Herneen viljelyohjeet 2011 - Satafood Kehittämisyhdistys ry

__________________________________________________________Kuivaherne rehukasvinaHerneen morfologia javiljelyssä olevat hernetyypitmaissa esim. Englannissa jalostettiinmyös täysin lehdettömiä hernelajikkeita,joissa myöskorvakkeet ovat muuttuneet hyvinpieniksi. Täysin lehdetön hernelajikeon esim. englantilainen Filby.Herneestä tunnetaan myös täysinkärhetön päätelehdykkäinen tyyppi.Perinteiset viljellyt herneet Suomessaovat olleet pitkävartisia, lehdellisiäjoko valkokukkaisia vihreätaikeltasiemenisiä ruokaherneitä(Pisum sativum ssp. sativum) taipunakukkaisia, ruskeasiemenisiärehuherneitä (Pisum sativum ssp.arvense). Punakukkaisten herneidensiemenissä on parkkihappojaeli tanniineita, minkä vuoksi ne ovatkitkeriä.Vanhat suomalaiset hernelajikkeetovat kasvuajaltaan varsin myöhäisiä.Myöhemmin 1970-luvulta lähtienkasvinjalostus on tuonut kauppaanlyhytkasvuisempia paremminleikkuupuintiin soveltuvia lajikkeita.1980-luvun alussa kauppaan tulivatensimmäiset puolilehdettömät eliafila-tyypin hernelajikkeet. Niissälehdykät ovat muuttuneet monihaaraisiksikärhiksi. Joissakin muissaKuva 1. Herne. 1. Juuri, 2. Kukka,3. Emi ja heteet, 4. Palko siemenineen,5. Siemen (Soveri & Ulvinen& Kalliola 1956, 21.)Kuva 2. Lehdellisiä herneitä. Valkokukkainenherne on ruokaherne ja punakukkainen rehuherne.(KuvaOsmo Ulvinen)5Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 2011