13.07.2015 Views

Tukes-katsaus 1/2003

Tukes-katsaus 1/2003

Tukes-katsaus 1/2003

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

H U H T I K U U 2 0 0 3www.tukes.fi- tietolähteesiJulkisen sektorin verkkopalvelut ovat meillä Suomessavarsin kehittyneitä ja kattavia. Kaikilla hallinnon sektoreillatehdään suunnitelmallista työtä sen eteen, ettäyritykset ja kansalaiset saavat tarvitsemansa tiedot japalvelut netin kautta. TUKES muiden mukana satsaaverkkoviestintään.Ensimmäiset nettisivumme avattiin heti toimintammealussa vuonna 1996. Siitä lähtien sivuista on kasvanutmelkoisen mahtava tietopankki. Nykyisillä www-sivuillammeon lähes 3000 tiedostoa ja aineiston kasvuvain kiihtyy. Automaattisen tiedotepalvelumme avullapidämme asiakkaamme ajan tasalla ajankohtaisistaasioistamme; palvelun käyttäjiä on jo 1300.Tavoitteenamme on ollut rakentaa nettisivuistammearvostettu tietopankki, josta löytyvät niin säädökset,ohjeet ja rekisterit kuin tuoreimmat uutiset eri toimialoiltamme.Tähtäämme myös siihen, että yksityisetkansalaisetkin löytäisivät tarvitsemansa ohjeet ja opastuksetvaikkapa sähköturvallisuudesta tai nestekaasunTURVATEKNIIKAN KESKUSkäytöstä helposti TUKESin nettisivujen kautta. Emmetietenkään ole unohtaneet muita perinteisempiä viestintäkanavia.Esimerkiksi painetuille julkaisuille on yhäselvästi tarvetta ja kysyntää. Nekin tosin löytyvät kaikkinetistä.Parhaillaan kehitämme lisää sähköisiä asiointipalvelujaja tuomme mm. ylläpitämiämme rekistereitänetin avulla kaikkien hyötykäyttöön. Tammikuussasivuillamme avattiin sähkö- ja hissiurakoitsijarekisteri.Tänä vuonna uusina palveluina on tulossa vielä ainakinonnettomuusrekisteri (VARO), nimileimarekisteri sekätutkintoilmoittautumispalvelu.Millaisia verkkopalveluja sinä kaipaat TUKESilta? Kerrose meille antamalla palautetta TUKESin verkkosivujenkautta. Suuri osa sivuillamme olevista pienistä ja isoistakinparannuksista on syntynyt asiakaspalautteeninnoittamana.TUKESin vuosi<strong>katsaus</strong> 2002 sivuilla 2-3.Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta1


TUKESin vuosi<strong>katsaus</strong> 2002ValvontatoimintaLaitosvalvontaKemikaali- ja nestekaasulaitosten,räjähdetehtaiden ja varastojensekä kaivosten turvallisuustaso onyleisesti ottaen melko hyvä. TUKEStavoittelee onnettomuuksien määränvähentämistä ja niiden vakavuudenlieventämistä erityisesti prosessiteollisuudessa.Valvontakohteissa onkiinnitetty huomiota turvallisuusjohtamisjärjestelmiinja toimintatapoihinvarsinkin vuoden 1999 lainsäädäntöuudistuksenjälkeen. Edistystä ontapahtunut, mutta yhtiöillä on edelleentekemistä menettelyiden toimeenpanossa.Painelaitteiden turvallisuus on korkeallatasolla. Vakavia painelaiteonnettomuuksiasattuu harvoin. TUKES tekivalvontakäyntejä kattilalaitoksiin, kylmälaitoksiinja nestekaasukohteisiin.Valvonnassa ei todettu vakavia turvallisuuspuutteita.Sen sijaan painelaitteidenmääräaikaistarkastuksista huolehtimisessaon toiminnanharjoittajillapaljon parantamisen varaa. Noin 60 %painelaitteen omistajista tai haltijoistaoli laiminlyönyt