SVT VI : 90 - Doria

More documents

Recommendations

Info

18Kasvaimiin kuoli 4 083 henkilöä vuonna 1936ja 4 230 (henkilöä vuonna 1937. Näistä aiheuttisyöpä 3 664 kuolemantapausta vuonna 1936 ja3 810 kuolemantapausta vuonna 1937. Sarkoomanmerkitys jää näin ollen hyvin vähäiseksi. —Syöpäkuolleisuus osoittaa, päinvastoin kuin melkeinkaikki muut kuolemansyyt, lisääntymistävuonna 1937. Väestöön nähden on tämä lisääntyminenollut 3.2 keskiväkiluvun 100 000 1 henkeä kohden,toisin sanoen 96.5 :stä 99.7: ään.Huomattavan paljon kuolemantapauksia ovat aiheuttaneetmyös hermoston ja aistimien taudit sekähengityselinten taudit. Edellisessä ryhmässä on tärkeinaivoverenvuoto, joka aiheutti 3 066 kuolemantapaustavuonna 1936 ja 2 791 kuolemantapaustavuonna 1937 etupäässä keski-ikäisten ja sitä vanhempienkeskuudessa. Kuolleisuudesta hengityselintentauteihin keuhkokuume aiheutti yli */ 5 . Katarraaliseenja lohikokeuhkoikuumeeseen kuolleiden lukumääräoli vuonna 1936 yhteensä 3 385 ja vuonna1937 vastaavasti 3 260.Käsitellyt kuusi ryhmää ovat aiheuttaneet V 5koko kuolleisuudesta. Jäljellä 'olevista ovat suurimmatryhmät väkivaltainen kuolema ja vastasyntyneidentaudit. Näistä edellinien ryhmä eroaa luonteeltaanmuista kuolemansyistä, jälkimäisestä taason selvitys »pienten lasten kuolleisuuden yhteydessä.Kaikilla muilla ryhmillä on ollut verraten vähäinenvaikutus kuolleisuuteen, vaikkakaan ne eivätsuinkaan ole vailla mielenkiintoa ja merkitystä.Sisältyyhän niihin sellaiset tärkeät ryhmät kuinruoansulatuselinten taudit, virtsaelinten taudit, aineenvaidunnanja sisäerityksen taudit sekä raskaustilanja synnytystaudit.Eyhmä väkivaltainen kuolema on jaettu kolmeenalaryhmään, nim. tapaturmat, itsemurhat sekämurhat ja tapot. Vahvistetun kuolemansyynimistönmukaan ei kuolemansyytilastossa tule tapaturmiensosiaalinen puoli näkyviin siinä laajuudessakuin aikaisemmassa tilastossa. Niinpä esim. tilastostaei käy selville, mikä kulloinkin on aiheuttanutkuolemansyyn ruhje- ja murtumavamimat.Tapaturmien kautta (kuoli 1 798 henkilöä vuonna1936 ja 1816 henkilöä vuonna 1937. Keskiväkiluvun100 000 henkeä kohden se teki 47.4 kuolemantapaustavuonina 1936 ja 47.5 kuolemantapaustavuonna 1937. Kuolemansyynä "tässä ryhmässä esiintyyuseimmiten joko ruhje- ja murtumavammat taihukkuminen. Yksityiskohtaisemmat tiedot tapaturmistakäyvät selville taululiitteistä.Itsemurhien luku oli 705 vuonna 1936 ja 709vuonna 1937. Keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohdentehtiin 18.6 itsemurhaa kumpanakin vuonna.Itsemurhat läänittäin sukupuolen mukaan käyvätselville taululiitteestä 1, kuukausittain taululiit-I svulster dogo 4 083 ipersoner år 1936 och 4 230personer år 1937. Därav voro år 1936 3 664 dödsfalloch år 1937 3 810 dödsfall en följd av kräfta.Sarkomen var sålunda av mycket liten betydelse.-- Dödligheten i kräfta uppvisar, i motsats tillnästan alla övriga dödsorsaker, en ökning år 1937.1 förhållande till en medelfolkmängd av 100 000personer har denna dödlighet ökats med 3.2 ellerfrån 96.5 till 99.7.Ett anmärkningsvärt stort antal dödsfall haräven förorsakats av nervsystemets och sinnesorganenssjukdomar samt andningsorganens sjukdomar.Inom den förra gruppen var hjärnblödning viktigastocih åstadkom 3 066 dödsfall år 1936 och2 791 dödsfall år 1937, främst bland personer imedelåldern och äldre. Av dödligheten i andningsorganenssjukdomar härrörde sig över V 5 av lunginflammation.Antalet i katarral och kruppös lunginflammationavlidna var år 1936 sammanlagt3 385 och år 1937 3 260.Ovan behandlade sex grupper ha medfört V 5 avhela dödligheten. Av de återstående äro gruppernavåldsam död och sjukdomar hos nyfödda störst.Den förra gruppen skiljer sig till sin natur frånövriga dödsorsaker, för den senare åter redogöresi samband med spädbarnsdödligheten. Alla de övrigagrupperna ha haft en relativt liten inverkanpå dödligheten, men icke heller de sakna intresseoch betydelse. Bland dem finnes så viktiga gruppersom matsmältningsorganens sjukdomar, urinorganenssjukdomar, ämnesomsättnings- och deninre sekretionens sjukdomar samt havandeskapsochförlossningssjukdomar.Gruppen våldsam död är indelad i tre undergrupper,nämligen olycksfall, självmord samt mordoch dråp. Enligt den stadfästa dödsorsaksnomenklaturenblir icke olycksfallens sociala sida belysti samma utsträckning som i den tidigare statistiken.Sålunda framgår t. ex. icke av statistikenvad som i de olika faller föranlett dödsorsakenkross- och brottskador.Genom olycksfall avledo 1 798 personer år 1936och 1 816 personer år 1937. På en medelfolkimängdav 100 000 personer kommo 47.4 dödsfall år 1936och 47.5 dödsfall år 1937. Inom denna grupp ärode vanligaste dödsorsakerna kross- och brottskadorsamt drunkning. Detaljerade uppgifter om olycksfallenåterfinnas i tabellbilagan.Antalet självmord var år 1936 705 och år 1937709. På en medelf olkmängd av 100 000 personerkommo vartdera året 18.6 självmord. Självmordenlänsvis och efter kön framgå av tabellbilagan 1,fördelningen på olika månader av tabellbilagan 2.
teestä 2. Kun taululiitteestä 3, joka sisältää kuole- Då ur tabellbilagan 3, som visar dödsorsakernamansyyt iän mukaan, ei käy selville itsemurhan efter ålder, ej framgår sättet på vilket självmordetsuoritustapa!, esitetään tämä seuraavassa taulussa. utförts, belyses denna omständighet i följandetabell.8. Mode de suicide par âge.19N:oKuolemansyy — DödsorsakCause de décès24 v. — årans25—64 v.år — ans85 V.— ansYhteensä — SummaTotal19368 700 Submersio8 710 Strangulatio8 720 Contusio. Laceratio. Vulnus contusum. Fractura8 730 Vulnus punctum, incisum, scissum8 740 Vulnus sclopetarium8 750 Veneficium8 7<strong>90</strong>, Alii modi suicidiiYhteensä — Summa — Total19378 700 Submersio8 710 Strangulatio8 720 Contusio. Laceratio. Vulnus contusum. Fractura8 730 Vulnus punctum, incisum, scissum8 740 Vulnus sclopetarium8 750 Veneficium8 7<strong>90</strong> Alii modi suicidiiYhteensä — Summa — Total10928124719Ö72211833174344519320251293322i162231730445622561130169372358854249242918237251173125649342421416611610534656221510271173921491692131423138252023| 467J 77| 35| 9| 600 109J 207 502Murhien ja tappojen kautta kuoli 201 henkilöävuonna 1936 ja '211 henkilöä vuonna 1937, mikätekee keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohden. 5.3vuonna 1936 ja 5.5 vuonna 1937. Ryhmä murhatja taipot kuuluu niihin harvoihin kuolemansyyryhmiin,joiden aiheuttamat kuolemantapauksetlisääntyivät vuonna 1937.Genom mord och dråp avledo år 1936 201 ochår 1937 211 personer, vilket på en medelfolkmängdav 100 000 personer utgjorde 5.3 fall år 1936 och5.5 år 1937. Gruppen mord och dråp hör till defå dödsorsaksgrupper, inom vilka antalet dödsfallökades år 1937.A. Kuolemansyyt sukupuolen mukaan.Eri sukupuolten kuolleisuuteen vaikuttavat useatkuolemansyyt eri tavalla. Tämä Käy selville joabsoluuttisista luvuista, jotka on esitetty taululiitteessä1. Vielä selvemmin se ilmenee suhteessaväkilukuun, taulusta 7. Kuten siitä voidaan huomata,on miespuolisten kuolevaisuus useimmissakuolemansyyryhmissä suurempi kuin naispuolisten.Niin on asianlaita esiin, vastasyntyneiden taudeissa,tartuntataudeissa, verenkiertoelinten, hengityselinten,ruoansulatuselinten ja sukupuolielintentaudeissa. Suhteellisesti suurempana naisten kuolevaisuusilmenee vanhuuden taudeissa ja hermostonA. Dödsorsakerna efter kön.Många dödsorsaker påverka i oldlka grad deolika könens dödlighet. Förhållandet framgår redanav de absoluta siffror, som anföras i tabellbilaga1. Ännu tydligare framgår detta i relationtill folkmängden av tabell 7. Tabellen visaratt mankönets dödlighet är högre än kvinnkönetisinom de flesta dödsorsaksgrupper. Så ärfallet t. ex. beträffande sjukdomar hos nyfödda,infektionssjukdomar, samt cirkulationsorganens,matsmältningsorganens och könsorganens sjukdomar.Kvinnornas dödlighet är åter proportionsvisstörre i ålderdomssjukdoniiar samt nervsystemets
Page 1 and 2: SVT VI : 90041245246246260440500598
Page 3: Helsinki 1939. Valtioneuvoston kirj
Page 8 and 9: lääkintöhallituksen laatima uusi
Page 10 and 11: tiheys. Jossain määrin siihen vai
Page 12 and 13: 11lääkärinhoidon osuus on vähen
Page 14 and 15: 146. Les raisons sur lesquelles se
Page 16 and 17: 164. Kuolemansyyt.Yksityiskohtaiset
Page 20 and 21: 20ja aistimien taudeissa, joista vi
Page 22 and 23: 2223Ahvenanmaan väestö on siksi p
Page 24 and 25: Mitään poikkeuksellisuutta ei tä
Page 26 and 27: 27kautta kuoli 83 pikkulasta vuonna
Page 28 and 29: 3015. Décédés suivant la profess
Page 30 and 31: 1936— 219361. Kuolemansyyt lään
Page 32 and 33: 1936— 61936lis-ifs3"î B B okW3I
Page 34 and 35: 10 — — 11 —1936 19361Kansaii1
Page 36 and 37: 1936m nil420043004500X5000501050205
Page 38 and 39: 1936- 18 — 19 -11936KuolemansyyD
Page 40 and 41: • —_. .1936— 22— 23 —1936
Page 42 and 43: — 25 —1936KuolemansyyDödsorsak
Page 44 and 45: — 27 —1936N:oKuolemansyyDödsor
Page 46 and 47: 1936IX40054020—40704100—4500X50
Page 48 and 49: — 34 — — 351936 1936Kuolemans
Page 50 and 51: • —_1936— 38— 391936Lääni
Page 52 and 53: 193642— 43 —1936Läänit — L
Page 54 and 55: - 46 — - 47 -1936 1936Kuolemansyy
Page 56 and 57: 1936— 50 —6. Ammatissa toiminei
Page 58 and 59: — 5419367. Ammatissa toimineiden
Page 60 and 61: 1936— 56Ammatti tai elinkeinoYrke
Page 62 and 63: 1937IKansai:1Suomi alaisei]Finsk no
Page 64 and 65: _ 62 - - 63 -1937 1937jg$ §g|! I !
Page 66 and 67: 1937IKansaii1SuomiFinskN:oalaiserno
Page 68 and 69:
1937— 70— 71 —1937o wgalaisen
Page 70 and 71:
1937i! irf siS3»2 OXV7000700170027
Page 72 and 73:
- 78 - - 79 -1937 1937P H ! i !Sop
Page 74 and 75:
KuolemansyyDödsorsakCause de déc
Page 76 and 77:
831937NroKuolemansyyDödsorsakCause
Page 78 and 79:
193786 — — 87 —1937Kuolemansy
Page 80 and 81:
1937N:oKuolemansyyDödsorsakCause d
Page 82 and 83:
i•1937— 94 —95 —19372450247
Page 84 and 85:
1937— 98- 99 -1937Läänit — L
Page 86 and 87:
• ———• —————
Page 88 and 89:
— 107 -— 106 —1937 ' .. ^n .
Page 90 and 91:
— no —19377. Ammatissa toiminei
Page 92:
i1937— 112 —Kaupungit MaaseutuA
show all

SVT VI : 90 - Doria

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?