SOUDA, SOUDA SINISORSA

SOUDA, SOUDA SINISORSALASTEN OMA SIBELIUS-LEVY11 VesipisaroitaYoshiko Arai, viulu • Seppo Kimanen, sello2 Valse, op. 34/1 1:453 Reconnaissance, op. 34/9 0:424 Souvenir, op. 34/10 1:40Olli Mustonen, piano5 Rondino, op. 81/2 1:586 Romance, op. 78/2 3:01Pekka Kuusisto, viulu • Raija Kerppo, piano7 Koulutie (san. V.A. Koskenniemi) 3:17Jubilate, Astrid Riska8 Soi kunniaksi Luojan (san. A.V. Koskimies) 2:419 Finlandia-hymni (san. V.A. Koskenniemi) 2:08Tapiolan kuoro, Erkki PohjolaTapiola Sinfonietta, Jorma Panula10 Etude, op. 76/2 1:1211 Elegiaco, op. 76/10 1:3712 Arabesque, op. 76/9 0:5313 Harlequinade, op. 76/13 1:1214 Piece enfantine, op. 76/8 0:42Olli Mustonen, piano

15 Lastu lainehilla , op. 17/7 (san. Ilmari Kianto) 1:1416 Souda, souda sinisorsa (san. A.V. Forsman-Koskimies) 1:16Jorma Hynninen, baritoniTampere Filharmonia, Leif Segerstam17 Entr’acte (näyttämömusiikista Pelleas & Melisande, op. 46) 2:20Tapiola Sinfonietta, Tuomas OllilaViisi osaa Myrsky-sarjasta nro. 2, op. 109/318 Nymfi en tanssi 1:5219 Laulu nro 1 0:5620 Laulu nro 2 1:1221 Miranda 1:5222 Najadit 1:2623 Nocturne (näyttämömusiikista Belsazarin pidot, op. 51) 4:23Kaksi osaa Karelia-sarjasta, op. 1124 Intermezzo 4:1025 Alla marcia 4:3026 Lemminkäisen kotiinpaluu (Lemminkäis-sarjasta, op. 22) 6:20Helsingin kaupunginorkesteri, Leif Segerstam2[56:00]

3Jean Sibelius, eli ystävien kesken Janne, onhistorian merkittävin suomalainen säveltäjä.Hän syntyi Hämeenlinnassa joulukuun 8. päivänävuonna 1865, eli aikana jolloin Suomioli vielä osa Venäjää. Janne kävi koulunsaHämeenlinnassa kunnes kirjoitettuaan ylioppilaaksisiirtyi Helsinkiin, jossa hän opiskelimusiikkia silloisessa Helsingin musiikkiopistossa.Janne täydensi musiikkiopintojaan vieläBerliinissä ja Wienissä. Suomen kansallisuusaatteennostaessa päätään 1890-luvullataiteet, erityisesti Jannen Kalevala-aiheisetsävellykset, olivat tärkeässä asemassa vahvistamassakansakunnan itsetuntoa. Jannemuutti vuonna 1904 perheensä kanssaJärvenpäähän omaan taloon, Ainolaan, jossahän sävelsi suurimmat mestariteoksensa. Hänasui Ainolassa koko lopun elämänsä eli vuoteen1957 saakka.Sibeliuksen perhemuutti syksyllä1904 HelsingistäAinolaan (1915).

Aino ja Jean Sibeliuskolmen nuorimmantyttärensä kanssaAinolan olohuoneessa(1915).Janne tarkkaili lapsena aina kiinteästimitä hänen n ympärillääntapahtui, ja nämätapahtumat at muuttuivat uttuivatt hänen päässäänmusiikiksi. ksi. Hän yhdistiesim. metsän tuoksujaja linnunnun nlalaulua eri sointuihin ja soit-timiin. in nJJannen ensimmäinen sävellys onkinsyntynyt nytympäröivän maailman äänistä.Teos snnimeltään n Vesipisaroita syntyi hänenollessaan ehkä noinn 10-vuotias. VaikkaJannene aikuisena tekipitempiäkin kappaleita,jopa seitsemän suuren ure orkesterin sinfoniaaja kauniin nviulukonserton, sävelsi hän ainavälillä ä tällaisia sadunomaisia kuvia.Jannen n ensimmäinen oma soitin oli pianoja hän tunnelmoi aina mielellään pianonääressä ä pukienmielensä juolahduksia säve-liksi. Myöhemmin,ollessaan jo arvostettusäveltäjä, näitä pikkukappaleita julkaistiinmuidenkin ihmisten soitettavaksi. Keinahte-6

