Matkasuunnitelma ja kustannusarvio - Satafood Kehittämisyhdistys ry
Matkasuunnitelma ja kustannusarvio - Satafood Kehittämisyhdistys ry
Matkasuunnitelma ja kustannusarvio - Satafood Kehittämisyhdistys ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MATKARAPORTTI 8.4.201130.3 - 1.4.2011 TurkeyTimes 2011 – kalkkunan tiede <strong>ja</strong> tuotanto konferenssiMacclesfield, BritanniaSuomesta matkalla mukana:Länsi-Kalkkuna Oy, Sirkka Karikko<strong>Satafood</strong> Kehittämisyhdistys <strong>ry</strong>, Mira JääskeläinenHK Agri Oy:n terveydenhuoltoeläinlääkäri, Ei<strong>ja</strong> KaukonenEläinlääketieteen kandidaatit Anni Hakala <strong>ja</strong> Anna-Leena MäkeläSuomen Rehu Oy, Ei<strong>ja</strong> HelanderKeskiviikko 30.3.2011Matkalle lähdettiin keskiviikkoiltapäivänä. Lento lähti klo 16.00 Helsinki-Vantaan lentokentältä.Konferenssipaikkana oli Shrigley Hall, joka si<strong>ja</strong>itsi maaseudulla n. 20 km Manchesterista.Konferenssi tässä muodossaan pidettiin viidettä kertaa, mutta ennen muutosta vastaavanlainen konferenssion pidetty jo 29 kertaa. Osanottajissa tehtiin uusi ennätys. Mukana oli 220 henkilöä 28maasta. Päivien koordinaattorina toimii James Bentley.Saavuttuamme keskiviikkoiltana osallistuimme Aviagen Turkey’sin tervetuliais- <strong>ja</strong> tutustumistilaisuuteensekä Alltechin isännöimälle illalliselle. Isäntien edustajia olivat Zoe Kay Irlannista, JuddCulver Britanniasta sekä Alltechin Saksan edusta<strong>ja</strong> Christian Scheidemann.Illallisella tutustuimme muun muassa tohtori Diego V. Bohorqueziin Duken yliopistolta DurhamistaYhdysvalloista, Victoria Hurstiin, Bernard Matthews Plc, Britannia.Victoria <strong>ja</strong> Sirkka sopivat, että yritykset voisivat vaihtaa tunnusluku<strong>ja</strong> keskenään. Victoria on teuraskasvatuksenhygienia- <strong>ja</strong> kasvatusasioiden vastaava. Heillä on käytössä keskiraskas <strong>ja</strong>loste, kutenmeillä Suomessa. Victoria vastaa teuraskasvatuksesta – tutustuimme myös yrityksen siitoslinnuistavastaavaan Evelyn Edwardsiin.Torstai 31.3.2011Sirkka keskusteli aamulla ennen esitelmien alkua Slovakialaisen BRANKO yrityksen henkilöidenkanssa. Yritys si<strong>ja</strong>itsee Lounais-Slovakiassa lähellä Bratislavaa, viiniä <strong>ja</strong> Budapestia. BRANKOtuottaa haudontamunia <strong>ja</strong> untuvikko<strong>ja</strong> pääosin Euroopan markkinoille. He takaavat hautontamunille<strong>ja</strong> untuvikoille vapauden salmonellasta <strong>ja</strong> Mykoplasmasta. Slovakiaan tuotannosta menee vain murto-osa.He ovat siis keskittyneet täysin siitoseläimiin – varsinaista teurastutotanto yrityksellä ei ole.Heillä on käytössä Big6 <strong>ja</strong>loste (raskas lin<strong>ja</strong>). Tuotantotulokset ovat Eroopan parhaimmistoa – 110haudontamunaa 24 viikossa. Jalosta<strong>ja</strong>n edusta<strong>ja</strong> vahvisti tiedon – tällainen tuotantotaso on erinomainenraskaalla lin<strong>ja</strong>lla. Vaikka yrityksellä ei ole varsinaista teurastuotantoa, he teurastavat itsekaikki siitoslintunsa <strong>ja</strong> valmistavat kalkkunatuotteita omille työntekijöilleen (vuositasolla emomääräon noin 60 000 kpl).Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen, hankenumero 9400Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Aamulla alkoivat itse esitelmät. Päivän aloitti Stephen Lister, Crowshall Vet Servicestä, Britanniasta.Hänen aiheenaan oli antibioottien käyttö kalkkunankasvatuksessa, sen haitoista, lähinnä superbakteeriensynnystä <strong>ja</strong> antibioottiresistenttisyydestä <strong>ja</strong> sen kehittymisestä. EU:n alueella kuolee25 000 henkilöä vuodessa antibioottiresistenttien bakteeritartuntojen vuoksi. Superbakteereilla saattaaolla mm. kyky pumpata antibiootti ulos ennen vaikutusta tai mutatoitua samankaltaiseksi antibiootinkanssa. Molemmissa tapauksissa antibioottihoito ei enää tehoa. Ei ole täyttä varmuutta mitenresistenttien eläinten bakteerien <strong>ja</strong> ihmisten bakteerien lisääntyminen on riippuvaisia toisistaan vaionko se aiheutunut yleisestä