säädösvelvoitteen ja40 % tapauksista tarkastuslaitos eiollut lähettänyt tarkastustietoja painelaiterekisteriin.Jos määräaikaistarkastuksetolivat jääneet tekemättä,myös kunnossapitoa oli tavallisestilaiminlyöty. Painelaitteiden käyttösäädöstensisältämiä uusia menettelyitäseurannasta ja kunnonvalvonnasta eivielä ole otettu laajasti käyttöön.Maakaasun siirron, jakelun ja käytönturvallisuuden taso on pysynyt hyvänä.Sähkölaitteistojen turvallisuustasoon yleisesti ottaen hyvä. Puutteethuolto- ja kunnossapito-ohjelmassatai vastaavassa ohjeistuksessa ovatedelleen valitettavan yleisiä, muttasähkölaitteistojen määräaikaistarkastustensuorittaminen on parantunutvuosi vuodelta. Laiminlyönnit ovatvähentyneet mm. pelastusviranomaistenansioista, jotka ovat kiinnittäneetasiaan huomiota palotarkastuksissa.Kunnittaiset vaihtelut ovat kuitenkinsuuret, esimerkiksi v. 2002 Kuopiossatarkastuksista oli tehty 96% ja Vaasassa59%.Valtaosa sähköurakoitsijoista toimiihyvin ja vaatimusten mukaisesti.Yksittäisiä ongelmatapauksia kuitenkinlöytyy. Oikeudeton asennustoimintaei ole yleistynyt; sitä havaittiinalle 1%:lla tutkinnan piirissä olleistanoin 450 liittymästä. Oikeudeton sähkölaitekorjaustoimintajouduttiin kieltämään26 tapauksessa tutkituista noin600 toiminnanharjoittajasta.Kylmälaiteliikkeiden ja niiden vastuuhenkilöidenrekisteröinti aloitettiinvuonna 2002. Rekisteröinti perustuuvaltioneuvoston asetukseen otsonikerrostaheikentävien aineiden ja eräitäfluorihiilivetyjä sisältävien laitteidenhuollosta sekä huoltotoimintaa jajätehuoltoa suorittavien pätevyysvaatimuksista.Käsisammutinliikkeiden, huolto- jaasennusliikkeiden sekä tarkastuslaitostenvalvontakäynneillä ei ole havaittuvakavia puutteita. Tarkastuslaitostenosalta tarvetta on ollut lähinnä joihinkinpieniä puutteita koskeviin huomautuksiin,koskien esimerkiksi tarkastuspöytäkirjojensisältöä ja työvälineiden kuntoa.TuotevalvontaSähkötuotteiden turvallisuuden tasoon testaustulosten perusteella hiemanheikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna,vaikka vaarallisten tuotteidenmäärä markkinoilla on edelleen hyvinvähäinen. Vuonna 2002 TUKES testautti748 tuotetyyppiä (vuonna 2001yhteensä 1024 testausta). Vakaviaturvallisuuspuutteita löytyi 45 tuotetyypistä,joka oli 6 % kaikista testatuistatapauksista (4 % vuonna 2001). Turvallisuuspuutteitaesiintyi erityisesti tietokoneidenvirtalähteissä, tietokoneenyhteydessä käytettävien kaiuttimienvahvistimissa sekä jouluvaloissa.Energiamerkintöjen oikeellisuudentarkistustesteissä oli yksi kylmälaite jakolme rumpukuivaajaa. Kaikki testatutlaitteet täyttivät energiamerkintävaatimukset.Energiamerkinnät olivatliikkeissä aiempaa paremmin esillä.Vähittäismyyjien kiinnostus niistä onlisääntynyt, kun he ovat huomanneetmerkintöjen edistävän myyntiä.Ilotulitteiden toimintavarmuus onedelleen parantunut, hylkäysprosenttitesteissä on pienentynyt (vuonna 200213 %). Hylkäysten perusteina olivatvaarallinen toiminta ja/tai tuotteenpoikkeaminen hyväksymisasiakirjoista.Vuodenvaihteen ilotulitemyynnissä eilöytynyt merkittäviä puutteita. Myyntipaikatolivat hyvässä järjestyksessäja tuotteet olivat hyväksyttyjä. Ilotulitteidenaiheuttamia silmävammoja oliedellisvuosia vähemmän.Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöidenja pakkausten osalta TUKESin,tarkastuslaitosten ja ajoneuvokatsastuksentekemä valvonta kattaa hyvinSuomessa valmistetut ja maahantuoduttuotteet. Valvonnan monivaiheisuudentakia puutteellisia tuotteita pääseeharvoin markkinoille. Kaasulaitteidenvalvonnassa ei ole havaittu poikkeamiasäädöstön edellyttämistä vaatimuksista.Louhintaräjähteiden markkinoiltalöytyi kaksi tarkastamatonta ja hyväksymätöntätuotetta. Kemikaalisäiliöidenmarkkinoilta löytyi määräystenvastaisia palavan nesteen kiinteitäsäiliöitä. Aerosolien vaatimustenmukaisuuson ollut kohtuullisen hyvällätasolla.Painelaitteita koskevan direktiivinsiirtymäkausi päättyi 29.5.2002. Kaikkiyritykset eivät ole vielä tehneet uusienpainelaitesäädösten vaatimia muutoksia.Järjestelmällistä painelaitteidenmarkkinavalvontaa ei vuoden aikanaaloitettu. Yksinkertaiset painesäiliöttäyttivät pääosin direktiivin vaatimukset.Asiakirjoissa tai merkinnöissä eiollut merkittäviä puutteita.TUKES-<strong>katsaus</strong>on Turvatekniikan keskuksen julkaisu teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden ajankohtaisista asioista. Turvatekniikan keskus (TUKES) on viranomainen, jonka toimialojaovat mm. kemikaali-, painelaite- ja sähköturvallisuus, pelastustoimen laitteet, CE-merkityt rakennustuotteet sekä mittaamisvälineet ja jalometallituotteet. TUKES-katsauksenlomakkeella voit tilata TUKESin esitteitä ja julkaisuja. TUKES-<strong>katsaus</strong> ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tutustu myös TUKESin internetpalveluun, www.tukes.fi.Julkaisija: Turvatekniikan keskus PL 123, 00181 Helsinki, puhelin (09) 61 671, faksi (09) 605 474Internet: www.tukes.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi Päätoimittaja: Willy Toiviainen, Toimitussihteeri: Tarja VänskäTaitto: MacAD Oy, paino: Libris Oy Helsinki <strong>2003</strong>. ISSN 1455-56382 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS


Pelastustoimen laitteissa vaatimustenvastaisia tuotteita on ollut kaikissavalvonnan kohteissa. Puutteet ja virheellisyydetovat kuitenkin koskeneetlähinnä merkintöjä ja kirjallisia ohjeita,sekä jotakin toimintaominaisuutta. Yksimyyntikielto annettiin käsisammuttimelle.Mittauslaitteissa vaatimustenmukaisuudenmuutokset olivat vähäisiä. Ravintoloissakäytetään edelleen useinsäädösten vastaisia alkoholimittareitaja anniskellaan olutta ja siideriä vakaamattomillalaitteilla. Voiteluöljymittareissaon edelleen paljon puutteita:määräaikaisvakaukset jätetään useinteettämättä ja käytössä on paljon soveltumattomiamittareita. Vaakadirektiivinmarkkinavalvonnassa on myönteisestäkehityksestä huolimatta edelleenhuomattavia puutteita ETA-alueella.Suomen markkinoilta on toistuvasti löydettyvaatimustenvastaisia tuotteita.Jalometallituotteiden valvontapainottui tarkastusleimaamattomienjalometallituotteiden seurantaan. Annettujenhuomautusten