7leva Valssi sopii vaikka tanssittavaksi.Vähän yli kymmenvuotiaana Janne tutustuimyös viuluun ja tästä soittimesta tuli hänensuuri rakkautensa. Huolimatta siitä, että hänlopulta keskittyi säveltämiseen, ei hän soitintaanunohtanut, vaan kirjoitti sille jatkuvastikiitollista soitettavaa. Leikkisä Rondino sekäkauniisti laulava Romanssi ovat hänen rakastetuimpiaviulusävellyksiään.”Olen unessa useasti, sinun kaduillaskoulutie. Kotiportilta kouluun asti, minunaskeleeni vie.” Ei Janne kuitenkaan unissaankouluun kävellyt vaan sävelsi suositun kuorolaulunrunoilija Koskenniemen tekstiin,jossa nähdään unta kouluajoista. Finlandiahymnisekä virsikirjasta tuttu Soi kunniaksiLuojan ovat yhtä suomalaisia kuin sauna jaruisleipä. Finlandia-hymni oli alkuaan osasuosittua samannimistä orkesteriteosta.Jannen äidinkieli oli ruotsi, mutta hänoppi koulussa nopeasti myös suomen kielen.Yksinlauluissaan hän useimmiten käyttiruotsinkielisiä tekstejä. Lastu lainehilla jaSouda, souda sinisorsa ovat hänen harvojasuomenkielisiä laulujaan ja niissä Jannenrakkaus Suomen luontoon on selkeästikuultavissa.Teatteri oli myös Jannen sydäntä lähellä jahän sävelsi musiikkia moneen näyttämöesitykseen.Eloisan vikkelä Entr’acte eli väliaikamusiikkion sävelletty näytelmään Pelleasja Melisande. Kuusikymmenvuotiaana hänsävelsi laajimman näyttämömusiikkinsa englantilaisenkirjailijan William Shakespearennäytelmään Myrsky. Haaksirikkoutuneistakertovassa tarinassa vilisee hirviöitä, merenneitoja,ilman hengettäriä ja muita kiehtoviaolentoja ihan tavallisten ihmisten lisäksi.

Taikavoimillakin on osuutensa tarinassa,joka onneksi lopulta päättyy onnellisesti.Nocturne eli yömusiikki on musiikistanäytelmään Belsazarin pidot. Taitavat huilistitesittävät mielellään kappaleen upeaa,unenomaista huilusooloa.Karelia eli Karjala on itäistä Suomea.Jannen nuoruudessa tuo alue oli suuressamuodissa ja häneltä pyydettiin tuolloinmusiikkia Karjalan historiasta kertovaanpieneen esitykseen. Intermezzo eli välisoittokuvasi näytelmässä Liettuan herttuan Narimontinveronkantoa Käkisalmen läänissä.Ruotsalaisten sotaherran Pontus de la Gardienolo Käkisalmen edustalla sai puolestaanmusiikikseen reippaan marssisävelmän,Alla Marcian.Janne ajatteli usein säveltää myös oopperoita,eli näytelmiä joissa lauletaan kaikkisanat, mutta totesi aina lopulta, ettei se olehänen alaansa. Yksi näistä oopperasuunnitelmistaoli nimeltään Veneen luominen.Vaikka siitä ei oopperaa syntynytkään, niinjotain kuitenkin: osa musiikista nimittäinkulkeutui Jannen toiseen sävellykseenKalevalan nuoren sankarin Lemminkäisenvaiheista kertovaan neliosaiseen Lemminkäis-sarjaan.Sarjan viimeinen osa onnimeltään Lemminkäisen kotiinpaluu, jossatämä hurjapää karauttaa tukka hulmutenhevosellaan takaisin kotikonnuilleen seikkailuistansakertomaan.Jaakko Haapaniemi8

9Jean Sibelius javanhin tytär Eva1800- ja 1900-luvunvaihteessa.

Jean Sibelius, eller Janne som vännerna na kallladehonom för, är historiens smemest betydandefi nländske tonsättare. taHan föddes iTTavas-astehus den 8 december 1865, dvs under entid då Finland ännu nu var ett t storfurstendömetendömeunder den ryske tsaren. Janne gicki skola iTavastehus och efter studentexamen fl yttadetadhan till Helsingfors, där han började studeramusik vid dåvarande ande Helsingforsmusikinstitut.tuttSenare kompletterade Janne sinmusikaliskaskautbildning i Berlin och Wien. Det nationellamedvetandet blev allt kraftigare på 1890-taletoch konsten kom där att spela en viktig roll.Speciellt Jannes kompositioner med Kalevala-lamotivkom att förstärka nationens självkänslaänslapå ett avgörande sätt. År1904 fl yttade Jannemed familj till Träskända (på finska Järvenpää),38 km norr om Helsingfors. Isin villa som hankallade för Ainola (efter rsin fru Aino) komhansedan att skriva sina största verk. Där boddehan livet ut, dvs. fram till år 1957.Som barn iakttog Janne alltid med stortintresse sesinomgivning och mycket av detsomskedde omkring honom förvandlades tillmusik i hans huvud. Han kunde t.ex. associeraskogens dofter och fågelsång med olikaharmonier och instrument. Jannes förstakomposition kom till just utgående från ljudi miljön omkring honom. Han var kanske10 år gammal, m då han komponerade Vattendroppar.parr.Senare som vuxen skrev Janne ocksåen hel del längre stycken, bl.a. sju symfonierför stor orkester och en vacker violinkonsert,men då och då komponerade han ocksåsenare sådana här korta sagolika bilder.Jannes första instrument var pianot. Hansatt ofta och improviserade vid tangenternaoch lät sinainfall få en klingande gestalt.10

