SVT VI : 90 - Doria
SVT VI : 90 - Doria SVT VI : 90 - Doria
11lääkärinhoidon osuus on vähentynyt, kuitenkin vainniin vähän, että sairaala- tai lääkärinhoitoa ennenkuolemaansa saaneiden osuus yhteensä on selvästikasvanut. Sairaalahoito on ollut yleisintä Uudenmaanläänissä, kuten on ymmärrettävääkin Helsingintarjoamien sairaalahoitomahdollisuuksien nojalla.Suhteellisesti vähäisintä se on ollut kumipanakinvuonna Vaasan läänissä. Tämän ei tarvitsemerkitä sitä, että sairaalahoitomahdollisuudet Vaasanläänissä olisivat pienemmät kuin muualla Suomessa.On otettava huomioon, että taulukossa ilmeneviineroavaisuuksiin eri läänien välillä vaikuttavatpaitsi erilaiset mahdollisuudet sairaala- jalääkärinhoitoon, myös näiden mahdollisuuksien erilainenkäyttäminen. Toisaalla voi kansan luonteestajohtuen olla määrätyn/laista vaistenmielisyyttätai ainakin pidättymistä sairaala- ja yleensä lääkärinhoitoakohtaan, toisaalla voivat taas vaikuttaataloudelliset syyt.dens andel minskats, ehuru likväl så litet att andelenav dem, som före sin död erhållit sjukhusellerläkarvård, tydligt ökats. Allmännast harsjukhusvården varit i Nylands län, vilket är lättförståeligtmed tanke på de möjlighet till sjukhusvårdHelsingfors erbjuder. Proportionsvis minstallmän har den under bägge åren varit i Vasa län.Detta behöver ieke betyda att möjligheterna tillsjukhusvård varit mindre i Vasa län än i det övrigaFinland. Beaktas bör att de i tabellen förefintligaskilj aktigheteriiia mellan de olika länenieke blott bero på olika möjligheter • till sjukhusoöhläkarvård utan även på huru dessa möjligheterutnyttjas. Dels kan, beroende på folkkaraktären,en viss aversion mot eller åtminstone enundvikande inställning till sjukhus- och i allmänhetläkarvård förfinnas, dels kunna ekonomiskahänsyn inverka.4. Les raisons sur lesquelles se basent les certificats de décès ou les déclarations de décès,par département, en %.19361937Lääni — Län — DépartementsIf g.-SP. 9?PC a* pi. O3gUudenmaan — NylandsTurun-Porin — Åbo-Björneborgs .Ahvenanmaa — ÅlandHämeen •— TavastehusViipurin — ViborgsMikkelin — S:t MichelsKuopion — KuopioVaasan — VasaOulun — UleåborgsKoko maa — Hela riket —Tout le pays7.91.50.32.52.21.41.11.21.32.543.923.223.930.224.229.124.918.321.326.531.043.422.637.434.727.833.440.625.534.917.231.953.229.938.941.740.639.951.936.1100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0lOO.o100.08.41.60.3S.O2.42.41.21.21.32.746.227.022.933.926.028.626.021.423.128.827.541.230.036.334.127.033.039.731.334.317.930.246.826.837.542.039.837.744.334.2100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0Kaupungit — Städer — VillesMaaseutu — Landsb. — Campagne5.41.852.720.530.735.911.241.8100.0100.05.72.053.722.828.635.712.039.5100.0•100.0Kuolemansyyn määräämisen perusteet kuolemansyynmukaan on esitetty taulussa 5. Taulussa. 6esitetään prosentteina, miten paljon eri kuolemansyihinkuolleista on saanut sairaala- tai lääkärinhoitoaennen kuolemaansa, miten paljon on kuollutsaamatta asiantuntevaa hoitoa.Grunderna för bestämmandet av dödsorsakenframställas i tabell 5 enligt dödsorsak. I tabell 6framställes huru många procent av de på grund avolika dödsorsaker avlidna erhållit sjukhus- ellerläkarvård före sin död och huru många procentavlidit utan att ha erhållit .sakkunnig vård.
