuin esteettömyys ei ole mitattavissa. Esteettömyyskartoituksentuloksena raportoidaan esteettömyyttä parantavattoimenpide-ehdotukset ja niiden kiireellisyys.ESKEH-projekti on valtakunnallinen usean järjestönyhteistyöprojekti. Yhteistyön avulla projektiin on saatumahdollisimman laaja asiantuntemus ja menetelmällemahdollisimman laaja hyväksyntä. Nyt kehitetty kartoitusmenetelmäkäsittelee rakennetun ympäristönesteettömyyttä sekä tarkasti, yksityiskohdat huomioonottaen että laajasti, koko väestön kannalta.Tämä opas on tarkoitettu ohjeeksi rakennetun ympäristönesteettömyyskartoituksen suorittajalle sekä ohjeeksija tiedonlähteeksi kartoituksen tilaajalle. Kartoituslomakkeetovat tulostettavissa Invalidiliiton ja Helsinkikaikille -projektin verkkosivuilta (www.esteeton.fi jawww.hel.fi/helsinkikaikille).Helsingissä 15.1.2009Marja PihnalaInvalidiliitto ryAnna RuskovaaraInvalidiliitto ry / ESKEH-projekti

Kartoitusmenetelmä ja opas tehtiin yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa.Projektin työtä on valvonut ohjausryhmä, jonka työskentelyssä ovat olleet mukana:Pauli Ritola (ohjausryhmän puheenjohtaja), Invalidiliitto ryVeikko Luhtanen, RAY (Raha-automaattiyhdistys)Ritva Laine, Suomen KuntaliittoAnneli Lyytikkä, Suomen arkkitehtiliitto SAFA (11.12.2007 alkaen)Erja Metsäranta, YmpäristöministeriöNina Nevala, TyöterveyslaitosPäivi Nurmi-Koikkalainen, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (1.1.2008 alkaen)Tuula Paalimäki, Suomen arkkitehtiliitto SAFA (11.12.2007 saakka)Kirsti Pesola, Invalidiliiton esteettömyysprojektiOlli Saarsalmi, Sosiaali- ja terveysministeriöPirjo Tujula, Helsinki kaikille -projektiAlpo Uski, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) (entinen Valtion asuntorahasto)Sari Valjakka, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (1.1.2008 saakka)Irma Verhe, TKK/Sotera-instuutti (10.3.2008 alkaen)Satu Åkerblom, TKK/Sotera-instuutti (10.3.2008 saakka)Anna Ruskovaara (ohjausryhmän sihteeri), Invalidiliitto ry, ESKEH-projektiProjektin kehittämistyöstä on vastannut työryhmä, jossa ovat olleet mukana:Kirsti Pesola (työryhmän puheenjohtaja), Invalidiliiton esteettömyysprojektiHeikki Haulisto, Esteettömyysyhdistys ryEero Heinonen, Invalidiliitto ry, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP)Anni Juutilainen, Helsinki kaikille -projektiNiina Kilpelä, Kynnys ryAri Kurppa, Invalidiliitto ry, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP)Maija Könkkölä, Invalidiliitto ry, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP)Jukka Laakso, Vanhustyön keskusliitto ryHile Meckelborg, Rullaten ryJukka Rasa, Kuuloliitto ry (entinen Kuulonhuoltoliitto ry)Hanna-Leena Rissanen, Näkövammaisten Keskusliitto ryAija Saari, Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU)Sari Salovaara, Kulttuuria kaikille -palvelu, Valtion taidemuseo (30.5.2007 alkaen)Juha Seppälä, Näkövammaisten Keskusliitto ryTita Ström, Suomen Reumaliitto ryJenni-Juulia Wallinheimo, Kulttuuria kaikille -palvelu, Valtion taidemuseo (30.5.2007 saakka)Anna Ruskovaara (työryhmän sihteeri), Invalidiliitto ry, ESKEH-projektiKartoituslomakkeita on testattu seuraavissa kohteissa (suluissa yhteyshenkilö):Helsingin Invalidien Yhdistyksen Hevossalmen lomakylä, Helsinki (Mirva Kiiveri)Suomen Liikunta- ja Urheilu ry:n keskustoimisto, Helsinki (Heikki Kahakorpi)Svenska Handelshögskolan, Helsinki (Lotte Granberg-Haakana)Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki (Risto Keski-Nisula)Kartoituslomakkeita ovat testanneet ja kommentoineet lisäksi seuraavat yhteistyötahot:Asumistoimikunta, Suomen CP-liitto ryAnu Aalto ja Riitta Samsten, Suomen MS-liitto ryJari Heiskanen, Kuurojen Liitto ryJarmo Jokinen, Kainuun Työvoima- ja elinkeinokeskus, KajaaniRaija Mansikkamäki ja Merja Marjamäki, Asumispalvelusäätiö ASPAPirjo Nieminen, Laurea-ammattikorkeakoulu, HelsinkiAnne Savikoski ja Sanna Hiltula, Itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta tukevattoimintaympäristöt ISTO-hanke, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, CENTRIA Tutkimus ja kehitys, YlivieskaMarianna Ohtonen ja Eija Roisko, KehitysvammaliittoNiila Tamminen, Pohjois-Savon taidetoimikunta, KuopioSuuri kiitos kaikille kartoitusmenetelmän kehittämiseen osallistuneille,menetelmää testanneille ja kommentoineille.

SISÄLTÖLUKIJALLEOSA A JohdantoOSA B Tilaajan ohjeOSA C SuoritusohjeOSA D EsimerkkiraporttiLIITTEETLiite 1 LainsäädäntöLiite 2 SanastoLiite 3 MittausohjetaulukkoLiite 4 Käyttäjäkyselyn lomakepohjaLÄHTEET

OSA A JOHDANTOSISÄLTÖ1 Esteettömyyskartoituksen tausta ja tavoitteet1.1 Esteettömyys ja käyttäjien tarpeet1.2 Kartoituskriteerit1.3 Esteettömyyskartoitusmenetelmät

OSA A JOHDANTO1 Esteettömyyskartoituksen taustaja tavoitteet1.1 Esteettömyys ja käyttäjien tarpeetEsteettömyydellä tarkoitetaan yhdenvertaisuutta osallistuayhteiskunnan toimintaan itsenäisesti ja omanaitsenään. Esteettömyys on sekä fyysisen, psyykkisen,sosiaalisen, kulttuurisen että taloudellisen ympäristöntoteutumista siten, että jokainen meistä voi toimintakyvystäänriippumatta toimia yhdenvertaisesti muidenkanssa.Perinteinen näkemys esteettömyydestä tarkoittaa,että tilassa ei ole liikkumisen esteitä. Liikkumisenesteettömyys on hyvä peruslähtökohta, sillä jos tilaanei ole lainkaan mahdollista päästä, puhutaan jo varsintotaalisesta poissulkemisesta. Liikkumisesteidenohella myös kuulemisen ja näkemisen esteettömyysovat keskeinen osa fyysisen ympäristön toimivuutta.Ympäristön ongelmat vaikeuttavat erilaisissa tiloissatoimimista. Tällöin kynnyskysymys ei ole päästä tilaan,vaan se, miten siellä voidaan toimia ja kommunikoidajoustavasti.Esteettömät ja toimivat ratkaisut helpottavat kaikkienihmisten liikkumista ja toimimista. Liikkuminen jatoimiminen, asuminen ja asioiminen, työnteko ja vapaaajanvietto sujuvat vaivattomasti kaikilta esteettömässäympäristössä – kun oviaukot, kulkuväylät ja tilat ovattarpeeksi väljiä, luiskat loivia, hissejä on tarpeellisissapaikoissa eikä kynnyksiä ole. Esteettömissä tiloissa jaulkoympäristöissä pystyy äiti tai isä lastenvaunuineen,vanhus rollaattorinsa kanssa tai siivooja kärryineen toimimaanvaivattomasti, samoin kuin huonokuuloinen tainäkövammainenkin henkilö. Onkin arvioitu, että kaikkiihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoinliikkumis- ja toimimisesteisiä, joten jossain elämän vaiheessameistä jokainen joutuu tekemisiin ympäristönesteettömyyden kanssa.Myös väestön nopea ikääntyminen lisää esteettömänympäristön tarvetta. Vuoteen 2030 mennessä yli65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa ollen tuolloinyli 25 %. Samalla yli 74-vuotiaiden määrä enemmänkuin yli kaksinkertaistuu nykyisestä nousten yli 700 000henkilöön.Vaikka esteettömyys on liikkumisen ja toimimisenhelppoutta ja turvallisuutta kaikille ihmisille on muistettava,että osalle meistä esteettömyys on toimivanarjen kannalta välttämätöntä. Suomessa arvioidaanolevan liikkumis- ja toimimisesteisiä noin 10 % väestöstä.Vammaisuuden esiintymisestä Suomessa ei olesaatavissa tarkkoja lukuja, luvut perustuvat vammaistenvuoden 1981 Suomen komitean mietintöön (Komiteamietintö1982). Euroopan Unionin jäsenmaissaarvioitiin vammaisia olevan 1990-luvun alkupuolella36–48 miljoonaa ihmistä, noin 11–15 % näiden maidenväestöstä.Tässä oppaassa esitetyllä esteettömyyskartoitusmenetelmälläselvitetään fyysisen ympäristön esteettömyys.Kartoituksen tarkoituksena on selvittää mitenhyvin kartoitettava kohde tai alue palvelee kaikkiakäyttäjiä ja antaa toimenpide-ehdotuksia havaittujenongelmien korjaamiseksi. Ihmisillä on hyvin erilaisiatarpeita liikkuessaan ja toimiessaan rakennetussaympäristössä. Ihmiset yksinkertaisesti ovat erilaisia, toisetovat pitkiä ja toiset lyhyitä, yksi on lihava ja toinenlaiha, joku oikeakätinen ja toinen vasenkätinen. Kunympäristö ei vastaa näihin kaikkiin tarpeisiin syntyyliikkumiselle tai toiminnalle esteitä.

OSA A JOHDANTOTasoerot ovat vaikein liikkumisesteisten ongelma. Sitävoidaan helpottaa järjestämällä sekä sisä- että ulkotiloissatasaisia, portaattomia ja kynnyksettömiä kulkuyhteyksiäsekä rakentamalla hissejä ja loivia luiskia.Tilantarve koskettaa erityisesti pyörätuolin ja rollaattorinkäyttäjiä sekä lastenvaunujen kanssa liikkujia.Kulkuväylät, luiskat, oviaukot, hissit ja wc-tilat voidaanmitoittaa riittävän väljiksi.Etäisyys korostuu kantamusten kanssa tai muutoinhitaasti liikuttaessa. Kulkuyhteyksien ollessa pitkiälevähtämismahdollisuudet tukevat itsenäistä liikkumista.Orientoitumisen helppous koskettaa eniten näkövammaisiahenkilöitä. Orientoitumista helpottavat selkeidenkulkuväylien suunnittelu ja rakennusten helpostihahmotettava pohjaratkaisu, oikein valitut materiaalitja värit sekä selkeät opasteet ja äänimerkit.Tasapainon säilyttäminen korostuu portaissa jaluiskissa. Kulkuväylien luistamattomat pintamateriaalit,liukkauden torjunta sekä käsijohteet ja tukitangothelpottavat tasapainon säilyttämistä.Ulottuminen koskee niin lapsia, lyhytkasvuisia henkilöitäkuin pyörätuolin käyttäjiäkin. Istuma-asento jakeskivartalon lihaksiston voimattomuus rajoittavat pyörätuoliakäyttävän henkilön ulottumisetäisyyttä. Pyörätuolinpyörät ja jalkalauta rajoittavat pääsyä huoneennurkkiin sekä työtasojen ääreen, jos tason alla on kaappejatai laatikostoja. Esimerkiksi sopivalle korkeudellesijoitetut käyttöpainikkeet ja automaatit, erikorkuisetvaatenaulakot ja sekä seisoma- että istumakorkeudellemitoitetut palvelutiskit helpottavat niiden itsenäistäkäyttämistä.Voimattomuus ilmenee tyypillisesti raskaita oviaavattaessa. Se liittyy usein ikään tai sairauteen. Ovienavattavuutta voidaan helpottaa käyttämällä automaattiovia,kevyttoimisia heloituksia ja ovenaukaisulaitteita.Monimutkaisuus liittyy ennen muuta erilaistenlaitteiden ja automaattien käyttöön tai informaationsisältöön. Erityisesti se vaikeuttaa näkövammaistenhenkilöiden toimintaa. Tuotteiden hyvä käytettävyys jaergonomia sekä niitä täydentävä opastus ja henkilökohtainenneuvonta palvelevat myös laitteiden käyttööntottumattomia.Turvallisuus liittyy mm. portaisiin, kulkuteillä oleviinesteisiin, työmaakaivantoihin ja suojateiden johdattavuuteen.Tilat ja kulkuväylien huolellinen suunnittelu,riittävä valaistus ja mahdollisten vaaranpaikkojenmerkitseminen estävät onnettomuuksia.Kommunikaatio liittyy kuulemiseen, ymmärtämiseenja kieleen. Yleisin kuulemiseen liittyvä ongelmaon induktiosilmukan tai muun äänensiirtojärjestelmänpuuttuminen esimerkiksi auditorioista ja asiakaspalvelutiloista.Ympäristön selkeyteen ja informaationymmärtämiseen puolestaan vaikuttaa selkeiden symboleidenkäyttäminen opasteissa tekstin ohella. Tämäauttaa erityisesti kehitysvammaisia henkilöitä sekä vieraskielisiäihmisiä.Allergiaa aiheuttavat tekijät ja hengitysilman epäpuhtaudetvoivat rajoittaa tai hankaloittaa allergiastatai hengityselinten sairauksista kärsivien ihmistenliikkumista. Yleisimpiä ongelmia ovat eläinallergeenit,hajusteet, tupakka ja allergisoivat kasvit 1 sekä keväinenkatupöly jalankulkuympäristössä.Yhdenvertaisuusongelma syntyy, kun ympäristötai palvelu asettaa käyttäjänsä eriarvoiseen asemaan.Ratkaisut ovat paitsi rakenteisiin ja suunnitteluun, myösasenteisiin ja palvelukulttuuriin liittyviä.1.2 KartoituskriteeritMaankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sekä Suomenrakentamismääräyskokoelma (osat F1, F2 ja G1) asettavatvaatimuksia liikkumisesteettömälle rakentamiselle.Rakennuksen tulee mm. olla korjattavissa ja huollettavissasekä soveltua myös sellaisten henkilöidenkäyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.Erityisesti julkisten rakennusten on oltava yhdenvertaisuudennäkökulmasta saavutettavia kaikille.Rakentamismääräyskokoelmassa on velvoittaviamääräyksiä sekä ohjeita ja suosituksia. Nykyiset määräyksetkoskevat uudisrakentamista ja sellaista peruskorjaamista,johon tarvitaan rakennuslupa. Tavoitteenatulisi olla, että myös niissä korjaustoimenpiteissä, joihinei tarvitse hakea rakennuslupaa, noudatettaisiin esteettömyysmääräyksiäja -ohjeita. Määräykset ja ohjeetpyrkivät selkeästi esteettömään ja toimivaan ympäristöön,mutta eivät kuitenkaan ole kovin yksityiskohtai-1Allergia- ja Astmaliitto. Luettelo allergisoivista kasveista. (www.allergia.com)

OSA A JOHDANTOsia. Määräysten ja ohjeiden voidaan nähdä asettavanesteettömälle ympäristölle vähimmäis- ja enimmäisvaatimukset.Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä laadukkaampaaympäristöä. Erityisesti laajalle käyttäjäryhmälletarkoitettujen rakennusten tulee olla esteettömyydeltäänkorkeatasoisia. Tällaisia kohteita ovat muunmuassa uimahallit, kirjastot, vanhusten palvelutalot jaesimerkiksi koulut, jotka voivat toimia iltaisin alueenasukkaiden monipuolisina harrastuspaikkoina.ESKEHin kartoituskriteerit kattavat rakentamismääräystenlisäksi eri tahojen laatimat esteettömyysohjeetja suositukset, joita tarvitaan esteettömän, kaikillesoveltuvan ympäristön toteuttamiseksi.Ohjeita, suosituksia ja esimerkkiratkaisujalöytyy mm. seuraavista lähteistä:• ARVI - Asunnon arviointimenetelmä (2005).Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus(www.ara.fi, ARVI)• Esteetön rakennus ja ympäristö, suunnitteluopas(2007). Rakennustietosäätiö RTS.Rakennustieto Oy, Helsinki.• Esteettömiä ratkaisuja (2006).Helsinki kaikille -projekti ja Invalidiliitto ry,Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP).• Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortit 1–8 jaEsteettömyyskriteerit. SuRaKu-projekti 2004/2008.• Vilpponen Mikael (2007). Palvelutalojen valaistus,suunnitteluohjeita ikääntyneiden asuinympäristöön.Innojok Oy, Helsinki.• RT-kortisto. Rakennustietosäätiö RTS. Rakennustieto Oy.1.3 EsteettömyyskartoitusmenetelmätEsteettömyyttä voidaan kartoittaa ja arvioida useallaeri tavalla. Kartoitusmenetelmän valinta riippuu tiedontarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Halutaanko kerätäfaktatietoa esteiden poistamiseksi, ollaanko suunnittelemassauutta vai halutaanko tiedottaa saavutettavuudestaasiakkaille tai kenties vaikuttaa päättäjiin.EsteettömyyskartoitusTässä oppaassa ohjeistettu esteettömyyskartoitus onmenetelmä, joka tuottaa tarkkaa mittatietoa kartoitettavastakohteesta. Vertaamalla kerättyä tietoa olemassaoleviin kriteereihin saadaan selville toimenpiteitävaativat ongelmakohdat. Kartoitettuja kohteita voidaanmyöhemmin luokitella ja tiedot esittää yleisöllesopivassa muodossa.Asiantuntija-arviointiEsteettömyysasioihin laajasti perehtynyt ammattilainensuorittaa arvion yleensä yhdessä tilaajan edustajankanssa. Asiantuntija voi arvioida sekä olemassa oleviarakennuksia että uudisrakennus- tai korjaussuunnitelmiaja antaa ohjeita esteettömyyden parantamiseksikohteessa.Esteettömyyskierros (kävelykierros)Esteettömyyskierrosmenetelmällä voidaan selvittääsekä sidosryhmien tarpeita että rakennetussa ympäristössähavaittuja ongelmia. Kierroksella muun muassasuunnittelijat, alueen asukkaat ja eri tavoin liikkumistaitoimimisesteiset henkilöt kulkevat ennakkoon suunnitellunreitin ja keskustelevat havaituista ongelmista.Menetelmää voi hyödyntää esteettömyyskartoituksenpohjatietojen keräämisessä.Käyttäjäarviointi (käyttäjäraati)Käyttäjäarvioinnissa eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteisistäkoottu ryhmä arvioi rakennusta tai ympäristöäkukin omista lähtökohdistaan. Käyttäjäarviointi tuottaaarvokasta kokemuksellista tietoa esteettömyydestä.Käyttäjäkokemuksilla on painoarvoa mm. vaikuttamistyössä.Vaikka käyttäjäarvioijat ovat usein perehtyneetesteettömyyskysymyksiin laajemminkin, arviointi saattaasilti olla subjektiivista ja painottua vain tiettyihinesteettömyyden ongelmakohtiin.

OSA B TILAAJAN OHJESISÄLTÖ1 Esteettömyyskartoituksen hyödyt2 Esteettömyyskartoituksen sisältö ja laajuus3 Kartoitettavien kohteiden määrittely3.1 Kartoituksen ajankohta3.2 Pohjana esteettömyyssuunnitelma3.3 Esteettömyyden tavoitetasot3.4 Katu- ja viheralueilla tavoitetasoksi uusimmat tyyppipiirustukset4 Kartoituksen tilaaminen5 Esteettömyyskartoitusraportti ja tulosten hyödyntäminen10

OSA B TILAAJAN OHJE2 Esteettömyyskartoituksen sisältö jalaajuusEsteettömyyskartoitus suositellaan tehtäväksi ainarakennuksen kaikista tiloista ja kaikkien käyttäjäryhmiennäkökulmasta. Tämä tarkoittaa niin asukkaidenja asiakkaiden kuin henkilökunnankin käytössä olevientilojen kartoittamista. Katu- ja viheralueilla kartoitettavienalueiden ja reittien valinta perustuu tarvepohjaiseenpriorisointiin (ks. kohta 3 Kartoitettavien kohteidenmäärittely).Esteettömyyskartoitus voi käsittäämuun muassa seuraavat asiat:• erikois- ja perustason alueet, reitit ja kohteetkatu- ja viheralueilla• kulkuyhteydet kohteen lähimmiltä julkisenliikenteen pysäkeiltä ja/tai terminaaleista• piha-alue• sisäänkäynti• kulkuyhteydet rakennuksessa• esteettömät wc-tilat• asiakaspalvelutilat ja henkilökunnan tilat• opastus• valaistus ja kontrastit• akustiikka ja kuunteluolosuhteet3 Kartoitettavien kohteiden määrittely3.1 Kartoituksen ajankohtaSuomen rakennuskanta uudistuu hitaasti, arviolta 1,5–2 %vuodessa ja rakentamisesta yhä suurempi osa kohdistuuolemassa olevien rakennusten peruskorjaamiseen.Rakennusten peruskorjausta edeltävien kuntoarvioidenosana tulisi aina tehdä myös esteettömyyskartoitus,jotta korjaukset tehtäisiin oikein ja suunnitelmallisestimyös esteettömyysnäkökulmasta.Esteettömyyden parantuminen on kustannussyistäusein asteittaista. Pieniä korjauksia ja toimenpiteitävoidaan tehdä huolto- ja kunnossapitotöinä. Suurempienmuutostöiden kohdalla voidaan joutua odottamaanesimerkiksi tulevaa peruskorjaushanketta. Rakentamismääräystenmukaan rakennuslupaa vaativassa peruskorjaushankkeessaon otettava huomioon esteettömyysmääräykset.Esteettömyyskartoituksen avulla korjaushankkeessavoidaan huomioida esteettömyys myösrakennusmääräyskokoelman vaatimuksia laajemmin,ottamalla huomioon mm. näkemiseen ja kuulemiseenliittyvät seikat, joita määräyksissä ei ohjeisteta tarkasti.Esteettömyystavoitteita ei kuitenkaan voi saavuttaatoteuttamalla parannustoimenpiteitä ainoastaan silloin,kun ne kytkeytyvät muista tarpeista käynnistyviin korjausrakentamishankkeisiin.Esteettömyyden tulee sitenolla yksi kriteeri jo korjaushankkeiden tarveselvitysvaiheessa.Tämän lisäksi tulee tarvittaessa tehdä erilliskorjauksia.3.2 Pohjana esteettömyyssuunnitelmaEsteettömyys kartoitetaan mittaamalla, havainnoimallaja osittain myös arvioimalla ympäristön esteettömyydennykytilanne. Erityisesti aistiympäristön kartoittaminenedellyttää joiltakin osin arviointia. Tarkemmatmittaukset, kuten esimerkiksi valaistuksen luminanssimittauksettai äänitason (dB) mittaukset eivät sisällyesteettömyyskartoitukseen. Tarkempien lisäselvitystenja mittausten havaittu tarve ilmoitetaan esteettömyyskartoitusraportissa.Niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin esteettömyystyönpohjaksi on hyvä laatia kattava esteettömyyssuunnitelmatai -strategia. Suunnitelmassa määritelläänesteettömyyden edistämisen tavoitteet, keinot ja seurantasuhteessa organisaation toimintaan. EsimerkiksiVaasan yliopisto on laatinut esteettömyyssuunnitelman 2ja Senaatti-kiinteistöt valmistelee parhaillaan omaaesteettömyysstrategiaansa 3 . Strategian toteuttamisenja toimenpiteiden priorisoinnin yhtenä välineenä käytetäänesteettömyyskartoitusta.12

OSA B TILAAJAN OHJEKunnan esteettömyystyön pohjaksi suositellaan laadittavaksikoko kunnan kattava esteettömyysohjelma tai-suunnitelma, jossa on määritelty ne alueet, reitit ja tilat,joissa esteettömyyttä tulevaisuudessa kehitetään sekäne tahot, jotka työn tekevät. Esimerkiksi Helsingissä,Turussa, Espoossa ja Kouvolassa on tehty kunnan omaesteettömyysohjelma 4 .Esteettömyyssuunnitelman alueiden, reittien ja tilojenluokittelun tulee perustua tarvepohjaiseen priorisointiin,sillä esteettömyystyön keskeisenä periaatteena onkäyttäjälähtöisyys. Suunnitelmat tehdään ensin sinne,missä esteettömyyttä tarvitaan eniten. Kiireellisimpiäovat alueet, joissa asuu paljon vanhuksia, joissa asioirunsaasti ihmisiä ja joissa on paljon vanhus- ja/tai vammaispalveluita.Suunnitelmat tulee tehdä yhteistyössäpaikallisten asukkaiden, vanhus- ja vammaisjärjestöjen,seurakuntien, kauppojen ja yritysten, kiinteistönomistajiensekä alueella toimivien kaupungin virastojenkanssa.Tarvepohjaiseen priorisointiinvaikuttavat seuraavat tekijät:• alueiden priorisointi (käyttäjämäärät, julkisten jayksityisten palvelujen merkittävyys ja määräalueella, yli 65-vuotiaiden asukkaiden määrä)• kohteiden priorisointi toiminnan ja palvelujentärkeyden mukaan (esteettömyyden erikois- japerustason ympäristöt, ks. 3.3 Esteettömyydentavoitetasot)• alueiden ja kohteiden priorisointi kuntalais- jasidosryhmäpalautteen pohjalta3.3 Esteettömyyden tavoitetasotKuuden kaupungin (Espoo, Helsinki, Joensuu, Tampere,Turku ja Vantaa) yhteistyönä toteutettiin vuosina2003–2005 SuRaKu-projekti (Esteettömien julkistenalueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidonohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla). Projektissatuotettiin kriteeristö, jonka avulla julkisten ulkotilojenesteettömyyttä voidaan ohjeistaa sekä kahdeksanulkoalueiden mallisuunnitelmiin perustuvaa ohjekorttia.Kriteerien ja ohjekorttien tarkoituksena on turvatajulkisten katu-, viher- ja piha-alueiden esteettömyys.SuRaKu-projektissa asetettiin julkisille ulkoalueillekaksi esteettömyyden tavoitetasoa: erikoistaso ja perustaso.Perustaso edustaa erittäin hyvää esteettömyydentasoa. Perustaso mahdollistaa pääosin kaikkien käyttäjäryhmienesteettömän liikkumisen ja toimimisenrakennetussa ympäristössä. Erikoistason alueet määritelläänpalvelutarjonnan ja käytön mukaan. Ne ovatalueita, reittejä tai kohteita, joilta vaaditaan tavallistasuurempaa esteettömyyttä. Erikoistasolla on esimerkiksiperustasoa tiukemmat vaatimukset valaistusvoimakkuussuositustensuhteen. Lisäksi näkövammaistenkulunohjaukseen tarkoitettuja opaslaattoja käytetäänvain erikoistason alueilla, joille on asennettu sulanapitojärjestelmä.Perustason kohteet:• koulujen ja oppilaitosten ympäristöt• päiväkotien ympäristöt• kirjastojen ja museoiden ympäristöt• kirkkojen ja seurakuntatilojen ympäristöt• uimahallien ympäristöt• muiden julkisten ja yksityisten palveluidenympäristötErikoistason kohteet:• kävelykatuympäristöt• keskusta-alueet, joilla on paljon julkisiapalveluja• palvelukeskusten ja -talojen ympäristöt• sairaaloiden ja terveysasemien ympäristöt• muut vanhus- ja vammaispalveluidentoimipaikkojen ympäristöt• julkisen liikenteen terminaali- japysäkkialueet• liikunta- ja leikkipaikat, joissa on kiinnitettyerityisesti huomiota niiden soveltuvuuteenlaajalle käyttäjäryhmälle• erityiset esteettömät reitit esimerkiksivirkistysalueilla13

OSA B TILAAJAN OHJENäitä esteettömyyden tavoitetasoja on sovellettuESKEH-kartoitusmenetelmässä. Kartoitettavien erikoisjaperustason reittien, alueiden ja kohteiden tulisi ollavalmiiksi määriteltynä kunnan tai kaupungin esteettömyyssuunnitelmassaennen kartoituksen aloittamista.3.4 Katu- ja viheralueilla tavoitetasoksiuusimmat tyyppipiirustuksetHelsingin ja Espoon kaupungit ovat ottaneet vuonna2007 käyttöönsä uudet esteettömät katujen suunnittelunja rakentamisen tyyppipiirustukset. Tyyppipiirustuksiaon laadittu seuraavista vakiotyyppisistä perusrakenteista:jalkakäytävä, yhdistetty ja erotettu jalankulku-ja pyörätie, vino suojatie, pieni kiertoliittymä,liikkumisesteisen pysäköintipaikka kadulla, suunta- jahuomiolaatat. Piirustukset sisältävät ohjeistuksia yleisistäjärjestelyperiaatteista, mitoituksesta, toleransseistasekä materiaali- ja värisuosituksista.Tyyppipiirustuksia käytetään mallina suunniteltaessauusia esteettömiä ulkotiloja sekä korjattaessa olemassaolevia esteettömiksi. Uudet alueet suunnitellaan vastaamaanjoko esteettömyyden erikois- tai perustasoa.Jo rakennetuille alueille kyseiset kaupungit laativatesteettömyyssuunnitelmat, joissa määritellään ne alueenosat ja reitit, joita tullaan kehittämään erikois- taiperustason vaatimusten mukaisesti.Tyyppipiirustuksia on sovellettu ESKEH-kartoitusmenetelmänkehittämisessä. Piirustukset löytyvät kokonaisuudessaanHelsinki kaikille -projektin verkkosivuilta 5 .4 Kartoituksen tilaaminenKartoitus tilataan esteettömyyskartoittajan koulutuksenkäyneeltä tai muuten vastaavat tiedot omaavaltahenkilöltä. Tilaaja toimittaa kartoittajan käyttöön tarvittavatasiakirjat, esimerkiksi kohteen piirustukset taierikois- ja perustason reittikartan (ks. osa C, 1.3 Kartoituksenlähtötiedot). Asiakirjojen tulee olla käytettävissähyvissä ajoin jo kun esteettömyyskartoitustasuunnitellaan. Tilaaja nimittää esteettömyyskartoituksenyhteyshenkilön tai henkilöt sekä antaa heille tarvittavattoimivaltuudet.Esteettömyyskartoituksesta tulee tiedottaa etukäteenkaikille tarvittaville tahoille. Tiedotuksen hoitavat tilaajaja kartoituksen suorittaja yhdessä. Tiedotuksen päävastuuon kuitenkin tilaajalla.Tilaajan on myös varauduttava avustamaan esteettömyyskartoituksessa.Esimerkiksi kaikkiin kartoitettaviintiloihin tulee päästä ja käyttö- tai huoltohenkilöstönedustajan on oltava läsnä kartoitustilanteessa (esim.äänentoisto- ja äänensiirtolaitteiden, kuten induktiosilmukantestaaminen).5 Esteettömyyskartoitusraporttija tulosten hyödyntäminenEsteettömyyskartoituksen tilaaja sopii kartoittajankanssa raportoinnin muodosta ennen tehtävän käynnistämistä.Raportointi on hyvä tehdä annettujen esimerkkienmukaan (ks. Osa D Esimerkkiraportti).Kartoitusraportissa esitetään rakentamismääräyskokoelmaanja suunnitteluohjeisiin perustuvia esteettömyyttäparantavia toimenpide-ehdotuksia havaittujenongelmien korjaamiseksi. Ehdotetuille korjaustoimenpiteilleei esitetä kustannusarvioita. Kustannusarvioidenlaatiminen edellyttää yksityiskohtaisempaa korjaustoimenpiteidensuunnittelua ja on tilaajan vastuulla.Raportissa tuodaan esiin toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys(1–3). Ensisijaisia ovat liikkumisen ja toimimisenToimenpiteet luokitellaan havaitunesteen/puutteen haitallisuuden mukaan:1 = aiheuttaa vaaran2 = estää kulun tai toiminnan3 = vaikeuttaa kulkua tai toimintaaToimenpide-ehdotukset luokitellaanlisäksi niiden toteutustavan mukaan:T = toimintatavan muutoksella järjestyvät asiatH = huolto- ja kunnossapitotöinä tehtävättoimenpiteetS = suunnittelua, investointeja tai rakenteellisiamuutoksia vaativat toimenpiteet14

OSA B TILAAJAN OHJEturvallisuuteen vaikuttavat seikat. Vaaraa aiheuttavatpuutteet on korjattava heti. Liikkumista ja toimimistaestävät tai vaikeuttavat seikat (esim. laitteiden javarusteiden sopimaton sijoitus tai heikko kunto) tuleekorjata joko vuosi- tai peruskorjauksen yhteydessä taierilliskorjauksina.Toimenpide-ehdotusten yhteydessä ilmoitetaan voimassaolevien määräysten ja ohjeiden mukaiset mitoitusohjeet.Raporttia voidaan käyttää ohjeena parannustoimenpiteissä,jotka eivät vaadi erillistä suunnittelua,kuten huolto- ja kunnossapitotöissä. Laajempienkorjaustoimenpiteiden suunnittelussa tarvitaan ainaerilliset suunnitelmat ja piirustukset ja työssä tuleehyödyntää ko. alan asiantuntijoita.Jos esteettömyyskartoituksen suorittamisesta onkulunut aikaa, toimenpiteiden toteuttajan kannattaatarkistaa uusimmat määräykset ja mitoitusohjeet mm.Suomen rakentamismääräyskokoelmasta, RT-ohjekorteistaja suunnitteluoppaista. Vastuu toteutetuistakorjaustoimenpiteistä on aina kartoituksen tilaajalla jatoimenpiteiden toteuttajalla.Raportin yhteenvedossa toimenpide-ehdotukset esitetäänlyhyesti taulukkomuodossa. Ulkoalueiden osaltatiedot voidaan esittää toimenpidekartalla (ks. Alueellisetesteettömyyssuunnitelmat www.hel.fi/helsinkikaikille).Raportin yhteenvetoa voidaan käyttää kunnossapitosuunnitelmantai korjausohjelman pohjana. Tilaajavastaa suunnitelmien laatimisesta sekä niiden toteuttamisestaja ylläpidosta.1Tilastokeskus. Taulukko: Tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleet, päihtyneet erikseen 1998–2006.2Vaasan yliopiston esteettömyyssuunnitelma 2008. (www.uwasa.fi/opiskelu/esteeton/suunnitelma.pdf).3Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraportti 2007. (http://yhteiskuntavastuu.senaatti.fi).4Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma ajalle 2005–2010, Kouvolan esteettömyysohjelma.2005–2015, Turun esteettömyysohjelma 2005–2012, Espoon esteettömyyssuunnitelma 2008–2012.5Katualueita koskevat tyyppipiirustukset 2007.Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Helsinki kaikille -projekti ja Sito Yhtiöt. (www.hel.fi/helsinkikaikille).15

OSA C SUORITUSOHJESisällysluettelo1 Esteettömyyskartoituksen valmistelu1.1 Kartoituksen laajuus1.2 Kartoituksen suorittaja1.3 Kartoituksen lähtötiedot1.3.1 Piirustukset suunnittelun apuna1.3.2 Käyttäjäkysely ja haastattelut2 Mittaustyökalut ja tarvikkeet3 Esteettömyyden kartoittaminen3.1 Kuunteluympäristö3.1.1 Yleistä3.1.2 Akustiikka3.1.2.1 Kaikuisuus3.1.2.2 Taustamelu3.1.2.3 Pintamateriaalien vaikutus akustiikkaan3.1.3 Äänentoisto- ja äänensiirtojärjestelmät3.1.3.1 Induktiosilmukka3.1.3.2 Muut äänensiirtojärjestelmät3.1.4 Kartoittaminen3.2 Näköympäristö3.2.1 Yleistä3.2.2 Valaistus, värit ja kontrastit3.2.3 Kartoittaminen3.2.3.1 Näönvarainen havainnointi3.2.3.2 Valokuvaaminen3.2.3.3 Valaistusvoimakkuuksien mittaaminen3.3 Opastus3.3.1 Opasteet3.3.2 Kohokirjaimet ja pistemerkinnät3.3.3 Karttaopasteet, kohokartat ja pienoismallit3.3.4 Ääniopasteet3.3.5 Opastavat materiaalit3.4 Katu- ja viheralueet3.4.1 Suojatiet ja jalkakäytävät3.4.2 Kävelykadut ja aukiot3.4.3 Tasoerot3.4.4 Piha-alueet3.4.5 Puistokäytävät ja levähdyspaikat3.4.6 Julkisen liikenteen pysäkkialue3.4.7 Esteetön leikkialue3.4.8 Tilapäiset liikennejärjestelyt3.5 Sisäänkäynti3.6 Liikkuminen ja toimiminen sisätiloissa3.6.1 Käytävä3.6.2 Ovi3.6.3 Portaat3.6.4 Luiska3.6.5 Käsijohteet portaissa ja luiskissa3.6.6 Hissi3.6.6.1 Pyörätuolihissit3.6.7 Kalusteet3.7. Tilat3.7.1 Asiointitila3.7.2 Kokoontumistilat3.7.2.1 Kokoushuone3.7.2.2 Auditorio / juhla- / seminaarisali3.7.2.3 Opetustila3.7.3 Ravintola- ja kahvilatilat3.7.4 Kirjasto- ja näyttelytilat3.7.4.1 Kirjasto3.7.4.2 Näyttelytila3.7.5 Henkilökunnan tilat3.7.6 Esteetön wc3.7.7 Pukeutumis- ja peseytymistilat3.7.8 Sauna- ja uima-allastilat3.7.8.1 Sauna (löylyhuone)3.7.8.2 Uima-allastilat3.8 Paloturvallisuus ja esteettömyys4 Esteettömyyskartoitusraportti4.1 Raportin tarkoitus4.2 Raportin sisältö4.3 Lisäselvitystarpeiden raportointi4.4 Toimenpide-ehdotusten luokittelu4.5 Raportin esittely16

OSA C SUORITUSOHJE1 Esteettömyyskartoituksen valmistelu1.1. Kartoituksen laajuusKartoituksen laajuus määräytyy tilaajan toiveiden taiesim. peruskorjattavien tilojen perusteella.Rakennuskohteen esteettömyyskartoitus aloitetaanlähimmiltä julkisenliikenteen pysäkeiltä tai pysäköintialueeltaeli saapumisesta kohteeseen. Kartoituksessakäydään läpi kohteen piha-alue ja kulkureitit sisäänkäynnilleja kaikki keskeiset sisätilat (pois lukien rakennuksentekniset huoltotilat).Katu- ja viheralueilla kartoitetaan tilaajan etukäteenmäärittelemät, erikois- ja perustason kohteiksi luokitellutreitit (ks. Tilaajan ohje, kohta 3.3 Esteettömyydentavoitetasot).Kartoituksen tuloksena saadaan kokonaiskuva alueentai kohteen esteettömyydestä, tuodaan esiin toimenpide-ehdotuksetesteettömyyden parantamiseksisekä esitetään mahdolliset lisäselvitystarpeet. Esteettömyyskartoitukseenkuuluvat kartoituksen suunnittelulähtötietojen pohjalta, käyttäjäkysely ja/tai haastattelu,kartoitus, raportointi ja raportin esittely tilaajalle.1.2 Kartoituksen suorittajaEsteettömyyskartoituksen suorittajan tulee olla tehtäväänkoulutettu 1 tai vastaavat tiedot omaava henkilö.Henkilön pohjakoulutus ei ole ratkaiseva tekijä, silläkartoituksen tuloksena ei anneta yksityiskohtaisia suunnitteluohjeita.Kartoituksessa yksinkertaistettuna kerätäänmittatietoa, verrataan tuloksia olemassa oleviinkriteereihin, ilmoitetaan havaitut ristiriidat ja annetaantoimenpide-ehdotuksia havaittujen ympäristön esteidenpoistamiseksi.Kartoituksen nopeuttamiseksi tiedon keruu on hyvätoteuttaa kahden hengen ryhmässä. Tällöin toinen kartoittajistavoi toimia mittaajana ja toinen kirjurina.Jos kartoittajalla on sopiva rakennusalan koulutus,tilaaja voi hyödyntää kartoittajan asiantuntemusta myöskorjausratkaisujen suunnitteluvaiheessa. Lisätöistä tuleekuitenkin aina sopia erikseen.1.3 Kartoituksen lähtötiedotKartoituksen lähtötiedot pyydetään tilaajalta, kun toimeksiantoesteettömyyskartoituksen suorittamisestaon saatu. Aineiston tulee olla käytettävissä hyvissäajoin ennen kartoituksen aloittamista.Kartoituksen lähtötiedot:Rakennuksen tiedot• kohteen sijainti ja osoite• kartoituksen laajuus(tilojen käyttötarkoitus ja lukumäärä)• kartoituksen raportointimuoto• tilaajan ja yhteyshenkilön yhteystiedot• rakennusten lukumäärä ja käyttötarkoitus• pinta-alat (hym² = hyötyneliömetri jabrm² = bruttoneliömetri), tilavuudet,kerrosten ja hissien lukumäärä• rakennusvuosi• kiinteistössä suoritetut ja suunnitellutkorjaukset ja niiden ajankohdat• asema- ja pohjapiirrokset• muut mahdolliset käytettävissä olevatasiakirjat, kuten esteettömyyssuunnitelma,aiemmin suoritetun käyttäjäkyselyn tulokset,kunnossapitosuunnitelmaKatu- ja viheralueiden tiedot:• tilaajan määrittelemät erikois- ja perustasonalueet ja reitit (kartta)tarvittaessa myös:• alueen sijainti, laajuus ja toiminnot alueella• alueen väestörakenne• kaavoitustilanne• piirustukset• katu- ja viheraluesuunnitelmat,liikennesuunnitelmat• muut mahdolliset käytettävissä olevatasiakirjat, kuten esteettömyyssuunnitelma,aiemmin suoritettujen asukaskyselyjentulokset, kunnossapitosuunnitelma1Esteettömyyskartoittajien koulutus on tarkoitus käynnistää vuoden 2009 aikana.17

OSA C SUORITUSOHJEEsteettömyyskartoituksesta ja menettelytavoista sovitaantilaajan edustajan kanssa (mieluiten kirjallisesti)mm. seuraavasti:• sovitaan esteettömyyskartoituksenajankohdat ja tilaajan vastuuhenkilötkartoituksessa• selvitetään mahdolliset rajoitukset liikkuakiinteistössä• sovitaan pääsystä kartoitettaviin tiloihin(esim. luentosalit, henkilökunnan tilat)• varmistetaan vastuuhenkilöltä, että käyttäjilleja huoltohenkilöstölle on tiedotettuesteettömyyskartoituksesta• sovitaan käyttäjäkyselyn ja/tai haastattelunsuorittamisesta• sovitaan raportoinnin muodosta jaluovutuksesta tilaajalle• sovitaan kartoituksen hinnasta ja maksusta1.3.1 Piirustukset suunnittelun apunaPiirustukset ovat välttämätön apu kartoituksen suunnittelussaja itse kartoituksessa. Pohjapiirros antaakokonaiskuvan kartoitettavasta rakennuksesta. Pohjapiirrokseenvoi merkitä valmiiksi kartoitettavat reitit jatilat ja sen avulla voi seurata kartoituksen etenemistäkohteessa.Piirustuksista on myös tarkastettavissa useitaesteettömyyteen liittyviä asioita. Kartoittajan tuleekuitenkin aina tarkistaa piirustuksista näkyvät asiatpaikan päällä, sillä käytössä olevat piirustukset eivätvälttämättä ole ajantasaisia. Lisäksi varsinkaan vanhojenrakennusten piirustuksissa mitat eivät usein pidäpaikkaansa ja esimerkiksi korjausrakentamista suunniteltaessajoudutaan usein tekemään uudet piirustuksettodellisten mittojen mukaan.Asemapiirroksesta voi nähdä esimerkiksi rakennuksensaavutettavuuden, kulkuyhteydet tontille,rakennuksen sijainnin siellä sekä tontin mahdollisetkorkeuserot. Asemapiirroksesta ei kuitenkaan näe esimerkiksiopasteiden sijaintia, pihan pintamateriaalejatai tukikaiteiden olemassaoloa. Rakennuksen pohjapiirroksestapuolestaan käy ilmi mm. tilojen koko jamuoto, väljyys sekä kalustettavuus. Pohjapiirroksestataas eivät välttämättä näy esimerkiksi sisäänkäynnissäolevat mahdolliset tasoerot, ulko-oven avattavuus, portaidentai luiskien korkeus.Pääpiirustus tehdään yleensä mittakaavaan 1:100eikä siinä näytetä esim. käsijohteita, opasteita ja kalusteetkinesitetään kaavamaisesti. Tarkemmat piirustuksettehdään esim. mittakaavassa 1:20 ja detaljikuvatusein tätäkin suuremmassa koossa mitoitettuna. Näitäpiirustuksia ei vanhasta rakennuksesta useinkaan olekäytettävissä, ne ovat suunnittelijan arkistoissa eivätkävälttämättä ajan tasalla.Mahdollisesta pihasuunnitelmasta voi nähdä tarkemminmitä pihaan on suunniteltu.Seuraavassa on lueteltu asioita, joita pääpiirustuksistapystyy lukemaan ja mitä on tarkastettava kohteessa.Asemapiirroksesta voi lukea• kulkuyhteydet tontille (pituuskaltevuus, leveys)• rakennuksen sijainti tontilla ja katualueeseennähden• korkeuserot tontilla, mahdolliset luiskat japortaat• LE- (liikkumisesteisten) ja muut pysäköintipaikat• LE-autopaikkojen lukumäärä, sijainti ja mitoitus• kulku LE-autopaikoilta pääovelle ja muillesisäänkäynneille• ilmansuunnat (mm. aurinkoisuus/valoisuus)• oleskelualueet (sijainti)• istutukset ja olemassa oleva kasvillisuus• valaisimet• aidat ja portitTarkastettava kohteessa• sisäänkäynnin löytyminen ja opastus• kulkuväylien tukikaiteet18

OSA C SUORITUSOHJE• pintamateriaalit pihalla (mm. tasaisuus jamahdollinen liukkaus), reunatuet• pihakalusteiden ja varusteiden mitoitus jayksityiskohdatPohjapiirroksesta voi lukea• sisäänkäynti• katos• tasoerot ja kynnykset (sijainti), ritilät (osittain)• oven koko, tyyppi ja aukeamissuunta• tuulikaapin mitoitus(esim. jääkö ”kahden oven loukkuun”)• tilojen koko ja muoto sekä väljyys jakalustettavuus (osittain)• kulkureittien väljyys• portaiden ja luiskien pituus ja leveys sekänoususuunta• kiintokalusteiden ja muun varustelun määräja sijaintiTarkastettava kohteessa• sisäänkäynnin hahmottuminen• tasoerot ja kynnykset, ritilät (osittain)• oven avattavuus• pintamateriaalit sisällä• portaiden ja luiskien korkeus• kiintokalusteiden ja muun varustelun korkeudet jayksityiskohdat• esteettömät poistumisreititLeikkauspiirroksesta voi lukea• kerrosten lukumäärä• eri tasojen sijoittuminen toisiinsa nähdenja maanpintaan nähden• kerroskorkeudet• ikkunan ja ikkunapenkin korkeudet• portaiden ja luiskien korkeudet(niiltä osin, kuin osuvat leikkauksen kohdalle)Tarkastettava kohteessa• parvekkeen ja wc:n ovien kynnysdetaljitJulkisivupiirroksesta voi lukea• maanpinnan korkeusasema suhteessarakennukseen• julkisivumateriaalit ja värit• aukotus• katoksetTarkastettava kohteessa• tarkastettava kohteessa, sillä suunnitelmaei aina vastaa toteutustaAsioita, jotka yleensä käyvät ilmi vainerikoissuunnitelmista• tilan akustiset ominaisuudet• induktiosilmukan tai muunäänensiirtojärjestelmän olemassaolo• tilan väritys, valaistus ja kontrastit• opastuksen selkeys ja ymmärrettävyys• hissin sisätilat, painikkeet, valaistus,peilien sijaintiLähde: Pesola, Kirsti (2008).Piirustusten pohjalta talo rakennetaan,luentomateriaali. Eväitä esteettömäänrakentamiseen -seminaarisarja 2008,Invalidiliiton esteettömyysprojekti ja VANE.Lisätietoa:RT 15-10635 Esitystapaohjeet. Rakennuspiirustukset(1997).RT 15-10641 Mitoituksen esittäminen. Rakennuspiirustukset(1997).Rakennustietosäätiö (www.rakennustieto.fi)19

OSA C SUORITUSOHJE1.3.2 Käyttäjäkysely ja haastattelutEsteettömyyden lähtökohtana ovat aina tila ja siellätoimivat ihmiset. Toiminnallinen lähtökohta edellyttääkäyttäjien tarpeiden selvittämistä. Siksi esteettömyyskartoitukseensisältyy käyttäjäkysely (liite 4). Esteettömyyskartoittajasuorittaa kyselyn ja/tai haastattelunosana esteettömyyskartoitusta. Kyselyn tavoitteena onsaada tietoa käyttäjien havainnoista ja kokemuksistatoimintaympäristönsä esteettömyydestä. Koetut taihavaitut esteet voivat olla:• fyysiseen ympäristöön liittyviä (liikkuminen,toimiminen, ergonomia, näkeminen jakuuleminen)• tiedonsaantiin liittyviä (verkkosivujenesteettömyys (selkeys), neuvonta, opasteet,tekstiviestimahdollisuus esim.hissin hälytys / ajanvaraus)• sosiaalisia/kulttuurisia (kielikysymykset,palvelutapahtuma, syrjimättömyys)Käyttäjäkyselyssä käyttäjät voivat kertoa myös tiloihinliittyvistä toiveistaan tai esittää kokemilleen ongelmilleratkaisuehdotuksia.aistiympäristön kartoittaminen perustuu kartoitettavantilan havainnointiin ja osin arviointiin. Oppaan tässäosassa esitellään kartoituksessa tarvittavat mittaustyökalutja tarvikkeet. Mittaamisesta sekä havainnoinnistaja arvioinnista kerrotaan lisää luvussa 3.Esteettömyyskartoituksessa tarvitaan seuraavat mittaustyökalutja -tarvikkeet:RullamittaRullamitta on kartoittajan perustyökalu, jolla suoritetaankaikki tarvittavat mittaukset, kuten tilan leveys,syvyys, kalusteiden ja varusteiden mitoitus jne. Mittaustavoistaannetaan tarkempia ohjeita kohdekohtaisestisekä ulko- että sisätilojen kartoitusohjeissa (ks. Liite 3Mittausohjetaulukko).JousivaakaJousivaa’an avulla mitataan ovien avaamiseen tarvittavavoima. Jousivaaka antaa tuloksen kilogrammoina.Mittaus suoritetaan asettamalla jousivaa’an koukkutai siihen mittauksen helpottamiseksi kiinnitetty naruoven vetimeen ja vetämällä kohtisuoraan ovesta poispäin.Mittaustulos otetaan ylös siitä kohdasta jolloinovi avautuu.Esteettömyyskartoituksen suorittajat sopivat kartoituksentilaajan kanssa kyselylomakkeiden sisällön, kyselynpainopisteet ja laajuuden. Kyselyn tulisi keskittyäliikkumisen ja toimimisen turvallisuuteen ja merkittävimpienepäkohtien selvittämiseen. Lisäksi kiinteistönteknistä käyttäjää, isännöitsijää, kiinteistön omistajaaja kiinteistössä työskentelevää henkilökuntaa haastattelemallavoidaan perehtyä vallitseviin ongelmiin,korjaustarpeisiin, tehtyihin korjauksiin ja perusparannustarpeisiin.2 Mittaustyökalut ja tarvikkeetEsteettömyyden kartoittaminen on pääasiassa mittaamista,mutta myös havainnointia ja arviointia. ErityisestiKuva 1. Oven avaamiseen tarvittava voimamitataan jousivaa’alla. (Kuva: AR)20

OSA C SUORITUSOHJEKaltevuusmittaKaltevuusmitalla mitataan luiskan tai kulkuväylän kaltevuussen jyrkimmästä kohdasta (tarvittaessa useammastakohdasta). Digitaalinen kaltevuusmitta antaatuloksen suoraan asteina tai prosentteina. Lomakkeenkriteerit on ilmoitettu prosentteina. Mittaustilanteessaon tarkastettava, että laite näyttää tuloksen prosentteina.Mikäli kaltevuusmittaa ei ole käytettävissä, luiskankaltevuus voidaan laskea oheisen kaavan mukaan. Kaltevuusprosenttisaadaan, kun luiskatun kohdan korkeus(A) jaetaan pituuden kohtisuoralla projektiolla (B) jakerrotaan sadalla.InduktiosilmukkatesteriInduktiosilmukan testaamiseen on olemassa laitteita,joilla voidaan todeta silmukan toimivuus ja oikeankenttävoimakkuuden taso 2 . Laitteella voidaan tarkistaaesimerkiksi induktiosilmukan kuuluvuusalue tilassa,jolloin mahdollisesti osittaisesta kuuluvuusalueestaja oikean istumapaikan valinnasta voidaan tiedottaatilan pohjapiirroksen avulla (ks. kohta 3.1.4 Kartoittaminen).KameraKamera on välttämätön apuväline ympäristön olosuhteidenmuistiin tallentamiseksi. Varsinkin suuressa kohteessakartoituslomakkeet ja muistikuvat eivät pelkästäänriitä. Valokuvia voidaan käyttää myös ongelmaaselventävänä kuvituksena raportissa. Vaaraa aiheuttavatkohteet on aina syytä esittää valokuvina. Lisäksimustavalkoista valokuvaa käytetään apuna riittävänkontrastin arvioinnissa (ks. kohta 3.2.3.2 Valokuvaaminen).Kuva 2. Luiskan kaltevuus voidaan laskea kuvanosoittamalla tavalla. (Kuva: NK)Valaistusvoimakkuusmittari (luksimittari)Tilaan tulevaa valon määrää voidaan arvioida mittaamallavalaistusvoimakkuutta valaistusvoimakkuusmittarilla.Se on pienen kokonsa vuoksi helposti mukanakannettava arvioinnin apuväline. Valaistusvoimakkuusmittarinavulla voidaan tarkistaa, vastaavatko arvioitavankiinteistön valaistusvoimakkuudet annettuja suositusarvojatai määräyksiä.Tarkemmat mittausohjeet annetaan kohdassa3.2.3.3 Valaistusvoimakkuuksien mittaaminen.PohjapiirrosRakennuksen pohjapiirrosta käytetään sekä kartoituksensuunnittelussa että itse kartoitustyössä. Pohjapiirrokseenmerkitään mm. kartoitetut reitit ja sen avullavoidaan identifioida tilojen ja kartoitettavien kohteidensijainti (ks. kohta 1.3.1 Piirustukset suunnittelun apuna).AsemapiirrosAsemapiirrosta käytetään sekä kartoituksen suunnittelussaettä itse kartoitustyössä. Asemapiirrokseen voidaanmm. merkitä piha-alueella kartoitetut reitit ja kohteet(ks. kohta 1.3.1 Piirustukset suunnittelun apuna).KarttapohjaKartoitettavat reitit ja havaitut puutteet sekä toimenpide-ehdotuksetvoidaan merkitä käsin karttapohjalle(1:500) tai apuna voidaan käyttää paikkatieto-ohjelmia(esim. MapInfo, GeoMedia).2Esimerkiksi UniVox Listener, maahantuoja DanaLink.21