11Senare, då han redanvar en uppskattad ad tonsättare,började mangeutde här små styckenaså att också andra ficktillfälle lleatt speladem. Den gungande Valsen är ett t stycke somman faktiskt nästan kunde edadansaa till.Då Janne var litet över 10 0årggammal,alfi ck han också lära sig spela violin och detinstrumentet blev hans stora kärlek. k. Trotsatt han senare i livet mest sysslade slade med attkomponera, glömde hanaldrig violinen,utan skrev ofta tacksam musik för sitt egetinstrument. Detlekfulla Rondino och denskönt sjungande Romansenhör till hansmest älskade violinstycken.”Ofta går jag i drömmen m längs skolvägensgator. Från hemmets ets port till skolan för minasteg.” Janne vandrar inte i drömmen längssin barndoms stigar, utan här är det frågaomen körsång som han komponerat till en textav poeten Koskenniemi, vars dikt handlarjust om någon som drömmer mer omsin skoltid.Finlandiahymnen ndiochpsalmen Ljud högtdu psalm att lova ärlika fi nskasom saunaoch rågbröd. Dennss.k. Finlandiahymnen ärursprungligen neen delav ett t populärt p styckeför orkester som mhheter erjust Finlandia.ndiJannes nes modersmål var svenska, men iskolanlärde han sig snabbt också fi nska.Isina sånger använde han sig mest avsvenska texter. Lastu lainehilla (Spånanpå böljorna) och Souda, souda sinisorsa is(Simma ma and från blåa fjärdar) hör till de fåsånger som han komponerade till fi nsk text.I demhör man tydligt Jannes kärlek till denfi nska naturen.Teatern stod också Janne nära om hjärtatoch han skrev scenmusik sik till många pjäser.Det livfulla och raska Entr¹acte (mellanaktsmusik)komponerades till skådespelet Pel-léas och Mélisande. Sextio år gammal m skrev

han sin mest omfattande scenmusik tillShakespeares skådespel Stormen. Det är enberättelse om ett skeppsbrått där det vimlarav monster, sjöjungfrur, luftens andar ochandra fascinerande varelser – och naturligtvisalldeles vanliga människor. Magiskakrafter är i farten i händelseförloppet somändå till sist får ett lyckligt slut.Nocturne eller nattmusik är hämtat urscenmusiken till skådespelet Belsazars gästabud.Skickliga fl öjtister brukar tycka omatt spela styckets snygga, drömska fl öjtsolo.Karelia eller Karelen är en del av östraFinland. Då Janne var ung, intresserade sigmånga just för den delen av landet, p g adess folkkultur, musik och diktning, ochhan blev ombedd att skriva musik för enliten teaterföreställning som handlade omKarelens historia. Intermezzo eller mellanspelvar ursprungligen en beskrivning av hurNarimont, hertigen av Litauen, drev in sinaskatter i Kexholms län. Svenskarnas krigsherrePontus de la Gardies närvaro utanförKexholm fi ck en hurtig marschmelodi somsin musikaliska motsvarighet, Alla marcia.Janne hade ofta lust att komponeraoperor, dvs pjäser där alla repliker sjungs,men han fi ck till slut erkänna att det intevar hans område. En av dessa operaplanerhette Båtens skapelse. Det blev nu ingenopera utan i stället någonting helt annat. Endel av musiken kom till användning i en avJannes kompositioner, som handlar om denunge Kalevalahjälten Lemminkäinen. Det bleven svit i fyra satser, Lemminkäinensviten. Densista satsen heter Lemminkäinen drager hemåtoch där rider den vilde våghalsen med håret påända hemåt för att berätta om sina äventyr.Jaakko HaapaniemiÖversättning: Jan Granberg12

13Alkuperäiset levytykset:ykse1 1995 ODE 850-22–4, 10–14 2002 ODE 1014-25, 6 1997 ODE 901-27 1992 ODE 805-28, 9 1992 ODE 785-215, 16 1994 ODE 823-217 2000 ODE 952-218–22 1998 ODE 914-223–25 1996 ODE 878-226 1999 ODE 852-2Kannen ja vihkosen kuvat: OtavaGraafinen suunnittelu: Cheri TamminenmineVastaava tuottaja: Reijo Kiilunen1, 5–7, 10–14, 16 © Fennica Gehrman Oy2–4, 8, 9, 15, 17, 24–26 © Breitkopf & Härtel18–22 Edition Wilhelm Hansen23 © LienauTämä kokoelma 2006 Ondine OyFredrikinkatu 77 A 2FI-00100 HelsinkiTel. +358 9 434 2210Fax +358 9 493 956e-mail ondine@ondine.fiwww.ondine.net