Herneen viljelyohjeet 2011 - Satafood Kehittämisyhdistys ry

__________________________________________________________cm ja Hulda 80 cm. Myös Julia,Perttu, Stock, Zekon ja Brutus ovatselvästi Karitaa pidempiä (Taulukko2).Erityisesti rehuksi viljeltävältä hernelajikkeeltavaaditaan myös satoisuutta.Satoisin lajike on Perttu,joka on myös melko pitkävartinen(Taulukko 2, Kuva 9). Perttu on 18% Karitaa satoisampi. Karitaa satoisampiaovat olleet myös Zekon,Nitouche, Brutus ja Antti, jotka ovatkuitenkin Karitaa myöhäisempiä.Uudemmista lajikkeista etenkin Anttion ollut 9 % Karitaa satoisampi.Aikaisten lajikkeiden Sunnan ja Pikansato on jäänyt yli 10 % Karitaaheikommaksi. Ne ovat kuitenkin 4-5päivää aikaisempia kuin Karita, mikäjoinakin viileinä ja sateisina vuosinasaattaa käytännössä merkitäkahtakin viikkoa. Hiukan Karitaalujavartisemman Rokan satoisuuson jäänyt noin 5 % Karitaa heikommaksi.suhteessa muihin lajikkeisiin. MyösRokka on menestynyt paremminkarkeilla kivennäismailla kuin savimailla.Erityisesti Stok, Hulda, Zekon,Nitouche, Brutus ja Antti ovatmenestyneet Karitaa paremminsavimailla kuin karkeilla kivennäismailla.Herneen satoisuus keskimäärin onollut hyvin erilainen eri vuosina(Taulukko 5). Hyvinä lämpiminä jamelko kuivina vuosina 2001 ja2002 herneen satoisuus on ollutpaljon korkeampi kuin sateisina javiileämpinä vuosina 2003 ja 2004.Matalin keskimääräinen satotaso olikuitenkin kuumana hellekesänä2010, jolloin kova kuumuus lopettikukinnan nopeasti. Hyvien ja huonojenvuosien välinen satoero onollut 2600 kg/ha. Lajikkeiden reaktiossahuonoihin ja hyviin vuosiin einäy suuria eroja. Tosin koetuloksiaei ole kaikkein aikaisimmista hernelajikkeista,Pikasta ja Sunnasta.Hernelajikkeiden satoisuus I ja IIviljelyvyöhykkeillä ei poikkea paljontoisistaan (Taulukko 3), tosin herneenkeskimääräinen satoisuuslajikekokeissa on ollut II viljelyvyöhykkeelläparempi kuin I viljelyvyöhykkeellä..ViljelyvyöhykkeeltäIII onkin vain neljä koetulosta. Rokkaon ollut III viljelyvyöhykkeelläKaritaa satoisampi. On kuitenkinaivan selvää, että huonoina vuosinaainoastaan aikaiset lajikkeetmenestyvät pohjoisemmilla alueilla.Hernelajikkeiden menestymisessäeri maalajeilla on eroja. Karkeillakivennäismailla virallisissa lajikekokeissaherneen sato keskimäärinon ollut suurempi kuin savimailla(Taulukko 4). Erityisesti Karita onmenestynyt muita lajikkeita paremminkarkeilla kivennäismaillaHerneen satoisuuteen, tuleentumiseenja tasalaatuisuuteen vaikuttaamyös kukinnan kesto. Aikaisempinavuosikymmeninä viljellyillä pitkävartisillahernelajikkeilla oli hyvin pitkäkukinnan kestoaika, minkä vuoksine myös tuleentuivat myöhään.Nykyisin viljelyssä olevien hernelajikkeidenkukinnan kesto on lyhyt,keskimäärin 14-20 päivään (Taulukko2). Lajikkeiden välillä kukinnankestossa on siis maksimissaan1 viikko. Kukinnan kesto ei näytävaikuttavan suuresti lajikkeiden väliseensatotasoeroon, mutta jonkinverran sillä on vaikutusta..Kukinnan kestoon vaikuttavat luonnollisestimyös sääolosuhteet. Helteisinäjaksoina herneen kukintaloppuu nopeasti, mikä joskus poutivissaolosuhteissa saattaa vaikut-14Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 2011