antibiottien käytön lisääntymisestä. Nykyisten antibioottien määrä onra<strong>ja</strong>llinen, joten vaihtamalla ei voida parantaa tilannetta. RUMA (Responsible Use of Medicines inAgriculture, yksityiskohtainen ohjeistus lääkitsemisestä Britanniassa). Täsmälääkitys eli specifisemmätantibiootit parhaita. As little as possible, as much as needed!Toisena puhu<strong>ja</strong>na oli tohtori Sam Withanage, Intervet Schering Ploughista, Britanniasta. Hänenaiheenaan oli kokkidioosi eli Eimeria -infektiot. Eimeria- infektioita aiheuttavat eri Eimeria lajit <strong>ja</strong>ne aiheuttavat infektion suoliston eri osissa. Nykyiset määritysmenetelmät ovat hitaita, joten hän onkehittänyt DNA-sekvensseihin perustuvat lajikohtaisen analyysimenetelmän.John Menges, Hybrid Turkeysiltä Kanadasta, kertoi hallin olosuhteiden välisestä yhteydestä rehunhyötysuhteeseen,painon kehitykseen, parven yhteneväisyyteen <strong>ja</strong> ruhonlaatuun (rintalimakko <strong>ja</strong>”buttons”) kalkkunan kasvatuksessa.Kahvitauolla tapasimme Hybrid Turkey’sin J. Richard Houlbrooken <strong>ja</strong> keskustelimme mahdollisestarotukokeilusta syksyllä.APEC:sta eli hengitysteitse leviävä kolibasilloosi oli brittitohtori Francis Dzivan esityksen aiheena.Hän oli kehittänyt hengitettävän rokotteen bakteeria vastaan. Esittäjä oli niin innostunut aiheestaanettä siitä ei saanut oikein mitään selvää.Aviagen Turkey’sin Jerome Noirault kertoi erilaisista kasvatushallien valo-ohjelmista siitoskukoilla(Eurooppalainen vs. Amerikan malli).Hybrid Turkey’sin Helen Wojcinski kertoi siitosemojen painon hallinnan vaikutuksesta munienmäärään. Lisäksi hän kertoi liian lämpimässä tapahtuvan haudonnan vaikutuksesta untuvikon laatuun.Jos haudonnassa pidettäisiin tasainen lämpötila koko a<strong>ja</strong>n, ensimmäiset 15 päivää on liiankylmää <strong>ja</strong> sen jälkeen liian kuuma. ”Ylikypsennyksestä” seuraa mm. untuvikkojen alhaisempi elintenkoko, kollageeni x heikkeneminen <strong>ja</strong> untuvikon immunologia kärsii. Varsinkin 4 viimeisen päivänaikana alhaisempi lämpötila <strong>ja</strong> hyvä ilmastointi ovat tärkeitä. Inkubaation lämpötilaprofiilit ovatrotukohtaisia.Lounaan jälkeen eläinlääketieteen kandidaatit Anni Hakala <strong>ja</strong> Anna-Leena Mäkelä esittivät <strong>ja</strong>losta<strong>ja</strong>nedustajille kesä 2010 rintalimakkohankkeen alustavia tuloksia. Paikalla olivat Aviagen Turkey’singeneettinen johta<strong>ja</strong> Magnus Swalander, myynti- <strong>ja</strong> markkinointijohta<strong>ja</strong> Richard Hutchinson,tekniset päälliköt Jerome Noirault <strong>ja</strong> Jean-Luc Favennec sekä Suomesta Ei<strong>ja</strong> Helander (SR), Länsi-Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen, hankenumero 9400Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Kalkkunalta terveydenhuoltoeläinlääkäri Ei<strong>ja</strong> Kaukonen <strong>ja</strong> alkutotantopäällikkö Sirkka Karikkosekä Mira Jääskeläinen.Lounaan jälkeen esitykset aloitti Dr Murray R. Bakst, ARS-USDA, Beltvillestä Yhdysvalloista.Tietämättä Mira oli tutustunut häneen jo lounasjonossa. Hän kertoi siittiöiden liikkuvaisuuden vaikutuksestakeinosiemennyksen onnistumiseen <strong>ja</strong> siittiöiden varastoinnin onnistumisesta kanalla.Aviagen Turkey’sin Carlo Norci kertoi parhaista käytännöistä kukkojen lypsämiseksi <strong>ja</strong> oikein liikkuvankuvan kera.Dr Matt Koci kertoi untuvikkojen virulentti enteriittiä (viruksen aiheuttama ripulia), sen monimuotoisuudesta<strong>ja</strong> siitä miten eri virukset aiheuttavat tautia.Iltapäiväkahvilitkun jälkeen Diego Bohorquez, Duken yliopistosta, kertoi untuvikon ruokinnastamunakuoren sisälle <strong>ja</strong> aikaisen ruokinnan merkityksestä untuvikon laatuun.Professori Tom Humphrey, Liverpoolin yliopistosta kertoi Campylobacter jejunista siipikar<strong>ja</strong>tuotannossa.Britanniassa kampylobakteerin aiheuttamia infektioita arvioidaan olevan noin 700 000henkilöllä vuonna 2010. Näistä 80 % on arvioitu olevan siipikar<strong>ja</strong>peräisiä. 