13.07.2015 Views

Rintalimakko

Rintalimakko

Rintalimakko

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Suomessa sääolosuhteet ovat erittäinankarat.Talvella on erittäin kylmää ja kuivaa jakesällä on kuuma.Ilmastointi on vaikeaa tuhlaamattaenergiaa: lämpötilan ylläpitäminen talvellaja kesällä pölyn hallinta.


Tämä ilmasto ja linnun hyväkasvu tuovat kahdenlaisiaongelmia. Ilmapussintulehdus. <strong>Rintalimakko</strong> ja (rinta)”nappula”.


IlmapussintulehdusPölyn, ammoniakin ja lämpötilan yhteisvaikutuskalkkunahallissa johtaa tähän ongelmaan.Ilmapussintulehduksessa keuhkot ja ilmapussittäyttyvät nesteestä. Sairastuneet kukot huohottavatja usein esiintyy myös äkillistä kuolleisuutta(korkea kuolleisuus lähellä teurasikää). Ilmapussintuledukset aiheuttavat teurastusprosesissasaastumista ->hylkäyksiä -> tappoitatuottajille ja teurastamolle .


Ilmapussintulehdusongelma


SydänIlmapussintulehdusongelmaKeuhkotPaksuuntunut ilmapussiTulehduserite


IlmapussintulehdusongelmaNestettäruumiinontelossa(n. 1 l)


<strong>Rintalimakko</strong>- & “Nappula”ongelma Huono hoito, huono pohjan kunto, korkeakasvatustiheys, jalkaongelmat, nopea kasvu jaheikko höyhentyminen rinnan aluueella lisäävätalttiutta limakko-ongelmaan kesällä.Kun kukot makoilevat paljon, alttius limakollekasvaa kun rinnan hankaus pohjaan lisääntyy Tappioita tuottajalle ja teurastamolle –teurastuksessa hylkäysten määrä lisääntyy .


<strong>Rintalimakko</strong>- & “Nappula”ongelma


<strong>Rintalimakko</strong>- & “Nappula”ongelmaFibrin (kiinnikkeitä)Kerrostuma kuiva-ainettaVeristä nestettäYhteys rintalastaan


KasvatustiheysKasvatus kappaletiheydyellä ja kilotiheydelläkasvatusneliötä kohti.LÄNSI-KALKKUNAn tuotantotapa on alkukasvatusja siirto.Kukot ja kanat (9 – 10 kpl/m2) alkukasvatetaansamassa tilassa 3 – 7 viikkoaTämän jälkeen kukot ja kanat kasvatetaanerikseen samalla kappaletäytöllä.


KasvatustiheysKukot ja kanat kasvatetaan samalla tilalla.Normaalisti kukkoja on 52 % (tuodusta kappaleista) .KappaletiheysPaino/m2= lintuja kpl/ m2=kappale*paino


Kg/m2)70605040Paino/m2Kukko tavoite Kukko +10%Kana tavoite Kana +10%52 kg:sta 63kg:oon30201001 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19Ikä (viikkoa)


KasvatustiheysMaksimitäyttö neliötä kohti on 45 – 50 kgkanalle ja kukolle.Länsi-Kalkkunan kasvatussysteemillä 14 viikoniässä kasvatustiheys on n. 60 kg/neliö kukolla ja40 kg/neliö kanalla. Tästä syystä kukoilla riski heikkoon pohjankuntoon ja huonoon ilman laatuun lisääntyy.


Weight/sqm (kg)Paino/m2706050Kukko +10%Kana +10%Kukolla 60% tilastaKanoilla 40% tilasta47 kg:sta 52kg:oon4030201001 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19Age (wks)


KasvatustiehysAntamalla 60% lattia-alasta kukolle siirronjälkeen, paino neliötä kohden jää 45 ja 50 kgvälille, joka on tavoitepaino neliötä kohden kunkanat lähtevät teuraaksi viikolla 14.Jotta tähän tiheyteen päästäisiin, 7 viikon iässäkukoille annetaan oma tilansa sekä 20% kanojentilasta. Kun tila käytetään tasaisemmin hyväksi,sairastumisriski voi vähentyä. Kokonaiseränsuurin arvo on kukoissa.


Miksi linnut makaavat paljon?Ikä Pituus EroKasvu/päiväviikko cm cm mm1 3.512 20 16.522 22.6 2.6 Luiden kasvunopeus on hirvittävä muutamienviikkojen : 471% ensimmäisten 11 viikon aikana.2.10.3


Miksi linnut makaavat paljon? Kasvunopeus on 7-kertainen ensimmäisten 11viikon aikana verrattuna seuraavan 10 viikonkasvunopeuteen (viikot 12-22) Tästä syystä viikkojen 1-12 aikana voi syntyäjalkavikoja ja linnut ovat nopean kasvun vuoksiväsyneitä ja makaavat paljon (vertaa lasten unentarve ja kasvukivut).


