Matkakertomus Englanti 12. - Satafood Kehittämisyhdistys ry

Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen – hankeMatkakertomusMarketta Saastamoinen ja Jukka SaarinenOpintomatka Cereals 2012 näyttelyyn ja Rothamstedt Research Station:iinEnglantiin 12. – 14.6.2012Cereals 2013 will take place on 12th and 13th June at Boothby Graffoe, Lincolnshire.Cereals 2012 (http://www.cerealsevent.co.uk), Vilja 2012 -näyttely, onlaaja näyttely Lincolnin (86 000 asukasta) kaupungin luona, 220 kmpäässä Lontoosta, Englannin tärkeimmällä peltokasvituotantoalueella.Näyttelyssä on tärkeimpien kasvinjalostusyritysten ja siemenliikkeidenlajikkeiden esittelyruudut, työnäytöksiä, kasvinsuojeluyrityksiä, koneita,suuri määrä näytteilleasettajia.1Satafood Kehittämisyhdistys ry

Menomatka tiistaina 12.6.2012Lähtö: Tiistai 12.6.2012, klo 8:30-12:00 bussikuljetus Huittinen – Vampulan Seo- Virttaa –Oripään risteys – Aura – Helsinki-Vantaan lentokenttäLento Tiistai 12.6.2012 AY839 Helsinki – Heathrow (Lontoo) 14:05 – 15:10 Finnairin lentokoneTilausbussikuljetus Lontoo, Heathrow:n lentokenttä – Britannia Nottingham hotelli,Nottingham (matkaa noin 200 km), klo 15:10 – 19:00Yöpyminen Britannia Nottingham hotellissa NottinghamissaCereals 2012 näyttely keskiviikkona 13.6.2012Keskiviikko 13.6.2012 ohjelman mukaan meidän olisi pitänyt lähteä hotellilta klo 8:30. KuningatarElisabeth vieraili samana aamuna Nottinghamissa. Kaupungin keskusta oli suljettuna liikenteeltä,minkä vuoksi bussi saapui hotellille 45 min myöhässä. Matkan varrella Lincolniin, jossa Cereals2012 näyttely oli noin tunnin ajomatka, oli kuitenkin tietöitä, joten saavuimme näyttelyalueelle noinklo 11:30 eli 1 h 30 min myöhässä suunnitelmasta.Bayer Crop Science:n osasto (www.bayercropscience.co.uk)Bayer Crop Science:iin meillä oli etukäteen tilattu osaston yhteisesittely.Bayer Crop Science:n osastolla oli esillä lähinnä kasvinsuojeluaineilla tehtyjä koeruutuja ja muitakokeita. Bayer Crop Science:n omistuksessa olevien lajikkeiden koeruutuja ei ollut. Bayer CropScience:n omistuksessa on mm se pohjoissaksalainen kasvinjalostusyritys, joka on jalostanutSuomessa parhaiten talvehtineen Vectra-syysrapsilajikkeen.Osastolla oli Monsanto:n sienitauteja vastaan resistenttin syysrapsin koeruutu. Sen sadon uskottiintuottavan noin 3-5 tn/ha.Osastolla oli myös leikatulle syyrapsiruudulle tehty etanoiden torjuntakoe. Englannissa onetanaongelmia syysvehnässä, kun se kylvetään syysrapsin jälkeen. Bayer Crop Science:lla onmarkkinoilla etanoiden torjunta-aineita. Etanat torjutaan peittaamalla vehnän siemenet RedigoDeter-valmisteella sekä etanakannan ollessa hyvin runsas pellon pintaan levitettävillä syöteilläDraza Fortella. Em. peittausaine suojaa viljaa myös sienitaudeilta. Peittauksen ainekustannus on n.15 £/ha ja etanasyöttien 20-25 £/ha. Draza Forte etanasyöttejä ei saa levittää ojan reunoille vaanojien varsille pitää jättää muutaman metrin käsittelemätön kaista. Sadetta ja homehtumista