määrä väheni:huomautus annettiin noin 35 %:ssakäyntikohteista (vuonna 2001 55 %).Lukumääräisesti suurimmat puutteetkoskivat tuotteissa olevia merkintöjä.Markkinoilta löytyi myös jalometallituotteinamyytyjä epäjaloista metalleistavalmistettuja tuotteita.CE-merkityissä rakennustuotteissaei ilmennyt vaatimustenmukaisuuspuutteita.TURVATEKNIIKAN KESKUSOnnettomuudet 2002TUKESin toimialoilla sattui vuonna2002 yhteensä 337 onnettomuutta (tilannetietomaaliskuun lopussa 2002).Kuolemantapauksia oli ainakin 9. Niistäkolme oli räjähdysonnettomuuksia,kolme sähkötapaturmia, kaksi nestekaasuonnettomuuttaja yksi hissionnettomuus.Prosessiteollisuuden onnettomuuksiaoli vuonna 2002 yhteensä 39 tapausta.Määrä on pysynyt lähes samallatasolla kuin viitenä edellisenä vuonna.Vakavin toimialan onnettomuuksista oliTaulukko 1.räjähdetehtaassa sattunut yhden kuolonuhrinvaatinut räjähdys; vastaavaaei ole vuosikymmeniin tapahtunut.Sähkötapaturmien määrä pysyi edellisvuosientapaan alhaisella tasolla.Kuolemaan johtaneita sähkötapaturmiasattui kolme. Näistä kahdessa uhrimeni liian lähelle paljasta jännitteistäilmajohtoa ja yksi aiheutui omatekoisestasähkölaitteesta. Vuonna 2002sattui jälleen myös yksi kuolemaanjohtanut kiilautumisonnettomuus hississä.TUKESin tietoon tulleet toimialalla sattuneet onnettomuudet vuosina 1998 – 2002.Onnettomuusryhmä 1998 1999 2000 2001 2002Vaaralliset kemikaalit, valvottavat kohteet 40 30 35 32 35Vaaralliset kemikaalit, paikallisviranom.valvontakohteet 28 27 31 113* 123*Nestekaasu 6 16 9 6 13Räjähteet 6 5 4 3 4Ilotulitteet, omatekoiset pommit 11 15 62 31 37Maakaasu - - - - -Kaivokset1) 54 63 85 59 46Painelaitteet 10 16 12 15 17Aerosolit 7 9 1 - -Sähkölaitteet ja -laitteistot 64 42 49 44 52Hissit 8 9 9 10 4**)Vaarallisten aineiden kuljetus,kuljetettavat painelaitteet 1 1 1 1 1Yhteensä 235 233 298 314 332*) Vuosien 2001-2002 onnettomuuksien lukumääriin vaikuttaa pelastustoimen resurssi- jaonnettomuusjärjestelmän PRONTOn tehokkaampi hyödyntäminen.**) kaikkia tietoja ei ole vielä saatu1) Tapaturmasta on aiheutunut yhden tai useamman työvuoron menetys.Luku sisältää myös onnettomuudet, joista ei ole aiheutunut työvuoron menetyksiä.Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta3


Tutkimus ja kehittäminenVuoden 2002 aikana valmistui mm. seuraavia toimialojen tutkimus- jakehittämishankkeita (TUKESin tekemä tai teettämä tutkimus tai TUKESmukana yhteistyöhankkeessa):• Market Surveillance of Electrical Produts in Finland – Analysis andDevelopment -väitöstutkimus• Turvallisuusjohtamisjärjestelmä - Seveso II -direktiivin voimaansaattaminenja vaikutukset Suomessa -tutkimus• Lämmitysöljyn varastoinnin turvallisuus- ja riskienhallintaprojekti (CISTER)• Painelaitteiden riskiperusteisen kunnossapidon ja tarkastuksenprojekti (RBMI)• Kuluttajat ja nestekaasulaitteiden turvallisuus -tutkimus• Kuluttajat ja ilotulitteiden turvallisuus –tutkimus• Palovaroittimien toimintavarmuus ja turvallisuuskulttuuri –hanke• Jalometallituotteiden nikkelipitoisuudet ja nikkelin liukeneminen -tutkimus• Sähköturvallisuuden