Linnut tuottavat suurimman osankasvattamon kosteudesta Jokaista linnun syömäärehukiloa kohden, se juo noinkaksi kiloa vettä. 2/3 tästä vedestä päätyysekä pohjaan ja ilmaan. Kosteuden poistamiseksisisäilmaa on korvattavaulkoilmalla.


On tärkeää löytää hyvä tasapainoilmastoinnin ja koesteuden välille. Kuiva ja kova pohja; <strong>Rintalimakko</strong>a (friction) andilmapussintulehdusta (pölyn tuottama riski) voiesiintyä Pehmeä ja märkä pohja, jalkapohjan ongelmia(pododermatitis) ja rintalimakkoa (ammoniakinaiheuttama palovamma) voi esiintyä Tästä syytä ilmastointi ja sumutusjärjestelmäovat tärkeitä lämmön, kosteuden, pölyn jaammoniakkipitoisuuden kontrolloinnissa.


Hyvä ilman laatu Haasteena kasvattajalle on välttää liian vähäistäilmastointia, josta seuraa ammoniakki pitoisuudennousu, ja välttää liiallista ilmastointia joilloinlopputuloksena on pölyä (rehusta, höyhenistä,kuivuneesta Hyvä ulosteesta) ilman laatu kalkkunoilla tarkoittaavähemmän kuin 20 ppm ammoniakkia ja 5 mg/m3pölyä lintujen tasolla ilmapussintulehduksenestämiseksi (kalkkunat voivat sietää 8 mg/m3pölymääriä, jos linnut eivät ole stressaantuneitaammoniakkista, liiasta lämmöstä taihengityselinsairauksien vuoksi).


Hyvä pohjan laatu Kasvattajan haasteena on välttää liian vähäistäilmastointia jonka tuloksena on märkä pohja(ammoniakkia) ja liiallista ilmastointia joilloinpohjasta tulee märkä ja kova Kasvattamon suhteellista kosteutta voidaan nostaaalentamalla lämpötilaa tai lisäämällä kosteuttasumuttimilla. Kun pidetään ilman suhteellinen kosteuson välillä 60-70% ja pohjan kosteus välillä 35-40%,pölyn määrä pysyy kurissa ja pohja pehmeänä.


Pohjan laatuSaappaan jälki (5 cm syvä)Kuorettunut pohjaKuiva ja kova pohja


Pohjan laatu Kun pohja on märkä, ole ystävällinen ja lisääkutteria. Kun pohja on kuorettunut, poista paakkuuntunutosa pohjasta ja lisää kutteria Kun pohja on kuiva ja kova, pliiis lisää kutteria Jotta kalkkunalla olisi pehmeä ja hyvä pohja kokokasvatuksen ajan, kutteria pitää lisätä ja lisätä vieläuudestaan ja uudestaan, että pohjan kunto pysyy yllä.


Mahdollisuuksia ilmastoinnin hallintaan Kiertoilmapuhaltimilla on mahdollista saada kovailmankierto kasvattamoon, mutta ei ilmanvaihtoa uloskasvattamosta. Talvella, pohja suoraan ilmanottoaukon alapuolella(sivuseinillä) on paljon kylmempi kuin muuallakasvattamossa. Kylmä ilma on painavampaa kuinlämmin ilma ja kylmä ilma painuu alas lattiaan.Kalkkunat pyrkivät välttämään kylmiä sivuseiniätalviaikana. Kun näillä sivuseinillä on ilmanottoaukot,lämmitysputket ja usein myös sumuttimet, on tärkeääettä ilma sekoitetaan hyvin tällä alueella.


Hyvä ilman kiertoHuono ilmankiertoHyvä ilmankierto


Minimi ilmastoinnin määrä18°C21°C24°C27°C29°C32°CTarvittava minimiilmastointimäärä hiilidioksidinhallintaanTarvittava minimi ilmastointimääräkosteuden hallintaan kasvattamossaperustuen vedenkulutukseen jasisälämpötilaan


Mahdollisuuksia ilmastoinnin hallintaan Kiertopuhallinta voi kokeilla (20 000m3/h)ripustettuna katosta metrin korkeudelle. Tkahden puhaltimen välinen etäisyys pitäisi ollamaksimissaan 12 metriä (aluksi voi kokeilla myös 24metrin etäisyydellä). 8 kiertopuhaltimella per tilasaadaksesi aikaan hyvän kierron. Pkiertopuhaltimet kannattaa asentaa lähelleulkoseiniä (1 m) 80 asteen kulmassa lattiaan nähden.Kulma parantaa lämpimän ilman “puskemisessa”lattialta kattoon ja pienentää lämpötilaerojasisääntuloaukkojen kohdilla.


Mahdollisuuksia ilmastoinnin hallintaanKesäaikana kiertopuhellinten suuntaa on mahdollistavaihtaa toisella reunalla ja saada aikaan tunneliilmastointilisä puhaltimella ulko/päätyseinässä.


Mahdollisuuksia ilmastoinnin hallintaanKesällä on mahdollista käyttää tunneli-ilmastointiajäähdytysvaikutuksen (ilmavirtauksen jäähdytysvaikutus)aikaan saamiseksi .


Mahdollisuuksia vaikuttaa lintujen aktiivisuuteenja rintalimakkoonNopean kasvuvaiheen hallinnassa (viikot 6-12)voidaan yrittää vaikuttaa lintujen aktiivisuuteen Yleensä näiden viikkojen aikana pimeäaika on 8-10tuntia. Pimeän kestoa voidaan yrittää lyhentää näidenviikkojen aikana tunnilla per viikko aktiivisuudenlisäämiseksi (7 viikkoa: 14 valoa/10 pimeää; 10viikkoa: 17 valoa/7 pimeää) (Newberry, R, C. 1992.Influence of Increasing Photoperiod and Toe Clippingon Breast Buttons of Turkeys. Poultry Science. 71 :1471–1479)


ahdollisuuksia vaikuttaa lintujen höyhenpeitteeseenja rintalimakkoon Ihyvään höyhenpeitteeseen rinnanpäällä voidaanvaikuttaa ravitsemuksella. Täysjyviä (vehnää ja kauraa) käytetään 2% taso n.6 viikolta 25% tasoon viikolla 15. Sjotkut kukot värisevtä tässä iässä ja makaavatvalitettavasti paljon. Mm. B-vitamiinien kokonaistasoa voidaan yrittäämäärittää (B8, B12, B5 and B3-PP), samoin lisätämetioniinin, kysteiinin ja hivenaineiden antamista kunaloitetaan viljaruokinta. Nämä ovat välttämättömiaihon hyvinvoinnin ja höyhenpeitteen kasvun kannalta.


RuokintasuosituksetTable C9. RecommendedVitamin and MineralSupplement SpecificationsNutrientUnitsperkgfeedAgeIn WeeksGrowing0-4 5-1213 -killVitamin A i.u 15000 10000 8000Vitamin D3 i.u. 5000 3000 2000Vitamin E mg 100 80 50Vitamin K mg 5 3 3Folic Acid mg 3 2 2Nicotinic Acid mg 75 50 40Pantothenic Acid mg 25 15 15Riboflavin B2 mg 8 6 6Thiamine B1 mg 5 1 1Pyridoxine B6 mg 7 5 3Table C9. RecommendedVitamin and MineralSupplement SpecificationsNutrientUnitsperkgfeedAge In WeeksGrowing0-4 5-1213 -killBiotin μg 300 300 200Choline Chloride mg 400 150 100Vitamin B12 μg 20 20 20Iodine mg 2 2 2Selenium μg 200 200 200Copper mg 20 20 20Iron mg 50 20 20Manganese mg 120 100 100Zinc mg 100 70 70


Johtopäätökset 1Käytä ilmastointia ensisijaisesti kosteuden säätöön,sitten ammoniakin ja pölyn määrän kontrollointiinja vasta sitten lämpötilan säätämiseen. Yleensä,johtuen kustannuksista, meillä on taipumuskääntää tämä tärkeysjärjestys.Muista että kun linnulla on kunnon höyhenpeite,ilmanlaatu vaatimus menee kasvattamonlämpötilavaatimuksen edelle.However,Kosteutta, ammoniakkia ja pölyäpystytään hallitsemaan vain riittävälläilmanvaihdolla ja ilman kierrolla.


Johtopäätökset 2Jalkaviat, ilmapussintulehdus jarintalimakko-ongelmat, jotka aiheutuvatmärästä tai kuivasta pohjasta, ammoniakistaja pölystä, ovat taloudellisestimerkittävämpiä tekijöitä, kuin korkeammatsähkö- ja lämmityskustannukset.


Kaikkein tärkeintä onkäyttää oikeaa systeemiäoikeassa paikassa oikeanavuodenaikana.


Kiitos!

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!