hyvinkestävät etanasyötit neuvottiin levittämään kylvön jälkeen ennen viljan orastumista. Bayerinenglantilaisessa kasvinsuojeluoppaassa kehotetaan hyödyntämään etanantorjunnassa myös eikemiallisiaetanoiden torjuntakeinoja. Tällaiseksi opas mainitsee mm. pellon jyräyksen. Jyräys estääetanoiden piiloutumisen multakokkareiden alle, jolloin luontaiset tuholaiset voivat syödä niitä jakuivalla ilmalla kuivuus voi tehdä tehtävänsä.2Satafood Kehittämisyhdistys ry

Bayer Crop Science tekee neuvontatyötä, jotta viljelijät kylväisivät viljan huolellisemmin, ettäpeitattuja siemeniä ei jäisi pintaan, koska linnut pääsevät syömään niitä. Englannissa noin 10 %kylvetyistä siemenistä jää pintaan.Osastolla oli kanadalaista Seiko-syysvehnää, jonka voi kylvää vielä marraskuussa. Syysvehnänkeskisato Englannissa on 8500 kg/ha. Parhaat syysvehnän sadot ovat 11 000 kg/ha. Englanninvehnäalasta 80 % on syysvehnää. Kevätvehnäala on kasvussa rikkapuntarpään takia.Osastolla oli esittelyssä uusia laajavaikutteisia fungisideja, jotka tehosivat moniin kasvitauteihin.Näiden aineiden nimet olivat Aviator 235 Xpro ja Siltra xpro . Aviator sisältää 7,4 % biksafeeniä(bixafen) ja 16 % protiokonatsolia (prothioconazole). Siltra sisältää 6,2 % biksafeeniä ja 20,2 %protiokonatsolia. Siltra soveltuu korren, lehdistön ja tähkän kasvitauteihin ohralle ja vehnälle.Aviator soveltuu korren, lehdistön ja tähkän kasvitautien torjuntaan kevät- ja syysvehnälle,ruisvehnälle ja rukiille. Näitä aineita eri suhteissa käytetään eri kasveilla. Nämä ovat uudetkasvitautien torjunta-aineet Septoria-laikkutautia, keltaruostetta, Fusariumi-lajeja ja monia muitasienitauteja vastaan. Aineita voi käyttää sekä rapsille että viljoille. Nämä torjunta-aineet ovat uudetaineet Proline:n tilalle. (Bayerin oppaassa rapsille suositellaan Proline 275 :n käyttöä.) Ruiskutuksensaa tehdä 2 kertaa, mutta suositellaan vain yhtä ruiskutusta. Myös Englannissa hometoksiinit ovatongelma etenkin leipäviljalla. Leipävilja testataan hometoksiinien suhteen myllyissä. Nämä uudettorjunta-aineet tehoavat myös hometoksiineja tuottaviin Fusarium-sieniin.Osastolla oli esittelyssä ohrasta ruiskuttamaton ruutu ja Siltralla ruiskutettu ruutu, joka oli täysinpuhdas taudeista (Kuva 1 ja 2). Ruiskuttamattomassa ruudussa oli runsaasti eri tauteja. Englannissa70 %:lla ohra-alasta käytetään kasvitautien torjuntaruiskutusta. Sadon lisäys ruiskutusten ansiostaon noin 500 kg/ha ja saattaa olla jopa 1000 kg/ha. Tämä vuosi oli ollut sateisin vuosi viimeisten 100vuoden aikana ja kasvitauteja oli runsaasti.Kuva 1. Kasvitautien vaivaama ruiskuttamaton ohraruutu (Kuva: Jukka Saarinen)3Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kuva 2. Vasemmalla ruiskuttamaton sienitautien saastuttama ohraruutu ja oikealla puhdasruiskutettu ruutu (Kuva: Jukka Saarinen)Laatu ja hometoksiinittomuus ohralla ovat tärkeitä etenkin mallasteollisuudessa, samoinmyllyvehnällä. Hometoksiineille on EU:ssa olemassa sallitut