hallintotapa Suomessa -tutkimusTUKESin turvallisuuskulttuurin tutkimusohjelmaaja siinä saavutettujatavoitteita ja tuloksia arvioitiin erillisessäselvityshankkeessa. Selvityksenmukaan tutkimukset ovat täyttäneetniille ja ohjelmalle asetetut tavoitteet.Ohjelma on tuottanut tietoa turvallisuuskäsitteestäja sen sisällöstä,turvallisuuskulttuurin mittaamisestayrityksissä sekä tietoa kuluttajien käsityksistä,asenteista ja käyttäytymisestä.Ohjelma on tuottanut käyttöönmyös mittarin, jolla kuluttajien käsityksiä,asenteita ja käyttäytymistä onmahdollista seurata myös jatkossa.TUKESin valvonta-asiakkaiden mielipiteitäselvitettiin jälleen kahden vuodentauon jälkeen. Vastaajat pitivätteknisen turvallisuuden/luotettavuudentasoa toimintasektorillaan Suomessahyvänä. TUKESin toimintaa vastaajatpitävät erittäin tarpeellisena teknisenturvallisuuden ja luotettavuuden ylläpitämiseksi.Haastatellut asiakkaat ovatpääosin hyvin tyytyväisiä TUKESintoimintaan valvonta-, tarkastus- jalupakäsittelytilanteissa. Kokonaisarvioteri tilanteista olivat myönteiset(keskiarvo yli 4 asteikolla 1-5). Kolmeneljästä vastaajasta koki saaneensaTUKESilta riittävästi tietoa toimintaansakoskevista turvallisuus- ja luotettavuusvaatimuksista.ViestintäTUKESin viestintästrategiahanke saatiinpäätökseen. Osana strategiatyötäteetettiin analyysi sidosryhmien odotuksistaTUKESin viestintää kohtaan.TUKESin Internet-sivuilla julkaistiinuusina palveluina mm. Kodin sähköturvallisuusoppaanverkkosivutsekä sähköurakoitsijarekisteri. Internet-sivujenkäyttäjätutkimus antoivarsin positiivisen tuloksen sivujentoimivuudesta, tietojen laajuudesta jakäytettävyydestä. Automaattisen tiedotejakelupalvelunpiiriin kuului 1140asiakasta.Viestintätoimenpiteistä näkyvin olivuodenvaihteen ilotuliteturvallisuuskampanja,joka toteutettiin pääosintv- ja ulkomainoskampanjana teemalla“Vaaratonta ilotulitetta ei ole – käytäsuojalaseja”. Kampanjan muisti mittauksenmukaan nähneensä yli 3,9miljoonaa suomalaista. Huomioarvooli erinomainen: peräti 87% yli 10-vuotiaissa,mikä on enemmän kuin kertaakaanaiemmin. Myös kampanjantoimivuus oli huippuluokkaa vastaaviinmuihin kampanjoihin verrattuna.Sähköturvallisuussäädökset 100vuotta –teemaan liittyen valmistui hallintohistoriallinentutkimus sekä sähköturvallisuudenhistoriaa ja nykytilaaesittelevä verkkosivusto.TUKES julkaisi vuoden 2002 aikanauseita esitteitä, oppaita ja tiedotteitaeri toimialoilta, esimerkiksi Nestekaasuopasmyyjille ja maahantuojille, RakennustuotteidenCE-merkintä, Mittaaminenyleisessä kaupankäynnissä,Kodin sähköturvallisuusvinkit sekäVaro kiilautumista hississä. Lisäksi julkaistiinuusi yleisesite, kaksi TUKES<strong>katsaus</strong>–lehteä, TUKES-julkaisusarjanraportteja, lehdistötiedotteita sekätoteutettiin TUKESin esittelyvideosuomeksi ja englanniksi. TUKES osallistuimyös messuille (Sähköteollisuus2002, Turvallisuus 2002, Gold SilverWatch sekä Muotimessut) ja sen asiantuntijatolivat haluttuja luennoitsijoitaeri koulutustilaisuuksissa.HenkilöstöTUKESilla oli käytössä 111 henkilötyövuotta.Henkilöstömäärän yksiköittäin 2002Yksikkölaitosvalvonta 46tuotevalvonta 32tuki- ja kehityspalvelut 33yhteensä 111Henkilöstön koulutustaso 2002tohtori, lisensiaatti 6dipl. ins. 32muu korkeakoulu 13ammattikorkeak. 