OSA C SUORITUSOHJE3 Esteettömyyden kartoittaminenTässä osassa kerrotaan esteettömyyden kartoittamisestahavainnollisesti vaihe vaiheelta.Valokuvin esitetään sekä hyviä että huonoja esimerkkejä,jotta kartoittaja osaisi kiinnittää huomionsaoikeisiin asioihin kartoitettavassa kohteessa. Aistiympäristönkartoittaminen on kiinteä osa esteettömyydenkartoittamista, mutta kuuntelu- ja näköympäristön kartoittamisenerityishaasteiden ymmärtämiseksi tämänosan alkuun on koottu perustietoa aistiympäristönkartoittamisesta.3.1 Kuunteluympäristö3.1.1 YleistäEsteetön kuunteluympäristö takaa kaikille yhdenvertaisetmahdollisuudet toimia erilaisissa tiloissa jaosallistua niissä järjestettyihin tapahtumiin. Esteetönkuunteluympäristö on akustiikaltaan toimiva ja tilaa ontarvittaessa täydennetty erilaisin äänentoisto-, äänensiirto-ja kuuntelujärjestelmin.Normaalikuuloinen ihminen saa selvää puheestamelko huonossa ja meluisassa ympäristössä, muttavähäinenkin taustamelun taso haittaa kuulovammaisiahenkilöitä. Hyvä kuunteluympäristö on puheeseenperustuvan kommunikoinnin kannalta erittäin tärkeää.Myös näkövammaisille henkilöille hyvä kuunteluympäristöja selkeä äänimaisema ovat tärkeitä tilanhahmottamisen kannalta.Liika taustamelu tai kaikuisuus tekee tilan hahmottamisestavaikeaa, koska pinnoista heijastuvat äänetsekoittuvat taustaääniin. Jos taas tila on täysin kaiuton,on näkövammaisen henkilön vaikea suunnistautuatilassa tai hahmottaa sen mittasuhteita.Akustiikka on parhaimmillaan oikeassa suhteessatilan luonteeseen ja tilan käyttöön. Isossa tilassa saaolla ison tilan hieman kaikuva akustiikka, mutta kokoustilassatarvitaan voimakasta akustista vaimennusta seinilläja katossa, jotta puhe kantautuu kaikille kuulijoilleilman häiriötä.Tila on aina kaikkien aistien summa; yhden aistinpettäminen vaikeuttaa kaikkien selviytymistä ja alentaaviihtyisyyttä.3.1.2 Akustiikka3.1.2.1 KaikuisuusKaikuisuus kuvaa sitä vaikutelmaa, mikä syntyy kuunneltaessaääntä huonetilassa. Tilan kovat seinä-, kattojalattiapinnat heijastavat ääntä. Jos kovia pintoja onliikaa ja tilassa on paljon heijastunutta ääntä suhteessasuoraan ääneen, tila on kaikuisa. Tällaista akustiikkaaon kirkoissa ja suurissa saleissa. Niissäkin tulisi monimuotoistenkäyttötarkoitusten vuoksi olla parempipuheakustiikka; opastukset näyttelysaleissa voivat ollatäysin mahdottomia huonon puheakustiikan vuoksi.Erilaisia kaikuilmiöitä ovat esimerkiksi jälkikaiunta,tärykaiku ja seisovat aallot (ks. liite 2 Sanasto).Tilassa, jonka jälkikaiunta-aika on liian pitkä, onvaikea saada puheesta selvää. Jälkikaiunta on yksitärkeimmistä tilan kuunteluolosuhteisiin vaikuttavistaääniteknisistä ilmiöistä. Jälkikaiunta-ajan ollessa pitkäsanojen äänteet sekoittuvat, eikä niistä saa selvää.Jälkikaiunta-ajoista on ohjearvoja Suomen rakentamismääräyskokoelmanosassa C1.Jälkikaiunta-ajoista, kuten muistakin akustiikkaanliittyvistä käsitteistä on ohjearvoja myös standardissaSFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus. Kuulovammaistenhenkilöiden kannalta jälkikaiunta-ajan tuleeolla lyhyt. Kuulovammaisten huomioon ottaminenedellyttää ohjeiden pienimpien (= kuuntelun kannaltaparempien) arvojen käyttämistä.Jälkikaiunta-aikaa voidaan yrittää arvioida aiheuttamallatilassa voimakas ääni esim. lyömällä kädet yhteen.Kuuntelemalla taputuksen aiheuttamaa kaikua ja arvioimallasen kestoa sekunteina, saadaan käsitys jälkikaiunta-ajasta.Lyhyitä jälkikaiunta-aikoja (alle sekunnin) eitällä testillä kuitenkaan voi arvioida. Jälkikaiunta-aikaavoidaan mitata tarkoitukseen soveltuvalla mittarilla, jostarkempi selvitys katsotaan tarpeelliseksi.3.1.2.2 TaustameluTaustamelu on yleensä häiritsevää, tarpeetonta ääntä,joka voi vaikeuttaa selvän saamista puheesta. Taustamelunhäiritsevyys riippuu melun taajuusjakaumastaja melun tyypistä. Lähellä puhealueen taajuuksia japuheen rytmiä oleva melu on häiritsevintä. Taustamelun22

OSA C SUORITUSOHJEja kuunneltavan puheen voimakkuuden välillä tulee ollariittävä ero, jotta puheesta saa selvää, eikä taustamelupeitä puhetta. Riittävän erotettavuuden takaamiseksitaustamelun ja kuunneltavan puheen välisen eron tuleeolla vähintään 15 desibeliä. Tätä eroa kutsutaan signaali-kohinasuhteeksitai häiriöetäisyydeksi.Lomakkeeseen kirjataan mahdollinen taustamelunlähde. Taustamelua voivat aiheuttaa mm. atk-laitteet,audiovisuaaliset esityslaitteet, ilmanvaihto ja liikenne.Myös kalusteiden siirtely etenkin kovalla lattiapinnallavoi aiheuttaa tilaan tarpeetonta häiriöääntä. Kartoituksessatarkastetaan, onko kalusteiden jaloissa ns. ”huopatassut”.Jos käytettävissä on äänitasomittari (dB-mittari),taustamelun taso voidaan mitata. Tilassa ei saasamanaikaisesti olla muuta ääntä, kun taustameluamitataan.Mittaus tehdään keskeltä huonetta tai muusta tarkoituksenmukaisestapaikasta esim. asiakaspalvelupisteenkohdalta tai muusta paikasta, missä kuuntelijanoletetaan sijaitsevan. Sopiva mittauskorkeus on noin1,2–1,5 metriä lattiatasosta. Saatu dB-arvo kirjataanlomakkeeseen. Suurissa tiloissa mittauksen voi tehdäuseammasta paikasta ja lomakkeelle kirjataan saatujentulosten keskiarvo. Mikäli saman tilan eri kohdissatehdyt mittaukset poikkeavat suuresti toisistaan, tästätulee mainita raportissa. Esimerkiksi seinän takana olevailmanvaihtokone voi aiheuttaa huomattavan suurentaustamelun tutkittavan tilan toiseen päähän.Tarkempia mittausohjeita on mm. Rakennustietosäätiönjulkaisemassa RT-ohjekortissa RT STM-21232,Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Asumisterveysohjeessaja Suomen standardisoimisliiton julkaisemassastandardissa SFS 5907 Rakennusten akustinenluokitus.3.1.2.3 Pintamateriaalien vaikutusakustiikkaanTilan akustiikkaan vaikuttavat suuresti pintamateriaalit.Kovat pinnat, kuten tiili, betoni, luonnonkivi tai sileätpuupinnat heijastavat ääntä, mikä aiheuttaa tilaan kaikuisuutta.Pehmeät materiaalit vastaavasti vaimentavatääntä, jolloin tilan kaikuisuus vähenee. Kuulemisenkannalta tärkeistä tiloista on hyvä kirjata pääasiallisetseinä-, lattia- ja kattomateriaalit (esim. kivi, puu, muovi,kokolattiamatto). Äänenvaimennukseen käytetäänyleensä akustointilevyä. Myös rei’itetyt ja uritetut levytvaimentavat ääntä. Akustointilevyt ovat useimmitenmineraalivillaa ja ne voi olla päällystetty paremminsisustukseen sopiviksi. Pinnoitteena voi olla mm. kangastai huopa.Kokolattiamatto on hyvä äänenvaimennin. Se estäähäiritsevän kenkien kopinan ja kalusteiden siirtelystäjohtuvan äänen syntymistä. Kokolattiamatto ei kuitenkaansaa olla niin pehmeä, että se haittaa kulkemistapyörällisen apuvälineen kanssa. Pehmeät ja pölyävätkokolattiamatot saattavat aiheuttaa myös allergia- taiastmaoireita.3.1.3 Äänentoisto- jaäänensiirtojärjestelmätÄänentoistojärjestelmä sisältää äänilähteen (mikrofoni,CD-soitin yms.), vahvistimen ja kaiuttimet. Järjestelmässävoi myös olla mikseri eli sekoitusvahvistin eriäänilähteiden tasapainottamiseen sekä erilaisia suotimiaja äänenkäsittelylaitteita. Pelkkä äänentoistojärjestelmäei riitä kuulovammaisille, vaan tilassa tarvitaanmyös induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä(infrapuna- tai radiotaajuusjärjestelmä).3.1.3.1 InduktiosilmukkaInduktiosilmukka on kuulokojeen käyttäjälle suunniteltukuuntelun apuväline. Sen avulla siirretään äänilangattomasti vahvistettuna suoraan kuulokojeelle. Senansiosta kuulokojeen käyttäjä voi kuunnella vahvistettuaääntä ilman taustahälyä ja juuri itselle sopivallaäänen voimakkuudella ilman, että normaalikuuloisethäiriintyvät äänen voimakkuudesta. Induktiosilmukoitaon erilaisia käyttötarpeita varten. Induktiosilmukallavarustetut tilat tai palvelutiskit merkitään siitä kertovallasymbolilla (T-merkki) (ks. kuvat 3 ja 4).23

OSA C SUORITUSOHJEKuva 3. Suomessa ja pohjoismaissa on ollutkäytössä ns. T-merkki.Kuva 4. Nykyisin käytössä on myös yleiseurooppalainenETSI-standardin mukainen apuvälinesymboli.ToimintaperiaateMikrofoni muuttaa puhujan äänen sähkövärähtelyksi.Tämä äänentaajuudella vaihteleva sähkövärähtely vahvistetaaninduktiosilmukkavahvistimessa ja johdetaaninduktiosilmukkaan. Silmukassa kulkeva äänitaajuinensähkövirta aiheuttaa johtimen ympärille sähkömagneettisenkentän, joka myös vaihtelee äänentaajuudenmukaan. Kun vaihtelevassa magneettikentässäon kuulolaitteen sisässä oleva pieni vastaanottokela,indusoituu siihen jännite, joka myös vaihtelee puheentaajuuden mukaan. Tämän indusoituneen jännitteenkuulolaitteessa aiheuttama sähkövirta vahvistetaankuulolaitteen vahvistimessa ja muutetaan jälleen kuultavaksiääneksi kuulolaitteen kuulokeosassa.Kuva 5. Induktiosilmukan toimintaperiaate.(Kuva: JR)Induktiosilmukan kautta kuunnellessa kuulolaitettakäytetään ns. T-asennossa, jolloin kuulolaitteen omamikrofoni kytkeytyy pois. Ääni siirtyy magneettikentänavulla häiriöttömästi äänilähteestä suoraan kuulokojeenkäyttäjän kuulokojeeseen. Silmukan kautta kuuluuvain mikrofoniin puhuttu puhe eivätkä ympäristönhäiriöäänet häiritse kuuntelua (ks. kuva 5).Käytettäessä äänensiirtoon induktiosilmukkaa, silmukkajohtotulee asentaa kyseiseen tilaan. Kokoustiloissavoidaan käyttää myös joihinkin pöytämikrofonityyppeihinliitettäviä kaulasilmukoita. Kaulasilmukoitakäytettäessä magneettikenttä ei ulotu tilan ulkopuolelle,eikä näin ollen häiritse tilan lähistöllä olevia kuulolaitteenkäyttäjiä eikä arkaluontoinenkaan puheenaiheleviä muille.MikrofonitErilaiset tilat ja eri tilanteet edellyttävät erilaisia mikrofoniratkaisujahyvän lopputuloksen saamiseksi. Mikrofonitvoivat olla joko johdon päässä olevia tai langattomia.Langattomat mikrofonit ovat helppoja siirtääpuhujalta toiselle ja sallivat esim. luennoitsijan vapaanliikkumisen. Johdollisten mikrofonien etuna taas onedullisempi hinta.Kokoustilassa hyvä ratkaisu on jokaisen osallistujanedessä oleva pöytämikrofoni. Lähellä puhujaa oleva24

OSA C SUORITUSOHJEmikrofoni kerää puhujan äänen paremmin kuin kauempana,esim. kattoon kiinnitetty tai keskellä pöytääoleva mikrofoni, jonka tarkoituksena on kerätä kaikkienosallistujien äänet. Häiriöäänet (paperien rapina,kalusteiden siirtelyn äänet, kahvikupin kilinä) ovat suhteellisestikauempana lähellä puhujaa olevasta mikrofonistakuin keskeisellä paikalla olevasta mikrofonista.Lähellä puhujaa olevalla mikrofonilla on siis parempisignaali-kohinasuhde. Jos esim. kokoustilassa on kiinteäkalustus, johdollisilla mikrofoneilla saadaan yhtähyvin toimiva ratkaisu kuin käytettäessä langattomiamikrofoneja. Mikrofonien langattomuus/johdollisuuskannattaa harkita aina tilanteen mukaan.Luentotyyppisissä tilaisuuksissa luennoitsijalla olevalangaton solmiomikrofoni tai korvien taakse pannallakiinnitettävä ns. madonnamikrofoni on hyvä ratkaisu.Tällöin kädet jäävät vapaaksi ja langaton ratkaisu salliiliikkumisen. Pannalla kiinnitettävän mikrofonin hyvänäpuolena on se, että mikrofoni pysyy koko ajan oikeassasuhteessa puhujaan ja ääni pysyy tasaisena.Solmiomikrofoni täytyy asentaa huolellisesti, jottavältyttäisiin mm. vaatteiden kahinasta johtuvilta häiriöääniltä.Luennoitsijan tulee myös tiedostaa, että päänkääntäminen vaikuttaa äänen voimakkuuteen.Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun käytettävissäon erilaisia mikrofoneja erilaisille käyttäjille jaerilaisiin tarpeisiin. Joillekin puhujille ”madonnamikki”ei sovi, jolloin käytettävissä on syytä olla myös esim.solmiomikrofoni.Yleisön esittämiä kysymyksiä ja muita puheenvuorojavarten langaton kädessä pidettävä ns. kapulamikrofonion kätevä käyttää. Mikrofoneja voidaan helpostisiirtää yleisön keskuudessa puheenvuoron pyytäjälle.Käytettävissä tulisi mieluiten olla vähintään kaksi mikrofonia.PalvelupistesilmukkaPalvelupistesilmukka on yhden palvelupisteen kattavainduktiosilmukka pankissa, postissa, hotellin vastaanotossatai vastaavassa palvelupisteessä. Palvelupistesilmukkaon tarkoitettu kuulon apuvälineeksi kahdenihmisen väliseen kommunikointiin (ks. kuva 6).Palvelupistesilmukka voi olla kiinteästi palvelutiskinrakenteisiin asennettu, jolloin se palvelee tässä pisteessäasioivia kuulolaitteen käyttäjiä. Palvelupistesilmukallavarustettu piste tulee merkitä asianmukaisesti(T-merkki). Palvelupistesilmukka voi olla myös kannettava,jolloin se on helposti siirrettävissä kulloinkin tarvittavaanpisteeseen. Tiskin päällä olevaa laitetta onmyös helppo kääntää tai siirtää paremman kuuluvuudenaikaansaamiseksi. Suositeltavampaa onkin käyttääkannettavia laitteita niiden joustavuuden takia.Palvelupistesilmukan aiheuttama magneettikenttäkattaa palvelupisteen lähiympäristön. Arkaluonteisistaasioista keskusteltaessa on otettava huomioon, ettäviereisessä palvelupisteessä asioiva voi kuulla keskustelunkuulolaitteensa T-asennolla.Asiakaspalvelupiste-lomakkeeseen merkitään, onkopalvelupisteessä induktiosilmukka, onko siitä kertovaaopastetta ja toimiiko silmukka.Kuva 6. Kannettava palvelupistesilmukkamahdollistaa esteettömän asioinnin. (Kuva: AR)Siirrettävä silmukkaSiirrettävä induktiosilmukka on salkkuun pakattu järjestelmä,joka sisältää silmukkavahvistimen, mikrofonintai useampia sekä kelalla olevan silmukkajohdon.Normaalissa käytössä kelalla oleva silmukkajohto levi-25

OSA C SUORITUSOHJEtetään tilan ympäri ja kytketään vahvistimeen. Käytönloputtua silmukkajohto pakataan takaisin odottamaansiirtämistä seuraavaan tilaan.Siirrettävää induktiosilmukkajärjestelmää voidaankäyttää myös kiinteästi asennetun silmukkajohdonkanssa. Tällöin vältytään alituiselta johdon levittämiseltäja takaisinkelaukselta tässä tilassa. Johto asennetaankiinteästi tilan ympäri esim. jalkalistan päälletai kattolistaan. Johto päätetään seinärasiaan, jossaon liittimet silmukkavahvistimelle. Kun tilassa tarvitaaninduktiosilmukkaa, kannettava silmukkavahvistintuodaan paikalle ja kytkentään valmiiksi asennettuunsilmukkajohtoon. Silmukkajohtoja voidaan asentaa valmiiksiuseampaan tilaan, jolloin näiden tilojen käyttöinduktiosilmukan kanssa helpottuu.Käytännössä silmukkajohtoja voidaan asentaa eritiloihin muiden korjaustöiden yhteydessä, jolloin silmukkajohtovoidaan piilottaa esim. listoituksen taaksetai muihin rakenteisiin. Muiden töiden yhteydessä tehtysilmukan asennus on myös edullisinta. Mikäli myöhemmintulee tarve asentaa kiinteä induktiosilmukkajärjestelmätilaan, jossa on jo silmukkajohto, on järjestelmänasennus helppoa valmiiseen johtoon.KirjoitustulkitKuuroutuneet, joiden äidinkieli on puhuttu kieli (esim.suomi) ja jotka eivät osaa viittomakieltä käyttävätkirjoitustulkkia. Kirjoitustulkki kirjoittaa kaikki tilaisuudessapuhutut puheenvuorot ja ne projisoidaanvalkokankaalle. Jos tulkin tarvitsijoita on vain yksi taikaksi, voidaan käyttää myös monitoria, jolloin tulkkiatarvitsevat henkilöt istuvat tulkin vierellä. Pitkäkestoisemmissatilaisuuksissa käytetään yleensä kahta tulkkia,jotka vuorottelevat.3.1.3.2 Muut äänensiirtojärjestelmätInduktiosilmukka ei ole ainut äänensiirtojärjestelmä.Käytössä on myös infrapunatekniikkaan perustuvia(IR-järjestelmät, infrapunajärjestelmät) ja radiotaajuuksiinperustuvia (FM-laitteet) äänensiirtojärjestelmiä.Näitä on kuitenkin julkisissa tiloissa harvemmin käytössä.Radiotaajuuksilla ja infrapunavalolla toimivissaäänensiirtolaitteissa on lähetinosa, joka lähettää viestinlaitteen toimintaperiaatteen mukaan joko radioaalloillatai infrapunavalon avulla. Kuuntelijalla on kuulolaitteenkäyttäjille tarkoitettu pienoisinduktiosilmukka(ns. kaulasilmukka) tai vastaanotin, johon on kytkettykuulokkeet. Vastaanottolaitteita voi olla useampia yhtälähetinyksikköä kohti.Tällaiset järjestelmät ovat käyttökelpoisia esim. museoissa,joissa opas kiertää ryhmän kanssa eri tiloissa.Laitteet voidaan myös säätää toimimaan ryhmissä, jolloinopastettavia ryhmiä voi olla useampia laitteidenhäiritsemättä toisiaan.Myös normaalikuuloiset asiakkaat voivat hyödyntäänäitä laitteita käyttämällä kuulokkeita seuratessaanopastusta tai muuta ohjelmaa.3.1.4 KartoittaminenKuunteluympäristön osalta kartoitetaan seuraavat asiat:• Onko tilassa käytetty akustoivia materiaaleja(seinä- ja kattopinnoissa vaimentavaamateriaalia tai lattian pinnoitteenakokolattiamattoa) vai onko tilassa vainkovia pintoja, jotka heijastavat ääntä jatekevät tilasta kaikuisan. Lisätietoihinkirjataan, jos tilassa on ääntä vaimentaviapehmustettuja kalusteita tai tekstiilejä taikalusteissa on ns. huopatassut.• Taustamelun lähteet (ja äänenvoimakkuus)• Onko tilassa induktiosilmukka tai muuäänensiirtojärjestelmä + äänentoistojärjestelmä,ja toimivatko ne sekä millaiset mikrofonit tilassaon käytössä.• Onko kokoontumistilassa vapaata tilaakirjoitustulkeille ja kaksi valkokangasta(esityksen ja kirjoitustulkkauksen projisointiavarten).• Onko hälytyslaitteissa myös valomerkki(tai onko käytössä yksilöllinen tärinähälytin).26

OSA C SUORITUSOHJEInduktiosilmukantoimivuuden testaaminenJos kartoitettavassa tilassa on induktiosilmukka jaäänentoistojärjestelmä, tarkastetaan toimivatko sekääänentoistolaitteet että äänensiirto induktiosilmukanavulla. Myös palvelupisteessä olevan induktiosilmukantoimivuus testataan.Testauksen suorittamiseksi tulee äänentoistolaitteenja silmukan olla päällä ja toisen kartoittajistatulee puhua mikrofoniin. Silmukan toimivuus testataantilan reunoilta ja keskeltä ja auditorioissa ja vastaavissatiloissa myös puhujan paikalta. Testaustilanteessatäytyy aina tarkastaa, että silmukasta kuuluva ääni onmitä pitääkin, eikä esimerkiksi häiriöääntä. Poikkeavattulokset kirjataan.On olemassa myös tilapäiseen käyttöön suunniteltujakuulokkeilla varustettuja laitteita, ns. kommunikaattoreita,joissa on induktiivisen kuuntelun mahdollisuus3 . Tällaisella laitteella kuulokojetta käyttämätönhenkilö voi kuunnella induktiosilmukan välityksellä.Laitteella voidaan myös todeta silmukan toimivuus.Kuulolaitetta käyttävät testaajat voivat testauslaitteenpuuttuessa arvioida silmukan toimintaa myöskuuntelemalla silmukkaa kuulolaitteensa avulla. Käytettäessäkuulolaitetta testaukseen on syytä huomioida,että uudenaikaisissa kuulolaitteissa on automaattinenäänenvoimakkuuden säätö. Heikkokin kenttävoimakkuusvoi siis riittää silmukan kuunteluun kuulolaitteenlisätessä omaa vahvistustaan, mikä voi parantaa testitulosta.Kartoitusraportissa on mainittava, suoritettiinkotestaus testauslaitetta vai kuulokojetta käyttäen.Tarkempien magneettikenttämittausten (taustakohinanja taajuuksien) suorittaminen tulee tehdäammattitasoisella laitteella. Jos äänensiirtojärjestelmävaatii lisäselvityksiä, tarve ilmoitetaan raportissa.3.2 Näköympäristö3.2.1 YleistäKaikesta siitä tiedosta, joka aistien avulla saadaanympäristöstä, tulee 70–80 % näköaistin välityksellä.Näköympäristöllä on keskeinen vaikutus suunnistautumiseen,työtehoon, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.Esteetön näköympäristö on monien eri laatutekijöidensumma. Se on valon, värien ja kontrastisuhteiden muodostamakokonaisuus. Valaistuksen on oltava määrältäänriittävä. Valaistusvoimakkuus ei kuitenkaan kerro,kuinka hyvin valo heijastuu kohteesta silmään tai sitä,kuinka hyvin katsekohde näkyy.Hyvän näkyvyyden kannalta myös valon jakautuminenon keskeinen laatutekijä. Valon määrä voi ollariittävä, mutta sen vääränlainen jakautuminen voi vaikeuttaanäkemistä. Yleisin häiriötilanne on epätasainenluminanssi, jossa silmä yrittää sopeutua näkökentänyleiseen valaistustasoon. Kirkkaat kohdat aiheuttavathäikäistymistä ja himmeämmät alueet näkyvät erityisenhuonosti. Häikäistyminen ei välttämättä ole niin voimakasta,että se tiedostettaisiin, vaikka se vaikeuttaakinnäönvaraista havainnointia.Näönvarainen toiminta on jatkuva prosessi. Katsojaliikkuu, kohteet liikkuvat ja vaihtuvat, näköympäristöt jatilanteet vaihtuvat joskus hyvinkin tiheästi. Näkökyvynheiketessä alentuu myös visuaalisen ympäristön häiriötekijöidensietokyky. Epäselvässä näköympäristössätoiminta voi vaikeutua tai estyä lähes kokonaan silmänsopeutumisvaikeuksien ja fyysisen väsymyksen vuoksi.Tästä johtuen valaistuksen tasaisuus on heikosti näkevienkannalta keskeinen tekijä valon määrän, selkeidenkontrastisuhteiden ja häikäisysuojauksen lisäksi.Hyvä valaistus on tärkeää myös kuulovammaistenhenkilöiden kannalta. Hyvä valaistus helpottaa huulion(ks. liite 2) seuraamista. Tiloissa, joissa seurataan erilaisiaesityksiä tai joissa pidetään kokouksia, tulee kiinnittäähuomiota valaistukseen ja varjon muodostukseenpuhujan kasvoilla.Epäsuora valo, joka heijastuu laajoilta seinä ja kattopinnoiltaon yleensä häikäisemätöntä ja jakautuulaajoista heijastuspinnoista johtuen tasaisesti. Sille onkuitenkin tunnusomaista varjojen puuttuminen, minkävuoksi se ei tuo selkeästi esille kolmiulotteisia muotojakuten ilmeitä, kasvonpiirteitä ja huuliota. Parhaaseentulokseen päästään yhdistämällä epäsuoraa ja suoraavaloa, jolloin saadaan molempien valaistustapojenedut: epäsuoran valon tasaisuus ja häikäisemättömyyssekä suoran valon varjonmuodostus.3Esimerkiksi Bellmann Response BE1050.27

OSA C SUORITUSOHJE3.2.2 Valaistus, värit ja kontrastitHyvä valaistus on riittävän voimakas, tasainen ja häikäisemätön.Sisäänkäyntien, portaiden, luiskien, kulkuväylienja opasteiden tulee olla erityisen hyvin valaistuja.Ongelmana hyvän valaistuksen määrittelyssä on se,ettei valaistusvoimakkuuksista ole olemassa velvoittaviamääräyksiä, ainoastaan valaistussuosituksia.Nykyisin sisätyötilojen valaistuksesta annetaanohjeita standardissa ”SFS-EN 12464-1 Valo ja valaistus.Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteidenvalaistus” 4 . Siinä annetaan erilaisille tiloille ja työkohteillevalaistusvoimakkuuden vähimmäisarvo, häikäisynUGR-arvo ja värintoistoindeksi. Ennen standardia käytössäolivat Suomen Valoteknillinen Seura ry:n (SVS)suositukset.ESKEH-kartoitusmenetelmässä sisätilojen kriteereinäkäytetään osin edellä mainittua standardia suurempiavalaistusarvoja, jotka on määritelty Mikael Vilpposen(2007) diplomityössä ”Palvelutalojen valaistus, suunnitteluohjeitaikääntyneiden asuinympäristöön”. Lähtökohtanaon, että heikkonäköisille henkilöille soveltuvavalaistus palvelee samalla kaikkia ihmisiä.Valaistusvoimakkuuksien suositusarvojaerilaisissa kohteissa:• sisääntuloaulat 200 lx(säädettävä valaistus 100–500 lx)• asiakaspalvelupisteet 500–750 lx• odotustilat, aulat, käytävät ym. 200–300 lx• ilmoitustaulut 500 lx (pystytasossa)• vaatesäilytys 300 lx, valoa myös naulakonyläosaan ja hattuhyllylle• portaat, luiskat 300 lx(portaan alku- ja loppupäässä 500 lx)• hissi 300 lx• opetustilat 500 lx• ruokailutilat 300 lx• henkilökuntatilat 300 lx• kahvihuoneet 200 lx• toimistotilat 500 lx• wc-tilat 300 lx (yleisvalaistus japeilivalaistus kasvojen korkeudella)• pukuhuoneet 300 lx (yleisvalaistus japeilivalaistus kasvojen korkeudella)• pesuhuoneet 300 lxKartoituksen yhteydessä on valaistusvoimakkuuksienmittaamisen lisäksi katsottava, että valaistuksen laadullisettekijät, kuten tasaisuus ja häikäisyn hallinta ontoteutettu hyvin.Katu- ja viheralueidenerikoistason kohteille määritellytvalaistusvoimakkuussuositukset 6 :• suojatiet 30 lx• jalkakäytävät 10 lx• kulkuväylät 10 lx• risteyskohdat 15 lx• luiskat 30 lx• portaat 50 lxHäikäisySuuret valaistuserot ulko- ja sisätilojen välillä saattavataiheuttaa hankaluuksia. Silmäsairauksien ja ikääntymisenseurauksena silmän kyky mukautua valaistusvoimakkuuksienvaihteluihin (hämärä- tai valoadaptaatio)heikkenee, minkä seurauksena on hämäränäön heikkousja häikäistyminen. Tämä tuottaa ongelmia mm.sisäänkäynneissä tultaessa kirkkaasta auringonvalostahämärämpään tilaan tai mentäessä hämärästä tilastaulos. Häikäistymistä voidaan estää valaisemalla välittömästiulkotilaan liittyvät sisätilat (mm. tuulikaapit)riittävän voimakkaasti.Häikäistyminen on silmän tai koko näköjärjestelmänvaikeutta sopeutua suureen kirkkauteen tai kirkkausvaihteluihinkatsekohteessa. Syynä on useimmiten284Suomen standardisoimisliitto (SFS).5Vilpponen Mikael (2007). Palvelutalojen valaistus. Suunnitteluohjeita ikääntyneidenasuinympäristöön. Innojok Oy, Helsinki.

OSA C SUORITUSOHJEepätasainen luminanssi katsekohteessa tai voimakaskirkkaustason vaihtelu. Häikäistyminen johtuu pääosinnäköjärjestelmän heikentyneestä adaptaatiokyvystä.Häikäisy jaetaan kiusa- ja estohäikäisyyn sekä suoraanja epäsuoraan häikäisyyn.• Kiusahäikäisy aiheuttaa epämiellyttäväntunteen ja voi rasittaa silmiä, mutta eiheikennä näkemistä.• Estohäikäisy heikentää näkemistä, mutta eivälttämättä aiheuta epämiellyttävää tunnettakatsottaessa (esim. opastauluun osuva häikäisyestää tai vaikeuttaa opasteen lukemista).Sekä kiusa- että estohäikäisy voivat olla jokoepäsuoraa tai suoraa häikäistymistä.• Suoraksi häikäisyksi kutsutaan häikäisyä,joka aiheutuu valonlähteen suorastanäkymisestä, esim. suojaamaton ikkuna taihäikäisysuojaamaton valaisin.• Epäsuora häikäisy on valon väärästätulosuunnasta johtuvasta kiiltokuvastumisestaaiheutuva näkemisen vaikeutuminen.Sekä suora että epäsuora häikäisy estetään käyttämällähäikäisemättömiä valaisimia. Kiiltäviä pintamateriaalejatulee välttää sellaisissa paikoissa, joissa valo saattaaheijastua niiden kautta. Parhaaseen tulokseen päästäänyhdistämällä epäsuoraa ja suoraa valoa, jolloinsaadaan molempien valaistustapojen edut: epäsuoranvalon tasaisuus ja häikäisemättömyys sekä suoranvalon varjonmuodostus (mm. tasoerojen, henkilön kasvonpiirteidenerottuminen ja huulion seuraaminen).VäritVäreillä on suuri merkitys ympäristön hahmottamisessa.Värien käytön tavoitteena on esteettisyydenlisäksi saada rakennusosat, rakenteet ja yksityiskohdaterottumaan selvästi toisistaan ja taustastaan. Värientummuuserot eli kontrastit helpottavat rakennusosien,esimerkiksi luiskien, portaiden, ovien ja jalkalistojen,erottamista toisistaan ja taustastaan.Valaistuksen tulee toistaa värit luonnonmukaisina jakorostaa kontrasteja. On huomattava, että värien valintavaikuttaa tilojen valoisuuteen. Vaaleat värit lisäävätvaloisuutta, tummat taas vähentävät sitä (ks. kuva 16).Väriaistimukseen liittyy myös erilaisten lamppujentuottaman valon spektrin poikkeaminen luonnonvalosta.Haluttaessa tuottaa pienellä energiankulutuksellamahdollisimman paljon aistittavaa valoa, lampun valonkoostumus kannattaa optimoida tuottamaan valoa erityisestiaallonpituuksilla, joille silmä on herkkä. Kustannustehokkuusajattelullasaadaan aikaan värintoistovirheitä.Erityisesti ulko- ja suurten tilojen sisävalaistuksessakäytetään kustannustehokkaita lampputyyppejä,joiden värintoisto voi olla hyvinkin valheellinen. Tyypillisestinäissä tiloissa jotkut värit korostuvat ja joitakinvärejä ei pystytä erottamaan.KontrastitNäkemisen yhteydessä kontrastilla tarkoitetaan eri pintojentummuus- ja värieroja, joista muodostuu näköhavainto.Katsekohteessa pinnat heijastavat valoa eri tavoin.Tumma heijastaa valoa takaisin vain vähän ja vaaleapaljon. Nämä pintojen erilaisista heijastussuhteiden javalon yhteisvaikutuksista syntyvät kontrastit havaitaansilmin ja tulkitaan aivoissa kuvaksi. Eri tavoin valoa heijastavatpinnat muodostavat väri- ja harmaa-asteikonkontrastit.Harmaa-asteikon kontrastit (tummuuskontrastit)ovat tärkeitä ympäristön hahmottamisen kannalta.Tummuusero tarkoittaa värien erottumista mustavalkoisessaasteikossa. Esimerkiksi ympäröivästä seinäpinnastatummempana erottuva ovi on helppo löytääja kontrastiraidalla merkityt porrasaskelmat lisäävätturvallisuutta.Värien kontrastit tarkoittavat vastavärejä, siis niitä,jotka asettuvat väriympyrän vastakkaisille lohkoille. Pelkänvärikontrastin käyttäminen ei riitä näkövammaisenkannalta. Monien näkövammaisten värienerottelukykyon alentunut ja monet käyttävät häikäisyn vuoksi selek-6SuRaKu-projekti 2004–2008 (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidonohjeistaminen katu, viher- ja piha-alueilla). Helsinki, Espoo, Joensuu, Tampere, Turku ja Vantaa.29

OSA C SUORITUSOHJEtiivisiä suodatinlaseja, jotka vääristävät ja pelkistävätvärejä (ks. kuvat 7, 8 ja 9).Monenlaiset värien erottelukyvyn puutteet ovat suhteellisenyleisiä. Tunnetuin niistä on punavihervärisokeus,joka on 8 %:lla miehistä. Tämän vuoksi pelkkiävärieroja ei tule käyttää kontrastin aikaan saamisessaesim. parannettaessa kalusteen tai varusteen hahmotettavuutta.Jos henkilön kontrastiherkkyys on huono,henkilö erottaa vain hyvin suuria kontrastieroja.Kuva 9.Kuvat 7, 8 ja 9: Kuvasarja havainnollistaariittävän tummuuskontrastin erottumistataustastaan. Värikuva (7), mustavalkokuva(8) ja näkövammaisten henkilöidenkäyttämien selektiivisten suodatinlasienläpi otettu kuva (9). (Kuvat: JS)Kuva 7.Kuva 8.3.2.3 KartoittaminenEsteettömyyskartoituksen yhteydessä näköympäristöäkartoitetaan havainnoimalla aistipohjaisesti tilan selkeyttäja mahdollisia näkemistä vaikeuttavia tekijöitä jamittaamalla valaistusvoimakkuuksia. Kartoituskohteessatapahtuvan silmämääräisen havainnoinnin lisäksikäytetään apuna valokuvaa harmaa-asteikon kontrastisuhteidenarvioimiseksi. Lisäksi voidaan käyttää peiliätai jotakin muuta hyvin heijastavaa pintaa epäsuoranhäikäisyn paikallistamiseksi.Muut mittalaitteet ja menetelmät, kuten luminanssienmittaukseen perustuvat menetelmät, vaativat paljonerityisosaamista, joten niitä ei käytetä esteettömyyskartoituksenyhteydessä.Jotkut kartoitettavat kohteet voivat olla hyvin vaativiaja vähäisin välinein työläitä kartoittaa. Normaalin30

OSA C SUORITUSOHJEesteettömyyskartoituksen lisäksi niistä pitää tarvittaessapyytää asiantuntijan erillisselvitys. Tällaisia erillisarviointiavaativia kohteita ovat esimerkiksi hyvinsuuret kiinteistöt, joiden näköympäristössä on esteettömyyskartoituksensekä käyttäjäkyselyn mukaan paljonongelmakohtia. Kontrastisuhteiden, häikäisyjen javalon jakautumisen tarkempi selvittäminen vaatii niinsuurien tietomäärien keräämistä, analysointia ja raportointia,ettei se ole juurikaan mahdollista manuaalisinmenetelmin.Näköympäristön osalta kartoitetaan seuraavat asiat:• törmäys-, kompastumis-, liukastumis-,kaatumis- ja putoamisvaaran aiheuttavat esteet• kontrastit (mm. portaissa, lasipinnoissa)• valaistusvoimakkuudet, valaistuksen tasaisuus(voimakkuuksien vaihtelu tiloissa ja niiden välillä)• voimakkaat häikäistymisen aiheuttajat ja kiillot• tilojen visuaalinen selkeys• ulkovalaistus (valaisinten sijainti, toimivuus)3.2.3.1 Näönvarainen havainnointiNäönvaraisesti voidaan tehdä havaintoja ympäristönvisuaalisesta selkeydestä. Selkeyteen vaikuttavatrakennuksen pohjaratkaisu ja huonejärjestys, kontrastisuhteet,värit ja valaistus. Lisäksi siihen vaikuttavatkalustus sekä opastusjärjestelmä. Häikäisevät valaisimetja ikkunapinnat sekä häiritsevät kiillot lattioissatai muissa pinnoissa ovat yleensä helposti havaittavia.Esteet kulkureiteillä, merkitsemättömät lasipinnat jatasoerot voidaan myös havaita ilman erityisvälineistöä.Tärkeintä on, että kartoittaja havaitsee ongelmanja dokumentoi sen.Näköympäristön arvioinnissa tietämys näkövammaistenongelmista ja ajan mittaan karttuva kokemusauttavat kiinnittämään huomion visuaalisen esteettömyydenkannalta keskeisiin kohtiin arvioitavassa ympäristössä.Törmäys-, kompastumis-, liukastumis-,kaatumis- ja putoamisvaaran aiheuttajatTärkeintä on kartoittaa mahdolliset törmäys-, kompastumis-,liukastumis-, kaatumis- ja putoamisvaaran aiheuttavatkohteet. Heikkonäköisille suurimpia törmäysvaaranaiheuttajia nykyisessä rakennuskannassa ovat huonostimerkityt tai merkitsemättömät lasiseinät, lasiseinäisettuulikaapit ja vitriinit, suuret maahan saakka ulottuvatikkunat ja läpinäkyvät ovet (ks. kuva 10).Erityisen hankalia ovat myös sekä sisä- että ulkotiloissakulkuväylälle ylhäältä tai sivultapäin ulkonevatesteet, joita ei voi havaita valkoisen kepin avulla. Tällaisiaovat esimerkiksi kulkuväylälle ulottuvat naulakot,valaisimet, opasteet ja alta avoimet, suojaamattomatportaat (ks. kuva 11), kulkuväylän yläpuoliset puidenoksat tai markiisit, jotka ovat liian alhaalla. Kompastumisvaaranaiheuttavat esimerkiksi kulkuväylään rajoittuvatmatalat aidat tai reunukset, ovien aukipitolaitteetmaassa tai kenkien harjauslaitteet oven edessä,samoin pyörätelineet kulkuväylällä. Liukastumisen voiaiheuttaa tilanne, jossa kulkuväylän päällysteiden kitkaeroaa suuresti toisistaan, samoin sinänsä liukkaatkulkuväylän tai lattian pinnoitteet erityisesti märkänätai ulkotiloissa lumisina tai jäisinä. Kaatumis- ja putoamisvaarapiilee yleensä heikosti muusta ympäristöstäerottuvissa tasoeroissa, kynnyksissä ja portaissa.Valaistuksen epätasaisuusKartoituksessa kiinnitetään huomiota muuta ympäristöäheikommin valaistuihin kohtiin, erityisesti josne ovat liikkumisen tai muun näönvaraisen toiminnankannalta tärkeissä paikoissa (portaat, luiskat, opasteetjne.). Epätasainen valaistus häiritsee kaikkia, muttaerityisesti niitä, joilla on heikko valo- ja hämäräadaptaatio.Myös valoisalta vaikuttava tila voi vähäisten kontrastienvuoksi olla heikosti hahmotettavissa. Valon jakontrastien puutteen lisäksi on tärkeää kirjata muuta31

OSA C SUORITUSOHJEnäköympäristöä huomattavasti kirkkaammat kohteet,jotka mahdollisesti voivat aiheuttaa häikäistymistä. Tällaisiahäikäisylähteitä ovat näkökenttään osuvat huonostisuojatut tai suunnatut valaisimet ja suojaamattomistaikkunoista lankeava luonnonvalo (ks. kuva 12).Ulkoa tuleva häikäisy vaihtelee sään ja auringonvalontulosuunnan mukaan.Lisäksi kartoitetaan näköympäristössä havaittavatkiillot ja muu näkemistä vaikeuttava heijastelu pintamateriaaleissa,kalusteissa ja muussa esineistössä.Metallin, lasin tai tumman lakatun puun pintakiilto voiaiheuttaa heijastushäikäisyä. Sisustuksessa, kalusteissaja varusteissa, kuten käsijohteissa, tulee käyttää mattapintaisiapäällysteitä.Kaikkia kontrasteja heikentäviä kiiltokuvastumisiaei välttämättä voi huomata pelkästään pikaisennäköhavainnon perusteella. Heikommin havaittavat,mutta silti näkyvyyttä huonontavat kiiltokuvastumisetvoidaan saada selville sileäpintaisen muovikalvon taivielä paremmin peilin avulla. Asettamalla peili tai kalvotarkasteltavaan kohteeseen (esim. pöydälle) voidaanhavaita häiritsevän heijastuksen aiheuttava valonlähde(yleensä valaisin tai suojaamaton ikkuna). Kontrastejaheikentävää kiiltokuvastumista voi olla sekä pysty-,että vaakatasossa.Pystysuunnassa olevien katsekohteiden kiiltokuvastuminenon yleistynyt. Pöydällä olevien katsekohteidensijasta tekstit luetaan yleensä pystytasossa olevalta tietokoneennäytöltä ja elektroniset näyttölaitteet yleistyvätjulkisissa tiloissa ja joukkoliikenteessä. Kaupunkiyhteiskunnassakaikenlaisen opasteinformaation määräon lisääntynyt. Sopivien kontrastien ja muun havaittavuudenohella on yhtä tärkeää sijoittaa opastekyltit ja-näytöt siten, ettei kiiltokuvastuminen tai vastavalohäikäisyvaikeuta lukemista.Valaisinten kuntoEsteettömyyskartoituksen yhteydessä tulee arvioidayleinen valoisuusvaikutelma ja näkyvyys. Valaisintenkunto ei suoranaisesti kuulu esteettömyyskartoitukseen,mutta niiden kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota.Tummuneet, likaiset ja rikkinäiset tai välkkyvätvalaisimet vaikuttavat valaistustasoon. Vanhat loistelamputovat menettäneet suurimman osan valotehostaan,vaikka ne vielä palavat. Isoissa kiinteistöissävalaisimet keräävät pölyä, mikä heikentää olennaisestivalaisinten valotehoa.Vanhantyyppiset loistelamppuvalaisimet saattavataiheuttaa välkyntää. Välkyntä aistitaan näkökentänreuna-alueilla häiritsevänä värinänä. Välkynnän kokevatepämiellyttäväksi useat, mutta epilepsiaa, migreeniätai muuta neurologista sairautta potevat henkilötvoivat saada välkynnän seurauksena kohtauksen. Välkyntäaiheutuu valaisinten toimintaperiaatteesta, eikäsitä voida poistaa muutoin kun vaihtamalla valaisimetnykyisentyyppisiin elektronisella liitäntälaitteellavarustettuihin valaisimiin.Loppuun palaneet ja vilkkumaan jääneet lamputkannattaa kirjata muistiin ja mainita raportissa. Onmelko yleistä, että osa valaisinten lampuista on palanut,jolloin keinovalon määrä ei ole tarkoitetulla tasolla.3.2.3.2 ValokuvaaminenValokuvat tulee aina ottaa ilman salamavaloa, jottavallitsevat valaistusolosuhteet tallentuisivat ilman salamavalonaiheuttavaa manipulaatiota. Joskus valaistussaattaa olla heikko ja joudutaan käyttämään pitkiävalotusaikoja. Tällöin on aiheellista käyttää kameranjalustaa tai tukea kamera muulla tavoin, jotta kuvastasaadaan tarkka. Ilman salamaa otettua digitaalistavalokuvaa voidaan käyttää myös harmaa-asteikonkontrastisuhteiden havainnointiin (ks. kuvat 13 ja 14).Värikuvan voi muuttaa mustavalkoiseksi helposti tietokoneella.Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että erikamerat ja kuvanpakkausmuodot sekä eri valotusasetuksetvoivat polarisoida sävyjä. Kuvan tulee olla mahdollisimmanvähän pakattu, paras olisi RAW-tiedosto.Käytännössä joudutaan kuitenkin tyytymään kameranvalmiiksi pakkaamiin JPEG-tiedostomuotoisiin kuviin.Virhettä kontrastisuhteissa voi tulla myös katsottaessakuvia tietokoneen ruudulta, sillä koneen käyttäjä säätääyleensä näyttöpäätteen asetukset mieleisekseenesim. korostamaan kontrasteja tekstissä ja kuvissa.Tästä johtuen tulisi kontrasti-, kirkkaus- sekä värikyl-32

OSA C SUORITUSOHJEläisyysasetukset neutraloida palauttamalla näytön asetuksetnormaaleiksi.Edellisistä virhemahdollisuuksista huolimatta mustavalkokuvaon hyvä apuväline ongelmakohtien jaympäristön yleisen selkeyden arvioimiseen sekä dokumentointiin.3.2.3.3 ValaistusvoimakkuuksienmittaaminenValaistusvoimakkuusmittari eli luksimittari koostuuvalosähkökennosta ja mittariosasta. Nykyisin ne onyleensä integroitu samaan koteloon (ks. kuva 15). Valosähkökennomuuttaa säteilyenergian (valon) sähkövirraksi,jonka suuruus on verrannollinen kennon pinnallesaapuvaan valoon. Mittarin asteikko on kalibroitu näyttämäänvalaistusvoimakkuus lukseina (lx).Mitattaessa valaistusvoimakkuutta tulee kirjatamuistiin kuukausi, päivämäärä, kellonaika ja säätila.Ikkunoista lankeava luonnonvalo vaikuttaa paljon sisätilojenvalaistukseen ja siksi myös rakennuksen ulkopuolisetvalaistusolosuhteet pitää ottaa huomioon.Valaistusolosuhteet vaihtelevat maassamme melkoisestieri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Pimeydenja hämäryyden vuoksi olemme useita kuukausiapääasiallisesti keinovalon varassa. Saadaksemmeselville keinovalon riittävyyden pimeinä aikoina, luksimittauson aiheellista tehdä silloin, kun ikkunoistaei tule luonnonvaloa. Monet valaistuksen epäkohdattulevat selvemmin esille illalla, kun luonnonvaloa eiole täydentämässä keinovaloa. Päivisin voi taas ollatoisenlaisia ongelmia, esim. luonnonvalon aiheuttamahäikäistyminen tiloissa, joissa on paljon ikkunapintoja.Saman kohteen näköolosuhteista voidaan tarvita tietoasekä päivällä että tilanteessa, jossa luonnonvaloaei tule täydentämään sisävalaistusta. Mittausajankohtaon siten syytä harkita tapauskohtaisesti. Varminta onmitata päivällä ja toistaa mittaus pimeän aikaan. Erotvalaistusvoimakkuuksissa ja visuaalisessa vaikutelmassavoivat olla hyvinkin suuria.Kohteeseen tutustumisen ja käyttäjien kuulemisenjälkeen voidaan päätellä, kuinka laaja näköympäristönarviointi on tarpeen.Mittaus suoritetaan pitämällä valaistusvoimakkuusmittariavaakatasossa noin 85 cm:n korkeudella lattiasta.Oikean tuloksen saamiseksi tulee huolellisesti välttäävarjostamasta mittarin kennoa. Esteettömyyskartoituksessavalaistusvoimakkuudet mitataan joko yhdestäkohdasta (esim. asiakaspalvelutiskiltä) tai useasta eripisteestä (isoissa tiloissa noin 3x3 m kokoisten ruutujenkeskeltä) ja lomakkeelle kirjataan tulosten keskiarvosekä ääripäiden arvot. Jos näköympäristössä ei havaittusuuria ongelmia, valaistusvoimakkuudet voidaan mitataharvemmista pisteistä ja kirjata valaistusolosuhteetviitteellisesti, kuitenkin selvät epäkohdat mainiten. Kunmitataan harvoista pisteistä, mittarin kanssa kiertäminenja ääripään arvojen taltioiminen on tärkeää (esim.hyvin hämärät kohdat). Tarkemmat valaistusvoimakkuudenmittausohjeet löytyvät julkaisusta: Valaistuksenmittaaminen ja arvosteleminen. Suomen ValoteknillinenSeura ry:n julkaisuja nro 7–1978 sekä Suomen ValoteknillisenSeuran verkkosivuilta: www.valosto.com.Luksimittaria käytettäessä tulee muistaa, että senavulla mitataan valonlähteistä pinnalle lankeavan valonmäärä, ei pinnoilta heijastuvaa valoa. Näkeminen onkuitenkin heijastuvien valoerojen havainnointia, vertailuaja tulkintaa. Näkyvyys voi luksimääristä riippumattaolla huono, jos tila on yleissävyltään tumma (ks. kuva16). Samoin näkeminen voi olla vaikeaa valoisassakintilassa, mikäli näönvaraisen toiminnan kannalta tärkeätkohteet eivät heijastus-suhteiltaan (kontrastiltaan) eroariittävästi toisistaan.Koska luksimittari kertoo vain pinnalle lankeavanvalon määrän, kartoittajan tehtäväksi jää havainnoida,analysoida ja dokumentoida näköympäristön toimivuuttaja selkeyttä.33

OSA C SUORITUSOHJEKuva 10. Peiliseinä saattaa aiheuttaa vaikutelmankulkuaukosta. (Tampereen yliopisto. Kuva: JH)Kuva 11. Näkövammainen henkilö voi lyödä päänsäportaaseen, jota ei voi havaita valkoisella kepillä.(Kampin kauppakeskus, Helsinki. Kuva: JH)Kuva 12. Syvässä huonetilassa lasiseinä ja kiiltävä lattiaaiheuttavat hankalan vastavalohäikäisyn.(Kallion virastotalo, Helsinki. Kuva: JH)34

OSA C SUORITUSOHJEKuvat 13 ja 14. Värikuvan mustavalkoisesta versiosta näkee, että porrasaskelmien kontrastiraidat ja käsijohteeterottuvat tummuuskontrastina taustastaan. (Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris, Helsinki. Kuva: JS)Kuva 15. Luksimittari. (Kuva: JS)Kuva 16. Nukkekodin molemmissa ”asunnoissa” on yhtäsuuri valaistusvoimakkuus. Värien käyttö vaikuttaa tilojenvaloisuuteen. Vaaleat värit lisäävät valoisuutta, tummattaas vähentävät sitä. (Kuva: JS)35

OSA C SUORITUSOHJE3.3 OpastusEsteetön opastus toteutuu, kun• opasteet sijaitsevat helposti havaittavassa paikassa, silmän korkeudella• opasteen kohdalla on häikäisemätön ja riittävä valaistus• opasteet sijaitsevat kulkureitin sivussa ja niiden ääreen on esteetön pääsy• opasteen teksti tai symboli erottuu tummuuskontrastina taustastaan• opasteen pinta on himmeä ja häikäisemätön• kulkureiteillä käytetään opastavia materiaaleja• kulkureitti erottuu tummuus- ja materiaalikontrastilla ympäristöstäOpastusta voidaan tarkastella koko rakennuksen osaltayhtenä kokonaisuutena lomakkeen ohjaamassa järjestyksessätai tilakohtaisesti.3.3.1 OpasteetOpastuksen on oltava kattava ja katkeamaton. Opasteitatarvitaan aina kulkusuuntaa valittaessa. Epäselvyyttäsyntyy reitin kääntyessä tai jakaantuessa, jos kohdettaei ole erikseen opastettu. Opastuksen tulee jatkua katkeamattakohteeseen saakka ja sen on oltava selkeä jahelppotajuinen. Esimerkiksi jos suorin kulkureitti rakennuksensisällä kohteeseen ei ole esteetön, esteetön reittitulee opastaa erikseen ja varustaa kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla(ISA-tunnus) (ks. kuva 17). Esteetönwc ja muut erikseen mainittavat esteettömät tilat tuleeaina opastaa ISA-tunnuksella varustetuilla opasteillakohteeseen saakka. Myös muissa opasteissa on hyväkäyttää helppotajuisia symboleita. Lisäksi opasteessaon hyvä ilmoittaa etäisyys kohteeseen (esim. sisäänkäynnille),etenkin jos kuljettava matka on pitkä (yli 50metriä) tai joudutaan kiertämään kaukaa.Kuva 17. Kansainvälinen pyörätuolisymboli(International Symbol of Access, ISA-tunnus).Hyvä ja selkeä opastus sekä rakennuksen ulkopuolellaettä rakennuksen sisällä on tärkeää myös kuulovammaisellehenkilölle. Oikean reitin tai oven löytyminenkysymällä ei välttämättä ole kuulovamman vuoksimahdollista.Helposti havaittavat opasteet sijaitsevat katsesuuntaannähden loogisesti silmän korkeudella, 1400–1600mm korkeudella lattiasta ja koko reitillä aina samallakorkeudella. Opasteen korkeus lattiasta on sama kuintekstin sijaintikorkeus lattiasta. Opasteen ääreen tuleeaina olla esteetön pääsy niin, että opasteen eteen jäätilaa seisomista tai pyörätuolia varten. Opasteen tuleesijaita kulkuväylän sivussa ja pintamateriaalin opasteenedessä on oltava tarpeeksi kova ja tasainen. Opasteenedessä ei saa sijaita istuimia tai muita kalusteita.Ruuhkaisissa tai suurissa sisätiloissa käytetäänusein kaukaa huomattavia esim. katosta ripustettujareittiopasteita. Opasteen alla olevan vapaan korkeudentulee olla vähintään 2200 mm. Tällaiset opasteet eivätkuitenkaan auta näkövammaisia liikkujia, sillä heidänon päästävä riittävän lähelle lukeakseen opaste. Kulkuväylänyläpuolelle sijoitettujen opasteiden lisäksi tarvitaanaina myös kulkuväylän sivuun silmän korkeudellesijoitettuja opasteita.Opasteiden värityksen tulee olla yhtenäinen ja erottuaympäristön muusta värityksestä. Paras näkyvyyssyntyy tummista kirjaimista vaalealla pohjalla. Mikäliopaste on valaistu sisältäpäin, pohjan tulee olla tummaja kirjainten vaaleita häikäistymisen välttämiseksi (ks.kuva 20). Tärkeää kuitenkin on, että taustan ja kirjaimen/symbolin välinen kontrasti on mahdollisimman hyvä.36

OSA C SUORITUSOHJELäpinäkyvä tausta, lasipinta tai vastaava, on erittäinongelmallinen näkövammaisille, koska pinta aiheuttaajo itsessään heijastumia eikä kontrastia taustan ja kirjaimenvälille synny (ks. kuva 21).Opasteen kohdalla tulee olla hyvä, häikäisemätönvalaistus. Vastavalo vaikeuttaa opasteen havaitsemista.Häikäisevä kohdevalo tms. voi estää opasteen lukemisennäkövammaiselta häikäisyherkältä henkilöltä (ks.osa D, kuva 7). Valaisimen tulee sijaita siten, että opastettalukeva henkilö ei varjosta katsottavaa kohdetta.Joissakin kohteissa opastus voi olla toteutettu epäselvilläpainetuilla tai käsinkirjoitetuilla opasteilla, jotkaeivät täytä esteettömyyskriteerejä. Väliaikaisetkinopasteet voidaan kuitenkin tehdä selkeiksi valitsemallaoikea fonttikoko, kontrasti tekstin ja pohjan välillä sekäsijoittamalla opasteet oikein.Virallisiin ilmoituksiin käytettävien ilmoitustaulujentulee olla selkeitä ja tasaisesti valaistuja. Ilmoituksissaon hyvä käyttää vähintään 18 pisteen fonttia.Opasteiden koko ja kirjasimen koko määrittyy katseluetäisyydestä.Mitä kauempana opaste sijaitseekatselijasta, sitä suurempi täytyy opasteen tekstin olla.Sopiva kirjasinkoko opasteissa, joiden välittömäänläheisyyteen pääsee, on 15 mm. Sijaintia ja suuntaaosoittavissa opasteissa, jotka luetaan muutaman metrinetäisyydeltä, mutta joiden välittömään läheisyyteenmyös pääsee, suositeltava kirjasinkoko on 25–40 mm.Nimikilvissä tms., jotka luetaan 1–3 metrin etäisyydeltäkirjasinkoon tulee olla 70–100 mm. Kulkuväylänyläpuolella, yli kahden metrin korkeudella sijaitsevissaopasteissa suositeltava kirjasinkoko on 100 mm. Tekstinkirjasinkoko mitataan isoimman kirjaimen mukaan.Tärkein informaatio isoissa opasteissa tulee sijoittaakatsekorkeudelle. Opasteissa tulee käyttää helppolukuistakirjasintyyppiä, jossa on iso alkukirjain jatekstiosa pienin kirjaimin. Pienillä kirjaimilla (gemena)kirjoitettu teksti on helppolukuisempaa kuin 1:1 suurillakirjaimilla (versaali) kirjoitettu. Kirjasintyyppinä suositeltaviaovat esimerkiksi Helvetica Medium ja Arial.mm15...40mm1lyhyestä tekstistä tai esim. hotellihuoneen numerosta.Näin ei välttämättä tarvita erillistä pisteopastettanäkövammaisia varten. Suurissa kiinteistöissä huonenumerointion hyvä tehdä kohonumerona ja varatamahdollisuus pistemerkintöihin huoneopasteissa (ks.kuva 22). Pistekirjoitettu teksti sormin lukemista vartensijoitetaan 1300–1400 mm korkeudelle.Käytössä on sekä koho- että syvennyskuvioita (ks.kuva 18). Paras luettavuus on kirjaimella (aina versaali),joka on poikkileikkaukseltaan ylösalaisen kärjestäpyöristetyn V-kirjaimen muotoinen. Kohokuvion ulkonemantulee olla vähintään yksi millimetri. Kohokirjaimenoikea koko on 15–40 mm. Syvennyskuvioidenon oltava kooltaan suurempia kuin kohokuviot, jottane voidaan lukea kuljettamalla sormenpäätä kirjaimensyvennystä pitkin.kohokuvio t 1: 1 ja 5:1 syvennyskuvio t 1: 1 ja 5:15:1mm15...40mm1mm30...60mm1kohokuvio t 1: 1 ja 5:1 syvennyskuvio t 1: 1 ja 5:11:16...1 0 mm1:15:15:1mm30...60mm16...1 0 mm1:15:13.3.2 Kohokirjaimet ja pistemerkinnätOpasteissa on hyvä käyttää kohokirjaimia, kun kyse onKuva 18. Opasteissa käytettävien koho- jasyvennyskuvioiden mitoitus. (Kuva: RTS/1)37