maksimipitoisuudetelintarvikeviljalajeille, rehuviljalle ja lastenruokaviljalle.Englannissa vesistöjen varsilla on oltava 10 m ruiskuttamaton suojavyöhyke.Osastolla oli eri torjunta-aineilla ruiskutettuja pieniä laatikkoruutuja herbisidiresistentistärikkapuntarpää-heinästä (black grass) (Alopecurus myosuroides). Tästä heinästä on tullutEnglannissa herbisidiresistentti kanta, johon normaalit rikkakasvien torjunta-aineet eivät tehoa.Rikkapuntarpää itää syksyllä ja on siten syysmuotoisten vehnän ja ohran vitsaus. Bayer CropScience:lla oli uusi torjunta-aine Liberator, joka tehoaa tämän heinäkasvin resistentteihin kantoihin(Kuva 3).4Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kuva 3. Pienoiskoossa oleva ruiskutuskoe eri torjunta-aineilla herbisidiresistenttiä rikkapuntarpää(Alopecurus myosuroides) heinää vastaan (Kuva: Jukka Saarinen)Monin paikoin teiden varsilla näkyikin viljapelloilla runsaita kasvustoja heinämäistärikkakasvustoa. Näille pelloille kannattaa käyttää glyfosaattia ennen kylvöä ja Liberatorin jaPendemethalin seosta myöhemmin, joka antaa parhaan tehon.Bayer Crop Science:n osastolla meidät ohjattiin maksuttomaan hyvään ruokailuunjälkiruokamansikoineen (Kuva 4). Osastolta sai mukaansa myös Bayer Crop Science:n mainosreputpientä kyselyä vastaan.5Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kuva 4. Bayer Crop Science:n osastolla tarjottiin näyttelyvieraille ruuat (Kuva: Jukka Saarinen)Syngenta:n osasto (www.syngenta-crop.co.uk)Syngentan osastolla oli esillä esimerkiksi härkäpavun kasvinsuojeluohjelma. Härkäpapu kärsiiilmeisesti myös Englannissa kasvitaudeista. Syngetan kasvinsuojeluohjelmassa härkäpavulleruiskutetaan jo taimivaiheella FusiladeMax, ennen kukintaa FolioGold ja palkojen kehityksenaikana 2 ruiskutusta 2 aineen seoksella (toinen oli Amistar). Englannissa näkyi teiden varsillarunsaasti isoja härkäpapupeltoja. Niitä viljellään pääsääntöisesti rehuksi. Härkäpavut ovatpääsääntöisesti syysmuotoisia.KWS Lochow:in osasto (www.kws-uk.com)KWS Lochowin osastolla oli ruutuja syysrapsi-, vehnä-, peruna- ja sokerijuurikaslajikkeista.Syysrapsista olivat lajikkeet Cuillin, Rhino, Quertz ja Rivalda. Koeruuduilla kasvoi syysvehnälajikeKWS Willon sekä vaihtoehtoisina vehnälajikkeina Zirkon valkea vehnälajike (Kuva 4) sekäkevätvehnälajike Rivalda (Kuva 5). Valkeassa vehnälajikkeessa ei ole tanniineja ja muita kitkeriäaineita, minkä vuoksi siitä voi tehdä kokojyväleipää kuorimatta jyvää. Zirkonin voi kylvää jokosyksyllä tai keväällä. Suomessa sitä on kokeiltu kevätkylvöisenä. Perunasta oli esillä Ramos,6Satafood Kehittämisyhdistys ry

monipuolinen perunalajike. Hybridiruislajikkeita ei osastolla ollut, koska Englannissa ei viljelläruista.Kuva 5. Zirkon valkoinen vehnälajike ja taustalla myös vaihtoehtoisena vehnänä mainostettuGranary (Kuva: Jukka Saarinen)7Satafood Kehittämisyhdistys ry