2insinööri 24muu opistotai keskiaste 35peruskoulu 4TalousTUKESin toiminnan kokonaismenot olivat9,8 milj. euroa. Maksullisen palvelutoiminnantuloja ja muita tuloja kertyi1,6 milj. euroa.Tulot ja korvaukset 2002(yht. 1,6 milj. euroa)MIKESin jaEMVnhallintopalvelut0,2Muutsuoritteet 0,1Tutkinnot ja kokeet 0,2Tuotevalvonnan korvaukset 0,2Luvat jahyväksymiset 0,5Menot menolajeittain 2002(yht. 9,8 milj. euroa)Muut menot 0,5 Investoinnit 0,1Ostetutpalvelut 3,1Vuokrat 0,6Tarkastukset 0,4Aineet 0,5Henkilöstömenot5,04 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS


Johtokunnan pj Esko JarvaTUKES hitsattuyhtenäiseksiorganisaatioksiTurvallisuusjohtamisestaväitöstutkimusEsko Jarva on toiminut TUKESin johtokunnanpuheenjohtajana virastonperustamisesta eli vuodesta 1995saakka. Tampereen sähkölaitoksenpalveluksessa toimiva Jarva sai tuntumaaturvallisuustekniikkaan jo 70-80-luvuilla mm. paineastialautakunnankautta. Esko Jarva jättää tehtävänsätänä vuonna johtokunnan puheenjohtajanakahdeksan vuoden jaksonjälkeen. Kysyimme häneltä päällimmäisiämietteitä johtokunnan roolistaja TUKESista.Johtokunnan rooli?- TUKESin johtokunnassa tulevat kentännäkemykset esille. Johtokunnankuuluu auttaa TUKESia linjaamaantoimintaansa. Sen sijaan johtokunnanei millään tavalla pidä lähteä sormeilemaanoperatiivista toimintaa. Se vainsotkisi asioita.- Johtokunnassa työskentely hyödyttäämyös meitä jäseniä. Saamme senkautta laajempaa näkemystä turvallisuusajattelustaja muista toimialoista.Itse olen ollut koko työurani ajan energia-alallaja ilman luottamustoimia jäisivätnäkemykset kovin suppeiksi.TUKESin kehitys?- TUKESista on hitsattu aika laillayhtenäinen organisaatio. Olin alkuunepävarma siitä, miten virasto saatoimintansa sujumaan, kun samaanorganisaatioon oli koottu monia varsinerilaisia toimialoja. Pelkona oli tuleekoTUKESiin monta ”pikku-TUKESia”,mutta niin ei käynyt. TUKES kehittyi toimivaksiorganisaatioksi ja kenttäkin onomaksunut aika hyvin sen roolin. Uusijärjestelmä, jossa viranomaistehtävätja tarkastustoiminta eriytettiin toisistaan,on jo vakiintunut lyhyessä ajassaTURVATEKNIIKAN KESKUSja tunnetaan varsin hyvin toimijoidenjoukossa, myös kansainvälisesti.- On hyvä, että turvallisuustekniikanalaa on keskitetty TUKESiin sen sijaan,että olisi kovin monta organisaatiotahoitamassa samantyyppisiä asioita.Esimerkiksi ministeriön ja valvontaviranomaistenvälinen vuorovaikutus jaohjaus olisi muutoin vaikea hoitaa. Intressitsaattaisivat mennä ristiin haitallisellatavalla ja turvallisuusvalvontaanvoisi myös jäädä pahoja aukkopaikkoja.Säännökset ja budjetointijärjestelmätuovat reunaehtoja ja jossainmäärin vähentävät joustavuutta. JosTUKES voisi käyttää tulojaan, esimerkiksivalvontamaksuja, saataisiinjoustavuutta budjettiin. Se on yleensäaina asia, josta viranomaisia moititaan,mutta ei TUKESin tapauksessa.Turvallisuuskulttuuri?