OSA C SUORITUSOHJE3.3.3 Karttaopasteet,kohokartat ja pienoismallitKarttaopasteet ovat havainnollisia, mutta haasteellisia.Värikoodit eivät usein erotu näkövammaiselle henkilölle,jolla ei ole riittävää värinerottelukykyä. Kuitenkin perusasiattulee pyrkiä välittämään mahdollisimman selkeästi.Sijainti, ”olet tässä” -symboli, tulee merkitä karttapohjastaerottuvalla tehostevärillä ja siinä voidaanlisäksi käyttää kohonastaa tms.Rakennuksen tai alueen hahmottamista helpottaaopaskartta, jossa on kuvattu tärkeimmät kohteet. Jottamyös ympäristö hahmottuu, kartassa kuvataan lähiympäristöäja tärkeimpiä maamerkkejä.Kohokartat ovat kolmiulotteisia, käsin tunnusteltaviapelkistettyjä kuvauksia kartoista ja pohjapiirroksista (ks.kuva 23). Ne sisältävät usein sekä tunto- että näköaistinkautta saatavaa tietoa. Kohokartta käsittää yleensäsuppean alueen, esimerkiksi leikkipaikan, liikuntapoluntai rakennuksen yhden kerroksen. Tällöin kartta tuleeesittää kulkusuuntaan nähden oikein päin, jotta sitä voihyödyntää alueella suunnistautumisessa. Jos kartassaon kosketeltavien elementtien lisäksi hyvät kontrastit jaselkeät tekstit sekä pistekirjoitusta, siitä on hyötyä sekäsokeille että heikkonäköisille ihmisille.Kohokartta sijoitetaan 900 mm:n korkeudelle maastaja hieman kaltevalle pinnalle, jolloin sitä voi helpommintunnustella käsin ja myös pyörätuolinkäyttäjät ja lapsetylettyvät siihen. Törmäysvaaran välttämiseksi kohokartanalaosassa tulee olla alapiena (60–100 mm:n korkeudellamaasta), jonka voi tunnistaa valkoisella kepillä.Rakennuksen pienoismalli helpottaa suunnistautumisessa,mutta se voi olla myös apuna kävijän halutessasaada kokonaiskuvan rakennuksesta (ks. kuva 24).3.3.4 ÄäniopasteetÄäniopasteita on esimerkiksi ovisummereissa ja sisäänkäyntienyhteydessä (äänimajakka). Ääniopastuksenlisäksi tarvitaan aina myös visuaalinen informaatio,jotta tieto tavoittaa myös kuulovammaisen henkilön.Esimerkiksi ovisummereissa ja etenkin palohälyttimissätulee aina olla myös valomerkki. Äänimajakoita on harvemminkäytössä, mutta ne auttavat näkövammaistaliikkujaa helpottamalla suunnistautumista kohteeseenkuten esim. rakennuksen pääovelle. Opasteäänen tuleeolla miellyttävä, esim. nakuttava tai linnunlaulua muistuttavaääni, ei jatkuvasti piippaava ääni. Ääniopasteenvoi myös varustaa liiketunnistimella, jolloin se aktivoituuvain tarpeen tullen, eikä kuulu ympäristössä jatkuvasti.Äänillä on suuria eroja siinä, miten ne auttavat suunnistamaanniitä kohti. Esim. tietokoneella käsitellyilläopasteäänillä on hyvä kuuluvuus ja suunnistautumistaauttava äänen rakenne. Äänimajakkana toimii myösesimerkiksi suihkulähde.3.3.5 Opastavat materiaalitLattiamerkinnät kulkuväylilläOikein toteutetut opastavat materiaalit ja merkinnätlattiapinnoissa helpottavat näkövammaisten liikkumista(ks. kuvat 25 ja 26). Parhaimmillaan väri- ja materiaalikontrasteillaluodaan esteettinen kokonaisuus, jokasamalla johdattaa. Tilojen ollessa selkeitä ja helpostihahmotettavia selviydytään vähemmillä opasteilla jaopastavilla materiaaleilla. Pahimmillaan erilaiset pintamateriaalienkuvioinnit tai voimakkaiden värien käyttövoivat johtaa harhaan tai vaikuttaa tasoeroilta. Esimerkiksipoikkiraidoitus voi antaa vaikutelman portaista(ks. kuva 27).Esteettömyyskartoituksessa tulee kiinnittää huomiotavärien käyttöön lattiapinnoitteissa; tukeekokuviointi kulkureitin hahmottamista. Esimerkiksi pitkävoimakasvärinen raita tai matto sisäänkäynniltä infotiskinsuuntaan johdattaa heikkonäköisiä henkilöitä jamuitakin kävijöitä (ks. kuva 73).Jalalla tuntuvat materiaalierot toimivat opastavanalattiamerkintänä sokealle henkilölle. Karkeampi laattakulkureitillä tai jatkuva metallilista ovat selkeä reittimerkintä.Parhaimmillaan tähän yhdistyy vielä tummuuskontrastimuun lattiamateriaalin kanssa.Sairaalaympäristössä käytettävät värikoodiraidat lattiassaeivät palvele heikkonäköisiä henkilöitä. Parastaon, jos opastuksessa käytetään lattiapinnoitteen päällekiinnitettävää, jatkuvaa metallilistaa (ks. kuva 28).38

OSA C SUORITUSOHJEOpaslaatat, varoitusalueetja erotteluraidatOpaslaattoja (huomiolaatta ja suuntalaatta) ja varoitusalueita(tummuuskontrasti) käytetään katu- javiheralueilla näkövammaisten henkilöiden liikkumisenohjauksessa (ks. kuva 19). Suuntalaattaa käytetäänohjaamaan loogisesti haluttuun paikkaan (ks. kuva29). Huomiolaattaa voidaan käyttää reitin risteyskohdissakertomaan suunnanmuutoksesta. Varoitusaluettakäytetään ensisijaisesti varoittamaan putoamis- taikompastumisvaaran aiheuttavasta korkeuserosta taisuojatien tai pysäkin kohdalla ajoradan reunasta. Varoitusalueenmateriaalina voidaan käyttää esimerkiksivalkoista luonnonkivilaattaa, nupu-, pesubetoni- taibetonikiveä tai valkoista huomiolaattaa.Puista, liikennemerkeistä, pollareista ja muista vastaavistaheikkonäköiselle törmäämisvaaran aiheuttavistaelementeistä varoitetaan ensisijaisesti sijoittamallane lohkopintaiselle kiveykselle.Suojatien havaitsemista parannetaan käyttämälläkontrastiväristä varoitusaluetta ja alueilla, jotka onvarustettu sulanapitojärjestelmällä myös kohokupolipintaistahuomiolaattaa (ks. kuvat 34 ja 36).Kuva 19. Opaslaatat: huomiolaattaja suuntalaatta. (Kuva: SuRaKu)Lisätietoa:Linnapuomi, Aura (2008). Kosketeltavaakulttuuria. Tietopaketti kosketeltavistapienoismalleista ja kohokartoista.Kulttuuria kaikille, Valtion taidemuseo.Näkövammaisten Keskusliitto ry.Esteettömyys. (www.nkl.fi)39

Kuva 20. Sisältäpäin valaistussa opasteessa tulee ollatumma pohja ja vaaleat kirjaimet. (Kuva: JH)Kuva 21. Kuvan opasteesta on vaikea saada selväähäikäisevän pinnan vuoksi. (Turun kaupunginkirjasto.Kuva: AR)Kuva 23. Kohokarttaa tunnustelemalla saakäsityksen myös edessä avautuvasta maisemasta.(Puumerkki luontopolku, Helsinki, Kuva: AR)Kuva 22. Huoneopasteessa on kohonumero ja selkeätummuuskontrasti, lisäksi informaatio on merkittypistekirjoituksella. (Näkövammaisten palvelu- jatoimintakeskus Iiris, Helsinki. Kuva: JS)Kuva 24. Pienoismallien avulla näkövammaisilla onmahdollisuus saada käsitys rakennuksen koosta jaarkkitehtuurista. (Louhisaaren kartanolinna,Askainen. Kuva: AR)40

Kuvat 25 ja 26. Selkeä lattiamerkintä ja yhtenäinen valaisinrivi katossa toimivat ohjaavina elementteinä jatukevat näkövammaisen henkilön itsenäistä liikkumista. (Kuvat ja kuvankäsittely: JS)Kuva 27. Voimakkaat kuvioinnit ja kiiltävä lattiatekevät liikkumisesta epävarmaa.(City-käytävä, Helsinki. Kuva: AR)Kuva 26.Kuva 28. Jatkuvaa metallilistaa on helppo seuratavalkoisella kepillä. (Näkövammaisten palvelu- jatoimintakeskus Iiris, Helsinki. Kuva: JS)Kuva 27.Kuva 29. Tummuus- ja tuntokontrastilla erottuvasuuntalaatta johdattaa suojatien alkamiskohtaan.(Esteettömyystuotteiden näyttelyalue Esteri,Lasten liikennekaupunki, Helsinki. Kuva: AR)41

OSA C SUORITUSOHJE3.4 Katu- ja viheralueet3.4.1 Suojatiet ja jalkakäytävätSuojatiet ja jalkakäytävät ovat esteettömiä, kun• kulkuväylien pinnat ovat tasaisia, kovia ja luistamattomia• kulkuväylät ovat tarpeeksi leveitä ja loivia• kulkuväylät ovat helposti hahmotettavissa eikä reitillä ole törmäys-, kompastumis-,liukastumis-, kaatumis- tai putoamisvaaran aiheuttavia esteitä• valaistus on tasainen, riittävän voimakas ja häikäisemätön• suojatiet ovat helposti hahmotettavissa ja tunnistettavissa• suojateillä on sekä pystysuora- että luiskareunatuki• suojatiet ovat ääni- ja valo-ohjattujaKulkuväylät ja -pinnatKulkuväylien pitää olla vähintään 1500 mm leveitä, jottapyörätuolia käyttävällä henkilöllä on tarvittaessa riittävästitilaa kääntyä ympäri. Koneellinen kunnossapito onmahdollista, kun kulkuväylä on leveydeltään vähintään2300 mm. Kulkuväylän vapaan korkeuden tulee ollavähintään 2200 mm kulkuväylän yläpuolisten kiinteidenrakenteiden kohdalla (esimerkiksi opasteiden, katostenja kasvillisuuden). Koneellisesti kunnossapidettävilläväylillä kulkuväylän vapaan korkeuden tulee kuitenkinolla vähintään 3000 mm.Kulkuväylien pituus- ja sivukaltevuuksien tulee ollariittävän loivia, jotta kulkuväylät ovat käytettävissämyös apuvälineiden kanssa. Pituuskaltevuus saa ollakorkeintaan 8 % (erikoistasolla 5 %) ja sivukaltevuus3 % (erikoistasolla 2 %). Sivukaltevuus hankaloittaaerityisesti pyörätuolilla tai rollaattorin kanssa liikkumistaja vaikeuttaa myös näkövammaisen henkilöntasapainon säilyttämistä. Pitkään jatkuva voimakaspituuskaltevuus vaatii pyörätuolin käyttäjältä erittäinhyviä käsivoimia varsinkin, jos reitillä ei ole levähtämistämahdollistavaa välitasannetta. Jyrkässä nousussa(pituuskaltevuus yli 8 %) tulisi välitasanteiden lisäksiolla myös käsijohteet (ks. kuva 41).Kulkuväylien ja -pintojen tulee olla tasaisia, koviaja luistamattomia. Poikkeamat tasaisuudessa saavatolla enintään 20 mm. Kulkuväylä on epätasainen, kunpoikkeamat ovat yli 5 mm ja huomattavan epätasainen,kun väylällä on yli 20 mm leveitä tai syviä halkeamia taiepätasaisuutta. Kulkuväylän materiaaliksi eivät sovelluhiekka, sora, nupu-, noppa-, mukulakivet (ks. kuva 33).Sopivia materiaaleja ovat asfaltti, betoni, kivituhka jaeräät laattatyypit joiden on oltava sileitä ja luistamattomia,ja saumojen leveyden enintään 5mm. Kunnossapidonja talvihoidon tulee olla toteutettu siten, ettäkulkuväylien pinnat eivät ole roskaisia, lumisia tai jäisiä.Kulkuväylän tulee rajautua selkeästi esimerkiksi reunatukeentai nurmialueeseen. Rajauksena ei tule käyttäämatalaa, alle 600 mm korkeaa aitaa, sillä se voi aiheuttaakompastumisvaaran.Kulkureitillä ei saa olla törmäys-, putoamis- tai kiinnitakertumisvaaraaaiheuttavia esteitä. Tällaisia ovat42

OSA C SUORITUSOHJEesimerkiksi kulkuväylälle tunkeutuva kasvillisuus, pinnoitteenhuomattavat epätasaisuudet, koholla olevattai painuneet kaivonkannet, muut suuret painaumat taikulkuväylälle sijoitetut info- tai mainostaulut. Kiinteidenesteiden (mm. kadunkalusteet, opasteet ja valaisinpylväät)tulee sijaita kulkuväylän ulkopuolella, kulkuväylänpintamateriaalista poikkeavalla vyöhykkeellä(esim. noppakivivyöhyke). Jos este kuitenkin sijaitseekulkuväylällä, sen tulisi olla merkitty em. pintamateriaalilla.Erityisen vaarallisia ovat sellaiset sivulta tai ylhäältäkulkuväylälle ulottuvat törmäysesteet, jotka eivät ulotuniin alas että näkövammainen henkilö voisi havaita neajoissa valkoisen kepin avulla. Tällaisia ovat alhaallasijaitsevat parvekkeet, avoimet ikkunat, markiisit, valaisimet,opasteet tai puiden oksat.Jos kulkuväylän läheisyydessä on putoamisvaaraaaiheuttava tasoero, sen tulee olla suojattu kaiteella. Kaiteenkorkeus määräytyy putoamiskorkeuden mukaan.Kaide tarvitaan aina, kun tasoero on yli 0,5 m. Kaiteenkorkeus on tällöin 0,9–1,1 m. Kaide tarvitaan myössellaisten matalampien tasoerojen yhteydessä, johonesimerkiksi näkövammainen henkilö voi kompastua taipudota. Kaiteessa tulee olla alapiena korkeintaan 0,1 mkorkeudella väylän pinnasta. Kaiteen läpi putoamisenestävä suojaava osuus tarvitaan, jos tasoero on yli 0,7 m.Näkövammaisten henkilöiden kannalta on hyvä, josväylällä on mahdollisimman vähän suunnanmuutoksia.Risteysten ja reittien liittymäkohtien tulee olla suorakulmaisiasuunnistautumisen helpottamiseksi. Esimerkiksipuistokäytävillä pääkäytävän ja sivukäytävienpintamateriaalin tulisi poiketa toisistaan (esimerkiksiasvaltti ja hyvin tiivistetty kivituhka).KuivatusKulkuväylällä sijaitsevat sadevesikourut sekä kohollaolevat tai painuneet kaivon kannet hankaloittavat useinliikkumista pyörällisten apuvälineiden kanssa. Avokouruntulee olla vähintään 200 mm leveä ja korkeintaan20 mm syvä, jotta se on helppo ylittää myös pienipyöräisilläapuvälineillä (ks. kuva 30). Kartoituksessa huomioidaanmyös kulkuväylän lätäköityminen tai sadevesikaivontukkeutuminen. Kulkuväylälle kerääntynyt vesiaiheuttaa talvella jäätyessään liukastumisvaaran.Kuva 30. Perustasolla käytettävän avokourunmitoitus. (Kuva: SuRaKu)SuojatiejärjestelytSuojatielle jalankulkuväylältä saavuttaessa tulisi pituuskaltevuudenolla enintään 5 %. Tämä tekee mahdolliseksiesimerkiksi sen, että pyörätuolia käyttävä henkilökykenee painamaan suojatien liikennevalon painonappiailman että pyörätuolia tarvitsee estää valumastaajoradalle. Suojatien pinnan tasaisuusvaatimukset ovatsamat kuin normaalilla kulkuväylällä.Suojatien reunatuki (reunakivi) erottaa jalankulkualueenja ajoradan toisistaan. Reunatuen käyttöliikennealueiden rajaamisessa on erityisen tärkeäänäkövammaisten henkilöiden kannalta. Ajorataa ylittävänhenkilön tulee tietää, missä on turvallista odottaa.Reunatuen tulee olla toimiva sekä pyörätuolinkäyttäjänettä näkövammaisen kulkijan kannalta.Pystysuoran reunatuen korkeudeksi on määritelty 30 mm(Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus KT 02).Täysin madallettu reunatuki ei toimi näkövammaisenhenkilön kannalta, sillä alle 30 mm tasoeroa ei tunnistavalkoisen kepin avulla ja tällöin on vaarana joutuaajoradalle. Tämän korkuisen reunatuen yli pääsee myöspyörätuolilla.43

OSA C SUORITUSOHJEPääkaupunkisedulla (Helsinki, Espoo) tällainen reunatukisallitaan vanhoissa risteyksissä kunnes ne korjataanuusien tyyppipiirustusten mukaan esteettömiksi.Tyyppipiirustusten mukaisessa suojatiessä on sekäpystysuora (40 mm) osa että luiskareunatuki (luiskattureunatukiosuus) 7 (ks. kuva 34). Luiskareunatuessa onviiste, joka 150 mm:n matkalla nousee 40 mm. Luiskareunatuessaolevan selkeän kulman ansiosta myösmonet näkövammaiset pystyvät tunnistamaan sen.Luiskareunatuen leveydeksi suositellaan vähintään2500 mm, jotta koneellinen kunnossapito on mahdollista.Näkövammainen henkilö ottaa reunatuen avullakohtisuoran kulkusuunnan ajoradan yli. Tästä syystäreunatuen tulee olla kohtisuorassa ajoradan ylityssuuntaannähden. Pyöristykseltä tai vinosta reunatukilinjastakohtisuoraan lähtevä näkövammainen jalankulkijasaattaa ajautua ajoradalle.Suojatien reunatuista tarkastetaan kunto ja mitataankorkeus, myös keskisaarekkeiden osalta. Karttaantai lomakkeeseen tulee yksilöidä suojatien ja mahdollisenkeskisaarekkeen mitattavat päädyt (esim. A ja Bpääty). Reunatuen korkeus mitataan kahdesta kohtaa,oikealta ja vasemmalta, noin 20 cm etäisyydeltä suojatienreunasta.Suojatiemerkinnöissä tulee olla riittävä kontrasti,jotta ne erottuvat. Tummuuskontrastin tulee olla vähintäänkeskiharmaan ja valkoisen tai keskiharmaan jamustan eroa vastaava. Luonnonkivestä, betonikivestätai massauksella tehdyt suojatiemerkinnät erottuvathyvin kontrastina kulkuväylän pintamateriaalista ja säilyttävätkontrastieron maalauksia pidempään. Suojatienläheisyydessä ei saa olla muita voimakkaasti kuvioitujaalueita väärinkäsitysten välttämiseksi.Suojatiemerkki ja painonappipylväsLiikennemerkkiasetus sallii suojatiemerkin sijoituksenajoradan reunaan tai seinään enintään kahden metrinetäisyydelle ennen suojatiemaalauksen alkua. Suojatiemerkintulee kuitenkin sijaita heti suojatiemerkinnänreunassa ja korkeintaan 500 mm ajoradan reunasta, sillänäkövammaiset henkilöt saattavat käyttää suojatienalkuun sijoitettua suojatiemerkkipylvästä tunnistimenasaapuessaan suojatielle. Erityisesti esteettömyyden erikoistasonalueilla suojatiemerkkien tulee olla sijoitettuvakiotyyppisesti mahdollisimman lähelle suojateidenalkua niin, että ne auttavat näkövammaisia henkilöitätunnistamaan suojatien alkamiskohdan (ks. kuva 31).Kuva 31. Suojatiemerkin tulee sijaita hetisuojatiemerkinnän reunassa ja korkeintaan 500mm:n päässä ajoradan reunasta. (Kuva: SuRaKu)Liikennevaloissa jalankulkijan äänimerkki helpottaanäkövammaisen henkilön tienylitystä. Mahdollisen painonapintulee olla sijoitettu siten, että sen käyttäminenon mahdollista myös pyörätuolista, talviaikaankin.Painonapin tulee sijaita korkeintaan 300 mm:n päässäsuojatiestä ja napin tulee olla 900–1100 mm:n korkeudellamaasta (ks. kuva 32).Painonappia painettaessa tulisi kuulua ääni ja syttyämerkkivalo, jotta jalankulkija tietää valojen kohtavaihtuvan.447Katualueita koskevat tyyppipiirustukset (2007).Helsinki kaikille -projekti, Sito Yhtiöt (www.hel.fi/helsinkikaikille).

OSA C SUORITUSOHJEKuva 32. Liikennevalojen painonapin tuleeolla kaikkien ulottuvilla. (Kuva: SuRaKu)KeskisaarekeSuojatien keskisaarekkeiden tulee olla korotettuja.Korottamaton keskisaareke aiheuttaa vaaratilanteenerityisesti näkövammaiselle henkilölle, jonka täytyytietää missä kohdassa on turvallista odottaa kadun ylitystä.Keskisaarekkeen syvyyden tulee olla vähintään2,5 metriä, jotta saarekkeella on riittävästi tilaa myöslastenvaunuille ja sähköpyörätuolille. Kapealla saarekkeellatilaa vaativan sähköpyörätuolin joutuu useinkääntämään poikittain. Keskisaarekkeen syvyydenmittaan voidaan sisällyttää suorat reunatuet, mutta eiluiskattuja reunatukia tai luiskareunatukea. Keskisaarekkeenjalankulkuväylän leveyden tulee olla vähintään2,5 metriä.Opaslaatat, varoitusalueetja erotteluraidatOpastavat materiaalit ja merkinnät kulkuväylällä helpottavatnäkövammaisten liikkumista. Toisaalta erilaisetpintamateriaalien kuvioinnit tai voimakkaiden värienkäyttö voi johtaa harhaan tai vaikuttaa esimerkiksitasoeroilta. Esimerkiksi poikkiraidoitus kulkuväylänpintamateriaalissa voi antaa vaikutelman portaista jatehdä liikkumisen epävarmaksi. Parhaimmillaan väri- jamateriaalikontrasteilla luodaan esteettinen kokonaisuus,joka samalla johdattaa.Opaslaatat (ks. 3.3.5 Opastavat materiaalit)Varoitusaluetta käytetään ensisijaisesti varoittamaanputoamis- tai kompastumisvaaran aiheuttavasta korkeuserostatai suojatien kohdalla ajoradan reunasta(ks. kuva 34).Varoitusalue suojatien kohdalla auttaa heikkonäköistälöytämään suojatien kohdan ja ajoradan reunanmyös silloin, kun suojatiemerkintä on kulunut. Puista,liikennemerkeistä, pollareista ja muista vastaavistaheikkonäköisille henkilöille törmäämisvaaran aiheuttavistaelementeistä varoitetaan ensisijaisesti sijoittamallane lohkopintaiselle kiveykselle.Pollareiden eli ajoesteiden tulee sijaita kulkuväylästäpoikkeavalla pintamateriaalivyöhykkeellä ja erottuaselvästi tummuuskontrastina taustastaan, jotta ne eivätaiheuttaisi törmäysvaaraa. Niiden tulee lisäksi olla merkittyheijastavalla raidalla tai huomiovärillä (ks. kuva 35).Erotteluraitoja käytetään jalankulkualueilla mm.erottamassa jalankulku- ja pyörätiekaistoja toisistaan.Erotteluraidan tulee erottua sekä väri- että materiaalikontrastinakulkuväylän pintamateriaalista. Lisäksipyörätie voi erottua jalankulkuväylästä myös kontrastivärisenä.Erikoistasolla jalankulkuväylän ja pyörätientulee olla eroteltu luonnonkivestä tai massauksella japerustasolla massauksella tehdyllä erotteluraidalla.Maalattu raita ei ole hyvä ratkaisu, koska siinä ei oletuntokontrastia eli sitä ei voi tuntea valkoisella kepillätai jalalla.ValaistusKulkuväylien tulee olla riittävästi valaistut ja valaistuksentulee korostaa kontrastivaikutusta sekä kulkuväylänmuutoskohtia ja tasoeroja. Kulkuväylälle ei saa jäädäpimeitä katvealueita. Valaisinpylväiden tulee sijaitakulkuväylän hahmotettavuuden kannalta yhtenäisessärivissä samalla puolella kulkuväylää, noin metrin etäisyydelläreunasta. Suositeltava ulkovalaistusvoimakkuuson kulkuväylillä 10 lx ja risteyskohdissa, portaissaja luiskissa 20–50 lx.45

OSA C SUORITUSOHJEVaaraa aiheuttavia puutteitasuojateillä ja jalkäkäytävilläSuojatiet• yllättävä, epätasainen kohta kuten puuttuvapäällyste, kuopalla tai koholla oleva kaivonkansi, leveä tai porrastunut kulkupinnantasosta poikkeava halkeama tai reikä suojatienkulkupinnalla tai sinne saavuttaessa• suojatiemerkin kiinnityspylvään kaatumisvaaratai suojatiemerkin kiinnitysten rikkoutuminen• suojatiehen liittyvän saarekkeen tai välikaistankasvillisuuden aiheuttama näkemäeste suojatienkäyttäjälle tai ajoneuvon kuljettajalle suojatietäliikkuvan henkilön havaitsemiseksi• rikkoontuneet tai puuttuvat reunatuetKulkupinnat• yli 2 senttimetriä suuri pinnan epätasaisuus,esimerkiksi irronnut tai puuttuva laatta taikivi tai muuten pinnasta kohollaan olevatai painunut laatta• halkaisijaltaan yli 10 cm ja yli 2 cm syväjyrkkäreunainen reikä• pituussuuntainen yli 3 cm leveä halkeama• kaatumisvaaran aiheuttava liukkaus• vapaan kulkukorkeuden alle ulottuvakasvillisuus – minimikorkeus jalankulunreiteillä 2,5 metriä ja pyöräteillä 3 metriätalvihoidettavilla reiteillä, muilla reiteillä 2,2 m• sivulta tulevat esteetSadevesikourut ja kaivot• rikkonaiset tai pois paikaltaan olevat kouruttai kaivonkannet• koholla (yli 2cm) tai kuopalla olevat kaivonkannet kevyen liikenteen väylillä• alikulkukäytävän toimimaton pumppaamo,jonka seurauksena kerääntyvä vesi estääkokonaan väylän käytönPollarit• varoitusalueen puutteellinen tummuuskontrastitai puutteellinen varoittavan alueentunnistettavuus, joka voi aiheuttaanäkövammaiselle henkilölle törmäämisvaaranLähde: Ylläpidon esteettömyysohjeet.Helsinki kaikille -projekti, Sito Yhtiöt.(www.hel.fi/helsinkikaikille)46

OSA C SUORITUSOHJEKuva 33. Kulkuväylän pintamateriaaliksi eivät sovinupukivi (ylh.), mukulakivi (alh. vas.) ja noppakivi(alh. oik). (Kuva: AR)Kuva 34. Luiskareunatuki, pystysuora reunatukija varoitusalue suojatien alussa sekä massauksellatehdyt, hyvin erottuvat suojatiemerkinnät.(Esteettömyystuotteiden näyttelyalue Esteri,Lasten liikennekaupunki, Helsinki. Kuva: AR)Kuva 35. Pollarit sijaitsevat kulkuväylästäpoikkeavalla pintamateriaalilla, erottuvattummuuskontrastina taustasta ja niissäon lisäksi heijastava huomioraita.(Herttoniemenranta, Helsinki. Kuva: AR)47

OSA C SUORITUSOHJE3.4.2 Kävelykadut ja aukiotKävelykadut ja aukiot esteettömiä, kun• toiminnat on jäsennetty ja sijoitettu selkeästi ja johdonmukaisesti• eri toiminnoille varatut alueet ovat selkeästi hahmotettavissa ja tunnistettavissa• kulkuväylien pinnat ovat tasaisia, kovia ja luistamattomia• kulkuväylillä ei ole törmäys-, kompastumis-, liukastumis-, kaatumis- tai putoamisvaaraa aiheuttavia esteitä• tasoeroissa on sekä portaat että luiska• valaistus on tasainen, riittävän voimakas ja häikäisemätönKävelykadut ja aukiot ovat erikoistason kohteita. Toimintojentulee olla jäsennetty ja sijoitettu selkeästi jajohdonmukaisesti. Pyöräilyn tulisi ensisijaisesti sijaitaomalla väylällä, ei esimerkiksi kävelykadulla. Kulkureiteilläei tule olla tarpeettomia suunnanmuutoksia jamuutoskohtien tulee olla merkitty selkeästi.Kävelykaduilla ja aukioilla mitoituksen, kalustuksenja varustuksen sekä valaistuksen tulee täyttää samatvaatimukset kuin mitä kulkuväylille on asetettu. Poikkeuksenaovat sadevesikourut, joiden tulisi sijaita, ainakun mahdollista, kadun kulkusuunnan mukaisesti taiosoittaa aukioilla pääliikennesuuntia niin, että ne voivattoimia ohjaavina raitoina näkövammaisille henkilöille.Kalusteet(ks. kohta 3.4.5 Puistokäytävät ja levähdyspaikat)Opastus(ks. kohta 3.3 Opastus)Kulkuväylät, pinnat ja valaistus(ks. kohta 3.4.1 Suojatiet ja jalkakäytävät)Portaat ja luiskat(ks. kohta 3.4.3 Tasoerot).3.4.3 TasoerotTasoeroista tarkastetaan erikseen portaat tai luiska janiihin liittyvät käsijohteet. Tässä luvussa kerrotaan huomioitavistaasioista ja mitoituksesta siltä osin kuin nepoikkeavat sisäportaiden ja luiskien mitoituksesta (ks.3.6.3 Portaat, 3.6.4 Luiska, 3.6.5 Käsijohteet portaissaja luiskissa). Luiskan ja portaiden pinnan tulee olla kova,tasainen ja luistamaton. Sopivia ulkotiloissa käytettäviämateriaaleja ovat asfaltti, betoni, sileä luonnonkivilaatta(hakattu tai poltettu pinta). Laattojen saumojen leveyssaa olla enintään 5 mm.Portaiden ja luiskan tulee olla tasaisesti valaistutja erottua materiaali- ja tummuuskontrastina ympäristöstä.Portaiden ja luiskan alkamiskohdassa tulee ollavaroitusalue (tummuus- ja/tai materiaalikontrastivyöhyke).Erikoistason kohteissa ja sulanapitojärjestelmällä varustetuissaportaissa ja luiskissa varoitusalueella käytetäänhuomiolaattoja (varoittavia laattoja), joissa on pienetkohokupolit (ks. kuva 36). Varoitusalueen tulee ollakulkusuunnassa pituudeltaan 1200 mm, jos porras tailuiska on kulkuväylän jatkeena, muulloin sopiva pituuson 600 mm.Ulkoportaiden tulee olla vähintään 1200 mm leveitä.Porrasaskelmien suositeltava mitoitus on: 2 x nousu +etenemä = 660 mm. Porrasaskelman nousun tulee ollakorkeintaan 120 mm ja etenemän 400–420 mm. Mikäliporras on lämmitetty tai katettu, siinä voidaan käyttäämyös sisätilan mitoitusta, joka on 2 x nousu + etenemä= 630 mm. Tällöin nousun enimmäiskorkeus on 160 mmja etenemän syvyys vähintään 300 mm.Portaiden etureunoissa tulee olla kontrastiraidat.Erikoistason alueilla portaissa tulee olla kontrastiraidatjoka askelmassa (ks. kuva 36). Perustason alueilla48

OSA C SUORITUSOHJEperuskorjauksessa hyväksytään kontrastiraidat vainalimmassa ja ylimmässä askelmassa. Tumma kontrastiraitaerottuu paremmin vaaleista askelmista kuinvaalea tummista. Jos portaiden yhteydessä on ns. lastenvaunuluiska,sen tulee olla erotettu avokaiteellakompastumisvaaran estämiseksi (ks. kuva 39).Suositeltava ulkoluiskan pituuskaltevuus on erikoistasollakorkeintaan 5 % (1:20). Perustasolla luiskanpituuskaltevuus saa olla korkeintaan 8 % (1:12,5).Lisäksi erikoistason alueella tai reitillä sijaitsevan luiskanon suositeltavaa olla katettu tai lämmitetty.Portaiden ja luiskien käsijohteiden tulee olla ehjiäja esimerkiksi puinen johde ei saa olla tikkuinen. Portaidenja luiskan viereisen kasvillisuuden tulee olla hoidettuja suunniteltu siten, että se ei lamoa käsijohteenpäälle (ks. kuva 38). Talvikunnossapidettävän luiskantai portaiden ylläpidon tulee olla hoidettu niin, että luntaei kasata käsijohteen viereen siten, että sen käyttöestyy (ks. kuva 39).Kaiteet• rikkinäisen kaiteen aiheuttama putoamisvaaraväylällä liikkuvalle• kaiteen puuttuminenKäsijohteet• rikkinäisen käsijohteen aiheuttamaloukkaantumisvaara väylällä liikkuvalle• puisen käsijohteen pinnan tikkuisuus taimetallisen käsijohteen pinnan epätasaisuustai ruosteisuus, jotka estävät käsijohteenkäyttämisen• käsijohteen käytön estyminen ylikasvaneenkasvillisuuden vuoksiVaaraa aiheuttavia puutteita tasoeroissaUlkoportaat ja luiskat• varoitusalue puuttuu portaan alkamis- japäättymiskohdasta• käsijohteet loppuvat liian aikaisin• portaan alle joutumista ei ole estetty• yli 2 senttimetriä suuri pinnan jyrkkäepätasaisuus, esimerkiksi irronnut taipuuttuva laatta tai kivi tai muuten pinnastakohollaan oleva tai painunut laatta• halkaisijaltaan yli 10 cm ja yli 2 cm syväjyrkkäreunainen reikä• pituussuuntainen yli 3 cm leveä halkeama• rikkinäinen käsijohde• kaatumisvaaran aiheuttava liukkaus• vapaan kulkukorkeuden alle ulottuvakasvillisuus – minimikorkeus jalankulunreiteillä 2,5 metriä ja pyöräteillä 3 metriätalvihoidettavilla reiteillä, muilla reiteillä2,2 metriäLähde: Ylläpidon esteettömyysohjeet.Helsinki kaikille -projekti, Sito Yhtiöt.(www.hel.fi/helsinkikaikille)Lisätietoa: ELSATUOTE Esteettömienympäristötuotteiden tuotekehityshanke.Loppuraportti 15.10.2007. Helsinki kaikilleprojekti, Sito Oy. (www.hel.fi/helsinkikaikille)49

OSA C SUORITUSOHJEKuva 36. Erikoistason esteettömissä ulkoportaissaon varoitusalue ennen portaita, selkeät kontrastiraidataskelmien etureunoissa ja oikein mitoitettu käsijohde.(Esteettömien ympäristötuotteiden kehityshankkeen(ELSATUOTE) koekohde, Rajapaadenpolun luonnonkiviportaat,Vuosaari, Helsinki. Kuva: AR)Kuva 37. Sisäänkäynnin yhteydessä oleva luiska johtaatasanteelta tasanteelle. Luiskassa on molemminpuolisetkäsijohteet sekä suojareuna. Toiselta puolelta luiskarajoittuu seinään. (Palvelutalo Cecilia, Helsinki.Kuva: AR)50

OSA C SUORITUSOHJEKuva 38. Hoitamaton kasvillisuus estää ulkoportaidenkäsijohteen käytön ja aiheuttaa törmäysvaaran.(Augsburg, Saksa. Kuva: AR)Kuva 39. Portaiden reunaan kasattu lumi estääkäsijohteen käytön. Lastenvaunuluiska on erotettukäsijohteella eikä aiheuta kompastumisvaaraaportaissa. (Itäkeskus, Helsinki. Kuva: JH)51

OSA C SUORITUSOHJE3.4.4 Piha-alueetEsteettömällä pihalla• toiminnat on jäsennetty ja sijoitettu selkeästi ja johdonmukaisesti• kulkureitit sisäänkäynnille ovat helposti hahmotettavissa• opastus on selkeä ja johdonmukainen• eri toiminnoille varatut alueet ovat selkeästi hahmotettavissa ja tunnistettavissa• liikkumisesteisen pysäköintipaikkoja on tarpeellinen määrä, ja lisäksi saattoliikenteelle on varattupysähtymispaikka• kulkuväylien pinnat ovat tasaisia, kovia ja luistamattomia• kulkuväylät ovat tarpeeksi leveitä ja loivia• kulkureiteillä ei ole törmäys-, kompastumis-, liukastumis-, kaatumis- tai putoamisvaaraa aiheuttavia esteitä• tasoeroissa on sekä portaat että luiska• valaistus on tasainen, riittävän voimakas ja häikäisemätön, eikä pihalle jää pimeitä katvealueitaPysäköintipaikatAutopaikoilla tarkoitetaan tässä kohteen omia autopaikkoja.Jos rakennuksella ei ole omaa pysäköintipaikkaa,tarkastetaan lähimmät kadun varressa sijaitsevatautopaikat. Vammaisen pysäköintiluvalla varustetunauton saa pysäköidä myös pysäköintikieltoalueelle, joslähistöltä ei löydy erikseen liikkumisesteiselle varattuaautopaikkaa tai muuten sopivaa vapaata autopaikkaa,josta pääsee siirtymään jalkakäytävälle turvallisestiapuvälineiden kanssa.Liikkumisesteisille henkilöille varattujen autopaikkojenlukumäärä lasketaan ja paikkojen ja kohteensisäänkäynnin välinen etäisyys mitataan. Paikkojentulee olla merkitty asianmukaisesti ja niiden välittömässäläheisyydessä ei saa olla liikkumista hankaloittaviatasoeroja. Lisäksi kartoituksessa tulee ottaa huomioonpysäköintipaikan talvikunnossapito ja tarkastaa, etteilumen kasaaminen vaikeuta tai estä LE-autopaikkojenkäyttöä.Pysäköintipaikalla tulee olla varattu liikkumisesteisenautopaikkoja (LE-autopaikka) rakennuksen pääkäyttötarkoituksenmukaan seuraavasti:• 2 LE-autopaikkaa 50 autopaikkaa kohti,sen jälkeen yksi paikka kutakin alkavaa 50autopaikkaa kohti• kaksi LE-autopaikkaa alkavaa 2500kerrosalaneliömetriä kohti ja sen jälkeenyksi paikka lisää kutakin alkavaa2500–5000 k-m²:ä kohti.Etäisyyden LE-autopaikoilta sisäänkäynnille tulee ollamahdollisimman lyhyt, korkeintaan 10 metriä. LE-autopaikkojentulee sijaita lähellä kohteen esteetöntä sisäänkäyntiä.Liikkumisesteisen autopaikan leveyden tuleeolla vähintään 3600 mm ja pituuden 5000 mm. Leveysmitataan autopaikan reunaviivan puolesta välistä, vastakkaisenreunaviivan puoleen väliin. LE-autopaikantulee sijaita mahdollisimman tasaisella kulkupinnalla,sillä autosta pyörätuoliin siirtyminen kaltevalla pinnallaon erittäin vaikeaa ja vaarallista (enimmäiskaltevuuson 2 % molempiin suuntiin). Liikkumisesteisen autopaikantulee olla merkitty ISA-tunnuksella varustetullapystyopasteella sekä merkinnällä, esim. maalauksella,52

OSA C SUORITUSOHJEpysäköintiruudussa. Kadunvarsiautopaikan yhteydessäLE-autopaikan kohdalla tai välittömässä läheisyydessätulee olla mieluiten koko autopaikan pituudelle asennettuluiskareunatuki, jotta pyörätuolilla ei tarvitsekelata ajoradan kautta jalkakäytävälle (ks. kuva 40).Piha-alueen toimintojen tulee olla jäsennetty ja sijoitettuselkeästi. Kulkureittien pysäköinti- ja saattoalueiltatai kadulta sisäänkäynteihin tulee olla helpostihahmotettavia ja esteettömiä. Kulkureiteillä ei tuleolla tarpeettomia suunnanmuutoksia ja reittien muutoskohtientulee olla selkeästi havaittavissa. Jos pihallaon maaston muodoista johtuvia korkeuseroja, tuleejyrkkien kulkuväylien olla varustettu käsijohteilla jatarvittaessa myös levähdyspaikoilla (ks. kuva 41).Kuva 40. Luiskareunatuki mahdollistaa turvallisensiirtymisen liikkumisesteisen pysäköintipaikaltajalkakäytävälle. (Ratsastie, Helsinki. Kuva: JS).Saattoliikenteen pysähtymispaikalla tarkoitetaan pääsisäänkäynnintai vaihtoehtoisen sisäänkäynnin välittömässäläheisyydessä olevaa liikennealuetta, johon esim.taksien on mahdollista pysähtyä hetkeksi tuomaan tainoutamaan asiakkaita. Jos sisäänkäynnin luona eiole erikseen liikennemerkillä (esim. pysäköintikielto +lisäkilpi aikarajoituksesta) merkittyä saattoliikenteenpysähtymispaikkaa, kartoituksessa katsotaan onkosisäänkäynnin edessä tilaa takseille tai muille liikennevälineille.Jos matka pysäköintialueelta tai julkisen liikenteenpysäkiltä sisäänkäynnille on pitkä, kulkureitin varteentulee varata levähdyspaikkoja penkkeineen (ks. 3.4.5Puistokäytävät ja levähdyspaikat).Kulkuväylät ja -pinnatKuva 41. Rinteessä sijaitseva kulkureitti onvarustettu käsijohteilla ja levähdyspaikalla.(Vuosaari, Helsinki. Kuva: AR)Piha-alueen kulkuväylät, pinnat ja valaistus(ks. kohta 3.4.1 Suojatiet ja jalkakäytävät)Portaat ja luiskat piha-alueella(ks. kohta 3.4.3 Tasoerot)Ovet ja portit kulkureitillä(ks. kohta 3.6.2 Ovi)Pihakalusteet(ks. kohdat 3.6.7 Kalusteet ja 3.4.5 Puistokäytävät jalevähdyspaikat)Piha-alueen opastus(ks. kohta 3.3 Opastus)53

OSA C SUORITUSOHJE3.4.5 Puistokäytävät ja levähdyspaikatPuistokäytävät ovat esteettömiä, kun• eri toiminnoille varatut alueet ovat selkeästi hahmotettavissa ja tunnistettavissa• kulkuväylien pinnat ovat tasaisia, kovia ja luistamattomia• kulkuväylät ovat tarpeeksi leveitä ja loivia• kulkuväylillä ei ole törmäys-, kompastumis-, liukastumis-, kaatumis- tai putoamisvaaraa aiheuttavia esteitä• tasoeroissa on sekä portaat että luiska• levähdyspaikkoja on riittävästi• levähdyspaikat on sijoitettu kulkuväylän ulkopuolelle ja niihin on esteetön kulkuyhteys• opastus katkeamaton ja johdonmukainen• valaistus on tasainen, riittävän voimakas ja häikäisemätön, eikä kulkureiteille jää pimeitä katvealueitaPuistokäytävillä tulee olla eripituisia reittejä erilaisialiikkujia varten. Toimintojen tulee olla sijoitettu niin,että ne ovat helposti hahmotettavissa ja kaikkien käyttäjäryhmiensaavutettavissa.Puistokäytävän kulkuväylät, pinnat ja valaistus(ks. kohta 3.4.1 Suojatiet ja jalkakäytävät)Opastus(ks. kohta 3.3 Opastus)LevähdyspaikatLevähdyspaikkoja on oltava riittävän tiheässä. Ulkotiloissasuositeltava enimmäisetäisyys on erikoistasonreiteillä 50 metriä ja perustason reiteillä 250 metriä elinoin 5 minuutin kävelymatka, joka soveltuu vanhuksilleja helposti kävelemään väsyville henkilöille. Lisäksi onsuositeltavaa, että seuraava levähdyspaikka on nähtävissäedelliseltä levähdyspaikalta.Levähdyspaikat tulee sijoittaa kulkuväylien ulkopuolelleniin, että kalusteet eivät aiheuta törmäysvaaraaja levähdyspaikalle on esteetön kulkuyhteys myöspyörätuolilla.Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että levähdys-paikka on samassa tasossa kulkuväylän kanssa jalevähdyspaikan pintamateriaali on tarpeeksi kova.Levähdyspaikkojen tulee lisäksi erottua kulkuväylästäpoikkeavan pintamateriaalin avulla, ja levähdyspaikankalusteiden tulee erottua ympäristöstään tummuuskontrastina(ks. kuva 42).Osassa penkkejä tulee olla sekä käsituet että selkänojatja istuimia eri korkeuksilla. Pyörätuolinkäyttäjäpääsee siirtymään parhaiten 500 mm:n korkuisellepenkille, jonka päässä on vähintään 900 mm vapaataliikkumistilaa ja jonka käsinojat ovat joko irrotettaviatai sijoitettu keskelle penkkiä. Penkin tai istuimenistuintason on oltava tasainen eli vaakasuora, ei taaksepäinkallistuva, jotta penkiltä on helppoa noustaylös. Istuimen etureunan tulee olla pyöristetty. Sopivaistuimen syvyys on 300–400 mm. Istuimessa ei saa ollaedessä poikkipuuta tai umpirakennetta, joka vaikeuttaaistuimelta nousemista, ts. istuimen alaosan tulee ollaavoin. Kalusteissa ei saa olla rikkinäisiä tai teräviä osiaeikä kalusteiden sijainti saa aiheuttaa törmäysvaaraa.Pidennetty pöytälevy pöytä-penkki yhdistelmässä mahdollistaamyös pyörätuolia käyttävän henkilön pääsynpöydän ääreen (ks. kuva 43). (Ks. lisäksi kohta 3.6.7Kalusteet).54

OSA C SUORITUSOHJEVaaraa aiheuttavia puutteitalevähdyspaikoilla• rikkinäisen istuimen aiheuttamaloukkaantumisvaara• puisen istuimen pinnan tikkuisuus taimetallisen istuimen pinnan epätasaisuustai ruosteisuus• törmäysvaaraLähde: Ylläpidon esteettömyysohjeet.Helsinki kaikille -projekti, Sito Yhtiöt.(www.hel.fi/helsinkikaikille)Kuva 42. Levähdyspaikka on sijoitettu kulkuväylänulkopuolelle ja kalusteet erottuvat tummuuskontrastinavulla ympäristöstä. (Maunulan vanhusten polku,Helsinki. Kuva: AR)Kuva 43. Pidennetty pöytälevy mahdollistaapääsyn pöydän ääreen myös pyörätuolin kanssa.(Maunulan vanhusten polku, Helsinki. Kuva: AR)55

OSA C SUORITUSOHJE3.4.6 Julkisen liikenteen pysäkkialueJulkisen liikenteen pysäkkialue on esteetön, kun• se on helposti hahmotettavissa ja tunnistettavissa• pysäkille on esteetön kulkuyhteys• pysäkkialueen pinnat ovat tasaisia, kovia ja luistamattomia• pysäkkialueella ei ole törmäys-, kompastumis-, liukastumis-, kaatumistaiputoamisvaaraa aiheuttavia esteitä• pysäkillä on riittävästi odotustilaa• pyörätie kulkee pysäkin takaa• bussi pääsee ajamaan reunatuen viereen niin, että kulkuneuvoon siirtyminen on turvallista• valaistus on tasainen, riittävän voimakas ja häikäisemätönPysäkkialueen tulee olla helposti hahmotettavissaja tunnistettavissa eli pysäkin tulee erottua selkeästimuusta ympäristöstä. Odotusalueen pinnan tulee erottuasävyltään ja materiaaliltaan kulkuväylästä ja katoksentulee olla kontrastisävyinen odotusalueen pintaannähden (ks. kuva 44).Esteetön kulkuyhteys pysäkille tarkoittaa, ettäpysäkille pääsee kulkemaan suoraan jalkakäytävääpitkin, ilman tasoeroja tai kulkemista ajoradan kauttatai että pysäkille johtavat suojatiet ovat esteettömiä.Mahdollisen pyörätien tulee turvallisuussyistä kulkeapysäkin odotusalueen takaa.Pysäkkikatoksen tulee sijaita pysäkillä niin, ettäpysäkille pysähtyvän bussin etuovi tulee katoksenkohdalle. Tämä helpottaa näkövammaista henkilöälöytämään bussin ovelle. Järjestely myös tekee matkankatoksesta ovelle mahdollisimman lyhyeksi, mikähelpottaa huonosti liikkuvien henkilöiden siirtymistäbussiin. Pysäkkikatoksen bussin kulkusuunnassa etumaisenpylvään kohdalla toiminnan vaatima minimietäisyysreunatukeen on 1,2 m. Taaemman pylvään kohdallavaatimus on 1,5 m, koska keskiovesta poistuvatai bussiin nouseva matkustaja, esimerkiksi pyörätuolinkäyttäjä, tarvitsee enemmän tilaa siirtymiseen tai ajoneuvostaulos otettavan luiskan käyttämiseen.Pysäkkialueen kulkuväylät ja pintamateriaalit(ks. kohta 3.4.1 Suojatiet ja jalkakäytävät)Pysäkkialueella tulee sadekatoksen lisäksi olla opaste(pysäkin nimi ja numero), istuin (korkeus 500 mm) jaroska-astia (ks. kuva 44). Roska-astian tulee sijaitakatoksen ulkopuolella, jolloin katoksen alla on enemmänvapaata tilaa eikä roska-astia aiheuta törmäysvaaraa.Kartoituksessa tarkastetaan, ettei pysäkkialueellatai katoksessa ole törmäysvaaraa aiheuttavia varusteitatai kalusteita (esim. valaisinpylväs).PysäkkikorokePysäkkialueen tulee perustason alueilla olla korotettuvähintään 120 mm (pysäkkisyvennys) ja erikoistasonalueilla 200 mm, jotta kulkuvälineeseen pääsee siirtymäänmahdollisimman vaivattomasti myös apuvälineidenkanssa 8 . Pysäkkikorokkeen reunassa tarvitaan noin300 mm:n levyinen tummuuskontrastina erottuva varoitusalue(valkoinen betonikiviraita). Jos odotusalue onkorotuksen vuoksi jouduttu rakentamaan jalkakäytävääylemmäksi, tulee korotuksen kohdalla olla suojakaide.56

OSA C SUORITUSOHJEVaaraa aiheuttavia puutteita pysäkkialueella• kulkupinnalla tai odotustilassa oleva yllättäväepätasainen kohta kuten puuttuva päällyste,yllättävä leveä tai porrastunut kulkupinnantasosta poikkeava halkeama tai reikä, irronnuttai kokonaan pois lähtenyt tai muun pinnantasosta poikkeava kohta kiveyksessä tailaatoituksessa• rikkinäisen kalusteen käyttäjälleen aiheuttamaloukkaantumisvaara• kulkupinnan pehmentymisen aiheuttamaliikkumismahdollisuuksien heikentyminenlinja-autopysäkille johtavalla kulkureitillätai odotustilassaLähde: Ylläpidon esteettömyysohjeet.Helsinki kaikille -projekti, Sito Yhtiöt.(www.hel.fi/helsinkikaikille)8Katualueita koskevat tyyppipiirustukset 2007.Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki,Helsinki kaikille -projekti ja Sito Yhtiöt.(www.hel.fi/helsinkikaikille).Kuva 44. Selkeästi hahmottuvajulkisen liikenteen pysäkkialue.(Eliel Saarisen tie, Helsinki. Kuva: JS)57

OSA C SUORITUSOHJE3.4.7 Esteetön leikkialueEsteettömällä leikkialueella• kaikki lapset voivat leikkiä itsenäisesti ja turvallisesti• pääosa leikkivälineistä on esteettömiä• leikkivälineiden jäsentely ja leikkivälinesuunnittelu estää törmäykset ja rakenteiden alle joutumisen(mm. liikkuvat leikkivälineet on sijoitettu aidatulle alueelle)• leikkivälineiden läheisyyteen pääsee myös pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa• on riittävästi istuimia• on mahdollisuus hakeutua suojaan auringonpaisteelta• kasvillisuus on kestävää, eikä alueella ole myrkyllisiä, allergisoivia eikä piikkisiä kasveja• valaistus on tasainen, riittävän voimakas ja häikäisemätön, eikä leikkialueelle jää pimeitä katvealueitaLeikkikentät ja leikkikenttävälineet ovat tuoteturvallisuuslainsäädännönsoveltamisalaan kuuluvia palveluitaja tavaroita. Lain mukaan niistä ei saa aiheutua vaaraakäyttäjille. Vastuu turvallisuudesta on leikkikentänylläpitäjällä ja omistajalla. Leikkialueiden turvallisuudestaon olemassa EN-standardit, jotka on koottu SuomenStandardisoimisliiton (SFS) laatimaan käsikirjaannumero 143 Leikkikenttävälineet.Leikkialueen esteettömyydestä on olemassa ainoastaansuosituksia. Suositukset on koottu Helsinki kaikille-projektissa erikoistason ja perustason leikkialueidenkriteereiksi 9 . Kriteerit eivät ole ristiriidassa turvallisuusstandardienkanssa, vaan täydentävät niitä. Leikkialueidenesteettömyyskartoitus ei korvaa leikkialueidenturvallisuuskartoitusta vaan täydentää sitä.Leikkialueen sisäänkäyntiLeikkialueen sisäänkäynnin läheisyydessä tulee olla liikkumisesteisenautopaikka ja saattoliikenteelle varattupysähtymispaikka (ks. kohta 3.4.4 Piha-alueet). Sisäänkäynnintulee olla helposti hahmotettavissa, erikoistasollakatettu ja valaistu. Katoksessa tulee olla penkkija odotustilaa pyörätuolille.Leikkialueen tulee olla aidattu tai muutoin selkeästirajattu erilleen muista toiminnoista. Aidan suositeltavakorkeus on 1200 mm. Aidan ja portin alareunan jamaanpinnan välisen etäisyyden ei tule ylittää 100 mm,jotta lapsi ei mahdu ryömimään aidan alitse. Leikkialueenaitaus tulee olla varustettu portilla. Portin suositeltavakorkeus on 1200 mm ja vapaan kulkuaukon leveys900–1100 mm. Lukitusmekanismin suositeltava korkeuson 850 mm, koska portin tulee olla avattavissa myöspyörätuolista käsin, sillä lapsen vanhempi tai saattajavoi olla liikkumisesteinen henkilö. Päiväkotien portin jalukitusmekanismin tulee sijaita korkeammalla (suositus1200 mm), koska lapset eivät turvallisuussyistä saaulottua avaamaan veräjää tai porttia.Leikkialueen opasteessa tulee olla paikan nimi,yhteystiedot ja hätänumero (ks. kohta 3.3 Opastus).Kulkuväylät ja pinnat (Ks. kohta 3.4.1 Suojatiet jajalkakäytävät)589Esteettömän leikkialueen kriteerit erikois- ja perustasolle,julkaisematon taulukko. Helsinki kaikille -projekti.

