13.07.2015 Views

Herneen viljelyohjeet 2011 - Satafood Kehittämisyhdistys ry

Herneen viljelyohjeet 2011 - Satafood Kehittämisyhdistys ry

Herneen viljelyohjeet 2011 - Satafood Kehittämisyhdistys ry

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

__________________________________________________________<strong>Herneen</strong> viljelyMaa ja sen valintaHerne on typpiomavarainen kasvi,joten se ei tarvitse typpirikastamaaperää. Typensitojakasvit kasvavatluonnostaan laihoilla joutomaillapioneerikasveina eli ne valtaavatkasvualustakseen ensimmäisenäalueita, joilla muutkasvit eivät kasva maan heikonravinne- erityisesti typpipitoisuudentakia.Hernettä voi kasvattaa hyvin jäykilläkinsavi- ja hiesumailla, joilla viljaei kasva hyvin. Multa- ja turvemaillahernettä ei voi kasvattaa, koska seei tuleennu ja jatkaa kukintaansapitkälle syksyyn. Maan pH:n on oltavamelko korkea, noin 6 tai senyli. Hernettä voi kasvattaa hyvinkinjäykillä savimailla, joilla viljan kasvattaminenon vaikeaa.Viljelykierto<strong>Herneen</strong> viljelyssä on noudatettavaviljelykiertoa. Herne on altis maalevintäisillelakastumis- ja tyvitaudeille,joissa herneen juuren tyvi tummuuja mätänee estäen kasvin juurientoiminnan ja veden ja ravinteidenoton. Samalla peltolohkollahernettä voi viljellä vain joka 4-5vuosi. Tyvitautien suhteen viljatovat huonoja esikasveja, muttayleensä tilalla ei ole juuri muita esikasvejatarjolla. Kaalikasvit, myös<strong>ry</strong>psi ja rapsi vähentävät tyvitauteja.Ne kuitenkin lisäävät maassa pahkahometta.Viljatilalla sopiva viljelykierto onesim. vilja – vilja – <strong>ry</strong>psi/rapsi – vilja– vilja – herne/härkäpapu. Tässäkierrossa <strong>ry</strong>psi vähentää maan tyvitautienmäärää ja vilja puolestaanpahkahomeen määrää. Sekä <strong>ry</strong>psiettä herne vähentävät seuraavanvuoden lannoitustarvetta.<strong>Herneen</strong> esikasviarvo<strong>Herneen</strong> esikasviarvo on hyvä.Herne ilmakehän typpeä sitovanakasvina sitoo typpeä jopa 100kg/ha vuodessa. <strong>Herneen</strong> jälkeenviljojen N-lannoitusta voi vähentää25-30 kg/ha. Saattaapa vilja kasvaaherneen jälkeen ilman N-lannoitustakin. Silloin ainakin vältytäänliialliselta lakoutumiselta, mikäsaattaa tapahtua, jos esikasvinmaahan jättämää typpimäärää eioteta huomioon.Kylvösiemen<strong>Herneen</strong> siemen on iso. Tanniinittomienvalkokukkaisten herneidensiemen on vihreä tai keltainen (Kuvat4 ja 5). Tanniineja sisältävienpunakukkaisten rehuherneidensiemen on tasaisen ruskea taimarmoroitu ruskean kirjava. <strong>Herneen</strong>tuhannen siemenen painovaihtelee 200-300 g. Kylvö tehdäänriittävän syvään, noin 6-8 cm syvyyteen,jotta siemen itäisi hyvin.Kylvösiemenen tulisi olla hyvin itävää.Heikosti itävä herne jää useinharvaksi, vaikka kylvömäärä olisikinlaskettu ja kylvössä olisi käytettysuurempaa siemenmäärää. Heikostiitävän siemenen itävyyttä voidaansaada nousemaan kylvösiemenen12Marketta Saastamoinen <strong>Satafood</strong> Kehittämisyhdistys <strong>ry</strong> <strong>2011</strong>

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!