KWS Lochow tarjosi vierailleen pullakahvit. Osastolla naiset leipoivat itse tarjoamiaan leivonnaisia(Kuva 6).Kuva 6. KWS Lochowin osastolla naiset leivontapuuhissa (Kuva: Jukka Saarinen)DSV United Kingdom:n osasto (www.dsv-uk.co.uk)DSV on yksi Euroopan johtavista hybridirapsin jalostusyrityksistä. DSV:n osastolla oli runsaastisyysrapsilajikkeita ja kokeita.Osastolla oli esittelyssä seuraavat hybridisyysrapsilajikkeet: Troy, Marathon, Dimension, Compass,Climber, Diffusion, Record. Macro on DSV:n myöhään kypsyvä hybridikevätrapsi. Osastolla olirinnakkain tavallinen syysrapsi ja hybridisyysrapsi. Hybridisyyrapsi oli huomattavasti pidempi jaaikaisempi (Kuva 7). Alueella oli myös vertailuna koeruutu, jossa oli pelletöity hybridisiemen sekäureakäsittely.8Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kuva 7. Syysrapsin populaatiolajike vasemmalla ja hybridilajike oikealla (Kuva: Jukka Saarinen)Lisäksi osastolla oli ruutuja, joissa oli käytetty kylvöön eri kylvösiemenkokoa oleviasyysrapsiruutuja. Suurempi siemenkoko parantaa syysrapsin kasvua. Osastolla oli myös erikylvösiemenmäärillä kylvettyjä syysrapsiruutuja. Normaalisti hybridisyysrapsia kylvetään 50 itävääsiementä/m 2 . Näyttelyalueella oli ruudut, jotka oli kylvetty 7 itävää siementä/m 2 ja 5 itävääsiementä/m 2 (Kuva 8). Jopa tällä pienimmällä siemenmäärällä kylvetty ruutu oli hyvin ruudunpeittavä. Harva kylvömäärä lisää kasvien haaroittumista ja kasvien varsista tulee käsivarrenpaksuisia pensasmaisia kasveja. Englannissa syyrapsin typpilannoitus syksyllä on 30-40 kg/ha,mikä on vähemmän kuin Svensk Rapsin suositus Ruotsissa.Osaston esittelijä kertoi, että heillä on lajikkeita viljelyssä sekä Ruotsissa että Eestissä. Eestissä ovatviljelyssä lajikkeet Hornet ja Sitro.Esittelijä kertoi edelleen, että viime talvena Englannissa oli ollut hyvin kylmä -20 C jakso kaksiviikkoa, jolloin ei ollut lunta. Syysrapsilla esiintyi runsaasti talvituhoja. Compass-syysrapsilajike oliollut viime talvena talvehtimisominaisuuksiltaan paras.Syysrapsilajikkeita oli myös esim. DLF Trifoliumin (www.dlf.co.uk) osastolla, jolla en kuitenkaanehtinyt käymään. Myös Senovalla (www.senova-uk.com) on sekä syys- että kevätkylvöisiärapsilajikkeita, joista ainakin Tamarinia on viljelty Suomessa.9Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kuva 8. Syysrapsiruutu, joka on kylvetty tiheydellä 5 itävää siementä/m 2 (Kuva: Jukka Saarinen).Premium Crops Ltd:n osasto: syysöljypellavat (www.premiumcrops.com)Premium Crops Ltd. on Englannin suurin öljypellavan siemenen tuottaja ja markkinoija. Se edustaamyös monia muita kasveja, vehnää, hirssiä, kanarianhelpiä (Phalaris canariensis), joka on 1-vuotinen heinäkasvi, jonka siemeniä viljellään pikkulintujen ravinnoksi.Ranskalainen Valorex yhtiö huomasi pellavan omega-3 rasvahappojen terveellisyyden eläintenrehuissa. Englannissa tuotetaan Tradilin-tuotemerkillä pellavaa sisältäviä rehuja monilleeläinryhmille mm lypsykarjalle, joilla pellavan omega-3 rasvahapot parantavat maidon rasvankoostumusta tehden siitä terveellisempää.Premium Crops:in osastolla oli koeruutuja