OSA C SUORITUSOHJELevähdyspaikat ja istuimetLeikkipaikoilla tulee olla istuimia kunkin leikkikokonaisuudenyhteydessä (kalusteiden mitoitus ks. kohta 3.4.5Puistokäytävät ja levähdyspaikat ja 3.6.7 Kalusteet).LeikkivälineetLeikkivälineiden läheisyyteen tulee päästä myös pyörätuolillaja lastenvaunujen kanssa. Pehmeällä turvasorallaei pysty liikkumaan pyörällisten apuvälineidenkanssa. Turvasoran sijaan tulisi ainakin osassa leikkivälineistäkäyttää putoamissuojana valettua, joustavaaturva-alustaa, joka pysyy paikoillaan ja on riittävänkovapintaista (ks. esim. kuvat 46 ja 48).Leikkivälineisiin törmäämisen ja rakenteiden alle joutumisenon oltava estetty leikkialueiden oikealla sijoituksellaja suojauksella sekä kasvein että rakentein,erityisesti liikkuvien leikkivälineiden, kuten keinujenkohdalla. Liikkuvien leikkivälineiden tulee sijaita aidatullaalueella, pintamateriaalista tummuuskontrastinaerottuvalla turva-alustalla.Leikkialueen sisäinen erottelu ”isojen” ja ”pienten”leikkialueisiin lisää turvallisuutta, mutta ei ole esteettömyydenkannalta välttämätöntä.Keinu, jousikeinu ja makuukeinuKeinujen tulee sijaita leikkialueen sivussa ja keinualueen(turva-alusta) sekä keinujen rungon tulee erottuaympäristöstä tummuuskontrastina (ks. kuva 46). Sekäerikoistason että perustason leikkipuistoissa ja leikkipaikoillakeinujen alueen tulee olla aidattu alle juoksunestämiseksi. Aitauksen kulkuaukon tulee olla keinutelineenrungon sivussa. Aitauksena ei saa käyttää ns.juoksuestettä (tolpat, joiden välissä köysi tai ketju), silläse aiheuttaa kompastumisvaaran erityisesti näkövammaisellehenkilölle.Osassa jousikeinuista tulee olla selkänoja. Jousikeinujensijaan tai lisäksi esteettömään leikkipaikkaankuuluu makuukeinu (ks. kuva 48).LiukumäkiOsan liukumäistä tulee olla niin leveitä, että niissä voilaskea yhdessä avustajan tai vanhemman kanssa. Tämäonnistuu liu’un ollessa yli metrin levyinen. Liu’un loppuosantulee olla riittävän pitkä tai sen tulee olla maantasolla, jotta vauhdin saa pysähtymään ennen liu’unloppumista. Tämä on tärkeää erityisesti liikkumisesteisillelapsille.Liukumäen liukuosan tulee olla suunnattu pois päinauringosta, jotta liuku ei kuumene. Liukuosan alle joutumisenon oltava estetty tai merkitty selkeästi, jotta liu’unreunaan ei lyö päätään. Liukumäen lähtötasanteellaolevan poikkitangon tulee erottua selkeästi kontrastivärillä.Liukumäkeen johtavien portaiden tulee olla helppokulkuisetja askelmien etureunojen tulee olla merkittykontrastiraidoilla. Portaissa tulee aina olla tukevat käsijohteetmolemmin puolin porrasta 700 mm korkeudella.Liukumäkeen voi myös johtaa loiva luiska, mutta sevaatii aina paljon tilaa ja sitä käytetään yleensä rinneliukumäessä.Esteettömään liukumäkeen voi päästäportaiden tai luiskan lisäksi myös esim. verkkoa tai kaltevaakiipeilyseinää pitkin (ks. kuva 47).RinneliukumäkiRinneliukumäki on nimensä mukaisesti sijoitettu rinteeseenja liukumäen lähtötasolle pääsee joko suoraan taiesim. luiskaa pitkin. Luiskan tulee olla korkeintaan 8 %kalteva ja siinä tulee olla molemminpuoliset käsijohteet700 mm korkeudella. Liukumäen lähtötasolla tarvitaan1500x1500 mm:n suuruinen alue, jotta pyörätuoliakäyttävä lapsi pääsee siirtymään liukumäkeen.Kiipeilyteline ja kiipeilyseinäKiipeilytelineen eri osien tulee olla merkitty eri väreillä,jotka muodostavat kontrastin ympäristön ja toistensakanssa. Kiipeilytelineessä tulisi olla myös makoilutasanne.Kiipeilytelineen ympärillä olevan putoamisalustantulee olla turva-alustaa. Kallistettua kiipeilyseinäävoivat edetä sivuttain myös lapset, jotka eivät hallitsekehoaan (ks. kuva 49).59

OSA C SUORITUSOHJEHiekkalaatikkoHiekkalaatikon reunojen tulee erottua ympäristöstätummuuskontrastin avulla, jotta hiekkalaatikko eiaiheuta kompastumisvaaraa. Hiekkalaatikon yhdensivun tulee olla korotettu (400 mm), jotta pyörätuolissaistuva lapsi pääsee siirtymään hiekkalaatikkoon.Erikoistason leikkipuistoissa tulee olla lisäksi hiekkaleikkipöytä(erillinen tai hiekkalaatikon reunalla)pyörätuolissa istuen leikkiviä varten sekä mahalautamakuulla leikkiviä lapsia varten (ks. kuva 45).Kasvillisuus ja varjoLeikkipaikan kasveina tulee käyttää kulutusta kestäviäja helppohoitoisia puita ja pensaita. Leikkialueilla ei saaolla myrkyllisiä, allergisoivia eikä piikkisiä kasveja.Leikkialueella tulee olla mahdollisuus suojautua liialtaauringonpaisteelta. Suuret puut ja pensaat tarjoavatvarjopaikkoja. Tiiviit kasvustot myös rajaavat tilaa jasuojaavat tuulelta, liikenteeltä, pölyltä ja melulta.Kahluuallas ja vesiaiheLeikkialueella sijaitsevasta vesielementistä tuleevaroittaa maanpinnan kontrastimateriaalivyöhykkeellä.Maaston tulee olla muotoiltu vesiaiheesta poispäinkallistuvaksi, jotta esimerkiksi lastenrattaat eivät vieriveteen. Altaassa voi myös olla korotettu reuna taivesilammen ympärillä reunaeste. Maanpinnasta korotettuun(400 mm) vesialtaaseen pääsee siirtymään itsenäisestipyörätuolista.Leikkikatos ja leikkimökkiLeikkikatokseen tai -mökkiin tulee olla esteetön pääsy.Mikäli katoksen tai rakennuksen lattia ei ole maanpinnantasossa, tulee sisäänkäynnillä olla luiskayhteys jatasanne. Oven vapaan kulkuaukon tulee olla vähintään850 mm leveä. Katoksessa tulee olla riittävästi vapaatatilaa ja oikein mitoitetut kalusteet (ks. 3.6.7 Kalusteet).Lasten pyörätuolille mitoitettu pöydän korkeus on noin550 mm, vapaan polvitilan korkeus 500 ja syvyys 500 mm.Ikkunasta on voitava nähdä ulos lapsen istuinkorkeudelta.HuoltorakennusHuoltorakennukseen tulee olla esteetön sisäänkäynti jasiellä tulee olla esteetön wc. Ks. kohta 3.5 Sisäänkäyntija 3.7.6 Esteetön wc.Vaaraa aiheuttavia puutteita leikkialueilla• rikkinäisen kalusteen, varusteen tai leikkivälineenaiheuttama loukkaantumisvaara• kalusteiden, varusteiden tai leikkivälineidenasennusten puutteellisuuden aiheuttamavahingoittumisvaara väylällä liikkuvalle• kulkupintojen kaatumisvaaran aiheuttavatpuutteet• puisen kalusteen tai leikkivälineen pinnantikkuisuus tai metallisen istuimen pinnanepätasaisuus tai ruosteisuus• piikkiset kasvit kulkureitin varrella taileikkivälineiden välittömässä läheisyydessä(erityisesti näkövammaiset lapset)• puutteellisen tummuuskontrastin tai varoittavantai ohjaavan kuvion heikko tunnistettavuuskalusteessa tai varusteessa, mistä aiheutuunäkövammaiselle henkilölle onnettomuusvaaraLähde: Ylläpidon esteettömyysohjeet.Helsinki kaikille -projekti, Sito Yhtiöt.(www.hel.fi/helsinkikaikille )Lisätietoa: Esteetön perhepuisto jaliikuntapaikkajulkaisu. Opetusministeriö,julkaisu 85. 2003.60

Kuva 45. Hiekkaleikkipöytä hiekkalaatikonreunalla mahdollistaa leikin pyörätuolista käsin.(Kilon päiväkoti, Espoo. Kuva: AR,Helsinki kaikille -projekti)Kuva 46. Keinujen sijainti sekä keinutelineenrunko erottuvat tummuuskontrastina taustasta.(Honkalampi Säätiön esteetön lähiliikuntapaikka,Honkalampi. Kuva: AR)Kuva 47. Liukumäkeen pääsee montaa reittiä.(Kilon päiväkoti, Espoo. Kuva: AR, Helsinkikaikille -projekti)Kuva 48. Makuukeinu mahdollistaa keinumisenriemun myös makuuasennossa. Keinun alla onvalettu turva-alusta. (Ratsaspuisto, Helsinki.Kuva: AR)Kuva 49. Kalteva kiipeilyseinä mahdollistaakiipeilyn monelle. (Kilon päiväkoti, Espoo.Kuva: AR, Helsinki kaikille -projekti)61

OSA C SUORITUSOHJE3.4.8 Tilapäiset liikennejärjestelytTilapäisten liikennejärjestelyjen aikana esteettömyys toteutuu, kun• työmaa on suojattu niin, ettei sinne voi vahingossa joutua• suojalaitteet ohjaavat jalankulun ja pyöräilyn selkeästi pois ajoradalta• kulkuväylien pinnat ovat tasaisia, kovia ja luistamattomia• kulkuväylät ovat helposti hahmotettavissa eikä reitillä ole törmäys-, kompastumis-,liukastumis-, kaatumis- tai putoamisvaaraa aiheuttavia esteitä• kulkuväylät ja tilapäiset jalankulkusillat ovat tarpeeksi leveitä, loivia ja kestäviä• opastus on selkeä ja johdonmukainen eivätkä opasteet aiheuta näkemäesteettä tai törmäysvaaraa• valaistus on tasainen, riittävän voimakas ja häikäisemätönTilapäisiä liikennejärjestelyjä joudutaan tekemäänmm. erilaisten kaduilla tehtävien töiden ja erilaistenyleisötapahtumien aikana. Kohteet voivat sijaita jokokatu- tai viheralueella. Tilapäisiä liikennejärjestelyjätehdään mm. kaivutöiden, nostotöiden, siirtolavojen jatyökoneiden sijoittamisen tai kattolumen pudottamisenyhteydessä.Tilapäiset liikennejärjestelyt ovat pääosin luvanvaraistatoimintaa ja töiden valvonta kuuluu kunnalle.Valvonta voi kuitenkin olla ongelmallista, sillä lainsäädännössäei kerrota, missä määrin kunta voi asettaatarkennettuja ohjeita ja määräyksiä, vaatia urakoitsijoidenkoulutusta tai asettaa rangaistuksia ohjeidenlaiminlyönnistä.SuRaKu-ohjekortissa 8 kerrotaan esteettömyydestätilapäisissä liikennejärjestelyissä. Ulkoalueiden kartoituslomakkeistossaon lomake tilapäisten liikennejärjestelyjenesteettömyyden kartoittamiseen. Esteettömyyskartoituksessahavaitut puutteet tulee ilmoittaa viipymättäkunnan katualueiden valvonnasta vastaavalletaholle, jotta puutteet saadaan korjattua tilapäistenliikennejärjestelyjen vielä ollessa käynnissä.Työmaan suojaus jakevyenliikenteen ohjausTilapäisissä liikennejärjestelyissä on turvallisuuden jaesteettömyyden kannalta oleellista työmaan suojaus jakevyenliikenteen ohjaus. Työmaan suojalaitteiden ensisijainentehtävä on estää työmaalle joutuminen. Suojalaitteidenon myös erotettava eri liikennemuodot turvallisestitoisistaan ja ohjattava jalankulku ja pyöräilyselkeästi pois ajoradalta. Kartoituksessa tarkastetaan,ovatko kaikki työkoneet ja materiaalit suoja-aitaustensisäpuolella ja onko sulkuaidat ja -puomit asennettuaukottomasti työmaan ympärille.Jos kulkuväylä on kokonaan suljettu, jalankulkijatja pyöräilijät tulee opastaa lähimpien suojateiden kohdaltakadun toiselle puolelle (ks. kuva 50). Jos sopivallaetäisyydellä ei ole suojatietä ja työmaa on pitkäaikainen,pitää perustaa tilapäinen suojatie.Työmaan tulee aina olla suojattu huolellisesti riippumattasijainnista, koosta tai kestosta. Sulkupuomintai suojaverkon tulee olla kiinnitetty (betonista, raudasta,puusta tai muusta kestävästä materiaalista valmis-62

OSA C SUORITUSOHJEtettuun) yhtenäiseen palkkiin. Yhtenäinen palkki rajaatyömaan selvemmin, mahdollistaa paremman optisenohjauksen ja on valmis johde näkövammaisen valkoisellekepille (ks. kuva 51).Kulkuväylät ja pinnatTilapäisten kulkuväylien tulee täyttää samat kriteerit,jotka koskevat katu- ja viheralueiden kulkuväyliä (ks.kohta 3.4.1 Suojatiet ja jalkakäytävät). Kulkuväylänleveyden tulee olla vähintään 1,5 metriä ja vapaan korkeuden2,2 metriä. Kaivantosiltojen ja luiskien leveydentulee olla vähintään 1,2 m.Pintamateriaalien tulee olla kovia, tasaisia ja luistamattomia.Vaneriluiskan päällä voidaan käyttää teräsverkkoa,joka toimii myös talviolosuhteissa (ks. kuva52). Jos kulkuväylällä on liukkautta estäviä mattoja, niidentulee olla hyvin kiinnitettyjä, jotta ne eivät aiheutakompastumisvaaraa.Jalankulkusilta/-luiskaTilapäisten jalankulkusiltojen ja -luiskien tulee olla sijoitettusiten, ettei niistä aiheudu törmäys-, kompastumistaikaatumisvaaraa. Jalankulkusiltojen ja -luiskien tuleekantaa 250 kg, jotta ne kestävät jalankulkuliikenteenalla. Siltojen ja luiskien tulee olla tarpeeksi leveitä, yli1,2 m. Pituuskaltevuuden tulee olla korkeintaan 8 %ja sivukaltevuuden korkeintaan 2 %. Sillassa tai luiskassatulee olla vähintään 50 mm korkea suojareunamolemmilla puolilla, jos se ei rajoitu seinään tai vastaavaanrakenteeseen. Sillassa ja luiskassa tulee lisäksiolla putoamisen estävä kaide (korkeus 1100 mm) jamolemminpuolinen käsijohde (korkeus 900 mm).Kaiteen korkeus on tällöin 0,9–1,1 m. Kaide tarvitaanmyös sellaisten matalampien tasoerojen yhteydessä,johon esimerkiksi näkövammainen henkilö voi kompastuatai pudota. Kaiteessa tulee olla alapiena korkeintaan0,1 m korkeudella väylän pinnasta. Kaiteen läpiputoamisen estävä suojaava osuus tarvitaan, jos tasoeroon yli 0,7 m.Opasteet ja työmaataulutTyömaan opasteet eivät saa aiheuttaa näkemäestettätai törmäysvaaraa. Opasteiden tulee sijaita kulkuväylänvieressä helposti havaittavassa paikassa. Opasteidentekstin tulee sijaita silmän korkeudella (1,4–1,6 m:nkorkeudella). Kulkuväylän yläpuolisten opasteiden allatulee olla vapaata tilaa vähintään 2,2 m. Tilapäisissäjärjestelyissä opasteissa käytetään mustaa tekstiä taikuvasymbolia keltaisella pohjalla. Työmaatauluissa käytettävänkirjasinkoon tulee olla 30–45 mm, jos opasteenvoi lukea vierestä. Jos lukeminen tapahtuu 1–3 metrinpäästä, kirjasinkoon tulee olla 80–100 mm.Käsijohteet ja kaiteetKäsijohteita koskevat pääosin samat kriteerit kuin luiskissaja portaissa olevia käsijohteita (ks. 3.6.5 Käsijohteetluiskissa ja portaissa). Poikkeuksena on, että käsijohdetarvitaan ainoastaan yhdellä korkeudella (0,9m). Kaiteen korkeus määräytyy putoamiskorkeudenmukaan. Kaide tarvitaan aina, kun tasoero on yli 0,5 m.Lisätietoa: Juutilainen Anni (2006).Esteettömyys tilapäisissä liikennejärjestelyissä.63

OSA C SUORITUSOHJEKuva 50: Sulkuaita/sulkupuomi pitääsijoittaa täsmälleen suojatien kohtaan, jottanäkövammainen ohjautuu oikealle reitille.(Kuva: SuRaKu)Kuva 51. Ohjaava työmaan suoja-aita. (Kuva: AJ)Kuva 52. Esimerkki katetusta työmaa-aikaisestajalankulkuväylästä ja luiskasta.Luiskan sivuseinäke ohjaa kulkijan selkeästi poisajoradalta. Teräsverkko vaneriluiskan päällätoimii talviolosuhteissa. (Kuva: SuRaKu)64

OSA C SUORITUSOHJE3.5 SisäänkäyntiKulkeminen sisäänkäynnistä on esteetöntä kun• sisäänkäynnin sijainti on opastettu• sisäänkäynti katettu ja valaistu eli helposti hahmotettavissa rakennuksen julkisivusta• sisäänkäynnille on esteetön kulku• ovet avautuvat automaattisesti• sisäänkäynnin edusta on kova, tasainen ja luistamaton• sisäänkäynnin luona ei ole kompastumis-, törmäys-, kiinnitakertumis- tai putoamisvaaraaaiheuttavia esteitä• ovipuhelimet, summerit ja ovenaukaisupainikkeet ovat kaikkien käyttäjien ulottuvilla ja niissä onäänimerkin lisäksi valomerkki kuulovammaisia varten• tuulikaappi on tarpeeksi tilava mm. pyörätuolin ja lastenvaunujen kanssa kulkemiseenRakennuksen kartoitus aloitetaan lähimmiltä julkisenliikenteen pysäkeiltä tai julkisen liikenteen yhteyksienpuuttuessa pysäköintialueelta tai muusta tarkoituksenmukaisesta saapumispaikasta. Lähimmät pysäkitja kulkureitit piha-alueelle kartoitetaan lomakkeidenohjaamassa järjestyksessä. Pihan kartoituksesta ks.3.4.4 Piha-alueet.Jos kulkureitti sisäänkäynnille kulkee sisätiloissa(esimerkiksi pysäköintihallista sisääntuloaulaan), kartoituksessakäytetään sisätiloihin soveltuvia kartoituslomakkeita.Sisäänkäynnin hahmotettavuusKartoituksessa havainnoidaan hahmottuuko sisäänkäyntirakennuksen julkisivusta. Näkövammaisen henkilönon hankala löytää sisäänkäyntiovi sileästä julkisivusta,jossa ovi on seinän tasossa. Kokonaan lasisestajulkisivusta oven hahmottaminen on erittäin hankalaa.Löytämistä helpottaa syvennykseen sijoitettu ovi jasisäänkäynnin yläpuolinen katos. Nämä myös suojaavatsisäänkäyntiä sateelta. Sisäänkäynnin löytämistähelpottaa myös oven erottuminen kontrastivärisenäja sisäänkäynnin korostaminen valaistuksen avulla.Sisäänkäynnin suositeltava valaistusvoimakkuus raken-nuksen ulkopuolella on 50–200 lx riippuen ympäröivästäulkovalaistustasosta. Mitä korkeampi on ympäröiväulkovalaistustaso, sitä korkeampi tulee sisäänkäynninvalaistusvoimakkuuden olla. Tärkeintä on, että sisäänkäyntierottuu muusta rakennuksesta.Sisäänkäynnin tulee olla itsenäisesti käytettävissä.Kukaan ei saisi sisään päästäkseen olla riippuvainenulkopuolisesta avusta tai joutua käyttämään vaihtoehtoistasisäänkäyntiä. Sisäänkäynnistä on pystyttäväkulkemaan ilman ulkopuolista, esimerkiksi toimipaikanhenkilökunnan tarjoamaa apua. Tämä ei kuitenkaanaina ole mahdollista vanhoissa rakennuksissa (historiallisetrakennukset, suojellut rakennukset jne.), joissahyväksytään kiertävä reitti, jos pääsisäänkäyntiä ei voidamuuttaa esteettömäksi.OpastusPysäköintipaikalta tai kadulta tulee olla selkeä opastuspääsisäänkäynnille. Kartoituksessa kirjataan ylös, jossisäänkäynti on merkitty erillisellä opasteella tai esim.rakennuksen nimi on nähtävillä. Sisäänkäynti voi ollaopastettu myös ääniopasteella (ks. kohta 3.3 Opastus).Hyvä opastus on tärkeää erityisesti suurissa, useitatiloja sisältävissä rakennuksissa. Sisäänkäynnin välit-65

OSA C SUORITUSOHJEtömässä läheisyydessä tulee olla opastaulu rakennuksessasijaitsevista toiminnoista helposti havaittavassaja esteettömässä paikassa. Joissakin kohteissa voi ollalisäksi kohokartta tai tunnusteltava pienoismalli rakennuksestaja kulkureiteistä tai tarjolla voi olla mukaanotettava kartta.Korkeus- ja tasoerot sisäänkäynninyhteydessäJos maanpinnan ja sisäänkäynnin lattian välillä ontasoero, sisäänkäynnissä tulee portaiden lisäksi ollaasianmukaisesti suunniteltu luiska (ks. kohdat 3.6.3Portaat ja 3.6.4 Luiska). Luiskan tulee aina johtaamaanpinnan tasosta sisäänkäyntitasanteelle – ei koskaansuoraan ovelle (ks. kuva 53). Kartoituksessa tuleemyös huomioida aukeaako ulko-ovi mahdollisesti luiskankäyttäjän esteeksi.Luiska on yleensä nouseva, mutta se voi johtaamyös alaspäin maanpinnan tasosta sisäänkäyntitasolle.Tasoero saa olla enintään metrin suuruinen, jotteiluiska muodostuisi kohtuuttoman pitkäksi.Sisäänkäynnin ulkoluiskan tulee olla puhdas ja kuiva,tämä onnistuu esimerkiksi kattamalla tai lämmittämällä.Luminen, jäinen tai märkä luiska on liukas ja vaarallinen.Sisäänkäynnin edustaSisäänkäynnin edessä tarvitaan vapaata tilaa halkaisijaltaanvähintään 1800 mm:n suuruinen ympyrä,oven avaamiseen tarvittavan tilan lisäksi (ks. kuva 53).Tilassa tulee mahtua kääntymään ulkokäyttöön tarkoitetullapyörätuolilla ja avaamaan sekä sulkemaanovi pyörätuolista käsin. Jos oven edessä on korotettusisäänkäyntitasanne, sinne tulee johtaa asianmukaisetportaat ja luiska.Sisäänkäynnin edessä, katoksen alla on hyvä ollapenkki, jolla voi esimerkiksi odottaa saapuvaa kuljetusta.Penkin tulee sijaita kulkuväylän ulkopuolella niin,ettei se aiheuta törmäysvaaraa. Myös polkupyörätelineidentulee sijaita kulkuväylän ulkopuolella. Polkupyörätelineensijainnin tulee lisäksi olla merkittynä kulkuväylänpintaan materiaali- ja tummuuskontrastilla.3003004802000aa oven avauspainikeKuva 53. Sisäänkäynnin edustalla tarvitaanriittävästi vapaata tilaa. (Kuva: RTS/2)Ulko-oviKs. kohta 3.6.2 Ovi.300 9600 / 5 % eli 1:20 3006000 / 8 % eli 1:12,51800aluiskan ja seinänvälissä tarvittaessarako, esimerkiksikorjausrakentamisessakosteusteknisistä syistäJos sisäänkäynnin ovella on ritilä (jalkasäleikkö), tarkastetaanpysyykö se hyvin paikoillaan ja onko se samassatasossa sisäänkäyntitasanteen kanssa. Rakojen enimmäisleveyssaa olla 5 mm.Oven aukipitolaitteista maahan kiinnitetty tappi eiole käyttökelpoinen ratkaisu, sillä siihen ulottuminen onliikkumisesteisille henkilöille hankalaa tai mahdotonta5066

OSA C SUORITUSOHJEja lisäksi se aiheuttaa kompastumisvaaran erityisestinäkövammaisille henkilöille. Yksinkertainen ratkaisu onlähellä oven painikkeen korkeutta oleva haka, jonka saakiinni viereisessä seinässä olevaan renkaaseen.TuulikaappiTuulikaapin idea on, että vain yhdet ovet ovat aukikerrallaan. Ongelmana tässä voi olla ns. kahden ovenloukkuun jääminen, jos tuulikaapissa ei ole tarpeeksitilaa ja toinen tai molemmat ovet avautuvat tuulikaappiin.Tässä tapauksessa tarvitaan tuulikaapin syvyyden(1500 mm) lisäksi 900 mm eli oven avaamiseen tarvittavatila.Tuulikaapissa ei pidä käyttää paksua, pehmeäämattoa, joka vaikeuttaa liikkumista pyörällisten apuvälineidenkanssa. Mikäli käytetään ritilää, se ei saa ollaliukas. Rakojen enimmäisleveys on 5 mm.Tuulikaappi on valaistava hyvin suuresta valaistuserostaaiheutuvan häikäisyn estämiseksi siirryttäessäsisätiloista päivänvaloon tai päinvastoin. Jos ulkona onvoimakas päivänvalo ja sisällä hämärää, hidas valaistuseroihinsopeutuminen saattaa aiheuttaa tapaturmavaaranerityisesti heikkonäköisille henkilöille. Valaistustatulisi voida säätää tai sen tulisi säätyä automaattisestiulkotilojen valoisuuden mukaan.puheyhteys voi korvata äänimerkin. Tällöin tarvitaankuitenkin aina myös valomerkki.Vaihtoehtoinen sisäänkäyntiJos pääsisäänkäynti ei ole esteetön eikä sitä ole mahdollistakorjata esteettömäksi, on tarjottava vaihtoehtoinenesteetön sisäänkäynti. Vaihtoehtoisen sisäänkäynnintulee sijaita mahdollisimman lähellä pääsisäänkäyntiäja johtaa samaan sisäänkäyntiaulaan.Kulkuyhteyden pääsisäänkäynniltä vaihtoehtoisellesisäänkäynnille tulee olla opastettu.Opastus tulee järjestää tarvittaessa myös pysäköintialueelta.Vaihtoehtoisen sisäänkäynnin tulee ollaavoinna samaan aikaan kuin pääsisäänkäynti tai ovellatulee olla kutsupainike.VarusteetKartoituksessa mitataan ovatko kaikki sisäänkäynninyhteydessä olevat ovikellot, koodilukot ja kulunvalvontapäätteetkaikkien ulottuvilla. Varusteiden tulisi sijaitasekä pyörätuolin käyttäjien, lyhytkasvuisten henkilöidenettä täysikasvuisten kävelevien henkilöiden kannaltasopivalla korkeudella: 850 mm maasta ja korkeintaan400 mm:n etäisyydellä nurkasta sekä aina oven avautumispuolellaniin, ettei avautuva ovi aiheuta törmäysvaaraa.Korkeus ja etäisyys seinästä mitataan painikkeen,painonapin tai esim. kulunvalvontapäätteen lukualueenkeskikohdasta.Ovikelloissa, ovipuhelimissa ja kulunvalvontalaitteissatulee olla sekä valo- että äänimerkki kuulo- janäkövammaisia henkilöitä varten. Ovipuhelimessa67

OSA C SUORITUSOHJE3.6 Liikkuminen ja toimiminen sisätiloissa3.6.1 KäytäväEsteetön kulkureitti rakennuksen sisällä on• yhtenäinen ja katkeamaton• selkeästi opastettu• helposti hahmotettava (esim. ovet ja käytävät erottuvat tummuuskontrastina seinistä)• tarpeeksi leveä eikä käytävällä ole irrallisia tai kiinteitä esteitä• valaistu tasaisesti ja häikäisemättömästi ja valaistus ohjaa liikkumista• varustettu tarvittaessa levähdysmahdollisuudella (pitkät käytävät)Sisätiloissa kartoitetaan käyttäjien kannalta oleellisetkulkureitit. On tärkeää, että koko kulkureitti ja senesteettömyys kartoitetaan. Reittien katkeamattomuusja yhtenäinen opastus ovat sujuvan liikkumisen kannaltaolennaisia asioita.MitoitusKäytävän pintamateriaalin tulee olla kova, tasainen jaluistamaton. Toisiinsa liittyvien materiaalien välisen kitkantulee olla sama, ettei pinnalta toiselle siirryttäessäkompastu tai liukastu.Kulkuväylien tulee olla riittävän leveitä ja kalusteidenlähelle täytyy päästä myös apuvälineillä. Sijainninja käytön mukaan kulkuväylän vaadittava vapaa leveyson 1200–1800 mm. 1800 mm:n leveys mahdollistaakahden pyörätuolin kohtaamisen käytävällä.Kartoituksessa kiinnitetään huomiota kulkuväylänvapaata leveyttä rajoittaviin esteisiin. Kiinteillä esteillätarkoitetaan vapaata leveyttä rajoittavia kiinteitä rakenteellisiaelementtejä (pylväät, pilarit, käytävälle avautuvatovet jne.). Lisätietoihin kirjataan myös käytävilläolevat irralliset esteet, esim. pyörällisten apuvälineidenkanssa kulkemista haittaavat pehmeät käytävämatot.Kulkuväylän vapaan korkeuden tulee sisätiloissa ollavähintään 2200 mm. Näkövammainen henkilö voi valkoisenkeppinsä avulla havaita esteet, jotka ulottuvatalas asti. Sen sijaan sivulta tai ylhäältä kulkuväylälleulottuvat esteet ovat vaarallisia. Jos esteitä ei voidapoistaa, niihin törmääminen estetään suojakaiteidentai kalusteiden avulla.Kalusteet ja varusteetPitkillä käytävillä tulee tarvittaessa olla levähdyspaikkoja.Levähdyspaikkojen tulee olla käytävän sivussa jakalusteiden tulee erottua ympäristöstään kontrastivärienavulla. Tarjolla tulisi olla erikorkuisia istuimia (ks.3.6.7 Kalusteet). Lisäksi yhtenäisillä tukikaiteilla (korkeus900 mm) voidaan helpottaa liikkumista pitkilläkäytävillä.Valaistus ja kontrastitKäytävän valaistuksen tulee olla tasainen ja häikäisemätön.Häikäisyä voi aiheutua ulkoa tulevasta kirkkaastaauringon valosta, väärin suunnatuista valaisimista taikiiltokuvastumista lattia- tai seinäpinnoilla.Käytävän hahmotettavuutta parantavat lattiamateriaalinja ovien erottuminen kontrastivärisinä seinäpinnasta.Liikkumista helpottavat myös opastavan pintamateriaalintai kuvion käyttäminen lattiassa sekä yhtenäinenvalaisinrivi katossa, jonka ohjaavaa vaikutustaheikkonäköiset henkilöt voivat hyödyntää (ks. kuvat 25ja 26). Käytävän pintamateriaalissa ei saa olla häiritseväätai voimakasta kuviointia. Esimerkiksi voimakasvaakasuora raidoitus voi erehdyttävästi vaikuttaa portailta(ks. kohta 3.3.5 Opastavat materiaalit)68

OSA C SUORITUSOHJE3.6.2 OviEsteetön ovi on• helposti hahmotettavissa• itsenäisesti avattavissa ja suljettavissa• tarpeeksi leveä• kynnyksetön tai kynnys on matala ja helposti ylitettäväOvi on helposti hahmotettavissa, kun se erottuu tummuuskontrastinaympäristöstä. Lisäksi oven vetimen taiavauspainikkeen tulisi erottua ovilevystä.Kartoituksessa mitataan oven vapaa kulkuaukkoja kynnyksen korkeus sekä kirjataan ylös oven tyyppi.Lisäksi huomioidaan oven hahmotettavuus ympäristöstä.Havaittavuutta parantavat tummuuskontrastit jaesimerkiksi kohdevalaistus.MitoitusOven välittömässä läheisyydessä tarvitaan vapaatatilaa vähintään halkaisijaltaan 1500 mm:n kokoinenpyörähdysympyrä, oven avaamiseen tarvittavan tilanlisäksi (ks. kuva 53).Oven vapaan kulkuaukon tulee olla vähintään 850mm. Mitatessa oven vapaan kulkuaukon leveyttä, tuleeottaa huomioon oven todellinen aukeamiskulma sekäkulkuaukkoa mahdollisesti pienentävät vetimet, rakenteetja kiinteät kalusteet (ks. kuvat 54).Kynnyksen tulee olla enintään 20 mm korkea. Kartoituksessahuomioidaan myös onko kynnys yksinkertainenvai koostuuko se useammasta noususta, jolloinse on vaikeampi ylittää. Porrastetun kynnyksen korkeuson porrastusten yhteenlaskettu korkeus. Jos kynnykseenon asennettu jälkeenpäin kynnysluiska (ks. kuva55), tarkastetaan, ettei kynnysluiska ole liian jyrkkä(kaltevuus yli 8 %) tai painunut käytössä. Kynnyksenkorkeuden mittaamisessa kannattaa käyttää apuna kaltevuusmittaa,joka asetetaan vaakatasoon kynnyksenpäälle. Tämä helpottaa lukeman ottamista mittanauhasta(ks. kuva 57).Oven tyyppiKäsin eli manuaalisesti avattavan oven vieressä, aukeamispuolellatarvitaan vähintään 400 mm vapaata tilaa,jotta oven saa auki myös pyörätuolista käsin. Oven painikkeen/vetimentulee olla kaikille sopivalla korkeudella,850–1100 mm maasta.Oven lukkoa on voitava käyttää yhdellä kädellä.Oven avaamiseen tarvittava voima ei saa ylittää 10Newtonia, mikä vastaa noin yhtä kilogrammaa (10N ≈ 1 kg). Oven avaaminen on hankalaa liikkumisesteisillehenkilöille, jos toisella kädellä on käännettäväavainta ja samanaikaisesti toisella kädellä painettavaoven painiketta. Oven suositeltava vedintyyppi on pystysuuntainenlankavedin, josta saa otteen useammastakohdasta ja vedintä käytettäessä rannetta ei tarvitsekiertää. Oven vetimenä ei tule käyttää pyöreää nuppia.Vetimissä ja painikkeissa ei saa käyttää nikkeliä, kumiatai keinokumia, sillä ne aiheuttavat kontaktiallergiaa.Yhteentörmäysvaaran takia ovien on hyvä aueta, mikälimahdollista, vilkkaammin liikennöidystä tilasta vähemmänliikennöityyn (poikkeuksena pienet tilat, kuten wctila,varasto jne.).Automaattiset liukuovet ovat helppokäyttöisimmät,eivätkä aiheuta törmäysvaaraa, kuten kääntöovet.69

OSA C SUORITUSOHJEAutomaattisen kääntöoven on ehdittävä aueta kokonaanennen kuin sen kohdalle tullaan, jottei aiheutuisitörmäysvaaraa. Kääntöoven edessä tarvittava turvaetäisyystulee lisäksi olla merkittynä kulkuväylän pintaan.Sähköisesti avautuva ovi aukeaa tutkan avulla.Tutkan tulee olla suunnattu siten, että se reagoi myöslyhytkasvuisiin henkilöihin ja lapsiin.Sähköisesti avattava ovi aukeaa avauspainikkeella,joka avaa ja sulkee oven ilman että sitä tarvitsee käsintyöntää tai vetää. Oven avauslaite/-painike (kyynärpainike)voi sijaita ovessa tai sen välittömässä läheisyydessä.Painikkeen tulisi sijaita sekä pyörätuolin käyttäjien,lyhytkasvuisten henkilöiden että täysikasvuistenkävelevien henkilöiden kannalta sopivalla korkeudella850 mm maasta ja korkeintaan 400 mm:n etäisyydellänurkasta sekä aina oven avautumispuolella niin, etteiavautuva ovi aiheuta törmäysvaaraa. Lisäksi painikkeentulee sijaita tarpeeksi lähellä ovea ja oven tulee pysyäauki vähintään 25 sekuntia, jotta ovesta ehtii kulkemaansisään hitaammallakin vauhdilla.Pyöröovet ovat hankalia liikkumisesteisille ja näkövammaisillehenkilöille. Pyöröoven yhteydessä tuleeaina olla myös vaihtoehtoinen, esteetön ovi.Jos oven tyyppinä on lasiovi, jota ei ole jaettu puitteillaruuduiksi, sen tulee olla merkitty kontrastimerkinnöin(1400–1600 mm:n ja lisäksi lapsia varten 1000mm:n korkeudelle lattiasta) lasipinnan havaitsemisenhelpottamiseksi. Kontrastimerkinnän tulee olla riittävänselkeä (ks. kuva 56). Lisäksi lasioven alareunassatulee olla vähintään 300 mm:n korkuinen potkulevy, jokasuojaa ovea ja auttaa oven hahmottamisessa.Kuva 54. Oven vapaan kulkuaukon mittaamisessa tulee ottaa huomioon todellinen vapaa tilaja oven aukeamiskulma. (Kuvat: NK)70

OSA C SUORITUSOHJEKuva 55. Sisäänkäynti voidaan korjataesteettömäksi luiskaamalla korkea kynnys.Kynnysluiskan tulee olla tukeva ja tarpeeksiloiva. (Kuva: AR)Kuva 56. Tarramerkintä toimii selkeänäkontrastimerkintä lasiseinässä ja ovessa.(Svenska Handelshögskolan, Helsinki. Kuva: AR)Kuva 57. Kynnyksen korkeuden mittaaminensujuu helposti kaltevuusmitan avulla. (Kuva: AR)71

OSA C SUORITUSOHJE3.6.3 PortaatEsteettömät portaat• ovat helppokulkuiset ja turvalliset• on varustettu molemminpuolisilla käsijohteilla• hahmottuvat selkeästi (askelmissa kontrastiraidat)• portaiden yhteydessä on aina myös hissi tai loiva luiskaPortaan helppokäyttöisyyteen vaikuttaa porrastyyppi,portaan askelman nousu ja etenemä sekä syöksyjen javastaavasti välitasanteiden määrä ja mitoitus. Helppokulkuisinja turvallisin on suoravartinen ja tarvittaessavälitasanteella varustettu porras (ks. kuva 58). Porrastyyppinäei tule käyttää kääntyvää porrasta tai kierreporrasta(ks. kuva 59). Kierreporras on erittäin hankalaerityisesti silloin, kun henkilö voi käyttää vain toistakättään. Lisäksi kierreportaan jyrkkä sisäreuna aiheuttaahelposti putoamistapaturman. Keppi tai kainalosauvaluiskahtaa helposti alas portaan kapealta reunalta.Portaiden tulee sijaita mieluiten kulkuväylän reunassa,ei vastapäätä ovea tai hissin ovea. Jos portaatsijaitsevat vastapäätä ovea, etäisyyden oveen on oltavavähintään 2000 mm. Tarvittaessa kulku portaikkoontulee estää suojakaiteella tai -portilla.MitoitusHelppokulkuisen portaan mitoitus on: 2 x nousu + etenemä= 630 mm. Porrasaskelman nousu saa olla korkeintaan160 mm ja etenemä vähintään 300 mm. Porrasaskelmannousu (korkeus) ja etenemä (syvyys) (ks.kuva 60) mitataan vähintään kolmesta porrasaskelmastaportaiden keskeltä. Lisäksi mitataan portaiden ylin jaalin askelma, jotta saadaan selville pysyykö askelrytmitasaisena läpi portaiden.Ulkoportaat joudutaan aina sovittamaan maastoon,ja maaston muodoista johtuen portaan alimmanja ylimmän askelman nousu voi vaihdella. Sisätiloihinasennettavan valmisportaan asennustoleranssi voimyös vaihdella, vaikka sen tulisi olla kerrosvälillä enin-tään 7 mm ja sen tulisi sijaita alimmassa nousussa.Mikäli kyseessä on kierreporras, etenemä mitataan600 mm:n etäisyydeltä askelman kapeasta päädystä(kun portaan leveys ≤ 1200 mm) ja 900 mm:n etäisyydeltä(kun portaan leveys ≥ 1200 mm).Porrasaskelmien lukumäärä on nousujen yhteenlaskettulukumäärä. Välitasanne on suositeltava 10–15askelman välein.Kartoituksessa katsotaan lisäksi onko portaissa käytettyavoaskelmia tai askelmissa ulkonevaa reunaa (ks.kuva 60). Niitä ei tulisi käyttää, koska ne voivat aiheuttaakompastumisvaaran. Porrasaskelmien reunan onlisäksi oltava suorassa kulmassa kulkusuuntaan nähden.Portaan etenemien etureunassa tulee olla kontrastiraita,joka muodostaa tummuuskontrastin askelmanetenemän värin kanssa (ks. kuva 61). Kontrastiraitanavoidaan käyttää esimerkiksi liukuestenauhaa. Tummakontrastiraita erottuu paremmin vaaleista askelmistakuin vaalea tummista. Kontrastiraita tulee olla jokaisenaskelman kohdalla. Lisäksi porrasaskelmien profiilinmerkitseminen seinään voi auttaa portaiden hahmottamisessa.Portaiden tulee olla varustettu asianmukaisillakäsijohteilla. Käsijohde antaa tukea liikkumisesteisilleja lisäksi opastusta näkövammaisille henkilöille mikälise on toteutettu oikein (ks. kohta 3.6.5 Käsijohteet portaissaja luiskissa).Kartoituksessa huomioidaan myös mahdollinenportaiden alle joutumisvaara. Portaan alle joutuminenja päänlyöntivaara tulee estää esim. suojarakenteiden,kalusteiden tai viherkasvien avulla niin, että vapaa korkeusportaan alla on vähintään 2200 mm (ks. kuva 63).72

OSA C SUORITUSOHJEValaistusPortaiden tulee olla tasaisesti ja hyvin valaistut. Suositeltavavalaistusvoimakkuus on 300 luksia (portaanalkamis- ja päättymiskohdassa 500 luksia). Pimennettävissätiloissa, kuten auditorioissa ja elokuvateattereissa,porrasaskelmat tulee valaista havaitsemisenhelpottamiseksi. Joskus portaan viereen pystypintaanupotetut porrasvalot ovat toimiva ratkaisu. Uusi valaisintekniikkamahdollistaa myös askelman reunankorostamisen jatkuvalla valonauhalla (ks. kuva 62).Portaita täydentämään tarvitaan aina myös täysinesteetön tasonvaihtojärjestelmä, pienissä tasoeroissayleensä luiska ja yli metrin korkuisissa esimerkiksi tasonostintai hissi. Vaihtoehtoinen reitti, esim. kulku hissille,ei saa olla tarpeettoman pitkä. Tarvittaessa reittitulee opastaa selkeästi kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla(ISA tunnus).73

Kuva 58. Suoravartinen porras (vas.) javälitasanteella kääntyvä suoravartinenporras. (Kuva: NK)Kuva 59. Kääntyvä porras. (Kuva: NK)Kuva 60. Portaan nousun ja etenemänmittaaminen. Kuvaan on piirrettymyös askelman ulkoneva etureuna,joka voi aiheuttaa kompastumisvaaran.(Kuva: NK)74

OSA C SUORITUSOHJEKuva 61. Kontrastiraita porrasaskelmanreunassa auttaa portaidenhahmottamisessa. Käsijohde onyhtenäinen ja jatkuu välitasanteella.(Valkea talo, Helsinki. Kuva: JS)Kuva 62. Auditorion porrasaskelmat onvalaistu niin, että ne erottuvat myös salinollessa pimennetty. (Näkövammaistenpalvelu- ja toimintakeskus Iiris, Helsinki.Kuva: JH)Kuva 63. Kekseliäs idea estäätörmääminen portaisiin on sijoittaaportaiden alle flyygeli. Flyygeli ei tosinestä portaan alle joutumistasivusuunnasta, mutta idea on hyvä.(Svenska Handelshögskolan, Helsinki.Kuva: AR)75

OSA C SUORITUSOHJE3.6.4 LuiskaEsteetön luiska• on tarpeeksi loiva (5–8 %)• on pinnaltaan kova, tasainen ja luistamaton• on varustettu molemminpuolisilla käsijohteilla• luiskan yhteydessä on aina myös helppokulkuiset portaatLuiska on aina kulkuväylän osa ja johtaa tasanteeltatasanteelle (ks. kuva 37). Luiskaa ei koskaan sijoitetalähtemään suoraan ovelta, ilman tasannetta. Luiskanon myös lähdettävä tasanteelta ja päätyttävä tasanteelleilman pientäkään tasoeroa. Jo muutaman sentin”kynnys” kulkusuunnassa luiskan ja tasanteen välillävoi estää itsenäisen kulkemisen luiskaa pitkin.Mitoitus ja muotoLuiskan on oltava kulkusuuntaan nähden suora. Kaarevaaluiskaa on erittäin hankala kulkea pyörätuolilla.Luiskassa ei saa olla sivukaltevuutta, sillä myös se tekeeohjaamisen hankalaksi. Ulkotilan luiskassa voidaan kuitenkinhyväksyä enintään 2 %:n sivukaltevuus kuivatuksenmahdollistamiseksi. Jos luiska kääntyy, tarvitaankäännöskohdissa vaakasuora välitasanne.Luiskan alkamis- ja päättymiskohdassa tulee ottaahuomioon mahdollinen pyörätuolilla kääntymiseen jaoven avaamiseen tarvittava tila tasanteella. Tilaa onoltava niin paljon, ettei putoamisvaaraa synny (halkaisijaltaanvähintään 1500 mm:n suuruinen ympyrä).Yksikaistaisen luiskan vähimmäisleveys on 900 mm.Käsikäyttöisellä pyörätuolilla liikuttaessa on tällöinmahdollista pitää molemmin käsin kiinni johteista.Yksikaistainen luiska ei saa olla kovin pitkä, enintään6 m. Luiskan tulee näkyä kokonaan sen alkupäästä,koska kohtaaminen näin kapealla luiskalla on mahdotonta.Mikäli yksikaistainen 900 mm leveä luiska kään-tyy välitasanteen kohdalla, tasannetta väljennetäänsiten, että pyörätuolilla mahtuu kääntymään. Vapaankääntymistilan viistetyllä tasanteella tulee olla suuruudeltaanvähintään 1150x1150 mm.Luiskan kaltevuus mitataan kaltevuusmittarilla senjyrkimmästä kohdasta, tarvittaessa useammasta kohdasta.Luiskan suositeltava pituuskaltevuus on 5 % tailoivempi ja maksimipituuskaltevuus on 8 %. Pitkissäluiskissa, joiden pituuskaltevuus on yli 5 %, tarvitaan 6metrin välein vähintään kahden metrin pituinen välitasanne,jonka pituuskaltevuus on enintään 2 %.Silloin kun luiska ei rajoitu seinään tai ulkona olevaluiska ei ole ympäröivän maaston tasolla tai rajoituseinään, luiskassa tulee olla vähintään 50 mm:n korkuinensuojareunus (ks. kuva 37). Suojareuna estää mm.pyörätuolin tai lastenvaunujen pyörien luiskahtamisenreunan yli.Luiskaa kartoitettaessa on kiinnitettävä huomioitamyös luiskan materiaaliin. Luiskan tulee olla kovaja tasainen eikä se saa olla märkänäkään liukas. Josmateriaalina on käytetty metalliverkkoa, rakojen leveyssaa olla enintään 5 mm, ettei esim. valkoisen kepin taikävelysauvan pää taikka pyörätuolin etupyörä luiskahdarakoon.ValaistusLuiskan tulee olla tasaisesti ja hyvin valaistu. Suositeltavavalaistusvoimakkuus on 300 luksia (luiskan alka-76

OSA C SUORITUSOHJEmis- ja päättymiskohdassa 500 luksia). Lisäksi luiskantulee erottua tummuuskontrastina kulkuväylän pintamateriaalista.3.6.5 Käsijohteet portaissa ja luiskissaPortaiden, luiskien ja muiden tasoerojen yhteydessätarkastetaan, että niissä on tarkoituksenmukaiset käsijohteettai kaiteet. Tarkoituksenmukaisella tarkoitetaan,että kaide tai käsijohde toimii käyttötarkoituksessaanja on turvallinen. Käsijohteen on oltava yhtenäinen jakatkeamaton myös portaiden ja luiskien välitasanteidenkohdalla.Käsijohteiden tulee olla portaan molemmilla puolillaja mieluiten kahdella eri korkeudella (900 mm ja 700mm). Alempi käsijohde on tarkoitettu lapsille ja lyhytkasvuisillehenkilöille. Käsijohteen korkeus/korkeudet mitataanportaan askelman etureunan kohdalta käsijohteenyläreunaan (ks. kuva 64). Lisäksi arvioidaan erottuukokäsijohde tummuuskontrastina ympäristöstä.Käsijohteen on oltava muodoltaan sellainen, ettäsiitä saa sormet kunnolla ympäri ja tukevan otteen. Seei saa olla liian paksu, liian ohut tai teräväsärmäinen.Suositeltava käsijohteen läpileikkauksen muoto onpyöreä, soikea tai pyöristetty suorakaide. Käsijohteenetäisyyden seinästä tulee olla vähintään 45 mm. Käsijohteenkiinnitys tulee toteuttaa siten, ettei kiinnitysrakenneestä käden liu’uttamista pitkin johdetta (ks.kuva 65).Kartoituksessa huomioidaan myös, etteivät välitasanteellemahdollisesti sijoitetut kalusteet tai viherkasvitestä käden liu’uttamista yhtenäisesti pitkin johdetta.Käsijohteen tulee ulottua 300 mm yli portaan tailuiskan alkamis- ja päättymiskohdan, jotta portaan jaluiskan turvallinen käyttö on mahdollista. Liian aikaisin,ennen tasannetta loppuva käsijohde aiheuttaa vaaratilanteenesimerkiksi näkövammaiselle henkilölle, koskakäsijohde kertoo käyttäjälle portaan päättymiskohdan.Käsijohteiden päiden tulee olla pyöristettyjä tai taivutettujaalaspäin, ettei käsijohde aiheuta takertumistaikiinnijuuttumisvaaraa. Käsijohteen pintamateriaalinaei pidä käyttää nikkeliä, kumia tai keinokumia niidenaiheuttaman kontaktiallergian takia. Käsijohteissavoidaan hyödyntää myös tuntokontrastia. Esimerkiksikerrosnumero voi olla merkittynä kohokuvioin tai pistemerkinnöinkäsijohteen pintaan, jolloin informaatio onhelposti luettavissa sormenpäillä (ks. kuva 66).Lisäksi esimerkiksi metrin ennen käsijohteen loppumistamuuttuva käsijohteen pintamateriaali auttaaennakoimaan portaikon päättymistä.77

OSA C SUORITUSOHJEKuva 64. Käsijohteen korkeus mitataan portaanaskelman etureunan kohdalta käsijohteen yläreunaan.(Kuva: NK)Kuva 65. Käsijohteen pyöreä muoto,riittävä etäisyys seinästä ja kiinnitys alhaaltamahdollistavat käden liu’uttamisen pitkinjohdetta. (Kuva: SuRaKu)Kuva 66. Käsijohteen pintaan pistekirjoituksellaja kohonumeroilla merkityn kerrosnumeronvoi lukea sormin. (Augsburg, Saksa. Kuva: AR)78

OSA C SUORITUSOHJE3.6.6 HissiEsteetön hissi• on helposti löydettävissä• on tarpeeksi tilava• on helppokäyttöinen ja turvallinen• painikkeet erottuvat selkeästi ja sijaitsevat kahdella korkeudella (vaaka- ja pystyrivissä)• hälytys on mahdollista tehdä myös tekstiviestilläHissin tulee sijaita helposti löydettävässä paikassa jahissin sijainnin tulee olla tarvittaessa opastettu. Hissinoven tulee erottua tummuuskontrastina ympäröivästäseinästä (ks. kuva 67). Hissin löytymistä voidaan helpottaamyös äänimajakan avulla.Hissin saapumisesta kerrostasanteelle ilmoitetaanvalonuolien ja äänimerkin avulla. Äänimerkistä onvoitava päätellä hissin kulkusuunta. Näkövammaisillehenkilöille paras on ääneen perustuva kerrosilmoitusjärjestelmä(puhesyntetisaattori), joka kertoo hissinkulkusuunnan, valitun kerroksen ja ilmoittaa hissinsaapumisesta valittuun kerrokseen.Kerrosopasteen hissin ulkopuolella tulee olla riittävänsuuri ja erottua kontrastein taustasta. Kerrosopastetarvitaan myös portaiden kerrostasanteiden yhteydessä.Vaihtoehtoinen tapa merkitä kerrostason numeroerityisesti näkövammaisia henkilöitä varten on kohoopasteoviaukon yhteydessä kerrostasanteella. Kerroksennumero kiinnitetään hissin oven pieleen. Kun seon suorassa kulmassa ovien kanssa, se on mahdollistaniiden auki ollessa lukea oviaukossa seisten ja myösnähdä hissikorista.MitoitusHissin edessä, ovien välittömässä läheisyydessä tuleeolla tilaa pyörätuolin kääntämiseen ympyrä, jonkahalkaisija on vähintään 1500 mm. Liikkumisesteisillehenkilöille soveltuvan henkilöhissin, 8 hengen standardihissin,korin vähimmäismitat ovat: syvyys 1400 mmja leveys 1100 mm. Oviaukon vapaa leveys on tässätapauksessa 900 mm. Jos hissin oven leveys on vain850 mm, otetaan huomioon, että ovesta on voitavaajaa kohtisuoraan. Läpikulkuhissi (automaattiovetmolemmilla lyhyillä sivuilla) on toimiva ratkaisu, koskahissikorissa ei tarvitse kääntyä apuvälineiden kanssaympäri.Hissiä mitatessa tulee ottaa huomioon hissikorinmahdolliset tukikaiteet yms., jotka voivat pienentäähissin vapaata leveyttä ja syvyyttä.Hissin tulee pysähtyä samalle tasolle lattiapinnankanssa. Pysähtymistarkkuuden tulee olla ±10 mm (vanhoissarakennuksissa kuitenkin usein ±20 mm).Hissin käyttöpainikkeetKutsupainikkeella tarkoitetaan hissin ulkopuolella olevaahissin tilauspainiketta/-painikkeita ja ohjauspaneelillahissin sisällä olevia ohjauspainikkeita. Kutsupainikkeidenja ohjauspaneelin korkeus mitataan ylimmänpainikkeen mukaan.Hissin kutsupainikkeen tulee sijaita 900–1100 mm:nkorkeudella lattiasta ja vähintään 400 mm nurkasta.Ohjauspaneelin (kerrospainikkeet) tulee sijaita kahdellakorkeudella. Matala, vaakasuora painikerivi (korkeusnoin 850 mm) on toimiva lyhytkasvuisten ja pyörätuoliakäyttävien henkilöiden kannalta. Painikkeidenkäyttöä helpottaa paneelin kääntäminen ulkonemaanseinästä 45°:een kulmassa. Vaakasuoran painikerivinlisäksi hississä tulee olla pystysuora ohjauspaneeli (korkeus1300–1400 mm), jotta näkövammaisten henkilöidenon helppo valita oikea kerrospainike kumartumatta.Lisäksi näkövammaisten henkilöiden kannalta ontärkeää, että painikkeet ovat standardin 11 mukaisessa79

OSA C SUORITUSOHJEjärjestyksessä. Painikkeet sijoitetaan siten, että järjestyskerrosten mukaan alhaalta ylös on painonapeissavasemmalta oikealle ja mikäli vaakarivejä on useita,alhaalta ylös.Painikkeiden numeromerkinnän tulee aina ollakoholla ja muodostaa hyvä kontrasti taustan kanssa.Uloskäyntikerroksen painonapin tulee olla väriltäänpoikkeava, esimerkiksi vihreä, ja 5 mm enemmän kohollakuin muut painonapit. Hissin painikkeissa tai näidenvieressä tulee olla myös pistemerkinnät, joita on jo hissivalmistajillasaatavilla vakiona.Hälytyspainikkeen korkeus mitataan erikseen ja katsotaanerottuuko se muista painikkeista. Lomakkeeseenmerkitään myös välittyykö tieto hälytyksen perillemenostaäänimerkillä (puheyhteys) ja valomerkillä ja onkohälytys mahdollista tehdä tekstiviestillä. Mahdollisuustehdä hälytys tekstiviestillä on tärkeää kuulovammaisilleja kuuroille henkilöille, jotka eivät pysty käyttämäänpuheyhteyttä hälytyskeskukseen.Hissikorin on hyvä olla ikkunallinen, mikä mahdollistaanäkemisen ulos ja tarvittaessa viittomien käytön.Ikkunallinen kori auttaa myös henkilöitä, jotka kokevattäysin suljetun tilan ahdistavana.Kuva 67. Hissin ovet erottuvat selkeästi seinästä.Lisäksi matot ohjaavat oville ja kerrosmerkintäon selkeä. (Näkövammaisten palvelu- jatoimintakeskus Iiris, Helsinki. Kuva: JS)Hissin varusteetHississä tulee olla tukikaiteet (korkeus 900 mm). Mikälihississä on istuin, sen korkeuden tulee olla 500 mm.Mahdollisen peilin tulee sijaita mieluiten hissin takaseinällä(alareunan korkeus 300 mm). Tällöin esimerkiksipyörätuolin jalkatuet eivät vahingossa riko peiliä. Peiliävoi tarvittaessa käyttää apuna peruutettaessa pyörätuolillaulos kapeasta hissistä. Hissikorin tulisi kuitenkinolla niin suuri, että siinä mahtuu kääntymään ympäriapuvälineiden kanssa, jolloin hissistä ei tarvitse peruuttaaulos.ValaistusHissin edessä ja hissikorissa on oltava riittävä valaistus,jonka suositeltava voimakkuus on 200–300 lx. Valaisimeteivät saa häikäistä suoraan eivätkä heijastumallakiiltävien pintojen kautta.Kuva 68. Hissin vaakasuora ja pystysuoraohjauspaneeli mahdollistavat kerrospainikkeenpainamisen eri korkeuksilta. (Invalidiliitonesteetön toimitalo, Helsinki. Kuva: AR)8011SFS EN 81-70 Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet.Henkilö- ja tavarahenkilöhissejä koskevat erityisvaatimukset. Osa 70: hissienesteettömyys henkilöille mukaan lukien vammaiset henkilöt.