12 135. Les raisons sur lesquelles se basent les certificats de décès ou i es déclarations de décès, suivant la cause de décès, nombres absolus.1936 1936 1937 . o |i Kuolemansyy ') — Dödsorsak ') S»-£s "£.?" " £ë ^g'I >f S3 £ «,a.ETs £. ttgs S£& *£| g *-•§ I 1 g? S S£ S|&= - .... .. 3-5:*s ' § l pi pi a-îi|i ISlII'ill!r qiîâl H "MBiîlJ s !ip |t|I Vitia primae conformationis. Morbi neonatorum 42 398 274 ! 14 iqo i 086 1947 49 509 263 8 105 1155 2 089 65 69II Morbi senectutis 1 983 897 12 qq o 819 5 811 1 1088 1044 15 78 3 381 5 607 143 99III Morbi infectionis 77 4155 5318 47 i7g ^ 9g? 12 760 88 3 850 4339! 35 124 2 310 10 746 271 190x1000 Typhus abdominalis j _ 39 14g 56 1 76 17 • — 2 96 — 11010 Paratyphus — 15 5 — 2 22 23 4 j — i 28 — 11060 Variola — 2 2 3 7 . 1 ! i — 1 — —1090 Scarlatina 2 143 45 2 3 n 206 — 120 45 j — ! 1 H 177 3 31100 Pertussis _ 13 88 ! 1(. 9 273 __ 16 88 ^ 5 140 250 7 111110 Diphteria 1 186 127 3 ^ 391 _ 195 n 7 6 7 31 356 10 61125 Influenza j 2 424 611 13 . 24 644 1 7i 8 2 86 201 5 12 239 545 62 291150 Gastroenteritis acuta ! 7 67 145 3 8 341 571 13 96 142 3 8 351 613 27 351210 Erysipelas 1 159 53 _ 3 ^ 243 2 129 55 _ 1 19 206 4 21215,1220 Angina septica. Septicaemia. Pyaemia 14 411 167 1 4 72 g69 12 425 156 2 8 65 668 17 91230 Poliomyelitis anterior acuta — 13 10 8 32 19 8 — 1 28 1 —1240 Encephalitis epidemica seu lethargica — 22 6 6 34 2 13 13 • —735 2 21250 Meningitis cerebrospinalis epidemica — 74 28 • ~Z 11 ne 1 65 33 10 109 7 81400 Tuberculosis pulmonum, laryngis. Pleuritis tuberculosa.. 27 2 020 3 383 17 ql 1 272 6 810 31 2 000 2 912 15 62 1173 6193 68 391410—1480 Alii morbi tuberculosis 8 363 519 4 20 242 1156 12 423 442 j — 19 166 1062 39 291520—1530 Syphilis congenita seu acquisita. Lymphogranuloma ingvi- j- nale 10 108 48 — _ 6 172 7 91 39 1 — 4 142 3 1IVAlii morbi infectionis J 5 96 67 3 5 108 284 5 72 67 2 1 90 237 21 14Morbi systematis haematopoëtici et sangvinis et diatheseshaemorrhagicae I 8 104 152 3 i 33 301 7 126 125 — 2 44 304 16 7V Morbi nutritionis et secretionis internae 9 205 171 2 4 92 483 8 179 177 2 3 78 447 19 5VI Morbi svstematis nervosi. Morbi mentis. Morbi organorumsensoriorum 44 1052 1353 34 54 1 677 4 214 63 1101 1281 31 45 1357 3 878 136 117VII Morbi organorum circulationis 134 1856 4 263 199 00 0 932 9 467 156 2 080 4 066 245 64 2 720 9 331 480 361VIII Morbi organorum respirationis 34 1310 1433 13 fS« 1047 3 895 48 1373 1413 10 54 919 3 817 179 164IX Morbi organorum digestionis 63 772 326 7 12 31? 1492 51 813 305 ! 8 5 287 1469 69 41X Morbi organorum uropoèticorum 19 356 379 2 9 155 930 24 362 339 2 6 120 853 16 18XI Morbi organorum genitalium 8 82 57 — _ 13 160 6 103 56 — — 16 181 1 3XII Morbi gravidarum et puerperarum 28 225 77 2 5 37 374 25 240 61 4 5 29 364 6 7XIII Morbi ossium et articularum 1 79 72 — 1 76 229 3 77 55 3 3 61 202 9 5XIV Morbi systematis cutanei et subcutanei 1 13 6 — 5 25 1? 