Herneen viljelyohjeet 2011 - Satafood KehittÃ¤misyhdistys ry

More documents

Recommendations

Info

__________________________________________________________Kuva 7. Palkokasvien typpeä sitovan nitrogenaasi –entsyymin typen sidontaanaktiivisesti osallistuvat kemialliset rakenneosat (http://www.pdb.org).8Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 2011
Herneen proteiinin aminohappojensulavuus on hyvä. Kelta- ja vihreäsiemenistenherneiden aminohappojensulavuus on vaihdellut rikkipitoistenaminohappojen (metioniinija kystiini) 78.3 %:sta glutamiiniha-__________________________________________________________pon 90.5 %:iin kanadalaisissa 10hernelajikkeessa (Igbasan et al.Herneen laatu1997). Ruskeasiemenisten punakukkaistenhernelajikkeiden lysiinin,rehukasvinatreoniinin ja rikkipitoisten aminohappojen(metioniini ja kystiini) sulavuudetovat olleet vastaavastiHerneen valkuaispitoisuusja aminohappokoostumus 71.9 %, 72.4 % ja 64.0 %. Ruskeasiemenistenpunakukkaisten herneidenproteiinin sulavuus on sel-Typpeä sitovat palkokasvit ovatvalkuaiskasveja. Valkuaisaineet västi alhaisempi kuin valkokukkaistenherneiden, mikä johtuu tannii-ovat runsaasti typpeä sisältäviäyhdisteitä. Palkokasveilla ei ole nien proteiinin sulavuutta estävästäpuutetta typestä, koska ne pystyvät vaikutuksesta. Keltasiemenistensitomaan ilmakehän vapaata typpeä.Monet maapallon tärkeimmis-ollut vielä vihreäsiemenisiä herneitäherneiden proteiinin sulavuus ontä ja runsaasti käytetyistä valkuaisrehukasveistaovat palkokasveja siemenisten herneiden näennäinenparempi. Kelta-, vihreä- ja ruskea-kuten soija ja maapähkinä.proteiinin sulavuus (apparent proteindigestibility) on ollut 76.7 %,71.5 % ja 60.1 % vastaavassa järjestyksessä10 päivän ikäisillä koirasbroilereillamääritettynä (Igbasan& Gunter 1996).Herneen valkuaispitoisuus on noin20-25 % kuiva-aineesta. Herneenvalkuainen on laadultaan hyvää.Erityisesti siinä on paljon lysiiniaminohappoa, yli 7 % valkuaisesta(Taulukko 1). Lysiiniä on liian vähänviljojen valkuaisessa. Herneenvalkuaisessa on sen sijaan liianvähän rikkipitoisia aminohappoja,kystiiniä ja metioniinia. Herne jokatapauksessa soveltuu hyvin aminohappokoostumukseltaantäydentämäänviljan valkuaista rehuseoksiin.Herneen lysiinipitoisuus onjopa korkeampi kuin soijan.Herne soveltuu hyvin etenkin sikojen,munituskanojen, broilereiden jalypsykarjan rehuksi. Erityisen hyväherne valkuaislähteenä on lihasioille,joiden rehussa ei saa olla paljonrasvaa. Herneen rasvapitoisuus onvain noin 1 % kuiva-aineesta.Herneellä pystytään korvaamaanulkomaista soijaa. Herneen soijaaalhaisempi valkuaispitoisuus kuitenkinaiheuttaa sen, että hernettärehuseokseen tarvitaan enemmänkuin soijaa.9Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 2011
Page 1 and 2: 2011Rehuksi tarkoitetun kuivahernee
Page 3 and 4: ___________________________________
Page 5 and 6: ___________________________________
Page 7: ___________________________________
Page 11 and 12: ___________________________________
Page 13 and 14: ___________________________________
Page 15 and 16: ___________________________________
Page 17 and 18: ___________________________________
Page 19 and 20: ___________________________________
Page 21 and 22: ___________________________________
Page 23 and 24: ___________________________________
Page 25 and 26: ___________________________________
Page 27 and 28: ___________________________________
Page 29 and 30: ___________________________________
Page 31: Pallauf, J., Rimbach, G., Pippig, S

Herneen viljelyohjeet 2011 - Satafood KehittÃ¤misyhdistys ry

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?