OSA C SUORITUSOHJE3.6.6.1 PyörätuolihissitPyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä taiporrashissejä, jotka soveltuvat yleensä melko pieniintasoeroihin. Pyörätuolihissi ei korvaa normaalirakenteistahissiä.PystyhissiPystyhissit kulkevat tasolta toiselle pystysuoraan javoivat olla kuilullisia tai kuiluttomia (ks. kuva 69). Pystyhisseilläon tavallisesti kaksi–kolme pysähdystasoa.Kuilu ja ovet tarvitaan aina, kun hissillä mennään välipohjanläpi. Mikäli välipohjan läpi ei mennä, eikä nostokorkeusylitä 2 metriä, kuilu ei ole pakollinen. Ovienja niiden lukkojen on oltava suljettuina aina kun hissiliikkuu.Pystyhissin kuormatason leveys on vähintään 900mm ja syvyys 1400 mm, kun kulkuaukko tai -aukot ovatlyhyellä seinällä. Mikäli kulkuaukot ovat vierekkäisilläseinillä, kuormatason koko on vähintään 1400x1400 mm.Pystyhissin nimelliskuorma on 250 kg. Sen tulisi ollakuitenkin vähintään 300 kg, jotta hissi kestäisi raskaankinpyörätuolin ja painavan matkustajan sekä mahdollisenavustajan.Enintään puolen metrin tasoerossa voidaan käyttäälattiapinnan päälle asennettavaa pystyhissiä, joka eitarvitse omaa kuilua. Tämä hissityyppi soveltuu käytettäväksiesimerkiksi puhujakorokkeen tai puhujapöntönyhteydessä.PorrashissiPorrashissiä tulisi käyttää vain väliaikaisena ratkaisuna.Porrashissi kulkee portaiden suuntaisesti eikä tarvitseomaa hissikuilua (ks. kuva 70). Se on portaan tilassajohdeputkea tai johdekiskoa pitkin kulkeva taso, jokavoidaan käytön jälkeen kääntää seinää vasten pois tieltä.Johdekisko kiinnitetään portaan ja hissin tyypistä riippuenjoko porrasaskelmiin tai seinään. Joidenkin porrashissienjohdeputkea voidaan käyttää käsijohteena.Alatasolla hissi tarvitsee tilan, jonka pituus on 1700 mmja lisäksi tarvitaan tilaa kääntymiseen pyörätuolilla.Ylätasolla tilan tarve on huomattavasti pienempi, koskahissi jää portaan päälle samaan tasoon lattian kanssaja itse tasanteella tarvitaan vapaata tilaa vain hissistäsiirtymiseen.Porrashissin osalta tulee tarkistaa, että vapaa korkeushissin kuormatason keskeltä (porraskuilun) kattoonon vähintään 2200 mm. Tällöin hissiä voi käyttää esimerkiksikainalosauvojen kanssa tasolla seisova henkilö.Kuva 69. Esteetön kulkuyhteys kerrostasenteeltatoiselle on järjestetty pystyhissillä. (Stockmann,Helsinki. Kuva: JH)Kuva 70. Tätä porrashissiä voi käyttääitsenäisesti. Kuvan hississä vapaa korkeus jääkuitenkin alle vaaditun ja törmäysvaarastavaroitetaan huomioteippauksella.(Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki. Kuva: JS)81

OSA C SUORITUSOHJE3.6.7 KalusteetKalusteiden sijoitteluKalusteiden sijoittelussa tulee huomioida kulkureittienpitäminen vapaana yllättävistä esteistä. Kalusteidentulee erottua ympäristön värityksestä tummempana taivaaleampana, jotta näkövammainen osaa väistää niitätai löytää pöydän ääreen tai istumaan penkille. Kalustettualue voi erottua myös sijaitessaan tummuuskontrastinaerottuvalla lattiamateriaalilla tai matolla (ks.kuva 71). Terävät kulmat ja väritykseltään ympäristöönsulautuvat kalusteet ovat näkövammaiselle henkilöllehankalia.IstuinTavanomainen istuinkorkeus on noin 450 mm. Normaalikorkuistenistuinten lisäksi tarvitaan erikorkuisiakalusteita erilaisia ihmisiä varten. Korkeampien istuintenistuinkorkeuden tulee olla 500–550 mm. Pyörätuolinkäyttäjäpääsee siirtymään parhaiten 500 mm:n korkuiselleistuimelle. Lapsille ja lyhytkasvuisille henkilöillesopiva istuinkorkeus on 300 mm. Istuimen sopiva syvyyson 300–400 mm. Istuinkorkeus mitataan tuolin tai penkinetureunan kohdalta.Osassa istuimia tulee olla selkänoja ja käsinojat.Istuinosan tulee olla tasainen, toisin sanoen vaakasuora,ei takakenossa. Istuimen tulee olla etureunaltaanpyöristetty, jottei se painaisi reiden takaosaa javaikeuttaisi verenkiertoa jaloissa. Istuimessa ei saa ollaedessä alhaalla vaakasuoraa poikkipuuta tai muutaumpirakennetta, joka vaikeuttaa istuimelta nousemista.Tuolin on oltava kevyt siirtää. Tuolin jalat varustetaantarvittaessa esim. huopatarroilla, jotta tuolia siirrettäessäsyntyvä ääni saadaan vaimennetuksi.Kalusteissa ei saa olla teräviä tai muutoin törmäystaimuuta vaaraa aiheuttavia osia tai rakenteita. Lisäksihuomioidaan, ettei kalusteita ole sijoitettu opasteideneteen, jolloin opasteita ei pääse lukemaan läheltä.PöytäPyörätuolin käyttäjälle sopiva pöytätason korkeus on750–800 mm. Pöydän alla tulee olla vapaata polvitilaa,jotta pyörätuolilla liikkuva henkilö pääsee pöydänääreen. Polvitilan vapaan leveyden on oltava vähintään800 mm, korkeuden vähintään 670 mm ja syvyyden600 mm. Lasten pyörätuolille mitoitettu pöydän korkeuson noin 550 mm, vapaan polvitilan korkeus 500 jasyvyys 500 mm. Polvitilaa mitatessa tulee ottaa huomioonkaikki vapaata tilaa pienentävät pöytäkalusteenrakenteet.Säilytyskalusteet, lokerot javaatenaulakotVaatekaappien ja säilytyslokeroiden tulee olla helppokäyttöisiäja pyörätuolista käsin käytettävissä. Tämä onmahdollista, kun lokeroita on sijoitettu eri korkeuksille,avausmekanismi on käytettävissä yhdellä kädellä,säilytyskalusteen edessä ei ole kiinteitä penkkejä jakalusteen sokkeli on sisäänvedetty (syvyys 150 mm jakorkeus 200 mm), jolloin pyörätuolin jalkatuki mahtuukalusteen alle. Kartoituksessa kiinnitetään huomioitamyös kaappien ja lokerikkojen numeroinnin selkeyteenja valaistukseen. Numeroiden tulee olla riittävän isojaja erottua selkeästi taustastaan sekä sijaita silmänkorkeudella. Myös lukollisten kaappien ja lokeroidenavainten numeroinnin tulee olla selkeä.Vaatetankoja ja -koukkuja on oltava eri korkeuksillaniin, että ne soveltuvat myös lapsille, lyhytkasvuisille japyörätuolia käyttäville henkilöille (korkeus 1100–1200ja 1400–1600 mm) (ks. kuva 72.). Naulakossa tulisi ollasisäänvedetty sokkeli, jotta pyörätuolilla pääsee vaatenaulakonääreen.82

OSA C SUORITUSOHJEKartoituksessa tarkastetaan mitoituksen lisäksi onkosäilytystilojen sijainti opastettu selkeästi ja sijaitsevatkonaulakot kulkuväylän sivussa tai syvennyksessä niin,etteivät ne aiheuta törmäysvaaraa. Mahdollisten avonaistenpäätyjen tulee olla suojattuja törmäysvaaranvälttämiseksi. Säilytystilan suositeltu valaistusvoimakkuuson 300 luksia.Säilytystilassa olisi hyvä olla istuin, peili ja laskutasotavaroille. Jos säilytystilassa on peili, mitataan onkopeilin alareuna riittävän matalalla, jotta pyörätuoliakäyttävä henkilö näkee itsensä peilistä.Kokovartalopeilin alareunan tulee kuitenkin ollavähintään 300 mm lattiasta, jotta peili ei säry, jos pyörätuolinjalkatuet vahingossa törmäävät siihen ja jottaheikkonäköinen henkilö ei erehdy luulemaan peiliä kulkuaukoksi.Peilin tulee olla myös riittävän korkea, jottapidemmätkin henkilöt näkevät itsensä kumartelematta(yläreunan korkeus 2000 mm).Kuva 71. Istuimet on sijoitettu kulkureitinsivuun ja alue sekä istuimet erottuvattummuuskontrastina.(Kaisaniemen metroasema, Helsinki. Kuva: JH)Kuva 72. Kahdelle korkeudelle asennettuvaatenaulakko on toimiva ratkaisu.(Invalidiliiton esteetön toimitalo,Helsinki. Kuva: TP)83

OSA C SUORITUSOHJE3.7. Tilat3.7.1 AsiointitilaTilasta tai huoneesta kartoitetaanaina seuraavat perusasiat:• opastus tilaan• sisäänkäynti tilaan (ovi ja kynnys)• vapaa tila ja liikkumisen ja toimimisen sujuvuus• kalusteet ja varusteet• valaistus ja kontrastit• akustiikka ja äänensiirtojärjestelmätYleisten tilojen ja rakennusten tulee olla kaikkien saavutettavissa.Pääsääntöisesti rakennukseen kaikkiintiloihin tulee olla esteetön pääsy.Tilaan tulee olla opastus heti pääsisäänkäynnillä taimuusta tarkoituksen mukaisesta paikasta ja tarvittaessakulkureitillä aina kulkusuuntaa valittaessa. Huonekohtaistenopasteiden oikea sijoitustapa on seinällä, ovenavautumispuolella, silmänkorkeudella. Tällöin opastettavoi lukea läheltä ilman aukeavan oven aiheuttamaatörmäysvaaraa.Sisäänkäynnin tilaan tai huoneeseen tulee olla itsenäisestikäytettävissä. Oven vapaan leveyden tulee ollavähintään 850 mm ja kynnyksen korkeintaan 20 mmkorkea.Tilassa tulee olla tarpeeksi vapaata tilaa ja riittävänleveät kulkuväylät. Lattiamateriaalin tulee olla kova,tasainen ja luistamaton. Kalusteiden ja varusteidentulee erottua tummuuskontrastina ympäristöstä.Valaistuksen on oltava tasainen ja häikäisemätön jatarvittaessa säädettävissä, esim. ikkunoiden on oltavasuojattavissa auringonvalolta. Häikäisyä voi aiheutuaesimerkiksi ulkoa tulevasta kirkkaasta auringon valosta,väärin suunnatuista valaisimista tai kiiltokuvastumistalattia tai seinäpinnoilla.Tilan tulee olla akustiikaltaan miellyttävä. Tilassatulee tarvittaessa olla äänentoistojärjestelmä ja induktiosilmukkatai muu äänensiirtojärjestelmä. Liikenteestä,ilmavaihdosta, viereisistä palvelupisteistä ym. aiheutuvantaustamelun on oltava mahdollisimman pieni.Lomakkeeseen kirjataan mahdollinen taustamelun lähde.Asiointitila on esteetön, kun• se on helposti hahmotettavissa ja suorankulkuyhteyden päässä pääsisäänkäynniltä• asiointi on mahdollista sekä istuen että seisten• kommunikointi on sujuvaa mm. induktiosilmukanavulla• valaistus on tasainen, riittävä ja häikäisemätön• asiointipisteen läheisyydessä on odotustila jaerikorkuisia istuimia• mahdollinen jonotusnumerojärjestelmä onkaikkien saavutettavissa ja käytettävissäKartoituksessa tarkastetaan voivatko eri käyttäjäryhmätasioida tilassa esteettä.Näkövammaisten henkilöiden on helpompi löytääpalvelutiski, jos sen luo johtaa selkeä kulkureitti. Sevoi olla materiaali- ja tummuuskontrastiraita tai hyvinpaikoillaan pysyvä käytävänmatto, joka johtaa sisäänkäynniltätiskille ja toimii sekä tummuus- että materiaalikontrastina(ks. kuva 73). Palvelutiski tai tiskin sijaintivoi myös erottua lattiamateriaalista tummuuskontrastilla.Jos palvelutiskille ei ole suoraa kulkuyhteyttä pääsisäänkäynniltä,tulee reitin palvelupisteeseen ollaopastettu. Myös palvelutiskin tulee olla merkitty opasteella.MitoitusAsiakaspalvelupisteen palvelutiskin on oltava sellainen,että sitä voivat käyttää pyörätuolissa istuvat, rollaattorillaliikkuvat tai lyhytkasvuiset sekä kävelevät täysikasvuisethenkilöt (ks. kuva 74). Käveleville täysikasvuisillehenkilöille sopiva palvelutiskin korkeus on 1100–1200mm. Palvelutiskin reunassa on hyvä olla keppiteline jayhtenäinen käsijohde, josta saa tukea.Pyörätuolin käyttäjille sopiva pöytätason korkeuson 750–800 mm. Pöytätason alla tarvitaan vapaatapolvitilaa (leveys 800 mm, korkeus 670 mm ja syvyys600 mm). Jos polvitilaa ei ole, voi asiakaspalvelutis-84

OSA C SUORITUSOHJEkin matalampi taso, joka ulottuu vähintään 200 mmpystypinnasta ulospäin, toimia pyörätuolinkäyttäjänkirjoitusalustana, kun pyörätuoli sijoittuu vinosti senalle. Palvelutiskin yhteydessä tulee lisäksi olla tarjollaerikorkuisia istuimia.Valaistus ja kontrastitPalvelutiskin valaistusvoimakkuus mitataan ja huomioidaanhaittaako puutteellinen tai muuten epäsopivavalaistus tiskillä asioimista. Valaistusvoimakkuussuosituspalvelutiskeillä on 500–750 luksia. Tiskillä on hyväolla tarvittaessa käyttöönotettava kohdevalaisin.Palvelutiskin takana ei saa olla valolta suojaamatontaikkunaa, sillä vastavalohäikäisy vaikeuttaa tai estääkokonaan asiakaspalveluhenkilön kasvojen näkemisenja huulion seuraamisen.AkustiikkaPalvelutiskin kuunteluolosuhteisiin kiinnitetään huomioitaja tarkastetaan onko tiskillä toimiva induktiosilmukka.Palvelupisteissä suositellaan käytettäväksisiirrettävää palvelupistesilmukkaa (ks. kohta 3.1.3 jakuva 6). Lisäksi käytössä voi olla muitakin kuulon apuvälineitä,kuten kommunikaattori, mutta nämä eivätkorvaa induktiosilmukkaa. Induktiosilmukan testaamisenohella tulee tarkistaa, että henkilökunta osaakäyttää laitetta.Palvelupisteessä, joka sijaitsee suuressa hallissa,jossa on vierekkäin useita pisteitä ja mahdollisestimuuta ääntä tuottavaa toimintaa, tilan häiriöäänetvaikeuttavat selvän saamista virkailijan puheesta. Liikenteestä,ilmavaihdosta, viereisistä palvelupisteistä,odotustilasta ym. aiheutuvan taustahälyn on oltavamahdollisimman pieni. Lomakkeeseen kirjataan mahdollinentaustamelun lähde.Kuuluvuutta palvelutiskillä voivat parantaa sivuseinämätja tiskin yläpuolella oleva, ääntä vaimentavakatos. Jos asiointitiskillä on lasiseinä, sen tulisi ollakokonaan avattavissa puheen kuulemisen helpottamiseksi,ellei se ole kiinteä turvallisuussyistä. Jos lasiseinätai -seinäke on turvallisuussyistä välttämätön, tiskiltäylös asti avoin aukko on parempi ratkaisu, kuin lasissaolevat vaakatasoiset raot tai reiät. Pystyraossa olevaavoin kohta on aina oikealla korkeudella eripituistenasiakkaiden korvan kohdalla. Jos pystysuuntainen lasiaukkoon niin leveä, että asiakas pystyy kumartumaanlähemmäs virkailijaa, asiakastilassa olevat äänet vaimenevattehokkaasti ja virkailijan kanssa on helpompikeskustella. Kokonaan lasiset pinnat voivat aiheuttaamyös valon heijastumia, jotka haittaavat virkailijannäkyvyyttä ja huulion seuraamista.OdotustilaOdotustilan istuimien läheisyydessä tulee olla riittävästivapaata tilaa, jotta pyörätuolia tai rollaattoria käyttävähenkilö voi istua odottamassa olematta muiden tielläkulkuväylällä. Istuinten on hyvä olla erikorkuisia. Kalusteissaei saa olla teräviä tai törmäysvaaraa aiheuttaviaosia tai rakenteita (ks. kohta 3.6.7 Kalusteet).Lisäksi havainnoidaan onko tilassa selkeät kontrastittai onko kalusteet sijoitettu kontrastivyöhykkeelle,mikä helpottaa tilan hahmottamista.VuoronumerojärjestelmäVuoronumerolaitteen ääreen tulee päästä apuvälineidenkanssa, automaatin on oltava sopivalla korkeudella(900–1100 mm) ja näyttöpäätteen tekstin luettavissa.Vuoronumerolapuissa tulee olla selkeä tummuuskontrastija numeroiden tulee olla suurikokoisia.Vuoronumeronäytöt kertovat käyttäjälle, millänumerolla asioivaa asiakasta parhaillaan palvellaan taipalvellaan seuraavaksi. Näytöt voivat olla palvelutiskinyhteydessä ja/tai niistä erillään. Näytöt ovat ongelmallisiamonelle eri käyttäjäryhmälle, kuten vanhuksilleja näkövammaisille henkilöille. Jonotusnumeronäyttöjentulee olla mahdollisimman selkeitä ja luettavia.Numeronäytöissä käytettävän numeron tulee koostuayhtenäisestä viivasta, ei pisteistä. Kiinteän numeronäytöntulee sijaita noin 1400–1600 mm korkeudellaja käyttäjän tulisi päästä katsomaan näyttöä läheltä,kuitenkin ilman törmäysvaaraa. Näytön tulee olla sijoitettuniin, ettei se heijasta auringonvaloa tai muita85

OSA C SUORITUSOHJEkirkkaita valonlähteitä. Vilkkuvaa näyttöä käytetäänusein tehokeinona, mutta sitä voi olla vaikea lukea.Vilkkuva valo voi myös aiheuttaa epileptisen kohtauksentai pakkoliikkeitä neurologisesti sairaille henkilöille.Jos tätä tehokeinoa halutaan käyttää, vilkkuminen onhyvä rajoittaa pariin kertaan. Numeroita ei myöskääntulisi jatkuvasti vierittää näytöllä.Jonotusnumeron sekä palvelutiskin numeron ilmoittamiseentulee näytön lisäksi käyttää ääntä. Numeronkuuluttaminen varmistaa, että jonotusnumerosysteemipalvelee mahdollisimman monia käyttäjiä. Palvelutiskissätulisi myös olla äänimerkki, jotta esimerkiksinäkövammainen asiakas osaa oikealle tiskille.Kuva 74. Palvelutiskillä voi asioida sekäseisoma- että istuinkorkeudella. (Invalidiliitonesteetön toimitalo, Helsinki. Kuva: AR)3.7.2 Kokoontumistilat3.7.2.1 KokoushuoneEsteettömässä kokoushuoneessa on• tarpeeksi tilaa liikkua apuvälineiden kanssa• toimiva induktiosilmukka ja riittävä määrämikrofoneja• tasainen, häikäisemätön ja säädettävävalaistus• miellyttävä akustiikkaKuva 73. Käytävänmatto toimii ohjaavanaraitana palvelutiskille sekä hisseille. (Invalidiliitonesteetön toimitalo, Helsinki. Kuva: AR)MitoitusKokoustilassa tulee olla riittävästi vapaata tilaa, jottatilassa mahtuu liikkumaan myös apuvälineiden kanssa.86

OSA C SUORITUSOHJEEsimerkiksi pöydän vieressä tarvitaan vapaata tilaavähintään 1300 mm, jotta pöydän ääressä pyörätuolissaistuvan henkilön takaa mahtuu kävelemään. Jottapyörätuolilla mahtuu ohittamaan pöydän ääressä pyörätuolissaistuvan henkilön, vapaan tilan pöydän reunastalaskettuna tulee olla vähintään 1500 mm.puhujan kasvot ovat valossa, jolloin huulion näkyminenon kuulovammaiselle henkilöille mahdollista. Kunhuone pimennetään esimerkiksi kuvien katselemista varten,on puhujan kasvojen valaisemiseksi tilassa oltava kohdevalaisimia.Viittomakielen tulkki on aina valaistava,jotta viittomat näkyvät.KalusteetKokoustilassa tulee olla käytettävissä myös tavallistakorkeampia istuimia (ks. kohta 3.6.7 Kalusteet).Suorakaiteen muotoisen pöydän lisäksi myös pyöreäpöytä voi olla pyörätuolin käyttäjän kannalta hyvä ratkaisu,mikäli pöydässä on vain yksi jalka keskellä ja pöytäon riittävän tukeva sekä kestää reunaan nojaamista keikahtamatta.Pyöreän pöydän ääressä kaikkien kasvotovat myös paremmin näkyvillä, jolloin kuulovammaisethenkilöt pystyvät helpommin hyödyntämään huuliota.Kokouspöydän yhteydessä tarvitaan pistorasia mm.sähkölaitetta kuten tietokonetta tai apuvälinettä kutenhengityslaitetta varten.Kokoustilassa tulee olla naulakko, johon on mahdollistaulottua myös pyörätuolista (korkeus 1200 mm).Vapaasti seisovat yksijalkaiset naulakot voivat kuitenkinaiheuttaa törmäysvaaran näkövammaisille henkilöille,joten niitä ei tule käyttää.Kokoustilan lattiamateriaalina ei pidä käyttää kokolattiamattoa,sillä se kerää pölyä eikä sitä voi kunnollapuhdistaa. Huonepöly vaikeuttaa hengitystieallergistenhenkilöiden oleskelua tiloissa ja voi aiheuttaa pitkäaikaisessaaltistuksessa astman. Pyörätuolia on vaikeaohjata paksunukkaisella kokolattiamatolla, joka lisäksikuluttaa sähköpyörätuolin akkuja nopeasti.ValaistusKokoustilan valaistuksen tulisi olla muunneltavissa tarpeenmukaan. Luonnonvalo ei saa aiheuttaa vastavalohäikäisyä.Yleensä henkilöt, jotka kärsivät häikäisystäistuvat mieluummin selkä ikkunaan päin. Kuulovammaisenhenkilön on häikäisevän vastavalon vuoksi vaikeakommunikoida henkilön kanssa jonka takana on kirkasikkuna. Kokoustilassa onkin huolehdittava siitä, ettäAkustiikkaKokoustilassa tulee olla induktiosilmukka sekä siihenliittyen riittävä määrä mikrofoneja, jotta kaikki puheenvuorottulevat silmukan kautta kuulolaitetta käyttävienhenkilöiden kuultavaksi.Kokoustilassa ei saa olla taustamelua. Akustiikan onoltava hyvä, ei liikaa kaikua eikä liikaa vaimennusta.Kartoituksessa kiinnitetään huomiota ääntä vaimentaviinpintamateriaaleihin, tekstiileihin ja kalusteisiin(mm. onko kalusteiden jaloissa huopatarrat). (Ks. kohta3.1 Kuunteluympäristö).3.7.2.2 Auditorio / juhla- / seminaarisaliEsteettömässä auditoriossa /juhla- / seminaarisalissa• sekä esiintyminen että esityksen seuraaminenon sujuvaa• pyörätuolipaikkoja on useammalla rivillä• istumapaikoilla on kohdevalo, jonka voisuunnata pöytäpintaan• porrasaskelmien reuna on merkitty hyvinerottuvalla tummuuskontrastilla tai valonauhalla• portaissa on käsijohde• esiintyjän paikalle on esteetön kulku• esiintyjän paikalle on kohdistettavissahäikäisemätön valo eikä dataprojektorin valohäikäise esiintyjää• esiintyjän paikalla on kohdevalo, jonkavoi suunnata pöytäpintaan87

OSA C SUORITUSOHJEAuditoriolla, juhla- tai seminaarisalilla tarkoitetaansalia, jossa voi olla tasainen tai nousevalattiainenkatsomo. Salin toimivuus tarkastetaan sekä kuuntelijanettä puhujan/esiintyjän kannalta. Istuinriveille japuhujanpaikalle tulee olla esteetön kulku. Nousevalattiaisessasalissa tämä järjestyy joko vaihtoehtoisenesteettömän kulkureitin, luiskan, hissin tai pyörätuolihissinavulla.IstumapaikatTilassa tulee olla tarvittaessa käyttöönotettavia korkeussäädettäviäpöytiä pyörätuolinkäyttäjiä varten sekäerikorkuisia istuimia. Istumapaikkojen pöytätasoissatulee olla tarvittaessa käyttöön otettavat kohdevalot(pöytävalaisimet).Liikkumisesteiset henkilöt voivat istua tasanteellasekä salin etuosassa että katsomon takarivissä. Esteettömiäpaikkoja tulisi olla myös salin keskiosassa, ei pelkästäänreunoilla, sillä moni liikkumisesteinen henkilöei pysty kääntämään päätään.Pyörätuolipaikalla tarvitaan tilaa syvyyssuunnassa1400 mm ja ohitukseen lisäksi 900 mm eli yhteensävähintään 2300 mm syvä tila. Vapaan tilan mittaamisessatulee huomioida kaikki vapaata tilaa mahdollisestirajoittavat kalusteet (esim. käännettävät pöydät istuimienselkänojissa). Esteettömien paikkojen yhteydessätulee olla sähköpistorasioita ladattavia sähkölaitteitavarten.Oman paikan löytäminen voi olla työlästä erityisestiheikkonäköiselle henkilölle. Numeroiduilla paikoillatulee olla riittävän suuret kohonumerot selkeällä tummuuskontrastillaja pistenumerointi.Luennoitsijan/esiintyjän paikkaLuennoitsijan paikalle tulee olla esteetön pääsy (ks.kuva 75). Jos salin puolella ei ole esteetöntä kulkuyhteyttä,salin ulkopuolelta tulee järjestää mahdollisuuksienmukaan vaihtoehtoinen, opastettu esteetön reitti. Myöslämpiöön ja pukuhuoneisiin tulee olla esteetön kulkuyhteysesiintymisalueelta. Jos salissa on erillinen puhujankoroke,sinne on päästävä oikein mitoitettua luiskaatai pyörätuolihissiä käyttäen. Korkea puhujanpönttö eisovellu pyörätuolin käyttäjille tai lyhytkasvuisille henkilöille.Vaihtoehtona on mahdollista käyttää nousevaaja laskevaa puhujanpönttöä, jonka lattia toimii nostotasona12 .Puhujankorokkeelle tai kokoustilan etuosaan tuleejärjestää alue, jossa esiintyjä on valaistu kuulijoistakatsoen. Kohdevalaistus mahdollistaa esiintyjän huulionseuraamisen. Valaistuksen tulee olla säädettävissä,koska esiintyjä voi olla heikkonäköinen, jolloin häikäiseväkohdevalo ei ole sopiva ratkaisu.Valaistusta tarvitaan myös papereiden tarkasteluunniin luennoitsijan pöydällä kuin kuulijoidenkin pöydillä.Ratkaisuna voi olla esim. siirrettävä kohdevalo, jokavoidaan suunnata pöydän pintaan, eikä näin häiritsemuiden näkemistä. Usein käytetään apuna tussitauluatai fläppitaulua, jolloin valaistuksen tulee olla riittävämyös pystypinnoilla.AkustiikkaAuditorioissa ja muissa esitystiloissa silmukan kattamaalue rajautuu usein katsomoon, esitysalueen ollessakuuluvuusalueen ulkopuolella. Näin tehdään siksi, ettäsilmukka voi häiritä esitysalueella käytettäviä (dynaamisia)mikrofoneja tai muita laitteita aiheuttaen häiriöäänenä(ulina) kuultavan takaisinkytkennän. Onkuitenkin tilanteita, jolloin myös esitysalueen tulee ollakuuluvuusalueen sisäpuolella. Esimerkkinä tilaisuus,jossa puheenjohtajat tai paneelikeskustelijat istuvatesitysalueella ja joukossa on kuulolaitteen käyttäjiä.Tilojen käyttömahdollisuuksia parantaa silmukanulottaminen myös esitysalueelle. Tämä osa silmukkaavoi olla pois kytkettävissä niissä tilanteissa, joissa silmukkavoi aiheuttaa häiriöitä.Huonokuuloiset ja kuuroutuneet henkilöt voivat tarvitaviittomakielen tai kirjoitustulkin apua seuratessaanesitystä. Auditorion etuosassa on oltava tilaa myös kirjoitustulkillepöytineen. Viittomakielen tulkin on oltavasijoitettavissa paikkaan, johon on esteetön katseyhteys.Valkokankaita tarvitaan mieluiten kolme, jolloin yksivoidaan varata kirjoitustulkin käyttöön.8812Esteetön puhujanpönttö, Kynnys ry (www.kynnys.fi).

OSA C SUORITUSOHJEKuva 75. Auditorion etuosaan pääseepyörätuolilla luiskaa pitkin. Auditorion seinässäon induktiosilmukasta kertova T-opaste.(Stakes, Helsinki. Kuva: JH)3.7.2.3 OpetustilaEsteettömässä opetustilassa• opetuksen seuraaminen ja opettaminen onsujuvaa• kalusteet ovat säädettävissä• kalusteiden välissä on tilaa liikkua apuvälineidenkanssa• valaistus on tasainen ja häikäisemätön• on induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä• on miellyttävä akustiikkaOpetustilan kalusteet (ks. kohta 3.6.7 Kalusteet)Opetustiloissa tulee olla induktiosilmukka tai muuäänensiirtojärjestelmä. Kartoituksessa tarkastetaan,että luokan av-laitteet, kuten dataprojektori, on kytkettyinduktiosilmukkaan. Opetustilassa ei saa olla taustamelua.Akustiikan on oltava hyvä, ei liikaa kaikua eikäliikaa vaimennusta. Akustiikaltaan hyvässä oppimistilassa,jossa on myös riittävä äänieristys, puhuminen jakuuleminen on vaivatonta huonetilan kaikissa osissa.Opetustilassa tulee olla riittävä määrä pistorasioitapöydän lähellä noin 1000 mm lattiasta ja vähintään400 mm nurkasta. Sähkövirtaa voidaan tarvita sähkölaitetta(esimerkiksi tietokone) tai apuvälinettä (esimerkiksihengityslaite) tai kirjoitustulkkauksen laitteistoavarten.Tekstitulkkausta varten tulee olla monitori, valkokangastai vaalea seinä, johon sekä dataprojektoriltatuleva kirjoitustulkattu teksti että esimerkiksi piirtoheittimeltätuleva kuva voidaan tarvittaessa heijastaasamanaikaisesti. Tekstitulkkausta yhdelle tai kahdelleihmiselle voi olla helpompi seurata pöydällä olevastamonitorista kuin seinälle heijastettuna.Opetustilan valaistuksen on oltava hyvä. Yleisvalaistuksenvoimakkuuden tulee olla 300 lx ja muunneltavissatarpeen mukaan. Oppimistilojen työalueilla valaistusvoimakkuudentulee olla 400–600 lx. Luonnonvaloei saa aiheuttaa vastavalohäikäisyä. Kun huone pimennetäänesimerkiksi powerpoint-esityksen katselemistavarten, opettajan kasvot on valaistava kohdevalaisimella.Viittomakielen tulkki on aina valaistava, jotta viittomatnäkyvät. Opetustilan pöytätasot on valaistava hyvin(500 lx) ja valo on suunnattava siten, ettei luettaviinpapereihin synny häiritseviä varjoja. Lisävalaistustavoidaan tarjota tarvittaessa erillisten siirrettävien valaisimienavulla.AineopetustilatKuvaamataidon luokkaKuvaamataidon luokan sijainnin tulee mahdollistaajoustava työskentely koulun ympäristössä ja helpottaamateriaalihuoltoa. Tämä edellytys on yhtäläinen esteettömyydenvaatimusten kanssa. Tilojen tulee soveltuakaikkien käyttöön ja niissä tulee olla induktiosilmukka.KotitalousluokkaKotitalousluokassa yhden opetuskeittiöpisteen tuleeolla esteetön. Keittiön laitteet ja osa säilytystilasta tulee89

OSA C SUORITUSOHJEolla käytettävissä myös pyörätuolista käsin. Korkeussäädettävättyötasot soveltuvat eripituisille käyttäjilleja vapaa polvitila työtason alla antaa mahdollisuudentyöskennellä myös istuen. Myös kotitalousluokassatulee olla induktiosilmukka.MusiikkiluokkaMusiikkiluokassa tulee olla mieluiten kiinteä induktiosilmukkaja siihen liittyen riittävä määrä mikrofoneja.Induktiosilmukan olemassaolosta tiedotetaan T-opasteellaluokan ovella ja luokkatilassa. Tämän lisäksi tarvitaantavanomaiset äänentoistolaitteet, johon induktiosilmukkajärjestelmäkytketään.LisätietoaEsteettömyys kouluissa – opassuunnittelijoille ja henkilökunnalle.Helsinki kaikille -projekti, Kynnys ry. 2009.3.7.3 Ravintola- ja kahvilatilatEsteettömässä ravintolassa ja kahvilassa• kulkuväylät ovat selkeitä ja väljiä• palvelutiskit ja noutopöydät ovat kaikkienulottuvilla• kalusteiden ääreen pääsee pyörätuolilla• on miellyttävä akustiikka ja induktiosilmukkatai muu äänensiirtojärjestelmäRavintolan kulkuväylien tulee olla tarpeeksi leveitä,jotta kalusteiden välissä mahtuu kulkemaan ja ohittamaanapuvälineidenkin kanssa liikuttaessa. Kulkuväylillätulisi olla tilaa myös kääntymiseen, jotta pyörätuoliatai rollaattoria käyttävä henkilö ei joudu peruuttamaan.Kalusteiden ääreen tulee päästä pyörätuolilla (ks. 3.6.7Kalusteet). Pöytien yhteydessä tulee olla myös pistorasioitaruokailijoiden käyttöön (sähköpyörätuolin lataus,hengityskoneen käyttö). Kahvilan tai ravintolan itsepalvelutiskin/noutopöydäntulee olla sellainen, että pyörätuolissaistuva henkilö ulottuu tiskillä oleviin tuotteisiin(ks. kuva 76). Tiskin reunassa tulisi olla yhtenäinenulkoneva taso tarjottimen kuljettamiseksi liu’uttamallatiskiä pitkin palvelupisteen luo. Sopiva tason korkeus on800–900 mm. Ulottumista pyörätuolista auttaa tiskinsokkelin sisäänveto (syvyys on 150 mm ja korkeus 200mm), jolloin päästään lähemmäs tiskiä, kun pyörätuolinjalkatuille saadaan tilaa. Käveleviä liikkumisesteisiähenkilöitä auttaa tiskin reunaan asennettu käsijohde,jonka korkeus on sama kuin tiskin korkeus lattiasta.Palvelupisteen (kassan) sijainnin on hyvä olla merkittynälattiaan tummuus- ja materiaalikontrastin avulla.Sijainti voi olla merkittynä myös palvelutiskiin materiaali-ja tummuuskontrastilla tai kohdevalaistuksenavulla. Ruokalistojen ja hinnastojen on erotuttava hyvinja ne on voitava lukea tiskin takaa (tekstin kirjasinkokovähintään 15 mm). Palvelupisteen tulee olla varustettuinduktiosilmukalla ja siitä kertovalla T-opasteella.AkustiikkaJotta keskustelu pöytäseuralaisen kanssa onnistuusujuvasti, tilan tulee olla hyvin vaimennettu. Vaimentavinaja ääntä absorboivina materiaaleina voivat toimianiin sisustustekstiilit, pehmeät sohvat kuin korkeatselkänojat. Jos tilassa soi taustamusiikki, sen tulisi ollamahdollisimman hiljaisella ja tilassa tulee olla myös hiljainenalue musiikin kuuluvuusalueen ulkopuolella.Mahdollisia taustamelun lähteitä ravintola- ja kahvilatiloissaovat keittiöstä kantautuvat äänet ja ilmanvaihdostakuuluva häiritsevä melu. Mikäli ravintolatilaakäytetään myös erilaisissa yleisötilaisuuksissa, tarkastetaan,onko tila varustettu induktiosilmukalla tai muullaäänensiirtojärjestelmällä.ValaistusValaistuksen tulee olla tasainen ja häikäisemätön (ks.kohta 3.2.2 Valaistus, värit ja kontrastit). Sopiva yleisvalaistuksenvoimakkuus on 300 luksia.90

OSA C SUORITUSOHJEnäyttelyissä käytettävät lasivitriinit (ks. kohta 3.7.4.2Näyttelytila).Näyttöpäätteiden, lainausautomaattien ja vitriinientulee olla pyörätuolin käyttäjälle sopivalla korkeudellaja niiden ääreen tulee päästä helposti. Kalusteidenympärillä tulee olla riittävästi vapaata liikkumistilaa jakalusteiden äärelle pääsemiseksi myös vapaata polvitilaa(ks. 3.6.7 Kalusteet).Pyörätuolin käyttäjälle sopiva kirjahyllyjen korkeuson 500–1100 mm. Hyllyjen kohdalla tulee olla tasainenja häikäisemätön kohdevalaistus.Lainaustiskin tulee sopia asiointiin sekä seisomaettäistuinkorkeudelta (ks. kohta 3.7.1 Asiointitila) jasen tulee olla varustettu induktiosilmukalla ja siitä kertovallaT-opasteella.Kuva 76. Tarpeeksi matala itsepalvelutiski ontoimiva myös pyörätuolia käyttävän asiakkaankannalta. (Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskusSynapsia, Helsinki. Kuva: AR)3.7.4 Kirjasto- ja näyttelytilatEsteettömissä kirjasto- ja näyttelytiloissa• on tarpeeksi vapaata tilaa liikkuaapuvälineidenkin kanssa• näyttöpäätteet, lainaustiskit ja -automaatitovat sopivalla korkeudella• näyttelykohteiden esillepano on toteutettukaikkia käyttäjäryhmiä ajatellen• valaistus on tasainen, riittävän voimakasja häikäisemätön• tilat ovat akustiikaltaan miellyttäviä3.7.4.1 KirjastoKirjaston kaikkiin tiloihin, lainausosastolle, lastenosastolle,lehtisaliin, lukusaliin jne. tulee olla esteetön pääsy.Perusasioiden kartoituksen lisäksi erityistä huomioitavaakirjastoissa ovat yleisön käyttöön tarkoitetut näyttöpäätteet,lainausautomaatit, kirjahyllyjen opasteet ja3.7.4.2 NäyttelytilaKulttuurikohteiden ja museoiden kartoittaminen onhaasteellista, sillä fyysisen ympäristön lisäksi myöstarjottavan sisällön tulisi olla saavutettavaa. Fyysisenympäristön esteettömyys voidaan toki kartoittaasamoin kuin muissakin tiloissa, mutta tällöin on muistettava,että se on vain yksi osa saavutettavien kulttuuripalveluidenja elämysten tuottamisessa.Museot sijaitsevat usein Museoviraston suojelemissahistoriallisissa kohteissa. Tämä ei ole este rakennustenpäivittämiselle esteettömiksi, mutta vaatii asiantuntevaaja kulttuurihistoriallisiin kohteisiin perehtynyttäesteettömyyskartoittajaa.Näyttelykohteiden esillepanoNäyttelyseinäkkeiden, esineiden, vitriinien ja muidenkohteiden tulee sijaita niin, että niihin näkevät myöslapset, lyhytkasvuiset ja pyörätuolilla liikkuvat henkilöt.Vitriineihin asetettujen esineiden sopiva katselukorkeuspyöräntuolinkäyttäjille, lyhytkasvuisille henkilöillesekä lapsille on 750–800 mm. Vitriinin äärelle pääseepyörätuolilla, mikäli sen alla on vapaata polvitilaa.Yksittäisten näyttelyesineiden ja vitriinien läheisyydessätulee olla tilaa pyörätuolin pyörähdysympyränverran (halkaisija 1500 mm). Mikäli esimerkiksi vitrii-91

OSA C SUORITUSOHJEnien alapuolista tilaa voi käyttää hyväksi riittää vapaantilan leveydeksi 900 mm.Vitriinien sijoittelussa tulee ottaa huomioon liikkumisenesteiden ohella näkemistä vaikeuttavat tekijät,kuten valaistus, esineiden ja tekstien koko sekä taustamateriaalit.Vitriinien tulee sijaita siten, ettei niihin osuheijastuksia. Varjot ja heijastumat kannattaa tarkistaamyös pyörätuolin käyttäjän näkökulmasta.Yksittäisten seisovien näyttelyesineiden tulee erottuasekä visuaalisesti että fyysisin estein ympäristöstään.Näyttelytiloissa on hyvä olla käytettävissä lainattavapyörätuoli ja suurennuslaseja.Näyttelytilojen valaistusNäyttelytilassa voi usein olla normaalia hämärämpivalaistus, johtuen näytteillä olevien esineiden valonarkuudesta.Koko näyttelyn käsittävä matala, muttatasainen valaistustaso on parempi kuin valaistuksenjyrkkä vaihtelu. Teosten kohdalla voidaan käyttää myöstilapäisesti voimistettavissa olevaa valaistusta. Vaikkateokset vaatisivatkin alhaista valaistustasoa, teoskylttienja tekstien tulee olla hyvin valaistuja.Kohdevalaistuksella voidaan mahdollistaa myösoppaan huulilta luku ja viittomakielen tulkin käyttö.Lisäksi näyttelytilojen kulkureiteillä, palvelupisteissä jatasoerojen kohdalla tarvitaan hyvä valaistus (vähintään150 lx). Kartoituksessa tarkastetaan myös, ettei näyttelyesineitäole asetettu suoraan ikkunan eteen vastavaloon,jossa niitä on hankala tarkastella.LisätietoaKulttuuria kaikille (www.kulttuuriakaikille.info)Kättä pidempää – opas asiakaspalvelunsaavutettavuuteen (2007). Museovirasto.Museo kaikille. Pohjoismainen esteettömyysjasaavutettavuusopas. Svensson,Elisabet (2003). Valtion taidemuseo.3.7.5 Henkilökunnan tilatHenkilökunnan tilat ovat esteettömiä, kun• kaikki työntekijät pystyvät liikkumaan jatoimimaan tiloissa• tilan yhteydessä on esteetön wc• työpisteet ja kalusteet ovat säädettäviä• keittiö on tilava ja työtasot ovat sopivallakorkeudella• valaistus on tasainen, riittävän voimakas jahäikäisemätön• tilan akustiikka on miellyttäväEsteettömyys koskettaa meitä kaikkia ja myös henkilökunnantilojen tulee olla esteettömiä. Työpaikalla tuleeolla riittävät ja asianmukaisesti varustetut peseytymis-,pukeutumis- ja vaatteiden säilytystilat sekä ruokailulepo-ja wc-tilat. Näissä tiloissa on huomioitava myösliikkumis- ja toimimisesteisten tarpeet.TyötilatTyöhuoneeseen tulee olla esteetön kulku ja huoneessatulee olla tarpeeksi vapaata tilaa pyörätuolilla kääntymiseen(ks. kohta 3.7 Tilat). Kalusteiden säädettävyyson olennainen osa työergonomiaa ja myös esteettömyyttä.Yleisvalaistuksen voimakkuuden tulee ollaKuva 77. Näyttelyesineiden sijainti erottuu kontrastinavulla ja esineet sijaitsevat sopivalla katselukorkeudella.(Kulttuurikeskus, Oulu. Kuva: SS)92

OSA C SUORITUSOHJEtoimistotilojen työskentelyalueilla 500 lx. Kaikkien käytössäolevien yleisten työtilojen kuten kopiointitilojen jaatk-pisteiden tulee olla esteettömiä.Taukotilat/sosiaalitilatHenkilökunnan taukotilojen on sovelluttava myös liikkumis-ja toimimisesteisille henkilöille. Henkilökunnankäytössä tulee olla esteetön wc. Jos henkilökunnan käytössäon pukeutumis- ja peseytymistiloja, ainakin osanniistä tulee olla esteettömiä (ks. kohdat 3.7.6 Esteetönwc ja 3.7.7 Pukeutumis- ja peseytymistilat).Henkilökunnan taukotiloissa on usein pieni keittiötilatai keittokomero. Myös keittiötilan tulee soveltualiikkumis- ja toimimisesteisille (ks. kuva 78). Keittiöntyöskentelytason sopiva korkeus on 750–800 mm, jollointason ääressä voi istua. Työskentelytason alla tuleeolla vapaata polvitilaa (leveys 800 mm, korkeus 670 mmja syvyys 600 mm). Keittiökoneiden tulee olla kaikkienulottuvilla.Astianpesukoneen sopiva sijoituskorkeus sekä seistenettä pyörätuolissa istuen työskenteleville on 400 mmlattiasta koneen alimmalle tasolle.Kuva 78. Esteettömässä keittiöpisteessä tiskipöydänalla on vapaata polvitilaa, astianpesukoneon täytettävissä kumartumatta ja jääkaappejaon kahdella korkeudella. (Invalidiliitonesteetön toimitalo, Helsinki. Kuva: AR)Esteettömässä wc-tilassa• on tarpeeksi vapaata tilaa(halkaisijaltaan 1500 mm:n suuruinen ympyrä)• wc-istuimen molemmilla puolilla, takana jaedessä on tilaa siirtymiseen pyörätuolistawc-istuimelle• wc-istuimessa on molemminpuoliset,ylösnostettavat käsituet• wc-tilan varusteisiin ulottuu wc-istuimelta• hälytyspainikkeeseen ulottuu sekä wc-istuimeltaettä lattialta• lattia ei ole märkänäkään liukas• on tasainen, riittävän voimakas jahäikäisemätön valaistus3.7.6 Esteetön wcMittatiedot kerätään kohteen esteettömästä wc:stäeli liikkumisesteisille mitoitetusta wc:stä. Esteetön wcvoi sijaita myös naisten tai miesten wc-tilassa, muttatällöin on muistettava, että ratkaisu ei ole määräystenmukainen eikä kaikkien kannalta toimiva. Esteettömänwc:n tulee olla oma erillinen tilansa, johon on suorapääsy aulasta, käytävästä tai muusta vastaavasta tilastaja sen käyttö on käyttäjän tai avustajan sukupuolestariippumatonta. Lisäksi wc:n tulisi olla auki ja käytettävissäilman erillistä pyyntöä, avaimen hakemista taivastaavaa käytäntöä.Kartoitettavassa kohteessa voi olla myös kaksi erillistäliikkumisesteisille käyttäjille soveltuvaa wc-tilaa(ns. peilikuva-wc), jotka ovat toistensa peilikuvia (ks.kuvat 79 ja 80). Tällainen wc-tila on käytettävissä jokooikea- tai vasenkätisesti, jolloin vain wc-istuimen toisellapuolella on riittävästi esteetöntä tilaa pyörätuoliavarten.OpastusEsteettömän wc-tilan opasteen tulee sijaita seinässäoven avautumispuolella, silmän korkeudella (1400–1600 mm lattiasta), ei itse ovessa törmäysvaaran93

OSA C SUORITUSOHJEvälttämiseksi. Opasteessa tulee olla helppotajuinensymboli, kohokuvio ja selkeä tummuuskontrasti. KirjaimetM ja N tai kukko ja kana eivät ole hyviä, sensijaan helppotajuisia ovat ns. piparkakku-ukko ja -akkasymbolit. Esteettömän wc:n tulee lisäksi olla merkittykansainvälisellä pyörätuolisymbolilla (ISA-tunnus).Mahdollisen pistekirjoituksen tulee sijaita symbolinalla. Kartoituksessa tarkastetaan onko myös rakennuksenkerrosopasteisiin (kartta tai pohjapiirros) merkittyesteettömien wc-tilojen sijainti.OviEsteettömän wc-tilan oven vapaan kulkuaukon leveydentulee olla vähintään 850 mm. Ovessa ei saa ollaoven sulkijaa (ovipumppu), joka vaikeuttaa oven avaamista.Oven sisäpuolella, saranapuolella, tulee ollavaakasuuntainen lankavedin 800 mm:n korkeudellalattiasta, jotta oven kiinnivetäminen pyörätuolista käsinon mahdollista (ks. kuva 81.). Oven tulee aina auetaulospäin, jotta ovi saadaan tarvittaessa auki, esimerkiksijos apua tarvitseva henkilö on kaatunut lattialleoven eteen.MitoitusEsteetön wc on monikäyttöinen tila. Esteettömän wc:nmitoituksessa tulee olla huomioitu paitsi liikkumisesteisenhenkilön ja mahdollisten avustajien tilantarvemyös muut mahdolliset toiminnot, kuten vauvan hoitoja wc:ssä asiointi pienten lasten kanssa. Kartoituksessatulee huomioida, etteivät muut toiminnot haittaa tilanvarsinaista käyttöä esteettömänä wc-tilana.Vapaa tilaWc-tiloista kerätään tarvittavat mitta- ja muut tiedotlomakkeen ohjaamassa järjestyksessä.Wc-istuimen ympärillä olevaa tilaa mitatessa tuleehuomioida, että vasen ja oikea puoli määritellään kartoittajannäkökulmasta eli wc-istuimelle päin katsottaessa.Vapaata tilaa mitatessa tulee myös kiinnittäähuomiota kaikkiin tilaa mahdollisesti pienentäviinrakenteisiin ja kalusteisiin, kuten roska-astioihin, käsipyyhetelineisiin,tukikaiteisiin, vauvan hoitopöytään jne.Esteettömässä wc:ssä tulee olla vapaata tilaa pyörätuolinkääntymiseen tarvittava, halkaisijaltaan 1500 mm:nsuuruinen ympyrä. Vapaalla tilalla tarkoitetaan vapaatatilaa myös korkeussuunnassa, eli pyörähdysympyräänei lasketa pesualtaan tai wc-istuimen alle jäävää tilaa.Mitatessa on tämän lisäksi otettava huomioon kalusteidenyhteydessä tarvittava toimintavyöhyke itse kalusteentarvitseman tilan ympärillä.Wc-tilan lattiamateriaalin mahdolliseen liukkauteentulee kiinnittää huomiota.WC-istuinWc-istuimelle siirrytään pyörätuolista joko suoraanistuimen sivulta (oikealta tai vasemmalta puolelta),viistosti wc-istuimen etureunalta tai suoraan edestä.Siirryttäessä wc-istuimelle sivultapäin pyörätuolintarvitsema vapaa tila wc-istuimen vieressä on leveydeltään800 mm, mitattuna alas lasketun käsituen reunastaseinään (huomioitava mahdolliset tilaa pienentävättekijät, esim. tukikahvat seinässä). Suoraan edestäpäinsiirryttäessä tarvitaan 1200 mm:n syvyinen ja 1000 mm:nlevyinen tila. Osa pyörätuolin käyttäjistä pystyy siirtymäänwc-istuimelle omin voimin ja osa tarvitsee 1–2avustajaa. Wc-istuimen takana tarvitaan tilaa 300 mm,jotta esimerkiksi sähköpyörätuolilla pääsee peruuttamaanwc-istuimen vierelle. Tilaa voidaan tarvita myösylös käännettäville tukitangoille tai avustajan toiminnalle.Useille pyörätuolin käyttäjille sopiva wc-istuimenkorkeus on 480–500 mm. Wc-istuimelle siirtymistä helpotetaankäsitukien avulla. Käsitukien tulee olla tukevatja henkilökuorman kestävät sekä käännettävissä tainostettavissa pois tieltä. Suositeltavaa on seinään kiinnitettyja ylös salpautuva käsituki (ks. kuva 79). Lattiaankiinnitetty tuki voi olla tiellä wc-istuimelle siirryttäessä,ja istuimeen kiinnitetyt käsituet eivät useinkaan ole tarpeeksitukevia. Käsitukien tulee olla korkeussäädettävättai 800 mm:n korkeudella lattiasta. Käsitukien keskinäisenetäisyyden tulee olla vähintään 600 mm. Käsitukientulee lisäksi ulottua 200 mm wc-istuimen etureunan yli,94

OSA C SUORITUSOHJEjotta niistä saa tukea istuimelta noustessa.Wc:n huuhtelupainikkeena paras on kosketusvapaapainike. Ylös nostettava nuppi vesisäiliön päälläon parempi ja helppokäyttöisempi kuin alas painettavahuuhtelupainike, joka on usein jäykkä ja monille liikkumis-ja toimimisesteisille vaikea käyttää.Wc-paperitelineen, käsisuihkun ja keppitelineensijoituksiin tulee kiinnittää huomiota ja varmistaa ettäniihin ulottuu wc-istuimelta. Niiden tulee sijaita wcistuimeltakatsottuna etuviistossa ja enintään 300 mm:netäisyydellä istuimesta.Muut kalusteet ja varusteetPyörätuolin käyttäjän kannalta hyvä käsienpesualtaankäyttökorkeus on 800 mm. Pesualtaan edessä tuleeolla riittävästi esteetöntä tilaa (vähintään 1200x1200mm) ja pesualtaan alla tulee olla riittävästi vapaatapolvitilaa (leveys 800 mm, syvyys 600 mm ja korkeus670 mm). Polvitilaa mitatessa tulee ottaa huomioonkaikki tilaa mahdollisesti pienentävät rakenteet, kutenvesiputket, hajulukko jne. On myös olemassa korkeussäädettäviäpesualtaita, joiden korkeus voidaan säätääkäyttäjäkohtaisten tarpeiden mukaan.Kaikkien wc-tilan varusteiden ja kalusteiden tuleeolla käytettävissä pyörätuolista käsin. Saippuatelineen,käsipyyheautomaatin, tavaroiden laskutason yms. tuleesijaita 900 mm:n korkeudella lattiasta. Roska-astiantulee olla käytettävissä yhdellä kädellä (ei poljinroskis)ja sijoitettu siten, ettei se estä liikkumista wc-tilassa.Vaatekoukkuja tulee olla useammalla korkeudella(1200 ja 1400 mm).Yhtenäiset tukikaiteet wc-tilan seinällä (korkeus900 mm) ja keppiteline helpottavat liikkumista ja toimimista.Keppitelineen tulee sijaita siten, että siihen onmahdollista ulottua wc-istuimelta.Puolipeilin alareunan korkeuden tulee olla korkeintaan900 mm, jotta pyörätuolia käyttävät tai lyhytkasvuisethenkilöt näkevät siitä itsensä. Peilin yläreunantulee puolestaan olla vähintään 2000 mm:n korkeudella,jotta eripituiset kävelevät henkilöt näkevät itsensäpeilistä. Jos käytössä on kokovartalopeili, sen alareunantulee olla vähintään 300 mm:n korkeudella lattiasta,jotta pyörätuolin jalkatuet eivät vahingossa rikopeiliä.Jos esteettömässä wc-tilassa on vauvanhoitopöytä, sentulee sijaita siten, ettei se estä liikkumista tilassa.HälytyslaiteEsteettömässä wc-tilassa on voitava hälyttää apuaongelmatilanteessa sekä wc-istuimelta että lattialta.Hälytyslaitteen on välitettävä tieto hälytyksen kytkeytymisestäsekä näkö- että kuulovammaisille henkilöillesoveltuvalla tavalla (valo ja äänimerkki). Ovenlukituksen tulee olla avattavissa hätätilanteissa myösulkopuolelta. Kartoituksessa tarkastetaan minne hälytysohjautuu ja onko henkilökuntaa ohjeistettu hätätilanteitavarten. Rakennuksissa, joissa on kiinteistönvalvontajärjestelmä,tulee turvahälytyksen esteettömistäwc- ja peseytymistiloista olla yhteydessä valvontaan.ESKEH-projektin yhteydessä laadittiinseuraava suositus esteettömästä wc-tilanhälytysjärjestelmästä:• Wc-tilassa tulee olla kaksi eri hälytyspaikkaa:1) naru, joka kiertää seinällä koko wc-tilan ympärinoin 200–300 mm:n korkeudella lattiasta(ulottuminen lattialta, naru ei ole siivouksen tiellä)2) katosta roikkuva naru, joka ulottuu wc-istuimenetupuolella noin 800 mm:n korkeudelle lattiasta(ulottuminen wc-istuimelta, naru ei olesiivouksen tiellä)• hälytysnarun tulee erottua tummuuskontrastinawc-tilan muusta värityksestä(fluoresoitu naru erottuu myös valojen sammuessa)• hälytysnarun yhteydessä tulee olla teksti-,symboli- sekä pistekirjoitusopaste• hälytysnarun yhteydessä tulee olla äänijavalomerkki (tieto hälytyksen onnistumisesta)• hälytysnarun yhteydessä tulee olla matkapuhelinnumero,johon voi soittaa tai lähettäätekstiviestin hätätilanteessa (tekstiviestimahdollisuustärkeä kuulovammaisenValaistus henkilön kannalta) ja kontrastit95