5 — — 4 26 1 2XV Tumöres 74 1071 2 205 11 25 697 4083 67 1131 2309 8 26 689 4230 99 66XVI Intoxicationes chronicae 4 21 12 4 q 50 6 16 6 2 — 6 36. 1 —XVII Mors violenta, non naturalis 669 492 339 301 A «99 2 704 675 500 315 361 5 880 2 736 44 40A Casus mortiferi 294 428 261 188 o a M 1 790 312 418 249 234 3 600 1816 29 27B Suicidium 196 61 76 109 1 O62 705 197 75 56 115 2 264 709 12 10C Homicidium 179 3 2 4 _ 13 201 166 7 10 12 — 16 211 3 3XVIII Causa mortis ignota, non indicata, maie definita 13^ 16 15 39 H 704 798 9 23 14 51 12 725 834^ — ~^_"Yhteensä — Summa — Total\ 12291 131901 17 3491 690 6751 16 5901 49 7231 12861 13 5881 161731 785| 5371 14 7811 471501 1555| 1194J ) Kuolemansyiden suomenkieliset nimitykset ovat taululiitteessä 1.Dödsorsakernas benämningar på svenska återfinnas i tabellbilaga 1.
- Page 1 and 2: SVT VI : 90041245246246260440500598
- Page 3: Helsinki 1939. Valtioneuvoston kirj
- Page 8 and 9: lääkintöhallituksen laatima uusi
- Page 10 and 11: tiheys. Jossain määrin siihen vai
- Page 14 and 15: 146. Les raisons sur lesquelles se
- Page 16 and 17: 164. Kuolemansyyt.Yksityiskohtaiset
- Page 18 and 19: 18Kasvaimiin kuoli 4 083 henkilöä
- Page 20 and 21: 20ja aistimien taudeissa, joista vi
- Page 22 and 23: 2223Ahvenanmaan väestö on siksi p
- Page 24 and 25: Mitään poikkeuksellisuutta ei tä
- Page 26 and 27: 27kautta kuoli 83 pikkulasta vuonna
- Page 28 and 29: 3015. Décédés suivant la profess
- Page 30 and 31: 1936— 219361. Kuolemansyyt lään
- Page 32 and 33: 1936— 61936lis-ifs3"î B B okW3I
- Page 34 and 35: 10 — — 11 —1936 19361Kansaii1
- Page 36 and 37: 1936m nil420043004500X5000501050205
- Page 38 and 39: 1936- 18 — 19 -11936KuolemansyyD
- Page 40 and 41: • —_. .1936— 22— 23 —1936
- Page 42 and 43: — 25 —1936KuolemansyyDödsorsak
- Page 44 and 45: — 27 —1936N:oKuolemansyyDödsor
- Page 46 and 47: 1936IX40054020—40704100—4500X50
- Page 48 and 49: — 34 — — 351936 1936Kuolemans
- Page 50 and 51: • —_1936— 38— 391936Lääni
- Page 52 and 53: 193642— 43 —1936Läänit — L
- Page 54 and 55: - 46 — - 47 -1936 1936Kuolemansyy
- Page 56 and 57: 1936— 50 —6. Ammatissa toiminei
- Page 58 and 59: — 5419367. Ammatissa toimineiden
- Page 60 and 61: 1936— 56Ammatti tai elinkeinoYrke
11lääkärinhoidon osuus on vähentynyt, kuitenkin vainniin vähän, että sairaala- tai lääkärinhoitoa ennenkuolemaansa saaneiden osuus yhteensä on selvästikasvanut. Sairaalahoito on ollut yleisintä Uudenmaanläänissä, kuten on ymmärrettävääkin Helsingintarjoamien sairaalahoitomahdollisuuksien nojalla.Suhteellisesti vähäisintä se on ollut kumipanakinvuonna Vaasan läänissä. Tämän ei tarvitsemerkitä sitä, että sairaalahoitomahdollisuudet