syysöljypellavista. Syysöljypellavia markkinoidaanWintaLin brandillä. Englannissa on viljelyssä 3 syysöljypellavalajiketta: Everest, Glacial ja Oleane.Syysöljypellava on suunnattu erityisesti niille tiloille, joilla on liian paljon syysrapsia viljelyssä. Sesoveltuu hyvin syysrapsin kiertoon.Syysöljypellava:- kylvetään samaan aikaan syysrapsin kanssa (elokuun loppu-syyskuun alku)- korjataan samaan aikaan syysrapsin kanssa (heinäkuun puoliväli-elokuun alku)10Satafood Kehittämisyhdistys ry

- osoittautunut talvenkestäväksi (97,5 % talvehtiminen 2011/12; 95 % talvehtiminen2010/11)- vähentää syysrapsin tautiriskiä- syyspellavasta helppo hävittää rikkasinappi (charlock) (Sinapis arvensis),peltoretikka (runch) (Raphanus raphanistrum) ja kurjenpolvi (cranesbill)(Geranium molle)- ei suosi etanoita- tuottoisampi kuin pavut (syyspellavan tuotto 679 £/ha; pavut 375 £/ha)- hyvä esikasvi vehnälleo helppo hävittää heinärikkakasvito helppo hävittää rikkapuntarpää (blackgrass) (Arundinacea myosuroides)o parantaa maan rakennetta ja helppo suorakylvää vehnä syyspellavanjälkeeno vehnän sato 4 % korkeampi kuin syysrapsin jälkeenÖljypellavalajikkeita oli myös Senovan (www.senova.uk.com) ja Elsom Seeds:in(www.elsoms.com) osastoilla, joilla en kuitenkaan ehtinyt käydä. Myös Limagrain Ltd. jalostaaöljypellavalajikkeita. Abacus on Senovan lajike. Elsoms Seeds markkinoi myös vihanneskasviensiemeniä.NIAB:in (National Institute of Agricultural Botany) osasto (www.niab.com)NIAB järjestää Englannin viralliset lajikekokeet. Osastolla oli runsaasti lajikeruutuja sekä luettelotutkimusprojekteista (BBSRC projektit). Alueella oli mm pieniä koeruutuja geenimarkkereihinperustuvasta valinnasta kasvinjalostuksessa.Wherry & Sons: osasto (www.wherryandsons.com)Wherry & Sons:in osastolla oli runsaasti syysharkäpapu- ja syyshernelajikkeiden ruutuja.Englannissa viljellään noin 70 000 ha härkäpapua ja 60 000 ha kuivahernettä. Härkäpavustalajikkeet ovat pääasiallisesti syysmuotoisia. Wherry & Sons markkinoi seuraaviasyyshärkäpapulajikkeita: Arthur, Clipper, Sultan, Wizaed ja Honey. Syyshärkäpavut kylvetäänloka-marraskuussa ja puidaan elo-syyskuussa. Sato on noin 2 tn/eekkeri eli noin 5000 kg/ha.Härkäpapuja kylvetään Englannissa 18 itävää siementä/m 2 . Tämä tuottaa Englannissa 45 tervettävartta/m 2 . Härkäpapuja lannoitetaan seuraavasti: 45 kg/ha P 2 O 5 eli 19 kg/ha fosforia ja 140 kg K 2 Oeli 116 kg/ha kaliumia. Härkäpavulle annetaan siis Englannissa hyvin suuri kaliumlannoitus.Kysyin osastolla valkokukkaista tanniinitonta härkäpapua ja he kertoivat, että Tattoo on vuonna2009 kauppaan laskettu valkokukkainen keväthärkäpapulajike, jossa ei ole tanniineja. Sen sato onjonkin verran heikompi kuin syyshärkäpapujen. Se saattaisi olla kuitenkin lajike, jota kannattaisikokeilla Suomessa. Rehun laatu olisi parempi kuin tavallisella härkäpavulla.11Satafood Kehittämisyhdistys ry