OSA C SUORITUSOHJE• hälytyksen kuittauspainikkeen yhteydessätulee ilmoittaa toimintaohjeet väärän hälytyksensattuessa• hälytyksen tulee ohjautua rakennuksen kiinteistönvalvontajärjestelmään.Työajan ulkopuolella taijos kiinteistössä ei ole valvontajärjestelmää,hälytyksen tulee ohjautua kiinteistönulkopuolelle esim. vartiointiliikkeeseen(ks. Työturvallisuuslaki 29 §).• esteettömään wc-tilaan asennettavanhälytysjärjestelmän ns. peruspaketin lisäksikannattaa harkita puheyhteyden liittämistäjärjestelmään. Tämä helpottaa valvontaa javäärien hälytysten eliminoimista.Valaistuksen tulee olla tasainen ja häikäisemätön. Suositeltavavalaistusvoimakkuus on 300 luksia (yleisvalaistusja peilivalaistus kasvojen korkeudella). Lisäksiarvioidaan erottuuko lattia tummuuskontrastina seinästäja erottuvatko kalusteet ja varusteet lattiasta jaseinistä.Kuva 80. Peilikuva wc:n symbolit kertovat wcistuimensijainnin tilassa eli sen onko wc-tilakäytettävissä oikea- vai vasenkätisesti. (Kuva: TP)Kuva 79. Esteetön wc-tila voi muodostua myöskahdesta ns. peilikuva-wc:stä, joissa vapaatatilaa on vain joko wc-istuimen vasemmalla taioikealla puolella. (Invalidiliiton esteetöntoimitalo, Helsinki. Kuva: AR)Kuva 81. Vaakasuuntainen lankavedin ovessamahdollistaa oven kiinni vetämisen pyörätuolistakäsin. (Invalidiliiton esteetön toimitalo, Helsinki.Kuva: AR)96

OSA C SUORITUSOHJE3.7.7 Pukeutumis- ja peseytymistilatEsteettömässä pukeutumistilassa• on tarpeeksi vapaata tilaa(vähintään 2100 mm x 2100 mm)• lattia ei ole märkänäkään liukas• kalusteet ja varusteet ovat helpostihahmotettavissa ja sijoitettu siten,etteivät ne aiheuta törmäysvaaraa• kalusteita ja varusteita on eri korkeuksilla(mm. istuimet, peilit, pistorasiat)• kaappien ja vaatenaulakoiden ääreenpääsee myös pyörätuolilla• on tasainen, riittävän voimakas jahäikäisemätön valaistusPukeutumistilalla tarkoitetaan vaatteiden vaihtoonja säilytykseen käytettävää tilaa. Kartoitus aloitetaanesim. pukeutumishuoneeseen johtavalta ovelta. Peseytymistilankartoitus aloitetaan pukeutumistilasta peseytymistilaanjohtavalta ovelta.MitoitusPyörätuolin käyttäjälle mitoitettu pukuhuone on kooltaanvähintään 2100x2100 mm.Liikkumis- ja toimimisesteisille soveltuvat pukeutumistilatvoivat sijaita tavanomaisen pukuhuoneen yhteydessäsilloin, kun pukukaapit mitoitetaan ottaen huomioonapuvälineiden tilantarve. Kuitenkin esimerkiksiyleisissä uimahalleissa tulee olla erilliset pukeutumis- japeseytymistilat liikkumisesteisille henkilöille, jotta erisukupuolta olevan avustajan läsnäolo on mahdollista.Aina tämä ei kuitenkaan valitettavasti onnistu, varsinkaansilloin, kun vanhoja uimahalleja korjataan esteettömiksi.Kalusteet ja varusteetPukeutumistiloja kartoittaessa kiinnitetään erityistähuomiota kalusteiden sijoitteluun ja varmistetaanetteivät esim. naulakot ja vaatekoukut aiheuta törmäysvaaraa.Vaatekaappien ja säilytyslokeroiden tulee ollakäytettävissä myös pyörätuolista käsin. Muutamienpukukaappien edessä tulee olla vapaata tilaa, toisinsanoen edessä ei saa olla penkkejä, jotka estävät pääsynkaapille (ks. kuva 82). Lisäksi on hyvä, jos pukeutumishuoneessaon pystytukia ja yksi pukeutumispenkkion sijoitettu siten, että pukeutuessaan voi tarvittaessanojata sivulle.Pukeutumistilassa tulee olla pitkä penkki tai laveri,jolla voi pukeutua tai riisuutua pitkällään. Laverin leveyson 600–700 mm, korkeus 500 mm ja pituus 2100 mm.Laverin tulee olla pehmustettu ja seinällä on oltava tarpeellisettukikahvat.Peilien sijoitteluun tulee myös kiinnittää huomiotaja varmistaa, että niistä näkee itsensä useammalta erikorkeudelta (lapset, täysikasvuiset kävelevät henkilöt japyörätuolin käyttäjät jne.).Pukeutumistiloissa tulee olla pistorasioita 400–1100mm:n korkeudella lattiasta.Pukeutumis- ja peseytymistiloissa tulee olla käsijohteitakahdella korkeudella (500 mm ja 900 mm). Alempikäsijohde tarvitaan matalalla pyörälaudalla liikkumistavarten. Käsijohteen tulee olla märkänäkin luistamatontaja kiiltämätöntä materiaalia, joka ei aiheuta kosketusallergiaa.PeseytymistilatPeseytymistiloissa on tärkeää huomioida erityisestipeseytymistilan ja suihkupaikan mitoitus sekä kalusteidenja varusteiden mitoitus ja vapaata tilaa mahdollisestipienentävät rakenteet. Lisäksi tulee kiinnittää huomiotalattiamateriaalin liukkauteen sen ollessa märkä.Peseytymistilalla tarkoitetaan koko peseytymistilaa jasuihkupaikalla yksittäistä suihkukalusteella varustettuapeseytymispaikkaa.Tilassa on hyvä olla käytettävissä lainattava suihkupyörätuoli.Suihkupyörätuoli on peseytymistiloissaliikkumiseen käytettävä peseytymistä varten muotoiltuja kosteuden kestävä pyörätuoli.97

OSA C SUORITUSOHJESuihkupaikkaPyörätuolin käyttäjälle soveltuvan suihkupaikan leveyson vähintään 1300 mm (suihkupyörätuolia ja avustajaavarten) tai kaksi tavanomaista suihkupaikkaa yhdistettynäilman väliseinää. Suihkuun tulee olla tasoerotonpääsy (ks. kuva 83.).Suihkupaikan seinissä tulee olla yhtenäiset tukikaiteet(500 ja 900 mm:n korkeudella lattiasta). Suihkussatulee olla mieluiten seinälle kääntyvä kiinteä suihkuistuin.Istuimen molemmin puolin tarvitaan ylös käännettävätkäsituet. Irralliset muovituolit eivät ole toimivia.Jos henkilö tarvitsee paljon apua peseytymiseen,tarvitaan pitkä penkki tai laveri, jolla voi olla pitkällään.Taso ei saa olla kova. Se voi olla seinälle käännettäväämallia tilan säästämiseksi. Laverin leveys on 600–700mm, korkeus 500 mm ja pituus 2100 mm.SuihkukalusteSuositeltava ratkaisu on käsisuihku, joka voidaan kiinnittääpystytangossa halutulle korkeudelle välillä 700–1900 mm lattiasta. Vesikalusteina ovat käyttökelpoisiakevyesti käsivivulla toimivat termostaattisekoittajat.Kuva 82. Esteettömässä pukeutumistilassavaatekaappien ääreen pääsee myös pyörätuolilla,sillä niiden edessä ei ole kiinteitä penkkejä.Tarvittaessa tukea voi ottaa pystytuesta tainojaamalla kaapistoon. (Invalidiliiton esteetöntoimitalo, Helsinki. Kuva: AR)Käsienpesuallas (ks. kohta 3.7.6 Esteetön wc)Kuva 83. Esteettömässä suihkupaikassa onsekä automaattisesti toimiva suihku ettäkäsisuihku, käsituilla varustettu, sekävasen- että oikeakätisesti käytettävissä olevasuihkuistuin ja tarvittavat tukikaiteet.(Invalidiliiton esteetön toimitalo, Helsinki.Kuva: TP)98

OSA C SUORITUSOHJE3.7.8 Sauna- ja uima-allastilat3.7.8.1 Sauna (löylyhuone)Esteettömässä löylyhuoneessa• on tilaa useammallekin pyörätuolille• lämpö jakaantuu tasaisesti• kiuas on suojattu• lauteiden reunat erottuvat tummuuskontrastina• siirtyminen pyörätuolista lauteille on mahdollista• ovessa on pitkä pystysuora puinen vedinLöylyhuoneJulkisen tilan löylyhuoneen tulee olla niin tilava, ettäsiellä mahtuu olemaan kerrallaan vähintään kaksi suihku-tai saunapyörätuolia käyttävää henkilöä. Vapaatatilaa tarvitaan tällöin vähintään kahden halkaisijaltaan1300 mm:n pyörähdysympyrän verran. Tiloissa, joissaon useita saunoja rinnakkain, tulee kussakin saunassaolla tilaa pyörätuoleille.Löylyhuoneen oven tulee olla kynnyksetön ja vapaankulkuaukon vähintään 850 mm. Oven vetimen tulee ollapuuta. Paras vaihtoehto on pitkä pystysuora vedin, jostasaa otteen haluamaltaan korkeudelta. Oven sulkemiseksitulee oven sisäpuolella olla puinen lankavedin.Jos käytetään lasiovea, sen tulee olla jaettu puitteillatai merkitty kontrastimerkinnällä törmäysvaaran estämiseksi.Saunan lattia ei saa olla märkänäkään liukas. Sentulee olla helposti puhdistettavissa. Irrallisia lattiaritilöitäei tule käyttää.Saunan kiuasSaunassa tulee päästä löylyyn eli nousta lauteille taivaihtoehtoisesti löylyn tulee ulottua alimmille lauteille.Näinhän ei tavallisessa saunassa yleensä ole. Mikälikäytetään tavanomaista kiuasta, löylyyn voidaan noustaesimerkiksi laudenostimen avulla. Luiskaa ei saunatiloissatule käyttää. Kiukaan on oltava suojattu puurakenteellapalovammojen estämiseksi. Erityisesti pyörätuoliakäyttävän henkilön jalat ovat vaarassa, jotensuojaavaa rakennetta tulee sijoittaa myös alemmaksi.Perinteinen kiuas voidaan vaihtaa lämmön ulottamiseksialemmas sekä lisätilan saamiseksi litteään seinälle tailattialle asennettavaan ”kotamalliseen” kiukaaseen.Upotettu kiuas tai lattiaKiuas voi olla myös upotettu siten, että kiuaskivettulevat suunnilleen lattian tasoon. Tällöin löyly ulottuualimmille lauteille ja korkeita lauteita ei tarvita lainkaan.Puhtaanapidon kannalta tällainen ratkaisu on kuitenkinhankala eikä sitä suositella.Edellä mainitusta on olemassa kehitetty muunnelma,jossa koko löylyhuoneen lattiaa on madallettukiukaan korkeuden verran. Uusi ritilämäinen puulattiaon pesuhuoneen lattian tasossa. Tällöin lauteiksi riittääpenkki. Siivouksen ajaksi ritilälattia voidaan irrottaa.KiertoilmasaunaUusin ratkaisu tasaisen löylyn saamiseksi koko saunaanon ns. kiertoilmasauna (ks. kuva 84). Kiertoilmasaunassaon perinteinen kiuas ja lauteina penkki. Kattoon asennettukiertoilmapuhallin, jonka teho on säädettävissä,kierrättää lämmintä ilmaa saunassa. Lämmin ilma kiertääseinäpaneelin takaa ja tulee ulos lauteiden alta.LauteetPyörätuolia käyttävän henkilön on helpompi päästä lauteille,jos alin laude on pyörätuolin istuinosan kanssalähes samassa tasossa eli noin 500 mm lattiasta. Tavanomainenlaudetasojen istuinkorkeus on 450 mm. Saunassavoi olla käytössä erillinen siirtoalusta, jolla voidaanavustaa lauteille nousussa.Lauteilla on voitava maata pitkällään. Laudepituudentulee olla vähintään 2100 mm. Laudesyvyyden tuleeolla tavallista suurempi (esimerkiksi 1000 mm), jottalauteilla voi tarvittaessa istua jalat suorana. Lauteidenetureunan tulee olla pyöristetty eikä lauteissa saa ollateräviä särmiä tai ulkonemia. Näkyvillä ei myöskään saa99

OSA C SUORITUSOHJEolla palovammariskin aiheuttavia metalliosia, ruuvejatai nauloja.Lauteille johtavien portaiden tulee olla leveydeltään600 mm, kun lauteille nousemisessa on voitava pitääkiinni molemminpuolisista käsijohteista. Käytettäessäapuna kainalo- tai kyynärsauvoja on portaiden leveydenoltava 900 mm. Askelman nousussa käytettävä enimmäiskorkeuson 120 mm. Sopiva etenemän pituus on390 mm. Tilarajoitusten vuoksi joudutaan usein käyttämäänlyhyempää etenemää, jonka tulisi kuitenkin ollavähintään 300 mm.Käsijohteen lisäksi voidaan käyttää tasapainon säilyttämistähelpottavaa pystytukea, joka ulottuu portaanvieressä lattiasta kattoon.Tilassa on hyvä olla käytettävissä lainattava saunakäyttöönsopiva pyörätuoli.Kuva 84. Esteettömässä saunassa lauteinaovat penkit. Löylyn lämpö saadaan ulottumaanjaloille kiertoilmapuhaltimen avulla.(Invalidiliiton esteetön toimitalo, Helsinki.Kuva: TP)Saunan valaistus ja kontrastitSaunassa tulisi olla tunnelmallinen valaistus. Pesuhuoneenja saunan valaistustasojen ero ei saa olla häiritsevänsuuri. Valoa tulee olla kuitenkin lauteille johtavillaportailla, jotta lauteille kulkeminen on turvallista.Valon tulee olla sävyltään lämmin eikä se saa aiheuttaahäikäisyä. Tilojen hahmotettavuutta voidaan parantaakäyttämällä tummuuseroja rakennusosien, rakenteidenja kalusteiden sekä niiden taustan välillä (ks. kuva 85).Kuva 85. Saunan lauteiden ja lauteille johtavienportaiden hahmottumista auttaa tummuuskontrastinaerottuva reunalauta.(Lomakoti Haapalahti, Eno. Kuva: AR)100

OSA C SUORITUSOHJE3.7.8.2 Uima-allastilatEsteettömässä uima-allastilassa• kaikkiin altaisiin on esteetön pääsy• tilat ja kulkuväylät ovat väljiä• altaisiin pääsee loivia portaita pitkin sekäallashissillä• tilan selkeät opasteet, kontrastit ja valaistusauttavat suunnistautumisessa• kaikuisuutta on vähennetty akustiikkalevyillätai muulla tavoinOpasteetUima-allastilan opasteiden tulee olla selkeitä, riittävänsuurikokoisia ja niissä tulee huomioida selkeät kontrastit.Opasteissa tulee käyttää yksinkertaisia kuvasymboleita,sillä ne soveltuvat kaikille, niin heikkonäköisille,luku- tai kielitaidottomille kuin liikkumis- ja toimimisesteisillehenkilöille. Myös paluureitin allastiloistapesutiloihin tulee olla opastettu selkeästi (ks. 3.3.1Opasteet)Käsijohteet ja tukikaiteetAllashuoneessa, puku- ja pesu- samoin kuin saunatiloissatulee olla tarpeen mukaan seiniin kiinnitettyjäkäsijohteita, jotka antavat tukea heikosti liikkuville jaopastavat näkövammaisia henkilöitä. Pesuhuoneessa jauima-allastilaan johtavalla käytävällä tulee olla käsijohteetkahdella korkeudella (500 ja 900 mm). Alempaakäsijohdetta käytetään apuna pyörälaudan kanssa liikuttaessa.Uima-allastilassa käsijohteet ohjaavat portaalleja allashissille ja estävät putoamisen altaaseen.Ne vähentävät myös liukastumisvaaraa liikkumisesteisillehenkilöille tarkoitetun veteenmenopaikan ympärillä.Uima-altaatUima-altaan reunalla tulee olla vapaata tilaa pyörätuolejavarten. Reunan pintamateriaali ei saa olla liukas jaallastasanteen on hyvä viettää poispäin altaasta. Tälläestetään pyörätuolin rullaaminen vahingossa altaaseen.Altaaseen meno ja sieltä nouseminen on helpointa,jos vedenpinta on ympäröivän allastasanteen tasossa japorrasaskelmia tarvitaan mahdollisimman vähän.Uima-altaaseen laskeudutaan aina altaan matalastapäästä. Veden syvyyden altaan eri kohdissa ja altaantasoerojen tulee olla merkittynä selvästi. Suositeltavaveden syvyys altaan matalassa päässä on 1200 mmja syvässä päässä noin 1800 mm. Altaan pohja ei saaluistaa.Portaat, allashissi ja luiskaLoivat portaat ja allashissi ovat suositeltavin yhdistelmäaltaaseen menemiseksi (ks. kuva 86).Itsenäisesti liikkuvat henkilöt pääsevät altaaseenloivia, käsijohtein varustettuja portaita pitkin. Portaatsijoitetaan varsinaisen uintialueen ulkopuolelle, altaanpitkän sivun suuntaisesti, sen matalaan päähän. Portaissatulee olla käsijohteet kahdella korkeudella (700mm ja 900 mm), portaan molemmin puolin. Portaanleveyden tulee olla 600 mm, jotta molemmista käsijohteistavoi pitää kiinni samanaikaisesti. Askelman nousuntulee olla 120–150 mm ja etenemän 320–390 mm.Askelmien etenemissä tulee olla kontrastimerkinnät.Allashissin tai -nostimen tulee olla omatoimisestikäytettävissä. Hissin tulee sijaita varsinaisen uintialueenulkopuolella, altaan matalassa päässä, mahdollisimmanlähellä pukuhuoneita. Hissitason tulee olla yläasennossaanaltaan ympäristön tasossa, vedenpinnanyläpuolella. Laskeutuessaan hissin tulee painua riittävänsyvälle veden alle, jotta uimari pääsee vaivattomastiliikkeelle. Pysähdystason on hyvä olla säädettävissä,jotta käyttäjä voi pysäyttää hissin vedessä haluamalleensyvyydelle. Hississä tulee olla kaiteet ja avattava portti.Lisäksi hissin tulee olla aidattu ja merkitty tummuuskontrastillatai kontrastimateriaalilla törmäysvaaranestämiseksi. Veteen laskeuduttaessa käytetään suihkupyörätuolia.Allasnostimen edessä tulee olla tarpeeksitilaa siirtymiseen nostimelle ja sieltä pois. Allashissinvieressä on hyvä olla portaat avustajalle. Kartoituksessa101

OSA C SUORITUSOHJEtarkastetaan onko nostin toimintakunnossa ja osaakohenkilökunta käyttää nostinta.Allastuolihissillä tarkoitetaan allasnostinta, jonkaistuinosaan siirrytään pyörätuolista. Istuimessa tuleeolla käsituet ja turvavyö.Monissa olemassa olevissa uimahalleissa on veteenmenoa varten luiska, jota käyttävät esimerkiksi vanhukset,itsenäisesti pyörätuolilla liikkuvat ja liikunnanohjaajatavustaessaan vaikeavammaisia. Luiskan käyttöönliittyy aina liukastumisvaara. Luiska vaatii myös paljontilaa. Luiskan on oltava loiva ja varustettu molemminpuolisillakäsijohteilla. Luiskan pinnan tulee olla karhennettu.Luiska on raskas käyttää suihkupyörätuolillaeikä uusia luiskia tule rakentaa altaisiin.LattiaUima-allastilan lattian tulee olla märkänäkin luistamatontamateriaalia.KalusteetUima-allastilassa tulee olla myös levähdyspaikkoja.Levähdyspaikan tulee sijaita kulkuväylän ulkopuolellaja istuimen ääreen tulee päästä apuvälineiden kanssa.Ks. kohta 3.6.7 Kalusteet.Selkeät tilajärjestelyt ja kulkureitit sekä hyvä opastushelpottavat uimahallin käyttöä. Kulkua voidaan ohjatamyös valaistuksen, värien tummuuserojen ja materiaalikontrastienavulla. Hyvä, tasainen ja häikäisemätönvalaistus sekä värien tummuuserojen käyttäminen erirakennusosien välillä helpottavat orientoitumista.Allastilojen valaistuksen tulee olla riittävän tehokas,tasainen ja häikäisemätön ja mieluiten säädettävissä.Uima-allastiloissa ongelmana voi olla valon peiliheijastuminenveden pinnan kautta. Epäsuora valaistus javedenpinnan alle sijoitetut uima-allasvalaisimet tasaavatvalaistusta ja estävät pintaheijastusten muodostumisen.Vedenpinnan erottaminen on tärkeää.Allastiloissa liikutaan usein myös ilman silmälaseja,jolloin selkeiden kontrastien tarve korostuu. Altaan reunantulee erottua tummuuserolla ja materiaalikontrastillapintamateriaalista. Loiskekourun ritilä toimii useinreunamerkintänä (ks. kuva 87).AkustiikkaAkustisten olosuhteiden tulee olla mahdollisimmanmiellyttävät ja taustamelun vaimennettu. Allastiloissatoimiminen on sekä kuulo- että näkövammaisillehenkilöille haastavaa. Esimerkiksi uidessa ei käytetäkuulolaitetta ja näkövammaisten kelloa ei voi käyttäämärkätiloissa. Ajan seuraamiseksi hyvä apu on seinäkello,jossa on selkeät kontrastit ja joka lyö täydet japuolet tunnit. Lisäksi uimahallin katsomossa ja kahvilassatulee olla induktiosilmukka.Valaistus ja kontrastitKuva 86. Uima-altaaseen pääsee loivia portaitapitkin sekä allasnostimella. (InvalidiliitonKäpylän kuntoutuskeskus Synapsia. Kuva: AR)102

OSA C SUORITUSOHJEEsteettömyyskartoituksessa ei kartoiteta poistumisreittejäja niiden toimivuutta, sillä paloturvallisuus kuuluurakennuksen turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan.Esteettömyyskartoituksessa voidaan kuitenkin katsoa,onko kohteelle laadittu turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaa,onko siinä otettu huomioon, miten apuvälineidenkäyttäjät evakuoidaan rakennuksesta (kantotuolit,evakuoiminen parvekkeelle tms.) ja toimivatkohälytykset äänen lisäksi myös valomerkeillä. Palo- jamuut vaaratilanteesta annettavat hälytykset perustuvatyleensä äänellä annettavaan signaaliin, joka usein jääkuulovammaisilta henkilöiltä havaitsematta.Kuva 87. Uima-altaan loiskekourun ritilätoimii varoittavana reunamerkintänä.(Jakomäen uimahalli, Helsinki. Kuva: AR)LisätietoaAirola, Jouni (2002). Uimahallien peruskorjauserityisliikunnan näkökulmasta.Verhe, Irma (1997). Esteettömät liikuntatilat.3.8 Paloturvallisuus ja esteettömyysRakennusmääräyskokoelman osassa E1 on määräyksiäja ohjeita koskien rakennusten paloturvallisuutta.Määräyksissä todetaan mm., että rakennuksesta tuleevoida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa.Rakennuksessa tulee olla riittävästi sopivastisijoitettuja, tarpeeksi väljiä ja helppokulkuisiauloskäytäviä niin, että poistumisaika rakennuksestaei ole vaaraa aiheuttavan pitkä. Lisäksi uloskäytäväntulee johtaa ulos maan pinnalle tai muulle palon sattuessaturvalliselle paikalle.Ohjeessa todetaan, että jokaiselta poistumisalueeltaon oltava mahdollista kuljettaa uloskäytävänkautta liikuntakyvytön henkilö paareilla. Ongelmanaesteettömyyden kannalta on, ettei määräyksissä vaaditakokonaan esteettömiä, itsenäisesti käytettäviäpoistumisreittejä.4 EsteettömyyskartoitusraporttiEsteettömyyskartoituksesta laaditaan kirjallinen raportti.Raportin muoto ja laajuus sovitaan etukäteen tilaajankanssa. Seuraavassa kerrotaan, mitä asioita kattavankartoitusraportin tulee sisältää.4.1 Raportin tarkoitusEsteettömyyskartoitusraportin tarkoituksena on antaataustatietoja kohteen esteettömyydestä ja korjattavistakohteista muun muassa peruskorjaushankkeen tarveselvitysvaiheessa.Raporttia voidaan myös hyödyntäätiedotettaessa tilan tai palvelun saavutettavuudesta.4.2 Raportin sisältöEsteettömyyskartoituksen tulokset esitetään raportissatiivistetysti ja helppotajuisesti. Sisällysluettelonavoidaan käyttää esimerkkiraportissa olevaa mallia.Käytettävän nimikkeistön tulee olla tämän kartoitusoppaan,esimerkkiraportin tai esim. TALO 2000 tilanimikkeistön13 mukainen.Raportissa esitetään sekä toimivat että parannustavaativat asiat. Raportissa tuodaan esiin toimenpideehdotustenkiireellisyysjärjestys. Ensisijaisia ovat liikkumisenja toimimisen turvallisuuteen vaikuttavat seikat.Seuraavaksi tulevat liikkumista ja toimimista estävät13Rakennustieto (www.rakennustieto.fi)103

OSA C SUORITUSOHJEtai vaikeuttavat seikat (esim. laitteiden ja varusteidensijoittelu ja oikeat käyttökorkeudet).Raportti koostuu tekstiosasta, jossa ongelmatkuvaillaan sekä toimenpide-ehdotusten yhteenvedosta,valokuvista ja mahdollisista täydentävistä liitteistä.Tekstiosassa kuvaillaan esteettömyyden ongelmakohdat.Korjaustarpeet esitetään toimenpide-ehdotuksinaaina kunkin kappaleen lopuksi. Raportissa ilmoitetaannykyisten määräysten ja ohjeiden mukaisetmitoitusohjeet, koska raporttia voidaan käyttää ohjeenasellaisissa huolto- ja kunnossapitotöissä, jotka eivätvaadi erillistä suunnittelua.Toimenpide-ehdotusten esittämisessä tulee ottaahuomioon, ettei liian tarkoilla ehdotuksilla rajataulos mahdollisia vaihtoehtoisia korjaustapoja. Lisäksitoimenpiteiden yhteydessä on hyvä kertoa, miten neparantavat esteettömyyttä tai käytettävyyttä. Mikälijonkin kohteen käytettävyydestä tai turvallisuudestaesiintyy merkittävää epävarmuutta, mainitaan siitäraportissa. Tekstissä kommentoidaan asiaankuuluvissakohdissa käyttäjäkyselyssä esille tulleita ongelmia jaehdotuksia.Toimenpide-ehdotukset esitetään lyhyesti taulukkomuodossaja lisäksi tuodaan esille korjausten hyödyttilojen käyttäjille. Tilaaja voi käyttää taulukkomuotoistayhteenvetoa kunnossapitosuunnitelman tai korjausohjelmanpohjana. Kiinteistön omistaja vastaa korjausohjelmanlaatimisesta sekä sen toteuttamisesta ja ylläpidosta.4.3 Lisäselvitystarpeiden raportointiKohteesta riippuen voidaan normaalin esteettömyyskartoituksenlisäksi tarvita lisäselvityksiä. Lisäselvitystarvesyntyy silloin, kun sekä kartoituksessa että käyttäjäkyselyssänousee esille useita samaan asiaan liittyviäpuutteita. Lisäselvitykset vaativat usein erikoiskalustoaja -osaamista ja voivat liittyä esimerkiksi kohteen valaistuksenja äänitason tarkempiin mittauksiin. Kartoitusajankohtavoi myös olla sellainen, että kaikkia tiloja eivoida kartoittaa niissä tapahtuvan toiminnan vuoksi.Lisäselvityksistä laaditaan yhteenveto, jossa todetaantarvittavat mittaukset ja lisäselvitykset. Lisäselvityskohtaankerätään myös kaikki kartoittamattomat tilatja ne asiat, jotka ovat vaikeuttaneet kartoitustyötä.4.4 Toimenpide-ehdotusten luokitteluToimenpide-ehdotukset luokitellaan puutteen aiheuttamanvaaran tai haitan sekä toimenpide-ehdotuksentoteuttamistavan mukaan. Tämä edesauttaa osaltaankunnostuksen, korjaamisen tai havaittujen puutteidenpoistamisen suunnittelua ja toteuttamista. Vaaraa aiheuttavatpuutteet tulee korjata heti. Kulkua estävät taivaikeuttavat puutteet tulee korjata viimeistään vuosikorjauksentai peruskorjauksen yhteydessä tai erilliskorjauksina.Lisäksi kartoitetussa kohteessa voidaantoteuttaa heti helposti tehtävissä olevat muutokset eliyksinkertaisilla toimenpiteillä tai toimintatavan muutoksillasekä huolto- ja kunnossapitotöinä järjestyvätasiat.Katu- ja viheralueita koskevat toimenpide-ehdotuksetluokitellaan puutteen aiheuttaman vaaran taihaitan lisäksi investointeja vaativiin kehittämistoimenpiteisiinja ylläpidon toimenpiteisiin. Ylläpidon ohjeetvaihtelevat kuntakohtaisesti ja käytössä oleva menetelmätulee tarkastaa ennen esteettömyyskartoitusta jaraportointia. Raportointivaiheessa on hyvä tehdä yhteistyötäkunnan ylläpidosta ja investoinneista vastaavientahojen kanssa. Helsingissä toimintatapana on, ettäesteettömyyskartoituksissa havaitut vaaraa aiheuttavatpuutteet ja toimenpide-ehdotukset tiedotetaan suoraanylläpidosta ja investoinneista vastaaville tahoille.Määritellyt puutteet siirtyvät ylläpidon ”korjauslistalle”.Kartoituksissa määritellyt esteettömät reitit ja alueetotetaan huomioon urakoiden tilaamisessa esteettömyydenvarmistavan hoitotason aikaansaamiseksi.Esteettömyyskartoitusraportissa ei esitetä ehdotetuillekorjaustoimenpiteille kustannusarviota eikä tarkkaatoteuttamisaikataulua. Kustannusarvioiden ja korjausaikataulujenlaatiminen edellyttävät yksityiskohtaisempaasuunnittelua ja toimenpiteiden priorisointia jaovat kartoituksen tilaajan vastuulla.104

OSA C SUORITUSOHJEToimenpide-ehdotukset luokitellaanseuraavasti:1) Aiheuttaa vaaranEsimerkiksi rakennuksen osan puutteellinensuojaus tai merkitseminen, varusteen tai kalusteenepäsopiva materiaali jne. aiheuttaa putoamis-,törmäys-, kompastumis-, liukastumis-, myrkytys-,allergia- tai takertumisvaaran.Esim. Portaan suojakaiteen puuttuminenaiheuttaa putoamisvaaran tai portaan käsijohteenloppuminen liian aikaisin aiheuttaa kaatumisvaaran.T = Toimintatavan muutoksella järjestyvät asiatEsim. lukittuna olevan esteettömän wc-tilanmuuttaminen pysyvästi avoinna olevaksi jaitsenäisesti käytettäväksi.Esim. pyörällisen apuvälineen kanssa kulkemistahaittaavien mattojen poistaminen käytäviltä.H = Huolto- ja kunnossapitotehtävinäjärjestyvät asiatEsim. lankavetimen asentaminen esteettömänwc-tilan oveen.S = suunnittelu, investointeja tai rakenteellisiamuutoksia vaativat toimenpiteetEsim. sisäänkäynnin muuttaminen esteettömäksitai porrashissin asentaminen.2) Estää kulun tai toiminnanEsimerkiksi varusteen / kalusteen puuttuminen,sopimaton etäisyys / korkeus, huonokuntoisuus taihuono saavutettavuus aiheuttaa esteen toiminnalle.Esim. Hissin puuttuminen voi estää koulunkäynninlähikoulussa. Esim. Käsitukien puuttuminen jawc-paperitelineen sijaitseminen liian kaukanawc-istuimelta voivat estää wc-tilan itsenäisenkäytön.LisätietoaYlläpidon esteettömyysohjeet.Helsinki kaikille -projekti, Sito Yhtiöt.(www.hel.fi/helsinkikaikilleAlueelliset esteettömyyssuunnitelmat(www.hel.fi/helsinkikaikille)3) Vaikeuttaa kulkua tai toimintaaEsimerkiksi kulkuväylän sopimaton korkeuserotai kaltevuus, kohteen toimintapaikkojen liiallinenkeskinäinen etäisyys, varusteen/kalusteen heikkokunto tai kulunohjauksen puuttuminen vaikeuttaatoimintaa.Esim. Henkilö ei pysty liikkumaan työpaikallaanitsenäisesti korkeiden kynnysten, jyrkkien luiskienja painavien ovien vuoksi.4.5 Raportin esittelyKartoituksen tuloksista koottu raportti on hyvä esitellätilaajalle. Esittelytilaisuudessa tulee perustella korjaustensuorittamisen tärkeys rakennetun ympäristön erilaistenkäyttäjien kannalta. Lisäksi voidaan kertoa malliesimerkkejämuissa kohteissa toteutetuista hyvistä jatoimivista ratkaisuista.105

OSA D ESIMERKKIKORKEAKOULUNESTEETTÖMYYSKARTOITUSESIMERKKIRAPORTIN TARKOITUSTämän esimerkkiraportin pohjana on ollut Taideteollisen korkeakoulun esteettömyyskartoitus,joka oli yksi Invalidiliitto ry:n ESKEH-projektin (Esteettömyyden arviointimenetelmän jakartoituslomakkeen kehittäminen) pilottikartoituksista syksyllä 2007. Pilotin tarkoituksenaoli testata ja kehittää ESKEHissä luotua kartoitusmenetelmää. Tässä esimerkkiraportissaesitetään osa pilotissa kartoitetuista tiloista. Esimerkkiraportin tarkoitus on antaakäsitys esteettömyyden kartoittamisesta ja asioiden esitystavasta.SISÄLTÖ1 Kohteen tiedot2 Johdanto3 Yhteenveto3.1 Asiakirjatilanne3.2 Käyttäjäkyselyn palaute3.3 Välittömästi korjattavat puutteet3.4 Lisäselvitystarpeet4 Esteettömyyskartoituksen tulokset4.1 Kulkuyhteydet sisäänkäynnille4.2 Sisäänkäynnit4.3 Liikkuminen ja toimiminen sisätiloissa4.3.1 Opastus4.3.2 Käytävät4.3.3 Portaat4.3.4 Hissit4.4 Tilakokonaisuudet4.4.1 Pääaula4.4.2 Esteettömät wc-tilat4.4.3 Ylioppilaskunnan kahvila Cafe Kipsari4.4.4 Ylioppilaskunnan toimisto4.4.5 Kirjastokeskus Aralis4.4.6 Opintotuen palvelupiste4.4.7 Opintoasiainpalvelut4.4.8 Kahvila4.4.9 Taidetarvikekauppa4.4.10 Auditorio – Sampo Sali4.4.11 Kokous- ja opetustilat4.6.12 Henkilökunnan tilat5 Mitoitusohjeet6 Toimenpide-ehdotuksetLiite 1 PohjakaavioTeksti:Jukka Laakso,Vanhustyön keskusliitto ryJukka Rasa,Kuuloliitto ry, (entinen Kuulonhuoltoliitto ry)Hanna-Leena Rissanen,Näkövammaisten Keskusliitto ryAnna Ruskovaara,Invalidiliitto ryJuha Seppälä,Näkövammaisten 106Keskusliitto ryKuvat:AR = Anna Ruskovaara, Invalidiliitto ryJR = Jukka Rasa, Kuuloliitto ry(entinen Kuulonhuoltoliitto ry)JS = Juha Seppälä, NäkövammaistenKeskusliitto ryNK = Niina Kilpelä, Kynnys ry

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS1 Kohteen tiedotRakennuksen nimiEsimerkkikorkeakouluRakennustyyppi/käyttötarkoitusAlkuperäinen käyttötarkoitus: tehdastilojaNykyinen käyttötarkoitus: opetus-,toimisto-, kokous-, näyttely- ja liiketilojaOsoiteHämeentie 135, 00560 HELSINKIKerrosluku, kerrosala m²10 kerrosta, kerrosala 105 395 m² jaja tilavuus m³ tilavuus 539 000 m³Omistaja/omistusmuoto KOY HÄMEENTIE 135Rakennusvuosi 1900Korjausvuosi 1986, 1999, 2003KorjaustoimenpiteetKorkeakoulu muuttanut tehdaskiinteistöönsaneerattuihin tiloihin 1986, MediakeskusLumen tilat valmistuivat 1999 jaKirjastokeskus Araliksen tilat 2003Kartoituspäivämäärä(t): 19.10., 26.10 ja 5.11.2007Kartoittaja ja organisaatio:ESKEH-projektin edustajatHenkilökunnan edustajatYhteyshenkilö(t):N.NEsimerkkikorkeakouluHämeentie 135 C, 00560 HelsinkiPuh. xxxxxx107

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS2 JohdantoTässä esteettömyyskartoitusraportissa tarkastellaankohteen tilojen toimivuutta ja korjaustarvetta. Raportissaesitetään lisäksi toimenpide-ehdotuksia havaittujenpuutteiden korjaamiseksi. Toimenpide-ehdotukset onluokiteltu puutteen aiheuttaman vaaran tai haitan sekätoimenpiteen toteuttamistavan mukaan. Vaaraa aiheuttavatpuutteet tulee korjata heti. Myös kulkua estäviintai vaikeuttaviin puutteisiin tulee reagoida mahdollisimmannopeasti ja sisällyttää ne olemassa oleviin korjausohjelmiintai toteuttaa erilliskorjauksina.Vaaraa aiheuttavien puutteiden lisäksi voidaan hetitoteuttaa myös helposti tehtävissä olevat muutokset eliyksinkertaisilla toimintatavan muutoksilla sekä huoltojakunnossapitotöinä järjestyvät asiat. Toimenpideehdotuksilleei raportissa esitetä kustannusarvioita.Käytetyt luokat ovat seuraavat:1 = Aiheuttaa vaaran2 = Estää kulun tai toiminnan3 = Vaikeuttaa kulkua tai toimintaaT = Toimintatavan muutoksella järjestyvät asiatH = Huolto- ja kunnossapitotehtävinä järjestyvätasiatS = Suunnittelua, investointeja tai rakenteellisiamuutoksia vaativat toimenpiteetToimenpide-ehdotukset on esitetty yhteenvetolaatikossakunkin kappaleen lopuksi. Toimenpide-ehdotuksissaviitataan mitoituksen osalta olemassa oleviin määräyksiin,ohjeisiin ja suosituksiin, joita tulee noudattaa.Mitoitusohjeet on koottu sivuille 132-136.Kartoitus suunniteltiin yhdessä kartoituksen tilaajankanssa. Kartoituksen pohjatietoina käytettiin henkilökunnanhaastattelua, aikaisempina vuosina opiskelijatyönätehtyjä esteettömyysarvioita ja rakennuksenpohjapiirroksia. Henkilökunnan edustaja oli mukanakartoituksessa varmistamassa pääsyn kartoitettaviintiloihin. Kartoitus aloitettiin saapumisesta kohteeseeneli kohteen lähimmiltä julkisen liikenteen pysäkeiltä japysäköintialueelta. Esimerkkikorkeakoulun tilat jaettiintoiminnallisiin kokonaisuuksiin (esim. auditorio, kahvila,opetustilat, kirjasto). Toiminnallisten kokonaisuuksienkartoittaminen aloitettiin pääsisäänkäynniltä. Kulkureittienkartoituksessa huomiota kiinnitettiin erityisestiyhtenäisen opastuksen toteutumiseen. Rakennuksessasijaitsevat hissit ja esteettömät wc-tilat kartoitettiinerikseen, sillä ne liittyivät useampaan toiminnalliseenkokonaisuuteen.Esteettömyyskartoituksen kriteereinä käytettiinESKEH-projektissa koottua kriteeristöä, jonka pohjanaovat olleet mm. Suomen rakentamismääräyskokoelma(osat F1, F2 ja G1), SuRaKu-projektissa 1 tuotetut ulkotilojenesteettömyyttä koskevat ohjekortit ja kriteeritaulukot,Rakennustietosäätiön ylläpitämä RT-kortisto 2sekä Esteetön rakennus ja ympäristö suunnitteluopas.3 Yhteenveto3.1 AsiakirjatilanneKohteesta olivat käytettävissä arkkitehdin työpiirustuksetvuodelta 2006 ja poistumistiekartat vuodelta2003.3.2 Käyttäjäkyselyn palauteEsteettömyyskartoitukseen sisältyi rakennuksen henkilökunnalletehty pienimuotoinen haastattelu. Vastauksistailmenivät mm. seuraavat havainnot:• pääsisäänkäynti ei ole esteetön• esteettömiä wc-tiloja on liian vähän,sijainti ja tarve eivät kohtaa• kulkureitit rakennuksen sisällä ovatpitkiä ja opastus on epäjohdonmukainen• käytävät ja porrastilat koetaan hämäriksi• käytävien ovet ovat raskaita avata jakynnykset korkeita1081SuRaKu -projekti 2004–2008 (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun,rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla).Helsinki, Espoo, Joensuu, Tampere, Turku ja Vantaa.

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS3.3 Välittömästi korjattavat puutteet• Sisäänkäyntien lasioviin tulee lisätäkontrastiraidat ja pääsisäänkäynninulkovalaistusta tulee parantaa.• Polkupyörien säilytysalue tulee erottaajalankulkualueesta.• Rakennuksen kaikkiin portaisiin(joissa puutteita), tulee lisätä molemminpuolisetkäsijohteet ja kontrastiraidat kaikkien askelmienetureunoihin ja valaistusta tulee parantaa.• Hissien hälytyspainikkeet tulee siirtää oikeallekäyttökorkeudelle ja hälytyksen tekeminen tuleemahdollistaa myös tekstiviestillä.• Rakennuksen esteettömien wc- tilojenhälytysjärjestelmät tulee uusia. Wc-istuimiin(joissa puutteita) tulee lisätä molemminpuolisetkäsituet tai vaihtaa käsituet tarvittaessatukevampaan malliin.• Kirjaston esteettömän wc-tilan lattian liukkaustulee poistaa. Wc-tilan avain tulee sijoittaalainaustiskille ja henkilökuntaa tulee ohjeistaahätätilanteiden varalta.• Cafe Kipsari: Sisäportaiden askelmat jatuulikaapissa oleva tasoero tulee merkitäkontrastimerkinnöillä. Ulkoportaiden metalliluiskatulee poistaa tai erottaa käsijohteella.• Kirjastokeskis Aralis: Pystyhissin edustan jalasiseinän väliin jäävä rako tulee peittää.Portaikon alle joutuminen ja päänlyöntivaaratulee estää. Lukusalin lasiseinä tulee merkitäkontrastimerkinnällä.4 Esteettömyyskartoituksen tulokset4.1 Kulkuyhteydet sisäänkäynnilleEsimerkkikorkeakoulun rakennus sijaitsee osoitteessaHämeentie 135 C. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevatHämeentiellä, noin 50 metrin päässä pääsisäänkäynniltä,ja lähin raitiovaunupysäkki Arabiankadulla, noin 200metrin päässä pääsisäänkäynniltä. Hämeentien varrellaon kadunvarsipysäköintipaikkoja, mutta ei varsinaistasaattoliikenteen pysähtymispaikkaa. Korkeakoulunpysäköintialue on noin 100 metrin päässä pääsisäänkäynniltä.Kartoitushetkellä pysäköintipaikalla ei ollutliikkumisesteisen pysäköintipaikkoja (LE-autopaikka),mutta myöhemmin sinne oli lisätty kaksi ISA-tunnuksella(kansainvälinen pyörätuolisymboli) merkittyä LEautopaikkaa.Pysäköintipaikalta ei ole opastusta pääsisäänkäynnille.Rakennuksessa on myös pysäköintihalli,josta on esteetön kulkuyhteys pääsisäänkäynnille hissillä,mutta sinne ei ole varattu esteettömiä pysäköintipaikkoja.Ympäristön kadut ja kulkuväylät ovat asfaltoituja.Kulkuväylä pysäköintipaikalta on tasainen ja tarpeeksileveä – kahden pyörätuolin kohtaaminen sujuu vaivatta.Kulkuväylää ei ole valaistu rakennuksen puolelta, vaanvalaistus on ainoastaan viereisen ajoradan toisella puolella.Kohteella ei ole pihaa.• Kulku pysäköintipaikalta pääsisäänkäynnilletulee opastaa (ks. mitoitusohje 4).• Osa autopaikoista pysäköintihallissa tuleemuuttaa liikkumisesteisen autopaikoiksi(ks. mitoitusohje 1).• Pääsisäänkäynnin eteen tulee varata paikkasaattoliikenteelle (ks. mitoitusohje 2).3.4 LisäselvitystarpeetKartoituksessa ja henkilökunnan arvioissa tuli esilleuseita puutteita tilojen valaistuksessa. Kohteeseensuositellaan tehtäväksi erillinen valaistuskartoitus ja-suunnitelma.2Rakennustietosäätiö RTS 2007. Rakennustieto Oy.109

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS4.2 SisäänkäynnitPääsisäänkäyntiEsimerkkikorkeakoulun pääsisäänkäynti sijaitseeosoitteessa Hämeentie 135 C. Katokseton ja heikostivalaistu sisäänkäynti ei ole helposti hahmotettavissarakennuksen julkisivusta (ks. kuva 1). Kartoitushetkellävain toinen sisäänkäynnin yläpuolisista valaisimista olitoiminnassa.Näkövammaisten henkilöiden kannalta hankaliaovat myös sisäänkäynnin läheisyyteen pysäköidyt polkupyörät,jotka aiheuttavat törmäysvaaran. Pääsisäänkäynninyhteydessä oleva koodilukko on hankalassapaikassa, kaukana avautuvasta ovesta. Hitaammin,esimerkiksi apuvälineiden kanssa liikuttaessa, ovelleon vaikea ehtiä oven ollessa auki. Lisäksi tuulikaapissasijaitseva kulunvalvontalaite on liian korkealla.Pääsisäänkäynnin ovien avaamiseen vaadittava voimaon liian suuri, ja korkea kynnys vaikeuttaa pyörätuoliakäyttävän henkilön itsenäistä kulkemista. Lasioveaei ole merkitty riittävillä kontrastimerkinnöillä törmäysvaaranestämiseksi. Lasin pinnassa oleva teksti (korkeakoulunnimi) ei muodosta riittävää tummuuskontrastia,jotta se toimisi huomiomerkintänä (ks. kuva 2). Automaattisenliukuoven asentamista pääsisäänkäyntiin onselvitetty, mutta lopullista päätöstä ovien vaihtamiseksiei tuolloin tehty.Kuva 2. Lasioven teksti ei ole riittävä toimiakseenkontrastimerkintänä. (Kuva: AR)• Selvitetään onko mahdollista saadarakennuslupa katoksen rakentamiseen.• Ovet tulee muuttaa automaattioviksi,kynnystä tulee madaltaa ja oveen tulee lisätäselkeät kontrastimerkinnät (ks. mitoitusohje 2).• Polkupyörien säilytysalue tulee erottaajalankulkualueesta merkitsemällä sepintamateriaalista poikkeavalla tummuusjamateriaalikontrastilla.• Pääsisäänkäynnin ulkopuolista valaistustatulee lisätä.• Pääoven ulkopuolinen koodilukko ja tuulikaapissaoleva kulunvalvontalaite tulee siirtääsaavutettavaan paikkaan (ks. mitoitusohje 3).Kuva 1. Esimerkkikorkeakoulun pääsisäänkäyntiHämeentiellä. (Kuva: JS)110Sisäänkäynti Hämeentie 135 ASisäänkäynti on helposti hahmotettavissa ja lähelläpysäköintialuetta. Sisäänkäynti johtaa aulaan, jostaon pääsy kirjastokeskukseen ja tehtaanmyymälöihin.Sisäänkäyntiä pidetään usein virheellisesti korkeakoulunpääsisäänkäyntinä, koska opastus korkeakoulun pääsisäänkäynnillepuuttuu sekä pysäköintialueelta että ko.sisäänkäynnin luota. Sisäänkäynnissä on automaattisetliukuovet. Ovella on korkea kynnys, mutta se on luiskattukulkemisen helpottamiseksi. Lasiovessa on kontrastimerkintäainoastaan yhdellä korkeudella. Koodilukkooven pielessä on liian korkealla. Sisäänkäynnin yhtey-

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSdessä, heti liukuovien jälkeen, on opaskartta ja värikoodatutpohjapiirrokset eri kerroksista. Värien selitykseton sijoitettu liian alas (600 mm:n korkeudelle) ja niitäon sen vuoksi vaikea lukea (kuva 3). Opasteen tärkeimmäninformaation tulee sijaita silmänkorkeudella.Sisäänkäynniltä lähtevä luiska on liian jyrkkä(pituuskaltevuus 9,5 %). Välitasanteet eivät ole vaakatasossaja tasanteille sijoitetut irtonaiset kuramatothankaloittavat pyörällisen apuvälineen kanssa kulkemista.Luiska on tarpeeksi leveä ja käsijohteet ovatoikealla korkeudella (ks. kuva 4).Kuva 4. Kuramatot haittaavat kulkemistaluiskalla. (Kuva: AR)• Sisäänkäynnin yhteyteen ja pysäköintialueelle tuleelisätä opastus korkeakoulun pääsisäänkäynnille.• Oveen tulee lisätä kontrastimerkintä(ks. mitoitusohje 2).• Koodilukko tulee siirtää saavutettavaan paikkaan(ks. mitoitusohje 3).• Kuramatot tulee poistaa luiskalta.• Opasteen luettavuutta tulee parantaa opasteenuusimisen yhteydessä (ks. mitoitusohje 4).Sisäänkäynti Hämeentie 135 BTämä sisäänkäynti johtaa mm. ruokalaan ja sitä käyttävätvain reitin jo etukäteen tuntevat.Sisäänkäyntiä ei ole helppo havaita, koska sitä eiole katettu eikä merkitty opasteella (kuva 5). Ovi onraskas avata ja lasipintaisesta ovesta puuttuvat kontrastimerkinnät.Sisäänkäynnin edessä on kapea ja korkea tasanne,joka hankaloittaa sisäänpääsyä pyörällisten apuvälineidentai esim. lastenvaunujen kanssa. Koodilukko onhankalassa paikassa, kaukana ovelta. Sisäpuolella hetisisäänkäynnin jälkeen on neljä porrasaskelmaa ja luiska(ks. kuva 6). Portaissa on käsijohde vain toisella puolellaja porrasaskelmat eivät erotu toisistaan. Myös luiskastapuuttuu käsijohde toiselta puolelta.Kuva 5. Sisäänkäynti Hämeentie 135 B.(Kuva: AR)Kuva 3. Opastaulu Hämeentie 135 A sisäänkäynnillä.(Kuva: AR)111

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKuva 6. Sisäänkäynnin jälkeen on luiska jamuutama porrasaskelma. (Kuva: AR)kohteisiin kerrotaan lisää ko. tilan kuvailun yhteydessä.)Esimerkiksi esteetön reitti pääsisäänkäynniltä ylioppilaskunnantoimistoon ja kahvilaan kulkee ensin hisseillä(pääaulan hissit H25 ja H26) viidenteen tai kuudenteenkerrokseen, josta kuljetaan käytävän päähän ja jatketaanhissillä H19 pohjakerrokseen. Esteetöntä reittiä eiole opastettu kattavasti. Reitin varrella on muutamiaheikkolaatuisia, käsin tehtyjä opasteita mainosten jamuiden viestien seassa.Ilmoitustaulujen ja useiden opasteiden valaistuksessakäytetään tällä hetkellä häikäiseviä ja epätasaisestivalaisevia spottivalaisimia, mikä vaikeuttaa ilmoitustenlukemista (kuva 7).• Selvitetään onko mahdollista saadarakennuslupa katoksen rakentamiseen.• Sisäänkäynti tulee merkitä opasteella.• Sisäänkäynnin edusta tulee korjataesteettömäksi (ks. mitoitusohje 2).• Ovet tulee muuttaa automaattioviksi ja oviintulee lisätä kontrastimerkinnät(ks. mitoitusohje 2).• Koodilukko tulee siirtää saavutettavaanpaikkaan (ks. mitoitusohje 3).• Portaiden kaikkiin askelmiin tulee lisätätummuuskontrastiraidat askelmien etureunojenerottamiseksi etenemistä ja lattiapinnasta(ks. mitoitusohje 6).• Portaisiin tulee lisätä käsijohde(ks. mitoitusohje 5).• Luiskaan tulee lisätä käsijohde(ks. mitoitusohje 5).4.3 Liikkuminen jatoimiminen sisätiloissa4.3.1 OpastusEsimerkkikorkeakoulussa ei ole yhtenäistä ja selkeääopastusjärjestelmää, sillä opastusta on toteutettu erivaiheissa ja eri henkilöiden toimesta. (Opastuksesta eriKuva 7. Kerrosopasteen pistemäinen valaisinaiheuttaa häikäisyä ja jättää osan tekstistävarjoon. (Kuva: AR)• Kohteeseen tulee suunnitella ja toteuttaayhtenäinen opastusjärjestelmä.• Esteettömät kulkureitit mm. ylioppilaskunnantoimistoon, kahvilaan ja kirjastokeskukseen tuleeopastaa joko 5. tai 6. kerroksen kautta(ks. mitoitusohje 4).• Pääsisäänkäynnin yhteyteen tulee lisätäopastaulu ja karttaopaste.• Kaikki A4-pohjaiset kopiopaperiopasteettulee korvata asianmukaisilla opasteilla.• Ilmoitustaulujen ja opasteiden valaistustulee muuttaa tasaiseksi ja häikäisemättömäksi(ks. mitoitusohje 9).112

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS4.3.2 KäytävätKäytävät ja kulkureitit rakennuksen sisällä ovat pitkiä.Käytäviä on vaikea hahmottaa kiiltävän lattian ja pintakuvioinninvuoksi. Lisäksi lattiapintojen heijastuksetantavat vaikutelman lattian liukkaudesta ja tekevät kulkemisenepävarmaksi. Käytävän yläpuolinen valaisinrivitoimii kuitenkin ohjaavana elementtinä erityisesti näkövammaisillehenkilöille muuten vaikeasti hahmotettavallakäytävällä (kuva 8).Joillakin kulkureiteillä käytävän valaistuksen voimakkuusvaihtelee suuresti (50–200 lx).4.3.3 PortaatUseissa portaissa käsijohde on ainoastaan yhdellä puolellatai puuttuu kokonaan. Henkilöiden, jotka eivät jostainsyystä voi käyttää kuin toista kättään, on vaikeaatai mahdotonta kulkea portaissa käsijohteen ollessa ns.väärällä puolella. Ainoastaan osassa portaita askelmaton merkitty kontrastiraidoilla (kuvat 9 ja 10). Lisäksiuseassa porrashuoneessa on hämärä ja vaihtelevavalaistusvoimakkuus. Porrashuoneissa on kuitenkinselkeät kerrosopasteet ja eri kerroksilla on omat tunnusvärinsä(ks. kuva 11). Tunnusvärien käyttöä voisihyödyntää laajemminkin kohteen opastuksen uusimisenyhteydessä.Kuva 8. Käytävän yläpuolinen valaisinrivi toimiiohjaavana elementtinä muuten vaikeastihahmotettavalla käytävällä. (Kuva: AR)Kuva 9. Porrasaskelmissa on hyvät kontrastimerkinnät,mikä auttaa havaitsemaan myösportaan muuttuvan muodon. (Kuva: AR)• Käytävälamput tulee vaihtaa valaistusvoimakkuudeltaansamanlaisiksi lamppujenvaihtojen yhteydessä. Valaistuksen tulee ollatasainen ja häikäisemätön, ja erityisestiristeyskohtien tulee olla hyvin valaistut(ks. mitoitusohje 9).Kuva 10. Portaissa on heikko valaistusvoimakkuusja askelmat eivät hahmotu selkeästi. (Kuva: AR)113

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSkorkealla, jotta lyhytkasvuinen tai pyörätuolia käyttävähenkilö näkisi siitä itsensä. Hissin valaistusvoimakkuuson liian alhainen. Hissin hälytysjärjestelmä ei palvelekuulovammaisia henkilöitä, sillä hississä ei ole mahdollisuuttatehdä hälytystä tekstiviestillä.Kuva 11. Kerroksilla on omat tunnusvärit.(Kuva: AR)• Portaisiin tulee lisätä molemminpuolisetkäsijohteet (ks. mitoitusohje 5) jakontrastiraidat jokaisen askelman etureunaan(ks. mitoitusohje 6).• Porrashuoneiden valaistusta tulee parantaa(ks. mitoitusohje 9).4.3.4 HissitRakennuksessa on yhteensä 15 hissiä. Seuraavat hissitsijaitsevat kartoitetuilla reiteillä tarjoten vaihtoehtoisenportaattoman kulkuyhteyden. Hissien numerointiraportissa vastaa hissien numerointia kohteessa.Pääaulan hissit (H25 ja H26)Hissit sijaitsevat pääaulassa informaatiopisteen takana(ks. kuva 12). Kulkua hisseille ei ole opastettu. Hissit kulkevatuloskäyntikerroksen (2 krs.) lisäksi kerroksiin 4–8.Hissien kerrosopasteessa ilmoitetaan harhaanjohtavastimyös 9. kerros. Hissien ulkopuolella ei ole kerrosmerkintöjä.Hissit vastaavat mitoitukseltaan toisiaan. Hissikoritovat ahtaita, hississä ei mahdu kääntymään ympäriapuvälineiden kanssa, vaan hissistä on peruutettavaulos. Hälytyspainikkeet ovat liian korkealla. Hisseissäon tukikaide ja peili. Peilin alareuna on kuitenkin liianKuva 12. Pääaulan hissit 25 ja 26. (Kuva: JS)• Hisseille tulee järjestää opastus(ks. mitoitusohje 4).• Hissien kerrosopasteiden luettavuutta tuleeparantaa. Lisäksi tulee tarkistaa opastuksenvastaavuus muiden opastaulujen kanssa.(ks. mitoitusohje 4).• Hissien ovien yhteyteen, jokaiseen kerrokseen,tulee lisätä selkeät, tummuuskontrastinaerottuvat kerrosmerkinnät.• Hissien hälytyspainikkeet tulee siirtää oikeallekorkeudelle ja hisseihin tulee lisätähälytysmahdollisuus myös tekstiviestin avulla(ks. mitoitusohje 6).• Hisseihin tulee asentaa lisäpeilit olemassaolevien alle.• Hissien valaistusta tulee parantaa(ks. mitoitusohje 9).114