70 % Britannian broilerinruhoista on kampylobakteerin saastuttamia. Normaalin kosketuskontaminaation lisäksi merkittäväsaastutta<strong>ja</strong> teurastuksen aikana on kalttaus, jonka aikana kontaminoituu myös mm. maksa <strong>ja</strong> lihakseteikä ainoastaan lihan pinta.Ewald Drebing kertoi Saksan onnistuneesta kalkkunatuotannosta, sen rakenteesta <strong>ja</strong> kulmakivistä.Päivä päättyi konferenssi-illalliseen. Illallispöydässä tutustuimme Islannin ainoaan kalkkunatuotta<strong>ja</strong>anJon Magnus Jonssoniin sekä Orffan tekniseen asiantunti<strong>ja</strong>an Detlef Kampfiin. Myöhemminillalla tutustuimme Michael Baileyn, luomuteurastamon omista<strong>ja</strong>an Britanniasta. Hänellä on sopimustuottajiaeri puolilla Britanniaa. Lisäksi hän kertoi Britannian sesonkiluonteisen kalkkunankulutuksenhaasteista <strong>ja</strong> siitä miten hän suunnittelee joulutuotantonsa. Lisäksi hän kertoi, miten tuotta<strong>ja</strong>tvoivat tuottaa <strong>ja</strong> teurastaa itse <strong>ja</strong> myydä suoraan tilalta maksimissaan 10 000 lintua/vuodessa ilmankummempia hygieniavaateita. Osa tuottajista tuottaa vain joulusesonkia varten <strong>ja</strong> muuna aikana hekeskittyvät muihin eläinlajeihin.Per<strong>ja</strong>ntai 1.4.2011Ohjelma alkoi Belgialaisen Monita Vereechenin case-esittelyllä Histomonas meleagridiksen puhkeamisestakalkkunatilalla, sen ongelmista <strong>ja</strong> uudelleen puhkeamisista.Ranskalainen Anne Marie Debicki-Garnier Daniscolta kertoi entsyymiteknologiasta uusien rehuraaka-aineidenkäyttöönotossa. Kasvavan etanoliteollisuuden (maissi, vehnä, kaura sekä sokerijuurikas)sivutuotteita voidaan käyttää enenevässä määrin raaka-aineina myös siipikar<strong>ja</strong>puolen rehuissa.Lisäksi proteiinin hyväksikäytettävyyttä voidaan parantaa mm. proteaasi <strong>ja</strong> amylaasilisäyksillä.Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen, hankenumero 9400Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Entsyymipreparaattien avulla voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa ottaa käyttöön uusia rehuraakaaineita.Andrew Robertson, Itävallasta, kertoi mykotoksiinien riskeistä, mykotoksiinin lähteistä (mm. olki)sekä eri mykotoksiinien yhteisvaikutuksista.Anitoxin Don Wilson kertoi Clostridium difficilen (itiöitä tuottava bakteeri) yleistymisestä <strong>ja</strong> mahdollisestauhasta tulevaisuudessa. Bakteeri aiheuttaa ripulitaudin ihmisillä mm. antibioottilääkityksenjälkeen. Bakteerista on löytynyt uusi kanta, joka tuottaa moninkertaisen määrän toksiine<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>joka on antibioottiresistentti. Ihmisten <strong>ja</strong> eläinten kannat ovat hyvin samankaltaiset <strong>ja</strong> asian kanssapitää olla tulevaisuudessa tarkkana. Clostridium septicumista epäillään tällaisen hypervirulenttikannan olevan jo olemassa kalkkunoissa.Dieter Vancraeynest, Belgiasta puhui kalkkunoiden kokkidioosi controllista <strong>ja</strong> sen tulevaisuudennäkymistä. Ilmeisesti kokkidiostaattien käyttöä pitäisi <strong>ja</strong>tkaa nykyistä pidempään.Carsten Krichek kertoi lihan värin mukaisesta lajittelusta parantamaan kalkkunalihan väriero<strong>ja</strong> kulutta<strong>ja</strong>pakattunalihana <strong>ja</strong> siten vähentäisi kulutta<strong>ja</strong>valitusten määrää.Kenton Hazel kertoi näkymiä EU eläinten hyvinvointi lainsäädännön tuomista uusista toimintatavoistatilalla tapahtuvaan kalkkunoiden karsintaan.Viimeisenä puhu<strong>ja</strong>na oli Maria Fernanda Soto, DSM Nutritional Productsiltä Espan<strong>ja</strong>sta. Hän kertoiemoketjun rehuun lisättävistä 25-hydroksi-kolekalsiferolista sekä ksantaksantiinistä <strong>ja</strong> sen vaikutuksistasperman laatuun, hedelmällisyyteen sekä untuvikkojen laatuun.Lisätieto<strong>ja</strong> esitelmien aiheista löytyy koferenssimateriaalista Proceedings of 5th Turkey Science andProduction Conference.Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen, hankenumero 9400Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Change language