RWA, Rob Wilkinson Agriculture:n osasto (www.rwagriculture.co.uk)Maize Grain SolutionsRWA, Rob Wilkinson Agriculture markkinoi heinien, rehukasvien ja maissin siementäsiementuotantoon.Osastolla oli kevätkylvöisiä vielä melko pieniä maissin taimia. Tämä osasto markkinoi maissisadontuotolle laadittuja viljelyohjeita ja viljelykoneita. Teiden varsilla maissia ei kuitenkaan juurikaannäkynyt.Farm Works Information Management, a Division of Trimble -osasto (www.farmworks.com)(www.trimble.com)Osastolla esiteltiin Trimble GPS-järjestelmää, jolla voidaan laatia peltolohkoille ravinnepitoisuus-,pH- ja satokarttoja ja kylvää, muokata, lannoittaa, hoitaa kasvinsuojelu, kalkita peltolohkon eri osiatäsmällisesti kartan mukaisesti. Järjestelmä laatii satelliitin avulla peltolohkon kartan, jota voidaanedelleen käyttää viljelyn eri toimenpiteissä. Järjestelmän hyödyntäminen edellyttää tietysti ensindatan keräämistä peltolohkolta, esim. ravinnetiedot, pH, maalaji ym. tiedot, joista laaditaan kartat.Järjestelmä soveltuu useisiin konetyyppeihin.Tämän järjestelmän käyttö alkaa peltolohkon eri osien kartoituksella, ravinteiden, pH:n,maalajitietojen selvittämisellä lohkon eri osista. Sen jälkeen seuraa karttojen laatiminen GPSpisteittäin.Yrityksellä oli myös hinnasto eri sovellutusosiin. Eri sovellutusosien hinnat vaihtelevat250-1850 £.Suomessa Helsingin yliopisto tekee selvitystä ja tutkimusta näiden järjestelmien soveltamistasuomalaisille maatiloille. Ilmeisesti muutamalla tilalla saattaa olla tämä järjestelmä jo käytössä.ilexEnviroScience –osasto (www.ilex-enviroscience.com)Osasto markkinoi nestemäisiä lannoitteita. Yrityksellä oli mm seuraavat lannoitteet:Pro-Cal: sisältää 15 % N, 7 % Ca, 0,19 % B, 0,12 % Fe, 0,14 % MoPro-K: sisältää 15 % N, 5,5 % K 2 O, 0,19 % B, 0,12 % Fe, 0,14 % MoPro-Sul: sisältää 14 % N ja rikkiälannoitteet soveltuvat viljoille, perunalle, rapsille, herneelle, pavuille ja vihanneksilleStart-uP: sisältää 4 % N, 20 % P 2 O 5 ja 6 % K 2 O; lannoitusmäärä 2 l/sato-tnMn Plus: sisältää 36 % Mn, 10 % N ja 10 % S, lannoitusmäärä 0,50-0,75 l/haPK MAXX: sisältää 2,6 % N, 31 % P 2 O 5 , 6,5 % K 2 O, 1 % MgO, 1 % Mn, 0,75 % Zn, 0,13 % Cu,600 mg/l B, 300 mg/l Mo; lannoitusmäärät 0,5-3 l/ha kasvilajista riippuen12Satafood Kehittämisyhdistys ry

Nestemäiset lannoitteet ovat Englannissa halvempia kuin rakeiset lannoitteet. Lannoitteiden hintaon noussut kovasti ja hinnan nousu johtuu energian hinnan noususta (Kuva 9).Näyttelyalueella oli myös Yaran osasto.Kuva 9. Lannoitteiden hinnan nousun suhde öljyn ja kaasun hinnan nousuun verrattuna vuosina2004-2012 (Kuva: Jukka Saarinen)Just Oats:in osastoJust Oats markkinoi kauraa. Just Oats on brandi, jossa ovat mukana eri toimijat kasvinjalostuksestamyyntiin, markkinointiin ja tuotteisiin. Just Oats toimii ainakin osittain myös Kanadan ja USA:npuolella. Just Oats-osastolla esiteltiin kauratuotteita ja syysmuotoisia kauralajikkeita (Kuvat 10-11).Ihan mahtavan näköisiä, joilla uskoisi ainakin kasvustojen ulkonäöstä päätellen olevan hyvin suurisadontuottopotentiaali. Kauran sopisi