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSTavarahissi (H21)Hissi sijaitsee pääaulassa. Hissi on hankalasti löydettävissäkulman takana ja kulkua hissille ei ole opastettu.Hissin ulkopuolella ei ole kerrosmerkintöjä, ja ovi eihahmotu seinäpinnasta (kuva 13).Hissillä pääsee kaikkiin kerroksiin 3. kerrosta lukuunottamatta. Hissikori on tarpeeksi tilava, joten hississämahtuu kääntymään ympäri pyörätuolillakin ja hissistäon helppo poistua. Hissin yleisvalaistus on hyvä. Hissinpainikkeet eivät kuitenkaan erotu selkeästi taustastaja sekä hälytyspainike että kulkukortinlukija ovat liiankorkealla (kuva 14).Hissin hälytysjärjestelmä ei palvele kuulovammaisiahenkilöitä, sillä hississä ei ole mahdollisuutta tehdähälytystä tekstiviestillä.Kuva 14. Kulkukortinlukija on asennettu liiankorkealle. (Kuva: JS)Kuva 13. Hissiä 21 on vaikea hahmottaaharmaasta seinästä. (Kuva: JS)• Hissille tulee järjestää opastus(ks. mitoitusohje 4).• Hissin oven hahmottamista seinästä tuleeparantaa.• Hissien ovien yhteyteen, jokaiseen kerrokseen,tulee lisätä selkeät, tummuuskontrastinaerottuvat kerrosmerkinnät.• Hissi painikkeiden hahmotettavuutta tuleeparantaa ja hälytyspainike ja kulkukortinlukijatulee siirtää alemmas (ks. mitoitusohje 3).• Hissiin tulee lisätä hälytysmahdollisuus myöstekstiviestin avulla.115

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSHissi (H19)Hissi sijaitsee rakennuksen pohjoispäädyssä ja kulkeekaikkiin kerroksiin. Kulkua hissille ei ole opastettu,mutta hissin sijainti erottuu hyvin oven ja maton muodostamantummuuskontrastin avulla (kuva 15). Hissinulkopuolella ei ole kerrosmerkintöjä. Hissikorin sisälläolevan kerrosopasteen lukemista vaikeuttaa kiiltäväpinta ja tekstin pieni kirjasinkoko.Hissin kori on tarpeeksi tilava. Hissin yleisvalaistuson hyvä. Hissin ohjauspaneeli on sopivalla käyttökorkeudella,mutta uloskäyntikerroksen painike ei erotumuista painikkeista.Ohjauspaneeliin kerrospainikkeiden viereen onlisätty opastekstejä, mutta ne ovat epäselviä ja käytettykirjasinkoko on liian pieni (kuva 16). Hissin hälytyspainikeon liian korkealla ja hälytysjärjestelmä ei palvelekuulovammaisia henkilöitä, sillä hississä ei ole mahdollisuuttatehdä hälytystä tekstiviestillä. Hississä ontukikaide.Kuva 16. Ohjauspaneeliin kerrospainikkeidenviereen lisätyt tekstit eivät erotu. (Kuva: AR)• Hissille tulee järjestää opastus (mitoitusohje 4).• Hissin kerrosopasteiden luettavuutta tuleeparantaa (ks. mitoitusohje 4).• Hissin ovien yhteyteen, jokaiseen kerrokseen,tulee lisätä selkeät, tummuuskontrastinaerottuvat kerrosmerkinnät.• Uloskäyntikerroksen painikkeen tuleeerottua muista painikkeista (mitoitusohje 6).• Hissin hälytyspainike tulee siirtää oikeallekorkeudelle ja hissiin tulee lisätähälytysmahdollisuus myös tekstiviestinavulla (ks. mitoitusohje 6).Kuva 15. Hissin 19 ovi erottuu tummuuskontrastinaseinästä. (Kuva: AR)Hissit 1 (ns. maisemahissit)Hisseille on suora kulkuyhteys Hämeentie 135 A sisäänkäynniltä.Sijainti on opastettu ja hissien ovet erottuvattummuuskontrastina seinästä. Hissien kerrosmerkintäon maalattu suurikokoisin numeroin siniselle pohjalleja toistuu jokaisessa kerroksessa.Hissit vastaavat mitoitukseltaan toisiaan. Hissikoriteivät ole tarpeeksi tilavia pyörätuolin käyttäjän kannalta.Hissien yleisvalaistus on hyvä. Hissien ohjauspaneelitovat sopivalla korkeudella. Hisseissä on tukikaide ja116

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSalas asti ulottuva peili. Peilin alareunasta puuttuu peiliäsuojaava potkulevy, minkä vuoksi esim. pyörätuolinjalkalauta voi vahingossa särkeä peilin.Hissin hälytysjärjestelmä ei palvele kuulovammaisiahenkilöitä, sillä hississä ei ole mahdollisuutta tehdähälytystä tekstiviestillä.4.4 Tilakokonaisuudet4.4.1 PääaulaPääaulasta ei ole suoraa kulkuyhteyttä rakennuksenkaikkiin tiloihin. Selkeä opastaulu heti sisäänkäynninyhteydessä helpottaisi suunnistautumista. Nyt ensimmäinenopaste tiloista on kulman takana, hissien (H25ja H26) ovien yläpuolella oleva kerrosopaste. Kerrosopasteenlukemista vaikeuttavat opasteen kiiltävä pintaja versaalein (isoilla kirjaimilla) kirjoitettu teksti (kuva18). Informaatiopistettä vastapäätä on seinään maalattu,heikkokontrastinen pohjapiirros Lume-keskuksentiloista. Pohjapiirrosta on vaikea hahmottaa, ja se peittyyosittain esitetelineiden taakse (kuva 19).Kuva 18. Kerrosopastetta on vaikea lukea.(Kuva: AR)Kuva 17. Kerrosmerkintä erottuu selkeästi taustastaan.(Kuva: AR)• Hisseihin tulee lisätä hälytysmahdollisuus myöstekstiviestin avulla.• Hissien peileihin tulee lisätä potkulevy(ks. mitoitusohje 6).Kuva 19. Pohjapiirrosta on vaikea hahmottaa jase peittyy osittain esitteiden taakse. (Kuva: AR)117

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKorkeakoulun informaatiopiste sijaitsee pääaulassa,heti vasemmalla sisäänkäynniltä katsottuna. Palvelutiskiäon hankala hahmottaa muun muassa voimakkaastiheijastelevan lasipinnan vuoksi, ja lasipinnalla olevastatekstistä on vaikea saada selvää (kuva 20). Palvelutiskion ainoastaan seisovan asiakkaan korkeudella eikäsiten mahdollista asioimista esimerkiksi pyörätuolistakäsin. Informaatiopisteessä ei ole induktiosilmukkaa,joka palvelisi kuulovammaisia asiakkaita. Aulassa eiole varsinaista odotustilaa eikä istuimia.Kuva 20. Informaatiopisteen sijaintia ei ole helppohahmottaa. (Kuva: JS)Vaatesäilytystila ja esteetön wc (ks. Esteetön wc pääsisäänkäynninyhteydessä) sijaitsevat muutamaa porrastaalempana kuin pääaula, mutta ovat esteettömästi saavutettavissaporrashissin avulla. Porrasaskelmissa ei olekontrastiraitoja eikä käsijohdetta. Portaiden yhteydessäolevaa porrashissiä voi käyttää itsenäisesti. Hissin kantokyky(225 kg), voi tosin rajoittaa sen käyttöä, sillä osasähköpyörätuoleista painaa jo itsessään toista sataakiloa. Lisäksi porrashississä ei ole korkeussuunnassatarpeeksi vapaata tilaa, mikä vaikeuttaa hissin käyttämistäavustajan kanssa. Törmäysvaarasta on varoitettumustakeltaisella varoitusmerkinnällä. Hissin alatasollaei ole tarpeeksi vapaata tilaa, vaan hissin nostotasoltaon poistuttava ja sille on noustava vinosti. Vaatesäilytyksessäon järjestettyjen tilaisuuksien aikana palvelu,mutta muuten käytettävissä on kolikolla toimivia lokerokaappeja.Kaappien asennuskorkeudessa ja käytettävyydessäei ole tällä hetkellä huomioitu lyhytkasvuisiatai pyörätuolia käyttäviä henkilöitä. Lisäksi muutamienkaappien ovet eivät pysy auki, mikä hankaloittaa niidenkäyttämistä.• Pääsisäänkäynnin yhteyteen tulee lisätä selkeäopastaulu (ks. 4.3.1 Opastus).• Informaatiopisteeseen tulee hankkiapalvelupistesilmukka ja siitä kertova T-opaste(ks. mitoitusohje 8).• Aulaan tulee lisätä levähdys-/odotuspaikaksiistuin tai istuimia (ks. mitoitusohje 3).• Portaisiin tulee lisätä kontrastiraidat askelmienetureunojen erottamiseksi etenemistä jalattiapinnasta (ks. mitoitusohje 6).• Portaisiin tulee lisätä käsijohde(ks. mitoitusohje 5).• Selvitetään onko mahdollista asentaaporrashissin tilalle tasonostin.• Säilytystilan kaappien käytettävyyttä tuleeparantaa (ks. mitoitusohje 3).4.4.2 Esteettömät wc-tilatEsimerkkikorkeakoulun tiloissa on yhteensä viisi esteetöntäwc-tilaa: pääsisäänkäynnin yhteydessä, D-rapunaulassa, kirjastokeskuksessa sekä 6. ja 8. kerroksessa.Pilotissa kartoitettiin yhteensä kolme esteetöntä wctilaa.Esteetön wc pääsisäänkäynninyhteydessä (1.5 krs.)Kulku wc-tilaan on opastettu, mutta opasteesta puuttuuISA-tunnus. Wc-tilan oven kynnys on luiskattu kulkemisenhelpottamiseksi. Oven avaamiseen tarvittavavoima on liian suuri ovensulkimen vuoksi. Ovessa eiole vaakasuoraa lankavedintä, jonka avulla pyörätuolinkäyttäjä voisi vetää oven perässään kiinni.118

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSWc-tilassa on tarpeeksi vapaata tilaa pyörätuolin käyttäjälle.Wc-paperiteline on ulottuvilla käsituessa, muttakäsituet eivät ole malliltaan (wc-istuimeen kiinnitettykäsituki) tarpeeksi tukevat ja voivat aiheuttaa putoamisvaaran(kuva 21). Lisäksi käsijohteet ovat tielläpyörätuolista istuimelle siirryttäessä ja käsitukien välion liian ahdas. Käsisuihkuun tai hälytysnaruun ei olemahdollista ylettää wc-istuimelta.Tilan tummat seinät ja tumma lattia vaikeuttavattilan hahmottamista, vaikka kalusteet erottuvatkinhyvin tummasta lattiasta ja seinäpinnoista. Valaistus onepätasainen ja peilin yläpuolinen valaisin on häikäisevä.Valokatkaisija ei erotu seinästä, sen sijaan hälytyksenpalautuspainike erottuu helpommin.• Käsisuihkuun tulee voida ulottua wc-istuimelta(ks. mitoitusohje 7).• Hälytyslaitteeseen tulee asentaa painikkeet/narut, joihin on mahdollista ulottuawc-istuimelta ja lattialta (ks. mitoitusohje 7).• Seinä ja lattiapintojen tulee erottua toisistaan.Valaistusta tulee parantaa niin, että se ontasainen ja häikäisemätön (ks. mitoitusohje 9).Valokatkaisija tulee merkitä niin, että seerottuu tummuuskontrastina seinästä.• Käsijohteet tulee vaihtaa tukevaan ja ylös/alaskääntyvään malliin (ks. mitoitusohje 7).Kuva 21. Wc-istuimen käsituet eivät ole tarpeeksitukevat. (Kuva: AR)• Wc-tilaan ohjaavaan opasteeseen tulee lisätäISA-tunnus (ks. mitoitusohje 7).• Ovensuljin tulee poistaa ja oven sisäpuolelle,saranapuolelle tulee asentaa lankavedin(ks. mitoitusohje 7).Esteetön wc (6. krs)Esteetön wc-tila sijaitsee kuudennen kerroksen aulassa,suoran kulkuyhteyden päässä hisseiltä. Oven vapaa kulkuaukkoon liian kapea ja voi estää pääsyn wc-tilaan.Oven avaamiseen tarvittava voima on liian suuri ja ovenavaaminen wc-tilan sisäpuolelta on pyörätuolista käsinhankalaa, koska oven aukeamispuolella ei ole tarpeeksivapaata tilaa. Ovessa ei ole lankavedintä.Wc-istuimen oikealla puolella (wc-istuimelle katsottaessa)eikä istuimen takana ole tarpeeksi vapaatatilaa. Tämä hankaloittaa tilan käyttöä, sillä pyörätuolistasiirrytään wc-istuimelle joko istuimen oikealta taivasemmalta puolelta käyttäjästä riippuen. Lisäksi istuimentulee olla irti seinästä, jotta esimerkiksi manuaalistapyörätuolia pidempirunkoisella sähköpyörätuolillaon mahdollista peruuttaa wc-istuimen viereen oikeallakohdalle. Tilaa voidaan tarvita myös avustamistilanteissa.Seinään kiinnitetty, ylös kääntyvä, malliltaan hyväkäsituki on ainoastaan istuimen toisella puolella. Pesuallason sopivalla korkeudella, mutta vapaata polvitilaaei ole tarpeeksi, jotta altaan ääreen pääsisi pyörätuolilla.Vaatekoukku ja saippuateline ovat sopivalla korkeudella,mutta käsipyyheautomaatin liiketunnistin onliian korkealla. Peilin alareuna on myös liian korkealla,jotta pyörätuolissa istuva henkilö näkisi itsensä peilistä.Wc-tilassa ei ole hälytyslaitetta.119

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS• Oviaukkoa tulee leventää seuraavan remontinyhteydessä (ks. mitoitusohje 7).• Oven sulkija tulee poistaa ja oven sisäpuolelle,saranapuolelle tulee lisätä lankavedin(ks. mitoitusohje 7).• Wc-istuimen toisellekin puolelle tulee lisätäkäsituki (ks. mitoitusohje 7).• Pesualtaan käytettävyyttä tulee parantaa(vapaa polvitila) (ks. mitoitusohje 7).• Käsipyyheautomaatti ja peili tulee siirtääalemmas. (ks. mitoitusohje 7).• Wc-tilaan tulee asentaa hälytyslaite, johonulottuu wc-istuimelta ja lattialta(ks. mitoitusohje 7).Kuva 22. Pesualtaan sijoitus hankaloittaa ovenavaamista (Kuva: AR)Esteetön wc kirjastokeskuksessaEsteettömän wc-tilan sijaintia kirjastossa ei ole opastettu.Wc-tilan ovessa on pyörätuolisymboli, mutta ovi eierotu tummuuskontrastina seinästä. Ovi on kevyt avata,mutta sulkemista helpottava lankavedin puuttuu ovensisäpuolelta. Pesualtaan sijainti liian lähellä ovea hankaloittaaoven avaamista sisäpuolelta (ks. kuva 22).Wc-istuimen sivuilla ei ole tarpeeksi vapaata tilaa,mikä voi kokonaan estää wc:n käyttämisen. Istuimenmolemmilla puolilla on käsituet, mutta käsitukien kiinnityswc-istuimeen hankaloittaa sekä siirtymistä wcistuimelleettä avustajan työtä. Wc-istuimelta on mahdollistaulottua wc-paperitelineeseen ja käsisuihkuun.Vaatekoukku, peili ja käsienkuivauslaitteen liiketunnistinovat liian korkealla. Pesualtaan alla ei ole tarpeeksivapaata polvitilaa. Lattian pintamateriaali on liukas jaaiheuttaa märkänä liukastumisvaaran. Wc-tilassa onhälytyslaite, johon ulottuu wc-istuimelta ja jolla voihälyttää tarvittaessa paikalle kirjaston henkilökunnan.Ovi on avattavissa ns. vahtimestarin avaimella, muttakartoitushetkellä sitä ei ollut kirjaston tiloissa saatavilla.• Selvitetään mahdollisuus laajentaa wc-tilaa.Samassa yhteydessä on järjestettävä tarpeeksivapaata tilaa oven aukeamispuolelle wc-tilansisäpuolella (pesualtaan siirto) (ks. mitoitusohje 7).• Oven hahmotettavuutta seinästä tulee parantaa.• Oven sisäpuolelle, saranapuolelle tulee asentaavaakasuuntainen lankavedin (ks. mitoitusohje 7).• Käsijohteet tulee vaihtaa tukevaan ja ylös/alaskääntyvään malliin (ks. mitoitusohje 7).• Lattian pintamateriaali tulee käsitellätai vaihtaa märkänäkin luistamattomaksi(ks. mitoitusohje 7).• Wc-tilaan tulee lisätä vaatekoukkujakahdelle korkeudelle (ks. mitoitusohje 7).• Peiliä tulee laskea alemmas tai asentaalisäpeili olemassa olevan alapuolelle(ks. mitoitusohje 7).• Käsipyyheteline ja saippuateline tulee siirtääalemmas (ks. mitoitusohje 7).• Pesualtaan käytettävyyttä tulee parantaa(vapaa polvitila) (ks. mitoitusohje 7).• Lainaustiskille tulee varata wc:n avainhätätilanteita varten.120

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS4.4.3 Ylioppilaskunnankahvila Cafe KipsariCafe Kipsari on ylioppilaskunnan ylläpitämä kahvila/ravintola, joka toimii iltaisin opiskelijoiden illanviettopaikkana(kuva 24). Esteetön kulkureitti pääsisäänkäynniltätilaan kulkee hisseillä H25/H26 kuudenteen kerrokseenja sieltä hissillä H19 kellarikerrokseen. Ensimmäisetvarsinaiset opasteet tilaan ovat vasta kellarikerroksenkäytävän seinillä. Iltaisin käynti tiloihin tapahtuu ulkokautta,mutta reitillä on portaita (kuva 23). Ulkoportaidenreunaan asennettu, polkupyörien kuljettamiseentarkoitettu metalliluiska vaikeuttaa käsijohteen käyttöäja on todella vaarallinen heikkonäköisten henkilöidenkannalta. Portaiden toisella puolella käsijohteena toimiikaide. Esteetön reitti sisäkautta on tarvittaessa järjestettävissähenkilökunnan avustuksella.Tilassa ei ole esteetöntä wc:tä. Kahvilassa on melkohämärä yleisvalaistus, joka vaihtelee tilan eri osissa.Tilan pinnat ja kalusteet ovat tummia, joten kalusteitaon vaikea hahmottaa. Heikko valaistus aiheuttaaongelmia varsinkin sisäänkäynnin tuulikaapissa, jossaon lisäksi huonosti erottuva tasoero.Kahvilassa on tarpeeksi vapaata tilaa liikkumiseenmyös apuvälineiden kanssa. Istuimia on muutamilla erikorkeuksilla ja pöydän ääreen mahtuu pyörätuolilla.Palvelutiski ei kuitenkaan ole toimiva pyörätuolin käyttäjänkannalta, koska se on liian korkealla eikä tiskinalla ole tarpeeksi vapaata polvitilaa. Lisäksi palvelutiskinsijainti ei ole helposti hahmotettavissa.Tila on melko kaikuisa. Keskustelua häiritseväätaustaääntä aiheuttavat keittiö ja muut tilassa olevatasiakkaat. Kuulovammaisen henkilön on vaikea saadapuheesta selvää näin meluisassa ympäristössä. Tilaakäytetään myös musiikkiesityksiin, ja tilassa on äänentoistolaitteita.Seinillä olevia paneeleita voi kääntää,jolloin tilan akustiikkaa voidaan jonkin verran säätää.Tilassa ei ole induktiosilmukkaa tai vastaavaa äänensiirtojärjestelmää,joka olisi kuulovammaisille kuulolaitteenkäyttäjille tarpeen illanviettojen ohjelman seuraamiseen.Kuva 23. Ulkoportaiden reunassa oleva polkupyöräluiskaon vaarallinen. (Kuva: NK)Kuva 24. Kahvilan pöytien ääreen mahtuu hyvinmyös pyörätuolilla. (Kuva: JR)121

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS• Opastus tulee uusia kokonaisuudessaan(ks. 4.3.1 Opastus).• Tilan valaistusta tulee parantaa(ks. mitoitusohje 9).• Sisäportaiden ja tuulikaapissa olevan tasoeronhavaittavuutta tulee parantaa (valaistus jakontrastimerkinnät).• Palvelutiskin hahmottumista tulee parantaa(palvelutiskin tulee erottua tummuuskontrastinaympäristöstä).• Tilaan tulee asentaa induktiosilmukka tai muuäänensiirtojärjestelmä ja tilaa tulee vaimentaa.(ks. mitoitusohje 8).• Tilan yhteyteen tulee järjestää esteetön wc.• Ulkoportaiden metalliluiska tulee poistaa taierottaa käsijohteella.• Ulkoportaiden kaiteeseen tulee lisätä käsijohde(ks. mitoitusohje 5.)Odotustilassa on sohva ja käsinojallisia istuimia. Mattovaikeuttaa liikkumista pyörällisen apuvälineen kanssa.Tilan katto- ja seinäpinnat ovat betonia ja tiiltä,kalusteet pääasiassa pehmustettuja. Tilan jälkikaiuntaaikasuhteellisen lyhyt, taputustestillä arvioiden noin1 s. Taustamelun äänenpainetasoksi saatiin mitattuanoin 40 dB(A). Tilassa ei ole induktiosilmukkaa.4.4.4 Ylioppilaskunnan toimistoYlioppilaskunnan toimistoon (TOKYO) on esteetön kulkuyhteyspääsisäänkäynniltä hisseillä H25/H26 kuudenteenkerrokseen ja sieltä hissillä H19 kellarikerrokseen.Pääsisäänkäynnin yhteydessä ei ole opastusta toimistoon.Ensimmäinen opaste löytyy kuudennen kerroksenhissin oven ulkopuolelta seinästä. Kartoitushetkelläkäytössä olevat monistetut karttapohjat ovaterittäin hankalia näkövammaisten henkilöiden kannalta,ja vaativat keneltä tahansa aikaa ymmärtämiseen (kuva25).Kellarikerroksessa on käytetty keltaista opastenuolta,joka ei kuitenkaan erotu seinästä tummuuskontrastinavulla (ks. kuvat 26 ja 27).Ylioppilaskunnan tiloissa on kaksi palvelupistettä,odotustila, kokoustila sekä henkilökunnan keittiötilat.Kartoituksessa tilaa tarkasteltiin asiakkaan näkökulmasta.Toimistoon on esteetön sisäänkäynti ja sielläon riittävästi vapaata tilaa. Asiointipöydät ovat toimiviamyös pyörätuolin käyttäjän kannalta (ks. kuva28). Asiointitiskin valaistusvoimakkuus ei ole riittävä.Kuva 25. Paperille kopioitu karttaopaste on hankalakenen tahansa hahmottaa (Kuva: AR)• Opastus tulee uusia kokonaisuudessaan(ks. kohta 4.3.1 Opastus ja mitoitusohje 4).• Asiointitiskille tulee hankkiapalvelupistesilmukka (ks. mitoitusohje 8)ja kohdevalaisin, joka voidaan tarvittaessaottaa käyttöön.• Matto tulee poistaa tai vaihtaa paikallaanpysyvään malliin.122

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS4.4.5 Kirjastokeskus AralisKuva 26. ja 27. Opasteen tulisi erottua tummuuskontrastinataustasta, pelkkä värikontrasti ei olerittävä. (Kuvat: AR)Kirjastokeskus on kaikille avoin julkinen kirjasto, jokakokoaa saman katon alle Helsingin kaupunginkirjastonArabianrannan kirjaston sekä kolme taidekirjastoa:Taideteollisen korkeakoulun kirjaston, Stadian kulttuurialankirjastopalvelut ja Pop & Jazz Konservatorionkirjaston.Päästäkseen korkeakoulun pääsisäänkäynniltäkirjastokeskukseen on kuljettava hisseillä H25/H26kuudenteen kerrokseen, josta käytävän päästä maisemahisseilläalas kolmanteen kerrokseen. Reitti onopastettu vasta kuudennesta kerroksesta alkaen. Pääsisäänkäynniltälähtee myös toinen, paremmin opastettureitti kirjastokeskukseen, mutta tällä reitillä on useitaportaita.Arabiankadun puoleiselta sisäänkäynniltä tultaessaesteetön kulkuyhteys toisessa kerroksessa sijaitsevaankaupungin kirjastoon on järjestetty pystyhissillä, muttasitä ei ole merkitty opasteella. Pystyhissin painonapinohjeteksti ei ole kokonaan nähtävissä (kuva 29). Hissinylätasanteella, oven edessä ei ole tarpeeksi vapaatatilaa pyörätuolille tai lastenvaunuille kirjaston hälytysporttienvuoksi, ja kääntyvää automaattiovea joutuuväistämään hankalasti peruuttaen (ks. kuva 30). Lisäksiylätasanteella, hissin ja lasiseinän väliin jää vaarallinenrako, johon esimerkiksi lastenvaunujen pyörät voivatluiskahtaa (ks. kuva 31).Kuva 28. Toimiston pöydän ääreen pääsee myöspyörätuolilla. (Kuva: AR)Kuva 29. Ohjeteksti jää piiloon. (Kuva: NK)123

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKolmannessa kerroksessa sijaitsevaan korkeakoulunkirjastoon pääsee Arabiankadun puolelta maisemahisseillä(Hissit 1), mutta kaupunginkirjaston puoleltaainoastaan portaita pitkin. Esteetön kulkureitti järjestyypystyhissin ja ns. maisemahissien kautta, mutta reittiäei ole opastettu kaupunginkirjaston puolelta.Taideteollisen korkeakoulun kirjaston pääsisäänkäyntion kolmannessa kerroksessa. Pääsisäänkäyntiei ole itsenäisesti käytettävissä, ts. oven avaamiseentarvittava voima on liian suuri. Sisäänkäynnille onasennettu henkilökunnan hälyttämistä varten ovikelloedellisen esteettömyysarvioinnin tuloksena, mutta ovikelloasennettiin tuolloin liian korkealle. Sisäänkäynninvalaistus on hämärä ja lasiovessa olevaa tekstiä (kirjastonaukioloajat) on vaikea lukea lasipinnan heijastustenvuoksi. Lasiovesta puuttuvat myös kontrastimerkinnätja suojaava potkulevy.Kuva 30. Pystyhissinn edessä ei ole tarpeeksivapaata tilaa. (Kuva: AR)• Opastus tulee uusia kokonaisuudessaan(ks. 4.3.1 Opastus).• Pystyhissi: ohjeteksti tulee sijoittaa näkyville(ks. mitoitusohje 4). Hissin edustan jalasiseinän väliin jäävä aukko tulee peittää.Oven avautumiseen tarvittava tila tuleemerkitä lattiaan, jotta odottaminen oikeassapaikassa on mahdollista. Hälytysportit tuleesiirtää pois pystyhissin oven edestä(ks. mitoitusohje 6).• Kirjaston sisäänkäynti: Sisäänkäynnin ovitulee muuttaa automaattioveksi, jolloinovikelloa ei tarvita. Ovikello tulee kuitenkinennen tätä toimenpidettä siirtää alemmas(ks. mitoitusohje 3). Sisäänkäynnin valaistustaja opasteen luettavuutta tulee parantaa(ks. mitoitusohje 9). Sisäänkäynninlasioveen tulee lisätä kontrastimerkinnätja potkulevy (mitoitusohje 2).Kuva 31. Seinän vieressä on luiskahtamisvaaranaiheuttava rako. (Kuva: AR)LainaustiskiKirjaston lainaustiski mahdollistaa asioinnin sekä seistenettä istuen (ks. kuva 32). Lainaustiskin valaistus-124

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSvoimakkuus on liian matala, se vaihtelee 200–300 luksinvälillä. Lainaustiskillä ei ole induktiosilmukkaa.Kuva 32. Kirjaston lainaustiski on kahdella korkeudella.(Kuva: NK)LukusaliKirjaston lukusalin sisäänkäyntiä on vaikea hahmottaa,koska ovi ei erotu tummuuskontrastina ja sisäänkäynninedustan valaistus ei ole tarpeeksi voimakas. Oven vapaakulkuaukko on liian kapea eikä oven aukeamispuolellaole tarpeeksi vapaata tilaa avata ovea esim. pyörätuolistakäsin. Lisäksi oveen avaamiseen tarvittava voimaon liian suuri. Lukusalissa on tarpeeksi vapaata tilaa japöydän ääreen pääsee pyörätuolilla. Lukusalin lasiseinäaiheuttaa törmäysvaaran, sillä kontrastimerkintä ei oleriittävä (kuva 33).Kalusteet ja varusteetKaupungin kirjaston käytävillä mahtuu liikkumaanapuvälineiden kanssa. Korkeakoulun kirjastoon johtava,alta avoin portaikko aiheuttaa törmäysvaaran näkövammaisellahenkilölle, sillä yläpuolella olevia esteitä eivoi havaita valkoisella kepillä (kuva 34). Säilytyslokerotsijaitsevat portaan alapuolella, huonosti valaistussatilassa eikä säilytystilan sijaintia ole opastettu. Säilytyslokeroidenkäytettävyys on kuitenkin hyvä, lokeroitaon eri korkeuksilla ja ovessa on suuret ja selkeät tummuuskontrastinataustastaan erottuvat numerot.Kuva 33. Lukusalin lasiseinän kontrastiraita ei oleriittävä. (Kuva: NK)Kuva 34. Portaan alla on törmäysvaara.(Kuva: NK)Kirjastossa on korkeussäädettäviä istuimia ja ATK-pöytienääreen pääsee myös pyörätuolilla (ks. kuva 35).Kirjaston työpisteiden ja lukutilan kalusteet erottuvattummuuskontrastin avulla ympäristöstä (ks. kuva 36).Kirjahyllyjen kohdevalaistusta oltiin kartoitushetkelläuusimassa.125

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS• Lukusalin sisäänkäynnin oviaukkoa tuleeleventää ja oven tulee olla kevyesti avattavissa(ks. mitoitusohje 2).• Lukusalin lasiseinä tulee merkitä selkeälläkontrastimerkinnällä (ks. mitoitusohje 2).• Kirjaston portaan alle joutumisvaara tulee estääesim. kalusteen avulla (ks. mitoitusohje 6).• Säilytyslokeroiden sijainti tulee merkitä ja tilanvalaistusta tulee parantaa (ks. mitoitusohje 9).Kuva 35. Työpisteen ääreen pääsee myös pyörätuolilla.(Kuva: NK)4.4.6 Opintotuen palvelupisteOpintotuen palvelupiste sijaitsee korkeakoulun viidennessäkerroksessa. Reitti pääsisäänkäynniltä kulkeehisseillä H25/H26. Reitti ei kuitenkaan ole esteetönopintotuen palvelupisteeseen saakka. Käytävällä onkolme porrasaskelmaa ja jyrkkä vaneriluiska (kuva 37).Portaissa ei ole käsijohdetta ja portaiden nousu ja etenemäeivät pysy tasaisina läpi portaiden ja aiheuttavatkompastumisvaaran. Luiska on käyttökelvoton pyörätuolillatai pyörällisen apuvälineen kanssa liikkuvallehenkilölle.Opintotukihakemusten teline ja postilokero sijaitsevatkäytävällä ennen portaita. Postilaatikko on liian korkeallapyörätuolin käyttäjiä tai lyhytkasvuisia henkilöitäajatellen. Tilan valaistus on hämärä (noin 70 luksia).Kuva 36. Työpisteiden kalusteet erottuvat tummuuskontrastina.(Kuva: NK)• Lainaustiskille tulee hankkia induktiosilmukka(palvelupistesilmukka) (ks. mitoitusohje 8).• Lainaustiskin valaistusta tulee parantaa(ks. mitoitusohje 9).• Lukusalin sisäänkäynnin valaistusta tuleeparantaa (ks. mitoitusohje 9).Kuva 37. Portaiden nousu vaihtelee. (Kuva: AR)126

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS• Opintotuki on siirtymässä toisiin tiloihin.Uudessa toimitilassa tulee ottaa huomioonliikkumisen ja toimimisen esteettömyyskäyttämällä asiantuntevaa suunnittelijaa.4.4.7 OpintoasiainpalvelutOpintoasiainpalveluiden tiloja oltiin kartoitushetkelläuusimassa. Opastus tilaan on epäselvä: opasteissakäytetään vaihtelevasti tekstiä ”opintoasiat”, ”opintoasiainpalvelut”tai ”OOP”. Lisäksi opasteet ovatvisuaalisesti erilaisia ja Hämeenkatu 135 A puoleisellasisäänkäynnillä opastetaan virheellisesti 2. kerrokseen.Opintoasiainpalveluiden sisäänkäyntiä oli kartoitushetkellävaikea hahmottaa lasipinnasta, varsinkin liukuovenollessa suljettuna (kuva 38).4.4.8 KahvilaKorkeakoulun kahvila sijaitsee Esimerkkikorkeakoulunviidennessä kerroksessa. Parhaiten kahvilaan pääseepääsisäänkäynniltä tavarahissillä H21 tai hisseillä H25/H26. Opastus kahvilaan on pääsisäänkäynnillä hissienH25/H26 ovien yläpuolella sekä hissin kerrosopasteessa.Kahvilan palvelutiski on sopivalla korkeudella jatiskissä on taso tarjottimen liu’uttamiseksi (kuva 39).Palvelutiskillä ei ole induktiosilmukkaa. Kahvilan kalusteeterottuvat selkeästi tummuuskontrastina (kuva 40).Pyöreiden pöytien äären on hankala päästä pyörätuolilla,sillä polvitila jää ahtaaksi. Toisissa pöydissä pyöreäpöydänjalka estää pääsyn pöydän ääreen.Kuva 39. Kahvilan palvelutiski on toimiva pyörätuoliakäyttävän henkilön kannalta. (Kuva: JS)Kuva 38. Sisäänkäyntiä on vaikea hahmottaa lasiseinästä.Kuva: JS)• Opastus opintoasiainpalveluuntulee selkeyttää. Nimen tulee ollayhdenmukainen kaikissa opasteissa.• Opintoasiainpalvelun sisäänkäynnin kohdalletulee lisätä opaste sisäänkäynnin sijainninhahmottamiseksi lasiseinästä(ks. mitoitusohje 4).Kuva 40. Kahvilan kalustusta. (Kuva: JS)127

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS• Kahvilan kalustehankinnoissa tulee ottaahuomioon liikkumis- ja toimimisesteisetkäyttäjät (ks. mitoitusohje 3).• Palvelutiskille tulee hankkia induktiosilmukkaja siitä kertova T-opaste (ks. mitoitusohje 8).4.4.9 TaidetarvikekauppaTaidetarvikekauppa Kynä ja Paperi sijaitsee ensimmäisessäkerroksessa. Liikkeen sisäänkäynti ulkoa ei oleesteetön. Korkeakoulun pääsisäänkäynniltä pääseetaidetarvikekauppaan myös vaihtoehtoista, esteetöntäreittiä. Tämä reitti kulkee hissillä H25/H26 kuudenteenkerrokseen ja sieltä hissillä H19 ensimmäiseen kerrokseen.Reitti on pitkä, eikä sitä ole opastettu. Taidetarvikekaupanesteettömällä kulkureitillä sijaitsevan sisäänkäynninoven vapaa leveys on liian kapea. Ovella ei olekynnystä.Myyntitiskin korkeus on sopiva asioimiseen sekäseisten että istuen, mutta vapaata polvitilaa ei ole. Taidetarvikekaupantilat ovat osittain ahtaat (kuva 41).Kapein hyllyjen välinen käytävä oli vain 700 mm leveä,mikä vaikeuttaa tai estää kokonaan tilassa apuvälineidenkanssa liikkuvan henkilön asioimisen.Tilan ääniympäristö on verraten miellyttävä (suhteellisenlyhyt jälkikaiunta-aika eikä juurikaan häiritseväätaustamelua). Tilassa olevat kalusteet ja myyntiartikkelittoimivat hyvänä äänenvaimentimena, vaikkatilan seinä- ja kattopinnat ovat ääntä heijastavia (betoni,lasi). Palvelutiskillä ei ole induktiosilmukkaa.Kuva 41. Taidetarvikekaupassa on paikoinahdasta liikkua. (Kuva: JR)• Taidetarvikekaupan ulkosisäänkäynti tuleekorjata esteettömäksi.• Opastus tulee uusia kokonaisuudessaan(ks. 4.3.1 Opastus). Vaihtoehtoinen esteetönreitti tulee opastaa samassa yhteydessä.• Oven vapaata kulkuaukkoa tulee leventää(ks. mitoitusohje 2).• Palvelutiskille tulee hankkia induktiosilmukkaja siitä kertova T-opaste (ks. mitoitusohje 8).• Kalusteet tulee järjestää uudelleen siten,että käytävillä on tarpeeksi liikkumistilaa(ks. mitoitusohje 3).4.4.10 Auditorio – Sampo SaliAuditorio sijaitsee Lume-keskuksen tiloissa ensimmäisessäkerroksessa suoran kulkuyhteyden päässä pääsisäänkäynniltä.Reittiä ei ole opastettu. Sisäänkäyntitilaan on esteetön.Auditorion katsomossa on kaksi pyörätuolipaikkaa,mutta ne ovat mitoitukseltaan liian ahtaita eivätkämahdollista pyörätuolin kääntämistä. Pyörätuolipaikoilleoli kartoitushetkellä kasattu esteeksi esitystekniikkaaja kalusteita.Auditorion portaissa ei ole kontrastiraitoja eikä käsijohteita.Esteetön reitti tilan etuosaan puhujan paikallekulkee vaihtoehtoista reittiä kellarikerroksen kautta.Reittiä ei ole opastettu.Auditoriossa on miellyttävä akustiikka. Auditorionseinät on vaimennettu noin 100 mm:n paksuisellamineraalivillakerroksella. Vaimennusverhouksen edessäon noin 500 mm:n päässä metalliverkko. Tilan lattiaon puuta ja kalusteet (istuimet) pehmustettuja. Kattorakenteitaei vastavalon vuoksi voitu arvioida.Auditoriossa on kiinteä äänentoistojärjestelmä jainduktiosilmukka. Silmukan toimivuus testattiin Uni-Vox-listener testilaitteella, joka kertoi silmukan kuuluvankoko tilassa lukuun ottamatta pientä katkostatakimmaisella penkkirivillä. Auditorion sisäänkäynnilläei ole induktiosilmukasta kertovaa T-opastetta.128

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS• Opastus tulee uusia kokonaisuudessaan(ks. 4.3.1 Opastus). Vaihtoehtoinen esteetönreitti tulee opastaa samassa yhteydessä.• Pyörätuolipaikat tulee muuttaa riittäväntilaviksi (syvyys vähintään 1500 mm) jairtotavarat tulee siirtää pois.• Portaisiin tulee lisätä kontrastiraidat jakäsijohteet seinän puolelle (ks. mitoitusohje 5).• Sisäänkäynnin yhteyteen tulee lisätä induktiosilmukastakertova T-opaste.4.4.11 Kokous- ja opetustilatOpetustilaOpetustila sijaitsee kahdeksannessa kerroksessa. Tilaankuljetaan pääsisäänkäynniltä hisseillä H25/H26. Tilansisäänkäynnin ovea on vaikea hahmottaa samanvärisestäseinästä. Ovi on tarpeeksi leveä ja ovella ei olekynnystä. Opetustilassa on tarpeeksi vapaata tilaa.Kalusteiden välissä mahtuu liikkumaan ja pöydänääreen pääsee hyvin pyörätuolilla. Kalusteet myös erottuvattummuuskontrastin avulla ympäristöstä, mikä ontärkeää näkövammaiselle opiskelijalle. Tilan kattopintaon betonia, osin vaimennettu. Seinät ovat betoni- jatiilirakenteita, lattia muovimattoa (kuva 42).Tilan jälkikaiunta-aika on taputustestin mukaannoin 1 s. Taustamelun äänenpainetaso esityslaitteistonollessa päällä on noin 43 dB(A), laitteiden ollessa sammuksissanoin 37 dB(A). Tilassa on kiinteä äänentoistojärjestelmä,mutta ei induktiosilmukkaa.Puheen kuulemista vaikeuttaa tilan kapea muotoja AV-laitteiden sijainti tilan keskellä (taustahurinaa).Tilan keskellä olevat pilarit ja esityslaitteisto ovat myösnäkemäeste ja etenkin kuulovammaisen on valittavapaikkansa siten, että esitelmöitsijän huulion (suun liikkeiden)seuraaminen on mahdollista. Valaistus on riittävä.Takaseinällä olevat ikkunat ovat pimennettävissä,joten luonnonvalo ei aiheuta häikäisyongelmaa.Kuva 42. Kahdeksannen kerroksen opetustila.(Kuva: JR)• Oven hahmotettavuutta seinästä tuleeparantaa.• Opetustilaan tulee lisätä induktiosilmukkaja siitä kertova T-opaste (ks. mitoitusohje 8).Lisäksi tilan esitystekniikka tulee sijoittaa siten,ettei laitteista kuuluva hurina haittaakuulemista.• Tilaan tulee hankkia muutamia säädettäviäpöytiä ja tuoleja (ks. mitoitusohje 3).Hallituksen kokoushuoneHallituksen kokoushuone sijaitsee kuudennessa kerroksessa.Tilaan kuljetaan pääsisäänkäynniltä hisseilläH25/H26. Kokoushuoneen sisäänkäynti on esteetön.Tilan ahtaus etenkin kokouspöydän ympärillä rajoittaaliikkumista tilassa apuvälineiden kanssa (ks. kuva43). Lisäksi pöydän polvitilan syvyys rajoittaa pääsyäpöydän ääreen pyörätuolilla. Kokoushuoneen pystynaulakossaon vaatekoukkuja useammalla korkeudella(1100–1800 mm). Tilassa on puheviestintää häiritsevääkaikuisuutta.Tilan varustukseen kuuluu valkokangas ja fläppitaulu,mutta ei kiinteää äänentoistojärjestelmää eikäinduktiosilmukkaa.129

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSNeuvotteluhuoneNeuvotteluhuone sijaitsee kuudennessa kerroksessa.Tilaan kuljetaan pääsisäänkäynniltä hisseillä H25/H26.Tilan opaste on ovessa saranapuolella. Opasteessa onpieni kirjasinkoko, joka hankaloittaa opasteen lukemista.Ovella ei ole kynnystä, mutta oven vapaa leveys onliian kapea. Lisäksi oven aukeaminen sisäänpäin tekeetilan ahtaaksi pyörätuolin käyttäjän kannalta (kuva 44).Vapaa kulkuväylä kalusteiden kohdalla on liian kapea,mutta kalusteet ovat siirrettävissä ja pöydän ääreenmahtuu pyörätuolilla. Valaistus on riittävä ja häikäisemätön.Tilassa ei ole induktiosilmukkaa.Kuva 43. Hallituksen kokoushuone. (Kuva: AR)• Kalusteet tulee järjestää siten, että tilassa ontarpeeksi vapaata liikkumistilaa(ks. mitoitusohje 3).• Kalustehankinnoissa tulee ottaa huomioonliikkumis- ja toimimisesteiset käyttäjät(ks. mitoitusohje 3).• Tilaan tulee hankkia induktiosilmukka tai muuäänensiirtojärjestelmä ja mikrofoneja (ks.mitoitusohje 8) ja kokoushuoneen akustiikkaatulee parantaa.Kuva 44. Neuvotteluhuoneen sisäänkäynti onahdas. (Kuva: NK)130

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS• Tilaopaste tulee uusia (ks. mitoitusohje 4).• Oven vapaa kulkuaukko tulee leventää jaoveen tulee lisätä lankavedin(ks. mitoitusohje 7).• Tilaan tulee hankkia induktiosilmukka(esim. siirrettävä malli mikrofoneineen)(ks. mitoitusohje 8).4.4.12 Henkilökunnan tilatMyös henkilökunnan tiloissa tulee huomioida esteettömyys(kahvitila, lepohuone, kopiointitila). Kahvitilassaon tarpeeksi vapaata tilaa ja pöydän ääreen pääseepyörätuolilla. Henkilökunnan keittiötilan työtason korkeuson sopiva, mutta työtason alla ei ole tarpeeksivapaata polvitilaa. Osa kalusteista ja keittiökoneistaon myös liian korkealla. Lepohuoneessa on valittavanaerilaisia istuimia ja kalusteet erottuvat tummuuskontrastina.Lepohuoneen valaistus on säädettävissä (mahdollisuusmyös kirkasvalohoitoon). Nykyiset wc-tilat jakopiointihuone eivät sovellu mitoitukseltaan liikkumisesteisille(kuva 45).Kuva 45. Henkilökunnan kopiointitila on ahdas.(Kuva: AR)• Tilan yhteyteen tulee järjestää esteetön wc.• Keittiötilan työtason käytettävyyttä tuleeparantaa (vapaa polvitila) (ks. mitoitusohje 3).• Kopiointitila tulee järjestää siten, että tilassaon tarpeeksi vapaata liikkumistilaa (pyörätuolinpyörähdysympyrä) (ks. mitoitusohje 3.)• Varusteiden ja kalusteiden (mm. ensiapukaappi,mikro) tulee sijaita myös pyörätuolinkäyttäjänulottuvilla.131

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS5 Mitoitusohjeet1) Liikkumisesteisen autopaikka• Liikkumisesteisen autopaikkoja tulee olla kaksi 50 autopaikkaa kohti,sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti.• Etäisyyden LE-autopaikalta sisäänkäynnille tulee olla mahdollisimman lyhyt, enintään 10 metriä.• LE-autopaikan leveys on vähintään 3600 mm ja pituus vähintään 5000 mm.• LE-autopaikan tulee sijaita mahdollisimman tasaisella kulkupinnalla, sillä autosta pyörätuoliin siirtyminenkaltevalla pinnalla on erittäin vaikeaa ja vaarallista (enimmäiskaltevuus on 2 % molempiin suuntiin).• Le-autopaikat varustetaan ISA-tunnuksella, joka kiinnitetään tolppaan tai seinään ja merkitään pysyvästimyös autopaikan päällysteeseen.2) Sisäänkäynti• Sisäänkäynnin läheisyyteen, enintään 5 metrin etäisyydelle sisäänkäynnistä, varataan liikennemerkeinosoitettu saattoliikenteen pysähtymispaikka.• Sisäänkäynnin edustan tulee olla tasainen ja siinä tulee olla vapaata, tasaista tilaa vähintäänhalkaisijaltaan 1800 mm:n kokoinen ympyrä.• Oven vapaan kulkuaukon tulee olla vähintään 850 mm.• Ovi on voitava avata ja sulkea yhdellä kädellä. Oven avaamiseen tarvittava voima ei saa ylittää10 Newtonia, mikä vastaa noin yhtä kilogrammaa (10 N ≈ 1 kg).• Lasiovi-/seinä merkitään kontrastimerkinnöillä 1000 mm:n ja 1400–1600 mm:n korkeudelle maastatai lattiasta. Kontrastimerkinnän tulee erottua selkeästi lasipinnasta.3) Kalusteet ja varusteet• Koodilukko / työaikapääte / oven avaamispainike tms. sijoitetaan oven aukeamispuolelle,850 mm:n korkeudelle, vähintään 400 mm:n etäisyydelle nurkasta. Oven avaamispainikkeen sijoittamisessatulee ottaa huomioon, että ovesta ehtii kulkea hitaammallakin vauhdilla sen ollessa auki ja ettei ovenaukeaminen aiheuta törmäysvaaraa.• Istuimia tulee olla useammalla eri korkeudella. Tavanomainen istuinkorkeus on noin 450 mm.Normaalikorkuisten istuinten lisäksi tarvitaan myös tavallista korkeampia kalusteita.Niiden sopiva istuinkorkeus on 500–550 mm. Pyörätuolinkäyttäjä pääsee siirtymään parhaiten500 mm korkuiselle istuimelle. Lapsille ja lyhytkasvuisille henkilöille sopiva istuinkorkeus on 300 mm.Istuimen sopiva syvyys on 300–400 mm. Osassa istuimia tulee olla selkänoja ja käsinojat.Istuimen on oltava vaakasuora, ei takakenossa, sekä etureunaltaan pyöristetty, jottei se painaisireiden takaosaa ja vaikeuttaisi verenkiertoa jaloissa.• Kalusteiden tulee mieluiten olla siirrettäviä, ja ainakin osan kalusteista tulee olla korkeussäädettäviä.• Kalusteiden kohdalla tulee olla vapaata tilaa: käytävien tulee olla vähintään 900 mm leveitä ja käytävienkäännöskohdissa tulee olla vähintään 1150x1150 mm kääntymistilaa. Jos kalusteiden kohdalla on pystyttäväkääntymään ympäri, tilaa tarvitaan halkaisijaltaan 1500 mm:n suuruinen ympyrä.132

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS• Pöydän sopiva korkeus on noin 800 mm ja vapaan polvitilan mitat ovat vähintään: korkeus 670 mm,syvyys 600 mm ja leveys 800 mm.• Vaatekaappien ja säilytyslokeroiden tulee olla helppokäyttöisiä ja pyörätuolista käsin käytettävissä.Tämä on mahdollista, kun lokeroita on sijoitettu eri korkeuksille, avausmekanismi on käytettävissäyhdellä kädellä, säilytyskalusteen edessä ei ole kiinteitä penkkejä ja kalusteen sokkeli on sisäänvedetty(syvyys on 150 mm ja korkeus 200 mm), jolloin pyörätuolin jalkatuki mahtuu kalusteen alle. Kaappien jalokerikkojen numeroiden tulee olla riittävän isoja ja erottua selkeästi taustastaan sekä sijaita silmänkorkeudella. Myös lukollisten kaappien ja lokeroiden avainten numeroinnin tulee olla selkeä.• Vaatetankoja ja -koukkuja on oltava eri korkeuksilla niin, että ne soveltuvat myös lapsille, lyhytkasvuisilleja pyörätuolia käyttäville henkilöille (korkeus 1100–1200 ja 1400–1600 mm). Naulakossa tulisi ollasisäänvedetty sokkeli, jotta pyörätuolilla pääsee vaatenaulakon ääreen.4) Opasteet• Opasteiden tulee sijaita helposti havaittavassa paikassa ja niitä tulee päästä lukemaan läheltä.Pintamateriaalin opasteen edessä tulee olla kova ja tasainen, ja opasteen eteen ei saa sijoittaa kalusteita.• Opasteen tekstin tai kuvion tulee sijaita silmänkorkeudella (1400–1600 mm:n korkeudella lattiasta tai maasta).• Opasteen tekstin tai kuvion tulee erottua tummuuskontrastina. Parhaiten erottuvat tummat kuviotvaalealla pohjalla (sisältäpäin valaistussa opasteessa tulee olla tumma pohja ja vaaleat kuviot).Opasteen pinnan tulee olla himmeä ja häikäisemätön. Lasipintaisissa opasteissa tulee käyttääheijastamatonta lasia.• Huoneopasteiden (mm. wc-kyltit) tulee sijaita seinällä, oven avautumispuolella, silmän korkeudella.5) Käsijohteet ja kaiteet• Käsijohde asennetaan mieluiten kahdelle korkeudelle (700 mm ja 900 mm).• Käsijohteen tulee olla muodoltaan pyöreä (halkaisija 30–40 mm) tai pyöristetty (ympärysmitta 120–160 mm).Käsijohde kiinnitetään alhaalta ja vähintään 45 mm irti seinästä, niin että kättä voi liu’uttaa johdetta pitkin.• Käsijohteen tulee erottua ympäristöstä tummuuskontrastin avulla. Käsijohteiden päät tulee muotoilla niin,etteivät ne aiheuta kiinnitakertumisvaaraa. Käsijohteen tulee ulottua 300 mm yli portaan tai luiskanalkamis- ja päättymiskohdan, jotta portaan ja luiskan turvallinen käyttö on mahdollista.133

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS6) TasoerotPortaat• Vapaan korkeuden portaiden alla tulee olla vähintään 2200 mm. Portaan alle joutuminen ja törmäysvaaratulee tarvittaessa estää esim. kaiteella, kalusteella tai istutuksella.• Portaan leveyden tulee olla vähintään 1200 mm, jotta kaksi ihmistä mahtuu kohtaamaan.• Portaat mitoitetaan askelrytmin mukaisesti siten, että etenemä on oikeassa suhteessa nousuun.Helppokulkuisen portaan mitoitus on: 2 x nousu + etenemä = 630 mm. Porrasaskelman nousu saa ollakorkeintaan 160 mm ja etenemä vähintään 300 mm.• Portaan etenemien etureunassa tulee olla kontrastiraita, joka muodostaa tummuuskontrastin askelmanetenemän värin kanssa. Kontrastiraitana voidaan käyttää esimerkiksi liukuestenauhaa.Tumma kontrastiraita erottuu paremmin vaaleista askelmista kuin vaalea tummista.Kontrastiraita tulee olla jokaisen askelman kohdalla.Luiska• Luiskan suositeltava pituuskaltevuus on 5 % tai loivempi ja maksimipituuskaltevuus on 8 %.Pitkissä luiskissa, joiden pituuskaltevuus on yli 5 %, tarvitaan 6 metrin välein vähintään kahden metrinpituinen vaakasuora välitasanne.Hissi• Hissin tulee sijaita helposti löydettävässä paikassa ja hissin sijainnin tulee olla tarvittaessa opastettu.Hissin oven tulee erottua tummuuskontrastina ympäröivästä seinästä. Hissin löytymistä voidaan helpottaamyös äänimajakan avulla.• Liikkumisesteisille henkilöille soveltuvan henkilöhissin, 8 hengen standardihissin, korin vähimmäismitat ovat:syvyys 1400 mm ja leveys 1100 mm. Oviaukon vapaa leveys on tässä tapauksessa 900 mm.Jos hissin oven leveys on vain 850 mm, otetaan huomioon, että ovesta on voitava ajaa kohtisuoraan.Läpikulkuhissi (automaattiovet molemmilla lyhyillä sivuilla) on toimiva ratkaisu, koska hissikorissa ei tarvitsekääntyä apuvälineiden kanssa ympäri.• Hissin kutsupainikkeen korkeus lattiasta on 900–1100 mm. Käyttöpainikkeiden tulee sijaita 900–1100 mm:n(vaakasuora painikerivi) ja 1300–1400 mm:n (pystysuora painikerivi) korkeudella lattiasta.Painikkeiden numeromerkinnän tulee aina olla koholla ja erottua tummuuskontrastin avulla taustasta.Uloskäyntikerroksen painonapin tulee olla väriltään poikkeava, esimerkiksi vihreä, ja 5 mm enemmänkoholla kuin muut painonapit. Hissin painikkeissa tai näiden vieressä tulee olla myös pistemerkinnät (Braille).• Hälytyspainikkeen tulee sijaita 900–1100 mm:n korkeudella ja erotta muista painikkeista.Tiedon hälytyksen perillemenosta tulee välittyä sekä äänimerkillä (puheyhteys) että valomerkillä.Hälytys tulee voida tehdä myös tekstiviestillä. Tämä on tärkeää kuulovammaisille ja kuuroille henkilöille,jotka eivät pysty käyttämään puheyhteyttä hälytyskeskukseen.• Kokovartalopeili tulee suojata potkulevyllä (300 mm:n korkeudelle lattiasta). Seinänkorkuisia peilejä tuleevälttää myös sen vuoksi, että ne voivat antaa näkövammaiselle henkilölle mielikuvan kulkuaukosta.Pystyhissi ja porrashissi• Pystyhissit kulkevat tasolta toiselle pystysuoraan ja voivat olla kuilullisia tai kuiluttomia.• Porrashissiä tulisi käyttää vain väliaikaisena ratkaisuna. Porrashissi kulkee portaiden suuntaisestieikä tarvitse omaa hissikuilua• Pystyhissin ja porrashissin pysähdystasolla, oven välittömässä läheisyydessä tulee olla vähintään1500x1500 mm vapaata kääntymistilaa.• Pystyhissin sekä porrashissin nimelliskuorman tulee olla vähintään 300 kg, jotta hissi kestäisi raskaankinpyörätuolin ja painavan matkustajan sekä mahdollisen avustajan.134

