13.07.2015 Views

Herneen viljelyohjeet 2011 - Satafood Kehittämisyhdistys ry

Herneen viljelyohjeet 2011 - Satafood Kehittämisyhdistys ry

Herneen viljelyohjeet 2011 - Satafood Kehittämisyhdistys ry

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Herneen</strong> proteiinin aminohappojensulavuus on hyvä. Kelta- ja vihreäsiemenistenherneiden aminohappojensulavuus on vaihdellut rikkipitoistenaminohappojen (metioniinija kystiini) 78.3 %:sta glutamiiniha-__________________________________________________________pon 90.5 %:iin kanadalaisissa 10hernelajikkeessa (Igbasan et al.<strong>Herneen</strong> laatu1997). Ruskeasiemenisten punakukkaistenhernelajikkeiden lysiinin,rehukasvinatreoniinin ja rikkipitoisten aminohappojen(metioniini ja kystiini) sulavuudetovat olleet vastaavasti<strong>Herneen</strong> valkuaispitoisuusja aminohappokoostumus 71.9 %, 72.4 % ja 64.0 %. Ruskeasiemenistenpunakukkaisten herneidenproteiinin sulavuus on sel-Typpeä sitovat palkokasvit ovatvalkuaiskasveja. Valkuaisaineet västi alhaisempi kuin valkokukkaistenherneiden, mikä johtuu tannii-ovat runsaasti typpeä sisältäviäyhdisteitä. Palkokasveilla ei ole nien proteiinin sulavuutta estävästäpuutetta typestä, koska ne pystyvät vaikutuksesta. Keltasiemenistensitomaan ilmakehän vapaata typpeä.Monet maapallon tärkeimmis-ollut vielä vihreäsiemenisiä herneitäherneiden proteiinin sulavuus ontä ja runsaasti käytetyistä valkuaisrehukasveistaovat palkokasveja siemenisten herneiden näennäinenparempi. Kelta-, vihreä- ja ruskea-kuten soija ja maapähkinä.proteiinin sulavuus (apparent proteindigestibility) on ollut 76.7 %,71.5 % ja 60.1 % vastaavassa järjestyksessä10 päivän ikäisillä koirasbroilereillamääritettynä (Igbasan& Gunter 1996).<strong>Herneen</strong> valkuaispitoisuus on noin20-25 % kuiva-aineesta. <strong>Herneen</strong>valkuainen on laadultaan hyvää.Erityisesti siinä on paljon lysiiniaminohappoa, yli 7 % valkuaisesta(Taulukko 1). Lysiiniä on liian vähänviljojen valkuaisessa. <strong>Herneen</strong>valkuaisessa on sen sijaan liianvähän rikkipitoisia aminohappoja,kystiiniä ja metioniinia. Herne jokatapauksessa soveltuu hyvin aminohappokoostumukseltaantäydentämäänviljan valkuaista rehuseoksiin.<strong>Herneen</strong> lysiinipitoisuus onjopa korkeampi kuin soijan.Herne soveltuu hyvin etenkin sikojen,munituskanojen, broilereiden jalypsykarjan rehuksi. Erityisen hyväherne valkuaislähteenä on lihasioille,joiden rehussa ei saa olla paljonrasvaa. <strong>Herneen</strong> rasvapitoisuus onvain noin 1 % kuiva-aineesta.Herneellä pystytään korvaamaanulkomaista soijaa. <strong>Herneen</strong> soijaaalhaisempi valkuaispitoisuus kuitenkinaiheuttaa sen, että hernettärehuseokseen tarvitaan enemmänkuin soijaa.9Marketta Saastamoinen <strong>Satafood</strong> Kehittämisyhdistys <strong>ry</strong> <strong>2011</strong>

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!