- Turvallisuusajattelu alkaa olla yrityksissäpop-asia ja ainakin monissaisoissa organisaatioissa se on mennyterittäin hyvin läpi. Ennen turvallisuuskäsitettiin lähes pelkkänä työsuojeluna.Nyt mietitään monipuolisestierilaisia turvallisuuteen liittyviä asioitamm. johtamiskulttuuria, tekniikan kehittämistä,ilmapiiriä ja työtyytyväisyyttäjne.- TUKESin olisi tärkeää voida pitäämahdollisimman hyvä kontaktipintakenttään; toimialojen yrityksiin ja toiminnanharjoittajiin.Suhteellisen pienihenkilöstömäärä asettaa tälle kuitenkinrajat. Miten hoitaa jatkossakin kanssakäyminenmahdollisimman jouhevastirajallisilla henkilöresursseilla?Haastatteli: Willy ToiviainenKirsi Levä väitteli helmikuussa aiheenaanturvallisuusjohtamisjärjestelmientoimivuus suuronnettomuusvaarallisissalaitoksissa. Tutkimusaineisto kerättiinvuosina 1999-2001 puhelinhaastatteluillasuoraan yrityksistä, TUKESintarkastajien tekemistä arvioinneistasekä tarkastuskertomuksista.Tutkimuksen mukaan laitokset ovaterilaisissa kehitysvaiheissa turvallisuusasioidenhoitamisessa. Suurimpia ongelma-alueitaovat edelleen johdon vastuutja tehtävät, alihankkijoiden turvallisuudenvarmistaminen, kunnossapidon toimivuuskäytännössä, muutosten hallintasekä vaarallisiin kemikaaleihin liittyvännäkökulman huomiointi turvallisuudenmittaamisessa, sisäisissä auditoinneissaja johdon katselmuksissa. Aineellisistavahingoista ja ympäristövahingoistaei opita riittävästi, vaan toimintaan jääpiilemään heikkouksia, jotka pahimmillaanvoivat johtaa suuronnettomuuksiin.Ongelmat ovat seurausta johtamisjärjestelmienstrategisista heikkouksista.Järjestelmien kehittymisen kannalta onolennaista, että johto tiedostaa tehtävänsäja vastuunsa toimivassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä.Tutkimuksen tuloksena syntyi turvallisuusjohtamisjärjestelmientoimivuuttakuvaava malli organisaatioiden oppimisennäkökulmasta. Malli tukee yritystenturvallisuusjohtamisjärjestelmientoimivuuden arviointia, kehittämiskohteidentunnistamista ja valintaa sekäorganisaatioiden jatkuvaa oppimista.Tutkimus tuotti tietoa myös säädöstenkehittämiseksi ja viranomaisvalvonnankohdentamiseksi.Tutkimus on ilmestynyt TUKES-julkaisuna1/<strong>2003</strong> ja sitä voi tilataTUKESista.Lisätietoja: Kirsi Levä,puh. (09) 6167 412kirsi.leva@tukes.fiAjankohtaista Turvatekniikan keskuksesta5


Paineenalaisten lisä- javarolaitteiden merkinnätja käyttöohjeetPainelaitteiden valmistajan/maahantuojanon säädösten mukaan esitettäväkaikki turvallisuuden kannaltaoleelliset tiedot laitteiden käyttäjille jalaitekokonaisuuksien valmistajille. Vaatimuskoskee myös niitä paineenalaisialisälaitteita ja varolaitteita, joilla painesäiliöt,putkistot ja kattilat varustellaan.Tiedot esitetään painelaitteen merkinnöissäja käyttöohjeissa.Paineenalaisia lisälaitteita ovat esimerkiksiventtiilit, painesäätimet, mittauskammiot,painemittarit ja suodattimet.Varolaitteita ovat esimerkiksi varoventtiilit,murtokalvot, nurjahdustangot,ohjatut paineenalennusvarolaitteet jaturvallisuuteen liittyvät mittaus-, valvonta-ja