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS7) Esteetön wc• Esteettömän wc-tilan opasteen tulee törmäysvaaran välttämiseksi sijaita seinässä oven avautumispuolella,silmän korkeudella (1400–1600 mm lattiasta), ei itse ovessa. Opasteessa tulee olla helppotajuinen symboli,kohokuvio ja selkeä tummuuskontrasti. Kirjaimet M ja N tai kukko ja kana eivät ole hyviä, sen sijaanhelppotajuisia ovat ns. piparkakku-ukko ja -akka symbolit. Esteettömän wc:n tulee lisäksi olla merkittykansainvälisellä pyörätuolisymbolilla (ISA-tunnus). Mahdollisen pistekirjoituksen tulee sijaita symbolin alla.• Esteettömän wc-tilan oven vapaan kulkuaukon leveyden tulee olla vähintään 850 mm.Ovessa ei saa olla ovensulkijaa (ovipumppu), joka vaikeuttaa oven avaamista.• Oven sisäpuolella, saranapuolella, tulee olla vaakasuuntainen lankavedin (suositus koko oven levyinen vedin,800 mm:n korkeudella maasta), jonka avulla pyörätuolia käyttävä henkilö voi vetää oven perässään kiinni.• Esteettömässä wc:ssä tulee olla vapaata tilaa pyörätuolin kääntymiseen tarvittava, halkaisijaltaan1500 mm:n suuruinen ympyrä. Vapaalla tilalla tarkoitetaan vapaata tilaa myös korkeussuunnassa,eli pyörähdysympyrään ei lasketa pesualtaan tai wc-istuimen alle jäävää tilaa.• Wc-istuimen käsitukien tulee olla tukevat ja henkilökuorman kestävät. Käsitukien tulee olla käännettävissätai nostettavissa pois tieltä. Suositeltava on seinään kiinnitetty ja ylös salpautuva käsituki. Käsitukien tuleesijaita 800 mm:n korkeudella lattiasta tai olla korkeussäädettäviä. Käsitukien välisen tilan tulee olla600 mm leveä. Lisäksi käsitukien tulee ulottua 200 mm wc-istuimen etureunan ohitse, jotta istuimelta ylösnouseminen olisi helpompaa.• Käsisuihku ja wc-paperiteline asennetaan wc-istuimelta katsottuna etuviistoon ja korkeintaan 300 mm:n päähänistuimen etureunasta.• Saippuatelineet, käsipyyheautomaatit ym. asennetaan korkeintaan 900 mm:n korkeudelle lattiasta.• Peilin (pesualtaan yläpuolella) alareunan korkeuden tulee olla 800–900 mm ja yläreunan korkeus1800–2000 mm lattiasta.• Vaatetankoja ja -koukkuja on oltava eri korkeuksilla niin, että ne soveltuvat myös lapsille, lyhytkasvuisilleja pyörätuolia käyttäville henkilöille (korkeus 1100–1200 ja 1400–1600 mm).• Käsienpesualtaan sopiva käyttökorkeus on 800 mm. Pesualtaan edessä tulee olla riittävästi esteetöntä tilaa(vähintään 1200x1200 mm) ja pesualtaan alla tulee olla riittävästi vapaata polvitilaa(leveys 800 mm, syvyys 600 mm ja korkeus 670 mm).• Wc-tilan seinäpintojen erottuminen tummuuskontrastin avulla lattiasta auttaa tilan hahmottamisessa.Lisäksi kalusteiden ja varusteiden tulee erottua tummuuskontrastina lattiasta ja seinistä.• Lattiamateriaalin tulee olla märkänäkin luistamaton.• Esteettömässä wc-tilassa on voitava hälyttää apua ongelmatilanteessa sekä wc-istuimelta että lattialta.Hälytyslaitteen on välitettävä tieto hälytyksen kytkeytymisestä sekä näkö- että kuulovammaisille henkilöillesoveltuvalla tavalla. Oven lukituksen tulee olla avattavissa hätätilanteissa myös ulkopuolelta. Rakennuksissa,joissa on kiinteistönvalvontajärjestelmä, tulee turvahälytyksen esteettömistä wc- ja peseytymistiloista ollayhteydessä valvontaan.• Wc-tilassa tulee olla kaksi eri hälytyspaikkaa: naru, joka kiertää seinällä koko wc-tilan ympäri noin200-300 mm:n korkeudella lattiasta (ulottuminen lattialta, naru ei ole siivouksen tiellä) sekä katosta roikkuvanaru, joka ulottuu wc-istuimen etupuolella noin 800 mm:n korkeudelle lattiasta (ulottuminen wc-istuimelta,naru ei ole siivouksen tiellä)• hälytysnarun tulee erottua tummuusastekontrastina wc-tilan muusta värityksestä(fluoresoitu naru erottuu myös valojen sammuessa)• hälytysnarun yhteydessä tulee olla teksti-, symboli sekä pistekirjoitusopaste• hälytysnarun yhteydessä tulee olla ääni- ja valomerkki (tieto hälytyksen onnistumisesta)• hälytysnarun yhteydessä tulee olla matkapuhelinnumero, johon voi soittaa tai lähettää tekstiviestinhätätilanteessa (tekstiviestimahdollisuus tärkeä kuulovammaisen henkilön kannalta)• hälytyksen kuittauspainikkeen yhteydessä tulee ilmoittaa toimintaohjeet väärän hälytyksen sattuessa• hälytyksen tulee ohjautua rakennuksen kiinteistön valvontajärjestelmään. Työajan ulkopuolella tai jos kiinteistössäei ole valvontajärjestelmää, hälytyksen tulee ohjautua kiinteistön ulkopuolelle esim. vartiointiliikkeeseen.135

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS8) Induktiosilmukka• Induktiosilmukka on kuulokojeen käyttäjälle suunniteltu kuuntelun apuväline. Sen avulla siirretään äänilangattomasti vahvistettuna suoraan kuulokojeelle. Silmukan kautta kuuluu vain mikrofoniin puhuttupuhe eivätkä ympäristön häiriöäänet häiritse kuuntelua. Kuulokojeen käyttäjä voi siis kuunnella vahvistettuaääntä ilman taustahälyä ja juuri itselle sopivalla äänen voimakkuudella ilman, että normaalikuuloisethäiriintyvät äänen voimakkuudesta. Induktiosilmukoita on erilaisia käyttötarpeita varten.Induktiosilmukalla varustetut tilat tai palvelutiskit merkitään siitä kertovalla symbolilla (T-merkki).• Palvelupistesilmukka on joko kiinteä tai siirrettävä yhden palvelupisteen kattava induktiosilmukka esim.pankissa, postissa, hotellin vastaanotossa tai vastaavassa palvelupisteessä. Palvelupistesilmukka ontarkoitettu kuulon apuvälineeksi kahden ihmisen väliseen kommunikointiin.• Kokoustilassa hyvä ratkaisu on jokaisen osallistujan edessä oleva pöytämikrofoni. Lähellä puhujaa olevanmikrofoni kerää puhujan äänen paremmin kuin kauempana, esim. kattoon kiinnitetty tai keskellä pöytää olevamikrofoni, jonka tarkoituksena on kerätä kaikkien osallistujien äänet. Häiriöäänet(paperien rapina, kalusteiden siirtelyn äänet, kahvikupin kilinä) ovat suhteellisesti kauempana lähelläpuhujaa olevasta mikrofonista kuin keskeisellä paikalla olevasta mikrofonista. Lähellä puhujaa olevallamikrofonilla on siis parempi signaali-kohinasuhde. Jos esim. kokoustilassa on kiinteä kalustus, johdollisillamikrofoneilla saadaan yhtä hyvin toimiva ratkaisu kuin käytettäessä langattomia mikrofoneja.Mikrofonien langattomuus/johdollisuus kannattaa harkita aina tilanteen mukaan.9) Valaistussuositukset• sisääntuloaulat 200 lx (säädettävä valaistus 100–500 lx)• asiakaspalvelupisteet, palvelutiskit 500–750 lx• odotustilat, aulat, käytävät ym. 200–300 lx• ilmoitustaulut 500 lx (pystytasossa)• vaatesäilytys 300 lx, valoa myös naulakon yläosaan ja hattuhyllylle• portaat, luiskat 300 lx (portaan alku- ja loppupäässä 500 lx)• hissi 300 lx• opetustilat 500 lx• ruokailutilat 300 lx• henkilökuntatilat 300 lx• kahvihuoneet 200 lx• toimistotilat 500 lx• wc-tilat 300 lx (yleisvalaistus ja peilivalaistus kasvojen korkeudella)136

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUS6 Toimenpide-ehdotuksetToimenpiteiden luokittelu:1 = Aiheuttaa vaaran (korjattava heti)2 = Estää kulun tai toiminnan3 = Vaikeuttaa kulkua tai toimintaaT = Toimintatavan muutoksella järjestyvät asiatH = Toimenpide voidaan tehdä huolto- ja kunnossapitotöinäS = Toimenpide vaatii suunnittelua, päätöksen investoinnista tai rakenteellisia muutostöitäKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaKulkuyhteydet Opastus pysäköintipaikalta x x xsisäänkäynnille pääsisäänkäynnilleLE-autopaikkojen lisääminen x xpysäköintihalliinSaattoliikenteelle merkitty x xpaikkaSisäänkäynnit Rakennusluvan selvittäminen x xPääsisäänkäynti pääsisäänkäynnin katokselle(Hämeentie 135 C)Kontrastimerkintöjen x xlisääminen lasioviin javalaistuksen parantaminenPääsisäänkäynnin x xkorjaaminen esteettömäksi:automaattiovet, kynnyksenmadaltaminenOpastuksen järjestäminen x x xKoodilukkojen ja x xkulunvalvontalaitteidensiirtäminen oikeallekäyttökorkeudellePolkupyörien säilytysalueen x xerottaminen jalankulkualueestaHämeentie 135 A Opastuksen järjestäminen x x xkorkeakoulun pääsisäänkäynnilleKontrastimerkintöjen x xlisääminen oveenKoodilukon siirtäminen x x137

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaKuramattojen poistaminenluiskaltax xKarttaopasteen luettavuuden x x xparantaminenHämeentie 135 B Rakennusluvan selvittäminen x x xsisäänkäynnin katokselle.Sisäänkäynnin merkitseminen x x xopasteella.Sisäänkäynnin korjaaminen x xesteettömäksi (tasanne,automaattiovet)Kontrastimerkintöjen x xlisääminen oveenKontrastiraitojen ja käsijohteen xlisääminen portaisiinKäsijohteen lisääminen luiskaan xx xx xKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaLiikkuminen jatoimiminensisätiloissaOpastus Yhtenäisen opastejärjestelmän x x xtoteuttaminen ja paperiopasteidenpoisto.Opastaulun ja kartan lisääminen x xpääsisäänkäynnin yhteyteenOpasteiden ja ilmoitustaulujen x x xvalaistuksen parantaminen138

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaKäytävät Käytävälamppujen vaihtaminen x xvalaistusvoimakkuudeltaan jasävyltään samanlaisiksiPortaat Molemminpuolisten käsi- x x xjohteiden ja kontrastiraitojenlisääminen sinne, mistä puuttuuHissitPorrashuoneiden valaistuksen x x xparantaminenH25/H26 Hissien sijainnin opastaminen. x xKerrosopasteiden uusiminen.Kerrosmerkintöjen lisääminenjokaiseen kerrokseen.Hissien hälytyspainikkeiden x x xsiirtäminen oikealle käyttökorkeudelleja hälytyksenmahdollistaminen tekstiviestilläLisäpeilien asentaminen x xValaistuksen parantaminen x xH21 Hissin sijainnin opastaminen. x x xKerrosmerkintöjen lisääminenjokaiseen kerrokseen.Oven hahmotettavuuden x x xparantaminen (kontrastit)Kerrospainikkeiden x xhahmottamisen parantaminen(kontrastit)Hissin hälytyspainikkeen ja x x xkulkukortinlukijan siirtäminenoikealle käyttökorkeudelle jahälytyksen mahdollistaminentekstiviestillä139

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaH19 Hissin sijainnin opastaminen. x xKerrosopasteen uusiminen.Kerrosmerkintöjen lisääminenjokaiseen kerrokseen.Uloskäyntikerroksen x xpainikkeen hahmottamisenparantaminen (kontrasti)Hissin hälytyspainikkeen x x xsiirtäminen oikealle käyttökorkeudelleja hälytyksenmahdollistaminen tekstiviestilläHissit 1 Hälytyksen mahdollistaminen x x xtekstiviestilläPotkulevyjen lisääminen x xhissien peileihinKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaTilakokonaisuudetPääaula Induktiosilmukan x x(palvelupistesilmukka)hankkiminen asiointitiskilleIstuinten hankkiminen x xKontrastien lisääminen x xportaiden etureunoihinKäsijohteiden lisääminen x xportaisiin140

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaEsteettömätwc-tilatSelvitetään mahdollisuus x xporrashissin korvaamiseentasonostimellaSäilytystilan kaappien x xja vaatenaulakoidenkäytettävyyden parantaminenWc(pääsisäänkäynti) ISA-tunnuksen lisääminen x xopasteeseenOven sulkijan poistaminen ja x xlankavetimen asentaminenoven sisäpuolelleKäsisuihkun sijoittaminen x xlähemmäs wc-istuintaHälytysjärjestelmän uusiminen x xValaistuksen parantaminen, x xseinän ja lattiapintojen sekävalokatkaisijan erottumisenparantaminen (kontrasti)Käsitukien vaihtaminen x xtukevampaan malliinWc (6.krs) Oviaukon leventäminen x xOven sulkijan poistaminen x xja lankavetimen asentaminenoven sisäpuolelleKäsituen lisääminen x xKäsipyyheautomaatin x xja peilin siirtäminen alemmas141

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaPesualtaan vapaan polvitilan x x xjärjestäminenHälytysjärjestelmän lisääminen xxWc (kirjastokeskus) Selvitetään mahdollisuus x xwc-tilan laajennukseenOven hahmotettavuuden x x xparantaminen (kontrastit)Lankavetimen asentaminen x xoven sisäpuolelleLattiamateriaalin liukkauden x xpoistaminenVaatekoukkujen ja lisäpeilin x xasentaminen, käsipyyhetelineenja saippuatelineen siirtäminenalemmasPesualtaan vapaan polvitilan x x xjärjestäminenWc-tilan avaimen x xsijoittaminen lainaustiskille(henkilökunnan ohjeistaminen)Kohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaCafe Kipsari Opastuksen uusiminen x x x(ks. Opastus)Valaistuksen parantaminen x xSisäportaiden ja tuulikaapissa x xolevan tasoeron merkitseminenkontrastimerkinnöillä142

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaPalvelutiskin valaistuksen x xlisääminen jahahmotettavuudenparantaminenInduktiosilmukan asentaminen x x xtilaanEsteettömän wc-tilan x xjärjestäminen tilan yhteyteenUlkoportaiden metalliluiskan x xpoisto tai erottaminenkäsijohteellaKäsijohteen lisääminen x xulkoportaiden kaiteeseenYlioppilaskunnan Opastuksen uusiminen x x xtoimisto(ks. Opastus)Induktiosilmukan x x(palvelupistesilmukka) jakohdevalaisimien hankkiminenMatto tulee poistaa tai vaihtaapaikallaan pysyvään malliinx xKirjastokeskus Hälytysporttien siirtäminen x xtasonostimen edestäTasonostimen ylätasanteen x xja seinän välisen raonpeittäminenSisäänkäynnin oven x xmuuttaminen automaattioveksi(jolloin ovikelloa ei tarvita)Sisäänkäynnin ovikellon x xsiirtäminen alemmas143

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaSisäänkäynnin valaistuksen x xparantaminen ja kontrastimerkinnänja potkulevynlisääminen lasioveenSisäänkäynnin opasteen x xluettavuuden parantaminenInduktiosilmukan x x(palvelupistesilmukka)hankkiminen lainaustiskilleLainaustiskin ja lukusalin x xsisäänkäynnin valaistuksenparantaminenLukusalin oven vapaan x xkulkuaukon leventäminenLukusalin lasiseinän x xmerkitseminenkontrastimerkinnälläSäilytyslokerot: opastuksen x xjärjestäminen ja valaistuksenparantaminenAvoportaaseen x xtörmäämisvaaran estäminenOpintoasiain Opastuksen selkeyttäminen x x-palvelutSisäänkäynnin sijainnin x xmerkitseminen opasteellaKahvila Pöytien hankkiminen x xInduktiosilmukan x x(palvelupistesilmukka)hankkiminen palvelutiskille144

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaTaidetarvike- Ulkosisäänkäynnin korjaaminen x xkauppaesteettömäksiEsteettömän kulkureitin x xopastaminen (opastuksenuusimisen yhteydessä)Sisäänkäynnin (sisätiloissa) x xoven vapaan kulkuaukonleventäminenInduktiosilmukan x x(palvelupistesilmukka)hankkiminen palvelutiskilleKalusteiden ja hyllyjenuudelleenjärjestäminenx x xAuditorioEsteettömän kulkureitinopastaminen (opastuksen x xuusimisen yhteydessä)T-opasteen lisääminen x xsisäänkäynnin yhteyteenPyörätuolipaikkojen x xsuurentaminenKäsijohteiden ja kontrasti- x xraitojen lisääminen portaisiinOpetustilat Oven hahmotettavuuden x x xparantaminen (kontrastit)Induktiosilmukan asentaminen x xtilaanEsitystekniikan x x xuudelleensijoittaminenSäädettävien kalusteiden x xhankkiminen145

OSA D ESTEETTÖMYYSKARTOITUSKohde Toimenpide 1 2 3 T H S Vastuutaho SuorittajaHallituksen Kalusteiden uudelleen- x x xkokoushuone järjestäminen jakalustehankinnatInduktiosilmukan ja x xmikrofonien hankkiminenja akustiikan parantaminenNeuvotteluhuone Tilaopasteen x xsiirtäminen seinään, ovenaukeamispuolelleOven vapaan kulkuaukon x x xleventäminen ja lankavetimenasentaminen oven sisäpuolelleInduktiosilmukan hankkiminen x xHenkilökunnan tilat Esteettömän wc-tilan x xjärjestäminen tilan yhteyteenKeittiötilan työtason x xkäytettävyyden parantaminen(vapaa polvitila)Vapaan tilan järjestäminen x x xkopiointitilaanVarusteiden ja kalusteiden x x xsijoittaminen sopivallekäyttökorkeudelle146

Liite1 Pohjakaavio9. krsPiirustus ja maalaustiloja,valokuvastudio, atk-opetustilaluentotiloja, valokuvalaboratorio8. krsPiirustus ja maalaustiloja,näyttelytila, atk-opetustiloja,luentotiloja, toimistotiloja7. krsNeulestudio, kankaan värjäys/painatus,keramiikkastudio, atk-opetustiloja,luentotiloja, toimistotiloja6. krsToimistotiloja, atk-opetustiloja,luentotiloja5. krskahvila, toimistotiloja,atk-opetustiloja, luentotiloja4. krskirjasto, maalaus- ja kuvanveistotiloja,toimistotiloja, kielistudio, atk-opetustiloja,luentotiloja3. krstoimistotiloja, atk-opetustiloja, luentotiloja2. krstoimistotiloja, atk-opetustiloja, luentotiloja,printlab, näyttelytila1. krs lumesamposali auditorio, tv-studio,elokuva studio, studionäyttämö,lavastepaja, pienoisteatterit,äänimaaKellariRavintola Kipsari, Tokyo, arkisto, varastot,väestösuojat autopaikat147

LIITTEETLiite 1 LainsäädäntöLiite 2 SanastoLiite 3 MittausohjetaulukkoLiite 4 Käyttäjäkyselyn lomakepohja148

LAINSÄÄDÄNTÖLainsäädäntöLiite1Perustuslaki 6 §Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän muun muassa terveydentilan ja vammaisuuden perusteella.”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaansukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden taimuun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja -asetus (MRA) kehottavat kaavoittajia ja rakennustensuunnittelijoita suunnittelemaan ympäristön ja rakennuksia, jotka soveltuvat kaikille. MRL ja MRA ovat astuneetvoimaan 1.1.2000.MRL 5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet:“Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutustenarviointiin perustuen turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kutenlasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista.”MRL 117 § Rakentamiselle asetettavat vaatimukset:“Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä,sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön,joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut.”MRL 167 § Ympäristön hoito:”Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa.Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekäpuistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset.Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina.”MRA 53 § Liikkumisesteetön rakentaminen:”Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johontasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tuleesoveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut.Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerroslukusekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset.Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaenhuolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävätmahdollisuudet työntekoon.”Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa F1, F2 ja G1 on rakentamiseen liittyviä määräyksiä jaohjeita. Rakentamismääräyskokoelman osat ovat asetustasoisia. Nykyiset määräykset koskevat uudisrakentamistaja sellaista peruskorjaamista, johon tarvitaan rakennuslupa.Yhdenvertaisuuslaki pyrkii edistämään vammaisten henkilöiden työllistymis- ja kouluttautumisedellytyksiä.Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista edistää vammaisenhenkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.Lähde: Finlex-tietokanta 2008 (www.finlex.fi).149

SANASTOSanasto Liite 2HuomiolaattaHuulioHuuliolukuInduktiosilmukkaISA-tunnusKaideKäsijohdeLiikkumis- jatoimimisesteinenhenkilöLuiskareunatukiOpaslaattaOvipumppuPerusparannusks. Opaslaattakoko näkyvä artikulaatioelimistö eli huulet, kieli, hampaat ja leukatukee puheen ymmärtämistä. Se sisältää sekä visuaalisen(näkyvän) että auditiivisen (kuuloon perustuvan) informaation.Huuliolukuun sisältyy myös ilmeisiin, tilanteeseen ja kieleen (rakenne, kielioppi)liittyvä informaatioäänensiirtojärjestelmä, jossa ääni siirretään sähkömagneettisen kentänvälityksellä mikrofonista tai muusta äänilähteestä kuulolaitteeseenInternational Symbol of Access eli kansainvälinen pyörätuolisymbolirakenne, joka asennetaan ensisijaisesti turvallisuussyistä putoamisvaaran välttämiseksiesimerkiksi portaan tai luiskan varuste, joka helpottaa liikkumistaliikkumis- ja toimimisesteisiksi määritellään henkilöt, joiden kyky liikkua jatoimia itsenäisesti on sairauden, vamman tai muun syyn takia heikentynyt väliaikaisestitai pysyvästi. Tilapäisesti liikkumis- ja toimimisesteisiksi luetaan myös lastenvaunujen taipainavien kantamusten kanssa kulkevat henkilötreunatukielementti, joka nousee 40 mm 150 mm:n matkalla. Kehitettytuotekehityshankkeessa SuRaKu-projektin mitoitusten mukaisesti:käytössä Helsingissä ja Espoossa (Helsingin ja Espoon kaupunkienkatualueita koskevat tyyppipiirustukset)on sulanapitojärjestelmällä varustetuilla erikoistason alueilla reitin merkitsemiseen(suuntalaatta) tai suojateistä, portaista, luiskista tai muista tasoeroista varoittamiseen(huomiolaatta) käytettävä laattatyyppioven suljin, joka vetää tai työntää oven kiinni, jolloin ovi ei jää tahattomasti auki.Ovipumppua ei tule käyttää esteettömän wc-tilan ovessa, sillä se vaikeuttaa tai estääoven avaamisenylläpitoa laajempi toimenpide, jolla parannetaan rakenteen tai laitteen toimivuutta.Perusparannus nostaa laatutasoa150

SANASTOPollariSeisovat aallotSuuntalaattaTasoeroTärykaikuValo- jahämäräadaptaatiolyhyt pilarirakenne, jonka tarkoitus on toimia esimerkiksi kulkuesteenä tairajaavana elementtinäsyntyvät äänen heijastuessa kahden vastakkaisen seinän välillä. Niitä syntyy huoneenpituus-, leveys- ja korkeussuunnassa eli päätyseinien välillä, sivuseinien välillä sekälattian ja katon välillä. Seisovien aaltojen taajuudet riippuvat huoneen mitoistaks. Opaslaattakahden tason välinen korkeusero, jossa tarvitaan portaat, luiska ja/tai hissisaman äänen kuulumista tilassa moneen kertaan. Tärykaiku saattaa muodostuakahden tai useamman pinnan välillä useita kertoja heijastuvasta edestakaisestaäänestä. Tämä ääni tuntuu epämiellyttävältä korvassa ja se haittaa erityisestikuulovammaisen kuuloaistimustasilmän kyky mukautua valaistustasojen vaihteluihinVaroitusaluevaroitusalueita käytetään näkövammaisten liikkumisen ohjauksessa tai varoittamassasuojatiestä, portaista, reunatuesta, luiskasta tai muista tasoeroista.Varoitusalueissa tulee olla päällysteestä selvästi erottuva tummuus- tai tuntokontrastiYlläpitoÄänensiirtojärjestelmäÄänentoistojärjestelmäkäyttö-, hoito-, huolto- ja kunnossapitotehtäviäinduktiosilmukka tai muu ääntä langattomasti siirtävä järjestelmä.FM-laitteet käyttävät äänensiirtokanavana radioaaltoja ja infrapunalaitteetinfrapunavaloasisältää äänilähteen (esim. mikrofoni), vahvistimen ja kaiuttimen (kaiuttimet).Lisäksi järjestelmässä voi olla erilaisia äänen käsittelyyn liittyviä laitteita.Äänilähteinä voi olla mikrofoni(e)n lisäksi CD- tai DVD-soitin, radioviritin, TV, yms.151

MITTAUSOHJETAULUKKOMittausohjetaulukko Liite 3Tila, kohde, Mitattava tai Mittaus- tai Huomioitavaa/kaluste tai varuste arvioitava asia arviointiohje lisätietojaEsteetön wcvapaa tila(pyörähdysympyrä)vapaaksi tilaksi lasketaan vapaatila myös korkeussuunnassa elimittaan ei lasketa pesualtaan taiwc-istuimen alle jäävää tilaavapaa tila wc-istuimensivullaetäisyyswc-paperitelineeseenja käsisuihkuunmitataan alas lasketun käsituenreunasta seinään (oikea javasen puoli kartoittajasta päinkatsottuna)mitataan wc-istuimen etureunastahuomioidaan mm.wc-paperitelineet,tukikaiteet ja muutvapaata tilaa mahdollisestirajoittavat asiatvarusteiden tulee sijaitaetuviistossa wc-istuimeltakatsottunaHissi ohjauspaneelin korkeus mitataan ylimmän painikkeenkeskikohdan korkeus maastaInduktiosilmukkahissikorin vapaaleveys ja syvyysinduktiosilmukantoimivuus ja kuuluvuusaluemitatessa tulee ottaa huomioonhissikorin mahdolliset tukikaiteetja varusteet, jotka voivatpienentää hissin vapaata leveyttäja syvyyttätarkistetaan induktiosilmukkatesterillätai vastaavalla laitteella(ks. kohta 3.1.4 Kartoittaminen)Istuin istuimen korkeus mitataan istuimen etureunankohdaltaKontrasti(tummuuskontrasti)tummuuskontrastinriittävyysarvioidaan ilman salamaaotetun mustavalkoisenvalokuvan avullavalokuvan tarkkuus(käytä tarvittaessakameran jalustaa) jatietokoneen näytön asetukset(palauta oletusasetukset)152

MITTAUSOHJETAULOKKOTila, kohde, Mitattava tai Mittaus- tai Huomioitavaa/kaluste tai varuste arvioitava asia arviointiohje lisätietojaKuunteluympäristö jälkikaiunta-aika arvioidaan taputustestillä ks. kohta 3.1.2.1Kaikuisuustaustamelumitataan äänenvoimakkuusmittarilla(dB-mittari) ja/taikirjataan ylös taustamelun lähdeks. kohta 3.1.2.2TaustameluKynnys kynnyksen korkeus mittaamisessa käytetääntarvittaessa apuna kaltevuusmittaa,joka asetetaan vaakatasoonkynnyksen päälleonko kynnys yksinkertainenvai porrastettuKäsijohteetja tukikaiteetkäsijohteen korkeusmitataan porrasaskelmanetureunasta tai luiskan,lattian tai maan pinnastakäsijohteen yläreunaankäsijohteenkäytettävyystarkastetaan käsijohteenkiinnitys ja mitataan halkaisijasekä etäisyys seinästähuomioidaan mahdollisetkalusteet ja kasvit, jotkaestävät käsijohteen käytönLiikkumisesteisenautopaikka(LE-autopaikka)LE-autopaikan leveysLE-autopaikan pituusjasivukaltevuusmitataan autopaikan reunaviivanpuolesta välistä vastakkaisenreunaviivan puoleen väliinmitataan autopaikankaltevimmasta kohdastaLuiska, kulkuväylä pituuskaltevuus mitataan luiskan tai kulkuväylänjyrkimmästä kohdasta(tarvittaessa useammasta kohdasta)sivukaltevuusmitataan luiskan tai kulkuväylänsivusuuntainen kaltevuus(tarvittaessa useammasta kohdasta)153

MITTAUSOHJETAULUKKOTila, kohde, Mitattava tai Mittaus- tai Huomioitavaa/kaluste tai varuste arvioitava asia arviointiohje lisätietojaNäköympäristö häikäisy ja kiillot havainnoidaan sileäpintaisenmuovikalvon tai peilin avullaks. kohta 3.2.3.1Näönvarainen havainnointiOpaste opasteen korkeus mitataan tekstin keskikohdankorkeus lattiasta tai maastaopasteen tekstinkorkeusmitataan isoimman kirjaimenmukaanopasteiden ja kirjasimen kokoriippuu katseluetäisyydestä(ks. kohta 3.3.1 Opasteet)Ovioven avaamiseentarvittava voimamitataan jousivaa’alla(ks. kohta 3.6.2 Ovi)mahdolliset oven sulkijat(ovipumput)vapaa kulkuaukkomitataan oven todellinenaukeamiskulma(ks. kohta 3.6.2 Ovi)otetaan huomioon kulkuaukkoamahdollisesti pienentävätvetimet, rakenteet jakiinteät kalusteetlasiovi– kontrastimerkintä(korkeus ja havaittavuus)mitataan merkinnän korkeusmaasta ja arvioidaan kontrastimerkinnänhavaittavuusks. Kontrasti ja kohta3.6.2 OviPainikkeet/painonapit(esim. hissinpainikkeet, ovikello)painikkeensijaintikorkeusmitataan painikkeen/painonapinkeskikohdan korkeus lattiasta/maanpinnasta154

MITTAUSOHJETAULUKKOTila, kohde, Mitattava tai Mittaus- tai Huomioitavaa/kaluste tai varuste arvioitava asia arviointiohje lisätietojaPorras porrasaskelman nousu mitataan vähintään kolmestaporrasaskelmasta portaidenkeskeltä sekä mitataan portaidenylin ja alin askelmamitta otetaanaskelman keskikohdastaulkoporras joudutaan ainasovittamaan maastoon,minkä vuoksi ylimmän jaalimman askelman nousu voipoiketa merkittävästi muistamyös sisälle asennettavienvalmisportaiden asennustoleranssivoi vaihdellaporrasaskelmanetenemäaskelmien etureunojenkontrastien riittävyysporrasaskelmienlukumäärämitataan vähintään kolmestaporrasaskelmastamitta otetaan askelmankeskikohdastaks. Kontrastilasketaan nousujen lukumäärä(kerros)tasanteiden välilläkierreportaassa etenemämitataan 600 mm:netäisyydeltä askelmankapeasta päädystä(kun portaan leveys ≤1200 mm) ja 900 mm:netäisyydeltä (kun portaanleveys ≥ 1200 mm)Pysäkkialueetkatoksen seinärakenteidenja ajoradanvälinen suurin ja pieninleveysmitataan vapaa tila katoksenseinärakenteiden ja ajoradanvälillä (mittaan voidaan laskeareunatuen syvyys)pysäkkialueensivukaltevuuspysäkkialueenpituuskaltevuusmitataan pysäkin sivusuuntainenkaltevuus pysäkkikatoksen edestätai pysäkkialueen keskikohdastamitataan pysäkin ajoradansuuntainen kaltevuuspysäkkikatoksen edestä taipysäkkialueen keskikohdasta155

MITTAUSOHJETAULOKKOTila, kohde, Mitattava tai Mittaus- tai Huomioitavaa/kaluste tai varuste arvioitava asia arviointiohje lisätietojapysäkkikatoksen syvyysmitataan katetun alueen syvyysotetaan huomioon tilaapienentävät rakenteetja kalusteetpysäkin korotusajorataan nähdenmitataan reunatuen korkeuspysäkkikatoksen edestä taipysäkkialueen keskikohdastaPöytä pöydän korkeus mitataan pöytälevyn yläpinnankorkeus lattiasta tai maastavapaa polvitila(syvyys, leveys ja pituus)pöydän allamitataan todellinen vapaa tilaotetaan huomioon vapaatasyvyyttä mahdollisestirajoittavat rakenteet(esim. pesualtaan viemäriputket,pöydän rakenteet)Sisäänkäyntivapaa tila sisäänkäynninja ovenedustallamitataan todellinen vapaa tilaotetaan huomioon ovenavaamiseen tai avautumiseentarvittava tila, jota ei sisällytetävapaan tilan mittaanSuojatiet jajalkakäytävätsuojatien alkamiskohdanpituuskaltevuusmitataan suojatien alkamiskohdankeskikohdastapystysuoran reunatuenkorkeusmitataan oikeasta ja vasemmastareunasta, noin 20 cm:netäisyydeltä reunastasuojatiemerkin sijaintimitataan etäisyys sekä ajoradastaettä suojatien alkamiskohdastaks. kohta 3.4.1Suojatiet ja jalkakäytävät156

MITTAUSOHJETAULOKKOTila, kohde, Mitattava tai Mittaus- tai Huomioitavaa/kaluste tai varuste arvioitava asia arviointiohje lisätietojaliikennevalojenpainonapin sijaintimitataan painonapin keskikohdankorkeus maasta ja painonapinetäisyys suojatien reunastaks. kohta 3.4.1Suojatiet ja jalkakäytävätkeskisaarekkeen leveysmitataan jalankulkuväylän leveyskeskisaarekkeen syvyys mitataan keskisaarekkeen syvyys mittaan voidaan sisällyttääsuorat reunatuet, mutta eiluiskattuja reunatukia tailuiskareunatukeaSäilytystilavaatekoukkujenkorkeusmitataan vaatekoukun yläpinnankorkeus lattiastatärkeää, että käyttäjäulottuu ripustamaanvaatteen koukkuunTuulikaappi vapaa tila mitataan todellinen vapaa tila otetaan huomioonovien avaamiseen taiavautumiseen tarvittava tila,jota ei sisällytetä vapaantilan mittaanValaistus valaistusvoimakkuus mitataan valaistusvoimakkuusmittarillaks. kohta 3.2.3.3Valaistusvoimakkuuksienmittaaminen157

KÄYTTÄJÄKYSELYN LOMAKEPOHJAKäyttäjäkyselyn lomakepohja Liite 4Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää kartoitettavan kohteen työntekijöiden / asukkaiden / asiakkaiden /opiskelijoiden kokemuksia ympäristön esteettömyydestä. Kyselylomaketta voi vapaasti muokata kartoitettavaankohteeseen sopivaksi. Kohteesta riippuen voidaan kysyä esim. kahvilasta, juhlasalista, auditoriosta ym.Muokatessasi lomaketta ota myös huomioon kenelle kysely on suunnattu (esim. halutaanko tietoa henkilökunnankokemista esteistä vai kysytäänkö henkilökunnalta asiakkaiden esim. vanhusten kokemista esteistä). Henkilökunnankysely voidaan tehdä myös ryhmähaastatteluna henkilökunnalle järjestetyssä yhteisessä tilaisuudessa.1 TaustatiedotKäytättekö jotain / käyttääkö asiakas/asiakkaat liikkumisen apuvälinettä ulkona (esim. pyörätuoli, rollaattori,kyynär- tai kainalosauvat) tai lastenvaunuja?Käytättekö jotain / käyttääkö asiakas/asiakkaat liikkumisen apuvälinettä sisällä?2 Havaitsemasi/kokemasi esteet ovat:• fyysiseen rakennettuun ympäristöön liittyviä (liikkuminen, toimiminen, ergonomia, näkeminen ja kuuleminen)• tiedonsaantiin liittyviä (internet sivujen selkeys, neuvonta, opasteet yms.)• kulttuurisia / sosiaalisia (kielikysymykset, palvelutapahtuma, syrjimättömyys)3 Kuvaile esteet ja ongelmat mahdollisimman tarkasti (ja kerro ongelman sijainti):158

KÄYTTÄJÄKYSELYN LOMAKEPOHJA4 Kerro esteen vaikutuksesta työskentelyyn / asumiseen / asioimiseen / opiskeluun:5 Kerro mahdollinen muutosehdotuksesi esteen poistamiseksi:Seuraavaksi kysytään tarkemmin mielipidettänne kohteen pihan, sisäänkäynnin jasisätilojen esteettömyydestä (ympyröikää sopiva vastaus).Mitä mieltä olette kohteen pihasta?Onko piha hyvin hoidettu? kyllä eiHoidetaanko lumi ja hiekoitustyöt talvella asianmukaisesti? kyllä eiOvatko kulkureitit pihalla tasaisia ja helppokulkuisia? kyllä eiOnko pihalla on riittävästilevähdysmahdollisuuksia (penkkejä)? kyllä eiOnko pihan valaistus hyvä? kyllä eiSujuuko kulku sisätiloista pihalle esteettömästi? kyllä eiOvatko piha ja sen eri toiminnot helposti hahmotettavissa? kyllä eiMuut kommentit/toiveet pihan osalta?159

KÄYTTÄJÄKYSELYN LOMAKEPOHJAMitä mieltä olette kohteen sisääntulosta ja ulko-ovesta?Onko ulko-oven avaamiseen riittävästi tilaa(onko ulko-oven edustalla riittävän suuri tasanne)? kyllä eiOnko ulko-ovi kevyt avata tai aukeaako se automaattisesti? kyllä eiOnko kynnyksen ylittäminen helppoa? kyllä eiOnko sisäänkäynnin valaistus riittävä? kyllä eiMuut kommentit/toiveet sisääntulon ja ulko-oven osalta?Mitä mieltä olette kohteen opastuksesta?Onko opastus selkeää ja loogista? kyllä eiOnko opasteita riittävästi? kyllä eiJos pääsisäänkäynti ei ole esteetön,onko opastus esteettömälle sisäänkäynnille? kyllä eiMuut kommentit/toiveet opastuksen osalta?Mitä mieltä olette aula-/odotustiloista ja asiakaspalvelupisteestä?Onko aulassa/odotustilassa riittävästi tilaa liikkumiseenesim. lastenrattaiden tai apuvälineiden kanssa? kyllä eiOvatko vaatenaulakot sopivalla korkeudella? kyllä ei160

KÄYTTÄJÄKYSELYN LOMAKEPOHJAOnko kalusteet ja naulakot sijoitettu niin,että ne eivät aiheuta törmäysvaaraa? kyllä eiOvatko istuimet hyviä (sopiva korkeus, selkänojat, käsinojat) kyllä eiOnko asiointitiski sopivalla korkeudella? kyllä eiOnko virkailijan kuuleminen tiskillä sujuvaa(ei taustahälyä tms., induktiosilmukka käytettävissä)? kyllä eiOnko valaistus tiskillä hyvä? kyllä eiMuut kommentit/toiveet odotustilojen ja asiakaspalvelupisteen osalta?Mitä mieltä olette esteettömistä wc-tiloista?Löytyykö esteetön wc helposti? kyllä eiOnko kulkeminen wc-tilan ovesta helppoa(oven avattavuus, kynnyksen ylittäminen)? kyllä eiOnko wc-tila tarpeeksi tilava? kyllä eiOnko pesuallas sopivalla korkeudella? kyllä eiOvatko wc-tilan varusteet helposti ulottuvilla ja käytettävissä? kyllä eiOnko wc-tilan valaistus hyvä? kyllä eiOnko wc-tilaan saatavissa apua hätätilanteessa? kyllä eiMuut kommentit/toiveet esteettömien wc-tilojen osalta?161

KÄYTTÄJÄKYSELYN LOMAKEPOHJAMitä mieltä olette portaista?Ovatko portaat helppokulkuisia? kyllä eiTuntuvatko portaat turvallisilta? kyllä eiOvatko käsijohteet (kaiteet) hyviä? kyllä ei(sopivalla korkeudella, otetta ei tarvitse irrottaa välillä)Onko portaiden valaistus hyvä? kyllä ei(porrasaskelmien reunat erottuvat, valaistus ei häikäise)Muut kommentit/toiveet portaiden osalta?Mitä mieltä olette hissistä?Löytyykö hissi helposti? kyllä eiOnko hissi tarpeeksi tilava? kyllä eiOnko hissin ulkopuolella oleva kutsupainike hyvä? kyllä ei(sopiva korkeus, erottuu helposti)Ovatko painikkeet hissin sisällä hyviä? kyllä ei(sopiva korkeus, erottuvat hyvin)Onko kulkeminen hissin ovesta helppoa? kyllä eiOnko hissin valaistus hyvä? kyllä eiMuut kommentit/toiveet hissin osalta?162

KÄYTTÄJÄKYSELYN LOMAKEPOHJAMitä mieltä olette liikkumisesta sisätiloissa?Ovatko käytävät tarpeeksi leveitä? kyllä eiOvatko ovet helppokulkuisia? kyllä ei(kevyitä avata, tarpeeksi leveitä)Onko kynnysten ylitys helppoa? kyllä eiOnko levähdyspaikkoja (penkkejä) riittävästi? kyllä eiVaikeuttaako jonkun tilan lattiamateriaali liikkumistatai tilan hahmottamista? kyllä eiMuut kommentit/toiveet sisätiloissa liikkumisen osalta?Mitä mieltä olette muiden tilojen kuunteluolosuhteista?Mitä mieltä olette muiden tilojen valaistusolosuhteista?Lähteet:Asukaskysely (2005). ARVI - Asunnon arviointimenetelmä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)(www.ara.fi)Korkeakoulu kaikille -kysely (2007). Korkeakoulu kaikille -hanke. Taideteollinen korkeakoulu.(http://www.uiah.fi/virtu/UFA/)Kysely hallintokunnille (2008). Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve -hanke.Helsinki kaikille -projekti, Kynnys ry.163

LÄHTEET164

LÄHTEETLähteetAirola Jouni (2002). Uimahallien peruskorjaus erityisliikunnan näkökulmasta.Jyväskylän yliopisto, Liikunnan sosiaalitieteiden laitos, Tutkimuksia No 1/2002.Aragall Francesc (2003). ECA European Concept for Accessibility. Technical Assistance Manual.Eurooppalainen esteettömyyskonsepti. Tekninen avustava käsikirja. EuCAN c/o Info-Handicap Luxembourg.Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät.Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.Break the barriers – Guidelines for accessibility.According to Disability Policy (Responsibility of National Authorities for Implementation) Ordinance (2001:526).Handisam Swedish Agency for Disability Policy Coordination.Demokratia kaikille – Demokrati för alla.Eduskunnan esteettömyys- ja saavutettavuusselvitys (2005). Eduskunnan esteettömyystyöryhmä.Disability Portfolio. © Resource 2003.The Council for museums, Archives and Libraries. www.resource.gov.ukEsteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminenkatu-, viher- ja piha-alueilla (SuRaKu-projekti).Loppuraportti (2005). Invalidiliitto, Kuulonhuoltoliitto, Näkövammaisten keskusliitto, Vanhustyönkeskusliitto,Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, Espoo, Joensuu, Tampere, Turku ja Vantaa.Esteettömiä ratkaisuja - kuvitettu opas rakennusten suunnitteluun ja korjausrakentamiseen (2006).Helsinki kaikille -projekti, Invalidiliitto ry / Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP).http://www.hel.fi/helsinkikaikilleEsteettömyys terveysasemilla - opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle.Helsinki kaikille -projekti, Kynnys ry. 2008.Esteettömyys kouluissa - opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle.Helsinki kaikille -projekti, Kynnys ry. 2009.Esteetön rakennus ja ympäristö, Turvallinen toimia ja liikkua, Suunnitteluopas (2007).Rakennustieto Oy, Helsinki.Guidelines for Access Auditing of the Built Environment.National Disability Authority. http://www.nda.ie/Haarni, Ilka (2006). Keskeneräistä yhdenvertaisuutta. Vammaisten henkilöiden hyvinvointi ja elinolotSuomessa tutkimustiedon valossa.Raportteja 6/2006. Stakes.165

LÄHTEETJakomäen uimahallin esteettömyyskartoitus.Kartoitusraportti. Helsinki kaikille -projekti, Kynnys ry. 2008.Juutilainen Anni (2006). Esteettömyys tilapäisissä liikennejärjestelyissä.Insinöörityö. Tekniikan ja liikenteen toimiala, Rakennustekniikka, Ympäristörakentaminen.Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu.Katualueita koskevat tyyppipiirustukset (2007).Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Helsinki kaikille -projekti ja Sito Yhtiöt. http://www.hel.fi/helsinkikaikilleKemppainen Henna (2002).Esteettömyysarvio. Esteettömyyden huomioonottaminen rakennuksen kuntoarvion rinnalle. Talonrakennuksenerikoistyö. Teknillinen korkeakoulu.Koukkari Heli, Tuula Petäkoski-Hult, Kimmo Rönkä, Elina Regårdh, Veijo Lappalainen, Miia Eerikäinen,Markku Norvasuo & Jaana Koota (2001). Esteetön asuinkortteli.VTT Tiedotteita 2090. Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus, Espoo.Kulttuuria kaikille -palvelu.Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys. Valtion taidemuseo. http://www.kulttuuriakaikille.fi/Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus 02 (2002).KT 02. Suomen Kuntaliitto. Helsinki.Kuulokynnys. Kuulonhuoltoliiton esteettömyyssivusto. Kuulonhuoltoliitto ry.http://www.kuulokynnys.fi/Könkkölä Maija (2003). Esteetön asuinrakennus.Invalidiliitto ry / Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP). Invalidiliiton julkaisuja O.16.Könkkölä Maija (2000). Liikkumisesteetön sauna.Invalidiliito ry / Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP). Invalidiliiton julkaisuja O.3.Kinaporin palvelukeskuksen ja palvelutalon esteettömyyskartoitus.Kartoitusraportti. Helsinki kaikille -projekti, Kynnys ry. 2007.Käpylän peruskoulun esteettömyyskartoitus.Kartoitusraportti. Helsinki kaikille -projekti, Kynnys ry. 2007.Maunulan terveysaseman esteettömyyskartoitus.Kartoitusraportti. Helsinki kaikille -projekti, Kynnys ry. 2007.Niemelä-Hytönen, Mervi (2004). Esteettömyyden arviointiohje 2004.Joensuu – älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskus -projekti.Niemelä-Hytönen, Mervi (2003). Esteettömyysarviointi 19.2. ja 24.2.2003.Joensuu – älykkäästi esteetön liike- ja palvelukeskus -projekti.166

LÄHTEETNolan Gail (1997). Designing Exhibitions to Include People with Disabilities.A Practical Guide. The National Museum of Scotland. Trustees of the National Museum of Scotland.Näkövammaisten keskusliitto ry. Esteettömyys.http://www.nkl.fi/tietoa/esteettomyys/index.htmOpas esteettömyystietojen keräämiseen sosiaali- ja terveysalan palveluyksiköissä (2008).Asioinnin esteettömyyden kartoitus- ja laatuluokitus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksikölle.Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.Saarsalmi Olli (toim.) (2008). Päivähoidon turvallisuussuunnittelu.Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Oppaita 71.Sawyer Ann & Keith Bright (2007).The Access Manual, auditing and managing inclusive built environments. Blackwell Publishing Ltd.SFS EN 81-70. Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet.Henkilö- ja tavarahenkilöhissejä koskevat erityisvaatimukset. Osa 70: hissien esteettömyys henkilöille mukaanlukien vammaiset henkilöt. Suomen Standardisoimisliitto SFS.SFS-EN 12464-1. Valo ja valaistus.Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus. Suomen Standardisoimisliitto SFS.SuRaKu-ohjekortit ja esteettömyyskriteerit.SuRaKu-projekti 2004/2008. Invalidiliitto, Kuulonhuoltoliitto, Näkövammaisten keskusliitto,Vanhustyönkeskusliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, Espoo, Joensuu, Tampere, Turku ja Vantaa.http://www.hel.fi/helsinkikaikilleSvensson Elisabet (2001).Bygg ikapp handikapp, att bygga för ökad tillgänglighet och användbarhet för personer med funktionshinder,kommentarer till boverkets byggregler, BBR. AB Svenskt Byggtjänst och Hjälpmedelsinstitutet.Svensson Elisabet, Ingemar Oderstedt & Anna Landberg (2003), Sari Salovaara (suom. toim.).Museo kaikille, Pohjoismainen esteettömyys ja saavutettavuusopas.Valtion taidemuseo, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Hjälpmedelinstitutet.Taide tarjolle, kulttuuri kaikille.Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi. Opetusministeriön julkaisuja 2004:29.Opetusministeriö. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto.Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas (2005).SuRaKu. Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Teknillinen korkeakoulu, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikanja rakentamisen instituutti Sotera.Verhe Irma, Marko Ruti & Suomen Invalidien Urheiluliitto (2007). Esteetön luontoliikunta.Opetusministeriö, Liikuntapaikkajulkaisu no 93. Rakennustieto Oy, Helsinki.167

LÄHTEETVerhe Irma (1997). Esteettömät liikuntatilat.Invalidiliitto / Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu VYP, Suomen InvalidienUrheiluliitto SIU. Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu no 63. Rakennustieto Oy, Helsinki.Vilpponen Mikael (2007). Palvelutalojen valaistus. Suunnitteluohjeita ikääntyneiden asuinympäristöön.Innojok Oy. HelsinkiYlläpidon esteettömyysohjeet (2007).Helsinki kaikille projekti, Sito Yhtiöt. http://www.hel.fi/helsinkikaikillePainamattomat lähteetKatu- ja viheralueiden kriteerit erikois- ja perustasolle, julkaisematon moniste.Helsinki kaikille -projekti.Esteettömän leikkialueen kriteerit erikois- ja perustasolle, julkaisematon taulukko.Helsinki kaikille -projekti.Pesola Kirsti (2008). Piirustusten pohjalta talo rakennetaan, luentomateriaali.Eväitä esteettömään rakentamiseen -seminaarisarja 2008, Invalidiliiton esteettömyysprojekti ja VANE.Esteettömyyskartoituslomakkeet ja -ohjeetAccess to Health Service Premices: Audit Checklist. NHS Audit Form 1998. Department of Health.http://www.dh.gov.uk/en/Publicationsandstatistics/Publications/PublicationsPolicyAndGuidance/DH_4009714Americans with Disabilities Act (ADA). Checklist for New Lodging Facilities. U.S Department of Justice.Civil Rights Division. Disability Rights Section. http://www.ada.gov/Anvisningar om inventering av lokaler (2006).Handisam. http://www.handisam.seARVI Asunnon arviointimenetelmä (2005).Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus (ARA). http://www.ara.fiAsiakaspalvelutilojen esteettömyyden tarkistuslista ja täyttöohje (2006).Invalidiliiton esteettömyysprojekti.http://www.invalidiliitto.fi/portal/esteeton.fi/fi/tieto-osio/rakennettu_ymparisto/tarkistuslistoja/Byggforalle (2007).Statsbygg. http://test.byggforalle.no/uu/login.jspBygg for alle (2008). Information about accessibility in public buildings.Statsbygg. http://www.byggforalle.no/uu/sok.html168

LÄHTEETChecklista för lokaler (2007).Enkelt avhjälpta hinder i kursiv stil. Handisam. http://www.handisam.seCommunity Access Facts: Survey.Institute for Human Centered Design. Adaptive Environments Center. Boston, Massachusetts.Enkelt avhjälpta hinder. Inventeringsmall.Version 1:1. 2006-06-22. Boverket. http://www.boverket.seEsteettömyyden tila (2002).Ohje esteettömyyskartoituksen tekemiseen tiepiireissä. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2002.Environmental Assesment (2001).Housing Enabler. Susanne Iwarsson. © 2001–2008 Slaug Enabling Development, Veten & Skapen HB.http://www.enabler.nu/Environmental_barriers.pdfEsteetön työpaikka -arviointilomake.Työterveyslaitos.http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Palvelut/Tietokannat/Esteeton+tyopaikka/Esteettomyyden+arviointi/Esteetön ympäristö.Tarkistuslista yleisimpien epäkohtien poistamiseksi. Suomen Reumaliitto ry.http://www.reumaliitto.fi/esteeton.htmHarmonised Criteria and Standards for Accessibility Measurements.Toegankelijkheidsbureau VZW. Ossate One-Shop-Stop for Accessible Tourism in Europe.http://www.ossate.org/index.jspHenriksen Guri (2004). Tilgjengelige bygg og uteområder. Full deltakelse og likestilling.Norges Handikap Forbund.Hotellien esteettömyyden tarkistuslista.Ålands handikappförbund r.f. (suom. Invalidiliitto ry).http://www.invalidiliitto.fi/portal/esteeton.fi/fi/tieto-osio/rakennettu_ymparisto/tarkistuslistoja/Inventeringsformular för lokaler (2004).Handikapp Ombudsmannen (HO). http://www.ho.seInventeringsmall för: Riktlinjer och standard för Skolor tillgänglighet för studerande ochanhöriga med olika funktionshinder (2004).Västra Götalandsregionen, Handikappkommittén. http://www.vgregion.se/handikappkommittenInventeringsmall för: Riktlinjer och standard för Fysisk tillgänglighet för personer med olikafunktionshinder (2004).Västra Götalandsregionen, Handikappkommittén. http://www.vgregion.se/handikappkommitten169

LÄHTEETKulttuurikohteiden esteettömyyden tarkistuslista.Kulttuuria kaikille -palvelu, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys, Valtion taidemuseo.http://www.cultureforall.info/doc/tarkistuslista_kulttuurikohteet.pdfKuunteluolosuhteiden selvitys. Tietojenkeruulomakkeen täyttöohjeita ja raporttilomake (2005).Esku – Esteetön kuunteluympäristö. Kuulonhuoltoliitto ry.Lyhyt tarkistuslista tapahtumajärjestäjille.Kulttuuria kaikille -palvelu, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys.Valtion taidemuseo. http://www.kulttuuriakaikille.fi/doc/tarkistuslista_tapahtumatP.pdfMuseoiden esteettömyyden tarkistuslista.Kulttuuria kaikille -palvelu, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys. Valtion taidemuseo.http://www.cultureforall.info/doc/tarkistuslista_museot.pdfSosiaali- ja terveydenhuollossa asioinnin esteettömyysluokitus. Tiedonkeruulomake 2008.Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.Tarkastuslista esteettömyysseminaarien järjestäjille.Invalidiliiton esteettömyysprojekti.http://www.invalidiliitto.fi/portal/esteeton.fi/fi/tieto-osio/rakennettu_ymparisto/tarkistuslistoja/Tilgængelighedsbasen. Rygmarvsskadede i Danmark (RYK).http://tbasen.dk/UFAS Accessibility Checklist (1990).Barrier Free Environments & Adaptive Environments Center. Boston, Massachusetts.http://www.access-board.gov/ufas/UFASchecklist.txtVisit Handicap Guide (2008).Denmark, West Jutland. http://www.visithandicapguide.com/idd3.aspWångren Bengt (2004). Boverkets föreskrifter om att åtgärda “Enkelt avhjälpta hinder”. Lathund medchecklista för lokaler dit allmänheten har tillträde.Fastighetsägarna Sverige.http://www.fastighetsagarna.se/web/Enkelt_avhjalpta_ hinder_-_lathund_och_checklista_1.aspxYleisötilaisuudet ja tapahtumat, tarkistusluettelo.Invalidiliiton esteettömyysprojekti.http://www.invalidiliitto.fi/portal/esteeton.fi/fi/tieto-osio/rakennettu_ymparisto/tarkistuslistoja/170

LÄHTEETPainamattomat esteettömyyskartoituslomakkeet ja -ohjeetEsteettömyyden tarkastuslista, näkövamman huomioiminen asunnon suunnittelussa.Helinä Hirn, Näkövammaisten keskusliitto ry.Julkisen liikenteen pysäkkien kartoituslomake (2007).Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL.Ilmoitus havaituista liikennejärjestelyjen puutteista työmaan yhteydessä, tarkistuslomake (2008).Helsingin kaupungin rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto.Kartoituslomake.Helsingin vammaisneuvosto, terveyspalvelut ja kuntoutus, Helsinginvammaispoliittisen ohjelman seuranta (2000).Kartoituslomake.Lahden seurakuntayhtymä.Kirkkojen arviointilomake.Helsingin seurakuntayhtymä.Kuntoarvion yhteydessä tehtävä esteettömyystarkastus -lomake.Jukka Laakso. Vanhustyön keskusliitto ry.Kysely Kelan asiakaspalvelutilojen esteettömyydestä ja apuvälineistä (2003).Kelan vammaiset ja sairaat työryhmä (VASA), Invalidiliitto ry.Project Connect Accessibility Audit, Australian Sports Commission / Disability Education (2005).Suom. Aija Saari, Suomen Invalidien Urheiluliitto SIU.Sport4All-tarkistuslomake.Sport4All -projekti (2002-2004). Stakes, Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Sportum Oyja Suomen Invalidien Urheiluliitto.Terveyspalvelujen saavutettavuus -lomake.Helsingin vammaisneuvosto, Terveyspalvelut ja kuntoutus -jaosto.Turku Kaikille -esteettömyyskartoituslomake.Kynnys ry.Tunti pyörätuolissa – esteetön Kajaani (kampanja 10.8.2004).Esteettömyyskartoitus. Jarmo Jokinen, Kainuun Työvoima- ja elinkeinokeskus.171

LÄHTEETToimipaikkojen esteettömyyskartoituslomake.Anttalainen Matti & Hile Meckelborg. Rullaten ry.Vanhuksille tarkoitettujen tilojen käyttäjävaatimukset ja tilojen arvioinnin laatukriteerit, laitostenarviointilomake (1995).Teknillinen korkeakoulu, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera.65 Plus Pika-arvio, arviointilomake, pistetaulukko ja täyttöohje.Magic moment ja Invalidiliitto ry.172

173

INVALIDILIITTO RYMannerheimintie 107, 00280 HelsinkiPuh. (09) 613 191, faksi (09) 146 1443www.invalidiliitto.fiYhteistyössä mukana: