SVT VI : 90 - Doria

18Kasvaimiin kuoli 4 083 henkilöä vuonna 1936ja 4 230 (henkilöä vuonna 1937. Näistä aiheuttisyöpä 3 664 kuolemantapausta vuonna 1936 ja3 810 kuolemantapausta vuonna 1937. Sarkoomanmerkitys jää näin ollen hyvin vähäiseksi. —Syöpäkuolleisuus osoittaa, päinvastoin kuin melkeinkaikki muut kuolemansyyt, lisääntymistävuonna 1937. Väestöön nähden on tämä lisääntyminenollut 3.2 keskiväkiluvun 100 000 1 henkeä kohden,toisin sanoen 96.5 :stä 99.7: ään.Huomattavan paljon kuolemantapauksia ovat aiheuttaneetmyös hermoston ja aistimien taudit sekähengityselinten taudit. Edellisessä ryhmässä on tärkeinaivoverenvuoto, joka aiheutti 3 066 kuolemantapaustavuonna 1936 ja 2 791 kuolemantapaustavuonna 1937 etupäässä keski-ikäisten ja sitä vanhempienkeskuudessa. Kuolleisuudesta hengityselintentauteihin keuhkokuume aiheutti yli */ 5 . Katarraaliseenja lohikokeuhkoikuumeeseen kuolleiden lukumääräoli vuonna 1936 yhteensä 3 385 ja vuonna1937 vastaavasti 3 260.Käsitellyt kuusi ryhmää ovat aiheuttaneet V 5koko kuolleisuudesta. Jäljellä 'olevista ovat suurimmatryhmät väkivaltainen kuolema ja vastasyntyneidentaudit. Näistä edellinien ryhmä eroaa luonteeltaanmuista kuolemansyistä, jälkimäisestä taason selvitys »pienten lasten kuolleisuuden yhteydessä.Kaikilla muilla ryhmillä on ollut verraten vähäinenvaikutus kuolleisuuteen, vaikkakaan ne eivätsuinkaan ole vailla mielenkiintoa ja merkitystä.Sisältyyhän niihin sellaiset tärkeät ryhmät kuinruoansulatuselinten taudit, virtsaelinten taudit, aineenvaidunnanja sisäerityksen taudit sekä raskaustilanja synnytystaudit.Eyhmä väkivaltainen kuolema on jaettu kolmeenalaryhmään, nim. tapaturmat, itsemurhat sekämurhat ja tapot. Vahvistetun kuolemansyynimistönmukaan ei kuolemansyytilastossa tule tapaturmiensosiaalinen puoli näkyviin siinä laajuudessakuin aikaisemmassa tilastossa. Niinpä esim. tilastostaei käy selville, mikä kulloinkin on aiheuttanutkuolemansyyn ruhje- ja murtumavamimat.Tapaturmien kautta (kuoli 1 798 henkilöä vuonna1936 ja 1816 henkilöä vuonna 1937. Keskiväkiluvun100 000 henkeä kohden se teki 47.4 kuolemantapaustavuonina 1936 ja 47.5 kuolemantapaustavuonna 1937. Kuolemansyynä "tässä ryhmässä esiintyyuseimmiten joko ruhje- ja murtumavammat taihukkuminen. Yksityiskohtaisemmat tiedot tapaturmistakäyvät selville taululiitteistä.Itsemurhien luku oli 705 vuonna 1936 ja 709vuonna 1937. Keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohdentehtiin 18.6 itsemurhaa kumpanakin vuonna.Itsemurhat läänittäin sukupuolen mukaan käyvätselville taululiitteestä 1, kuukausittain taululiit-I svulster dogo 4 083 ipersoner år 1936 och 4 230personer år 1937. Därav voro år 1936 3 664 dödsfalloch år 1937 3 810 dödsfall en följd av kräfta.Sarkomen var sålunda av mycket liten betydelse.-- Dödligheten i kräfta uppvisar, i motsats tillnästan alla övriga dödsorsaker, en ökning år 1937.1 förhållande till en medelfolkmängd av 100 000personer har denna dödlighet ökats med 3.2 ellerfrån 96.5 till 99.7.Ett anmärkningsvärt stort antal dödsfall haräven förorsakats av nervsystemets och sinnesorganenssjukdomar samt andningsorganens sjukdomar.Inom den förra gruppen var hjärnblödning viktigastocih åstadkom 3 066 dödsfall år 1936 och2 791 dödsfall år 1937, främst bland personer imedelåldern och äldre. Av dödligheten i andningsorganenssjukdomar härrörde sig över V 5 av lunginflammation.Antalet i katarral och kruppös lunginflammationavlidna var år 1936 sammanlagt3 385 och år 1937 3 260.Ovan behandlade sex grupper ha medfört V 5 avhela dödligheten. Av de återstående äro gruppernavåldsam död och sjukdomar hos nyfödda störst.Den förra gruppen skiljer sig till sin natur frånövriga dödsorsaker, för den senare åter redogöresi samband med spädbarnsdödligheten. Alla de övrigagrupperna ha haft en relativt liten inverkanpå dödligheten, men icke heller de sakna intresseoch betydelse. Bland dem finnes så viktiga gruppersom matsmältningsorganens sjukdomar, urinorganenssjukdomar, ämnesomsättnings- och deninre sekretionens sjukdomar samt havandeskapsochförlossningssjukdomar.Gruppen våldsam död är indelad i tre undergrupper,nämligen olycksfall, självmord samt mordoch dråp. Enligt den stadfästa dödsorsaksnomenklaturenblir icke olycksfallens sociala sida belysti samma utsträckning som i den tidigare statistiken.Sålunda framgår t. ex. icke av statistikenvad som i de olika faller föranlett dödsorsakenkross- och brottskador.Genom olycksfall avledo 1 798 personer år 1936och 1 816 personer år 1937. På en medelfolkimängdav 100 000 personer kommo 47.4 dödsfall år 1936och 47.5 dödsfall år 1937. Inom denna grupp ärode vanligaste dödsorsakerna kross- och brottskadorsamt drunkning. Detaljerade uppgifter om olycksfallenåterfinnas i tabellbilagan.Antalet självmord var år 1936 705 och år 1937709. På en medelf olkmängd av 100 000 personerkommo vartdera året 18.6 självmord. Självmordenlänsvis och efter kön framgå av tabellbilagan 1,fördelningen på olika månader av tabellbilagan 2.