muutenkin hyvin saarivaltakunnan ilmastoon. Runsaastisadetta ja ilmeisesti kesänaikaiset lämpötilat eivät kohoa huippukorkeiksi useinkaan.13Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kuva 10. Balado-syyskauraa, joka on Senovan (www.senova.uk.com ) lajike (Kuva: JukkaSaarinen)Kuva 11. Syyskauran mahtavan leveää lehvästöä (Kuva: Jukka Saarinen)14Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kauraa ei näkynyt kuitenkaan teiden varsilla, vaan vehnää, syysrapsia, härkäpapua, jonkin verransokerijuurikasta ja laitumia. Ilmeisesti kauran usein muita viljoja matalampi hinta ja pienempisatopotentiaali esim. syysvehnään verrattuna ei innosta viljelijöitä kaura viljelyyn, mikä on tietystietu Suomen kauran viennille.Velcourt Ltd.:n osasto (www.velcourt.co.uk)Velcourt Ltd:llä oli näyttävä suuri osasto. Velcourt on Euroopan suurin maatalouden managementyritys.Yritys järjestää sellaisten maanomistajien viljelyn, jotka eivät itse hoida viljelyään. Yrityksenpalkkalistoilla on 80 henkeä. Yritys järjestää parhaan mahdollisen tuoton niille maanomistajille,jotka eivät itse viljele omia maitaan. Englannissa ilmeisesti tarvitaan tämän tapainen yritys, koskamaassa on paljon lordeja ja kuninkaallisia, jotka omistavat paljon kartanoita ja maita, joita eivät itsehoida.Bioenergian tuotantoBioenergia-asiat olivat myös laajasti esillä. Aiheet olivat pääosin samoja kuin meilläkin. Tuuli,biokaasu ja kiinteät biopolttoaineet. Myös maailman suurimmalla olkea polttoaineena käyttävälläsähköntuottajalla EPR:llä oli osastolla näyttelyssä (Kuva 12). Cambridgessa sijaitsevan laitoksensähköteho oli kunnioitettavat 38 MW.Myös jätteiden käsittelyratkaisuja esiteltiin monipuolisesti. Tekniikan taso vaihteli suuresti,halvimmissa kompostointiratkaisuissa kostea materiaali pakattiin lujan muovikalvon sisään japrosessia ohjattiin pakotetulla, koneellisella ilmastuksella (Kuva 13).Kuva 12. Polttamiseen tarkoitettuja energiantuotanto-olkipaaleja (Kuva: Jukka Saarinen)15Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kuva 13. Kompostointiin ja mädätyslaitoksen syötteiden ja prosessien jälkeisen mädätteenvarastointiin tarkoitettu mädätyssäkki (Kuva: Jukka Saarinen)Ruiskutusnäytökset:Ruiskutusnäytösalueella esiteltiin itsestään kulkevia ruiskuja (Kuva 14).Kuva 14. Leveällä työleveydellä varustettu itsestään kulkeva ruisku (Kuva: Jukka Saarinen)16Satafood Kehittämisyhdistys ry

Koneet:Näyttelyalueella oli runsaasti isoja leveällä työleveydellä varustettuja koneita (Kuvat 15-16).Kuva 15. Suurikokoinen telaketjupyörillä varustettu traktori (Kuva: Jukka Saarinen)Kuva 16. Leveällä työleveydellä varustettu leikkuupuimuri (Kuva: Jukka Saarinen)17Satafood Kehittämisyhdistys ry