Vaasanläänissä olisivat pienemmät kuin muualla Suomessa.On otettava huomioon, että taulukossa ilmeneviineroavaisuuksiin eri läänien välillä vaikuttavatpaitsi erilaiset mahdollisuudet sairaala- jalääkärinhoitoon, myös näiden mahdollisuuksien erilainenkäyttäminen. Toisaalla voi kansan luonteestajohtuen olla määrätyn/laista vaistenmielisyyttätai ainakin pidättymistä sairaala- ja yleensä lääkärinhoitoakohtaan, toisaalla voivat taas vaikuttaataloudelliset syyt.dens andel minskats, ehuru likväl så litet att andelenav dem, som före sin död erhållit sjukhusellerläkarvård, tydligt ökats. Allmännast harsjukhusvården varit i Nylands län, vilket är lättförståeligtmed tanke på de möjlighet till sjukhusvårdHelsingfors erbjuder. Proportionsvis minstallmän har den under bägge åren varit i Vasa län.Detta behöver ieke betyda att möjligheterna tillsjukhusvård varit mindre i Vasa län än i det övrigaFinland. Beaktas bör att de i tabellen förefintligaskilj aktigheteriiia mellan de olika länenieke blott bero på olika möjligheter • till sjukhusoöhläkarvård utan även på huru dessa möjligheterutnyttjas. Dels kan, beroende på folkkaraktären,en viss aversion mot eller åtminstone enundvikande inställning till sjukhus- och i allmänhetläkarvård förfinnas, dels kunna ekonomiskahänsyn inverka.4. Les raisons sur lesquelles se basent les certificats de décès ou les déclarations de décès,par département, en %.19361937Lääni — Län — DépartementsIf g.-SP. 9?PC a* pi. O3gUudenmaan — NylandsTurun-Porin — Åbo-Björneborgs .Ahvenanmaa — ÅlandHämeen •— TavastehusViipurin — ViborgsMikkelin — S:t MichelsKuopion — KuopioVaasan — VasaOulun — UleåborgsKoko maa — Hela riket —Tout le pays7.91.50.32.52.21.41.11.21.32.543.923.223.930.224.229.124.918.321.326.531.043.422.637.434.727.833.440.625.534.917.231.953.229.938.941.740.639.951.936.1100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0lOO.o100.08.41.60.3S.O2.42.41.21.21.32.746.227.022.933.926.028.626.021.423.128.827.541.230.036.334.127.033.039.731.334.317.930.246.826.837.542.039.837.744.334.2100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0100.0Kaupungit — Städer — VillesMaaseutu — Landsb. — Campagne5.41.852.720.530.735.911.241.8100.0100.05.72.053.722.828.635.712.039.5100.0•100.0Kuolemansyyn määräämisen perusteet kuolemansyynmukaan on esitetty taulussa 5. Taulussa. 6esitetään prosentteina, miten paljon eri kuolemansyihinkuolleista on saanut sairaala- tai lääkärinhoitoaennen kuolemaansa, miten paljon on kuollutsaamatta asiantuntevaa hoitoa.Grunderna för bestämmandet av dödsorsakenframställas i tabell 5 enligt dödsorsak. I tabell 6framställes huru många procent av de på grund avolika dödsorsaker avlidna erhållit sjukhus- ellerläkarvård före sin död och huru många procentavlidit utan att ha erhållit .sakkunnig vård.
Change language