Näyttelyalue oli hyvin laaja ja vajaan päivän aikana ei mitenkään ehtinyt tutustumaan edes kaikkiinniihin osastoihin, joilla oli koeruutuja viljelyssä. Mitään maatalouteen kuulumatonta krääsääalueella ei ollut. Monilla näytteilleasettajilla oli tarjota ruokaa, juomia ja kahvia.Torstai 14.6.2012Meidän oli tarkoitus mennä vierailulle Rothamsted Research Station:lle. Bussimatkalla sinnemoottoritiellä rekka oli kaatunut ja se tukki täysin liikenteen. Bussin kuljettaja ilmoitti heti, ettäemme pääse käymään Rothamsted Research Station:ssa.Tämän seurauksena bussimme joutui ajelemaan pikkuteitä ja saatoimme katsella auton ikkunastaenglantilaista maaseutua. Alue oli hyvin kumpuilevaa, hyvin hoidettuja peltoja ja laitumia. Suurialammaslaumoja oli runsaasti. Lypsy- ja lihakarjaa oli vähemmän (Kuva 17). Pelloilla kasvoi paljonsyyskylvöisiä kasveja: syysvehnää, syysrapsia, härkäpapua, jonkin verran sokerijuurikasta (Kuva18).Englannissa liikenneolot näyttävät olevan arvaamattomat.Kuva 17. Lypsykarjaa laitumella bussin ikkunasta kuvattuna. Tämä oli poikkeuksellisen suuri karja.(Kuva: Jukka Saarinen)18Satafood Kehittämisyhdistys ry

Kuva 18. Sokerijuurikas ei ollut vielä tämän suurempaa 13.6.2012 (Kuva: Jukka Saarinen).Jouduimme kuitenkin ajoissa lentokentälle.Paluumatka tapahtui muuten aikataulujen mukaan.Lento torstai 14.6.2012 AY840 Heathrow (Lontoo) – Helsinki (Finnairin kone) 16:10 – 21:05Bussikuljetus Helsinki-Vantaan lentokenttä – Huittinen, klo 21:30-12:10Yleinen arvio matkastaMatkalle saatiin tavoitteen mukainen vahvuus, 25 henkeä. Joku jäi myös matkan ulkopuolelle,koska kiintiö oli tullut täyteen.Matka oli mielenkiintoinen ja Cereals 2012 näyttely oli todella suuri, monipuolinen jahavainnollinen koeruutuineen ja esittelyineen. Näyttely poikkesi täysin Suomenmaatalousnäyttelyistä sekä laajuudeltaan, maatalouteen kuulumattoman tavaran kaupan puuttumisenja tarjoilun puolesta. Koeruutujen, kasvitautiruiskutuskokeiden ja muun havaintomateriaalin runsaustekee näyttelystä erinomaisen Suomen näyttelyihin verrattua. Yritykset panostavat asiakkaisiinsa.19Satafood Kehittämisyhdistys ry

Ongelmana matkalla olivat bussikuljetukset, teiden runsas autokanta, kolarit, tietyöt ja muutviivytykset. Matka ei toteutunut kokonaisuudessaan, koska Rothamsted Research Station:iin eikolarin takia päästy. Näyttelyalueen sijaitseminen 200 km päässä Lontoosta antoi mahdollisuudennähdä englantilaista maaseutua ja viljelyksiä melko laajasti. Kasvustot Englannissa ovat edelläSuomen kasvustoista, mutta se johtuu suurelta osalta syyskylvöisten kasvien viljelystä, esim.sokerijuurikas oli vielä melko pienellä taimella. Hotellin sijaitseminen vanhassa Nottinghaminkaupungissa antoi kuvan englantilaisesta vanhasta kulttuurista, sikäläisestä tavasta vaalia vanhojarakennuksia (1200-luvulla rakennettu käytössä oleva rakennus heti hotellin vieressä) jarakennusperinnettä.Lentomatkat ja bussimatkat Suomessa toteutuivat suunnitelmien mukaan. Hotelli oli tyydyttävä.Aamiainen oli runsas ja täyttävä.Viljelijät eivät matkan ongelmista huolimatta olleet ainakaan avoimen tyytymättömiä matkaan,vaan esittivät enemminkin toiveenaan matkojen järjestämisen jatkamista.LIITTEET:Ohjelma osanottajalistoineen liitteenä20Satafood Kehittämisyhdistys ry