säätölaitteet.KTM:n päätöksen (93 8/1999) mukaanpainelaitteissa on oltava CE-merkinnänohella seuraavat tiedot: valmistajannimi tai tunnus, valmistusvuosi, painelaitteentunnus, esim. tyyppi, sarja- taieränumero tai valmistusnumero sekäolennaiset korkeimmat/alimmat sallitutraja-arvot. Sekä painelaitetyypistä riippuenasennuksen, toiminnan tai käytönja tarvittaessa huollon ja määräaikaistarkastuksenturvallisuuden kannaltatarpeellisia lisätietoja.Paineenalaisten lisälaitteiden ja varolaitteidenyhdenmukaistetut tuotestandardit,kuten esimerkiksi venttiilienmerkintöjä käsittelevä standardi SFS-EN 19, antavat ohjeita merkinnöistä.Tuotestandardeissa annetaan ohjeitamyös pienikokoisten laitteiden merkinnöistä.Painelaitteiden mukana on toimitettavakäyttäjälle valmistajan laatimat käyttöohjeet.Käyttöohjeiden liitteenä on oltavatarvittavat tekniset asiakirjat sekäohjeiden ymmärtämiseen tarvittavatpiirustukset ja kaaviot. Hyvän konepajakäytännönpainelaitteiden mukanaon oltava riittävät käyttöohjeet ja merkinnät,joista valmistaja tai valmistajanedustaja voidaan tunnistaa.Lisätietoja: Teuvo Blomberg,puh. (09) 6167 489teuvo.blomberg@tukes.fiUudet painelaitestandarditkäyttöönVanhan paineastiasäädöstön SFSstandarditon kumottu. Uudet SFS-ENstandarditmäärittelevät yksityiskohtaisetohjeet painelaitteiden suunnittelulleja valmistukselle. Ne ovat painelaitteistaannetun painelaitepäätöksen(938/1999) yhdenmukaistettuja standardejaja niiden mukaisesti valmistetunpainelaitteen tai laitekokonaisuudenoletetaan täyttävän päätöksen olennaisetturvallisuusvaatimukset. Yhdenmukaistettujastandardeja laaditaanmyös materiaaleista ja pysyvien liitostenmenetelmien sekä niitä tekevien henkilöidenhyväksymisestä.TUKESin www-sivuilla on luettelo päätöksenyhdenmukaistettujen standardienviitenumeroista tuoteryhmittäin.Luetteloa päivitetään sitä mukaa, kunstandardeja valmistuu ja niiden viitenumeroton julkaistu Euroopan yhteisöjenvirallisessa lehdessä. Standardeja janiiden suomennoksia myy SFS-standardisointi,www.sfs.fi.Lisätietoja: Teuvo Blomberg,puh. (09) 6167 489teuvo.blomberg@tukes.fiHengityslaitteiden pullojenmerkinnätUusissa hengityslaitteiden pulloissa onoltava painelaitepäätöksen (938/1999)edellyttämä painelaitteen vaatimustenmukaisuuttaosoittava CE-merkintä.Sen yhteydessä on oltava myösvaatimustenmukaisuuden arvioinnissamukana olleen ilmoitetun laitoksentunnusnumero. CE-merkintä on pakollinen29.5.2002 jälkeen markkinoillesaatetuissa pulloissa, ja se on tehtävänäkyvästi, helposti luettavasti ja kestävästipulloon.Vanhoissa pulloissa on oltava hyväksymisnumerotai -merkintä sekä Suomessahyväksytyn tarkastuslaitoksentarkastusmerkintä rakenne- tai käyttöönottotarkastuksesta.Pulloissa on oltava lisäksi valmistajannimi tai tunnus, valmistusvuosi, valmistusnumerosekä turvallisen käytönedellyttämiä teknisiä tietoja, joita ovatsuurin sallittu täyttöpaine (bar), koepaine(bar), vesitilavuus (L), venttiilin kierremerkintäja tyhjäpaino (kg). Pulloissaon oltava myös määräaikaistarkastustakoskeva merkintä. Pulloventtiileissäpitää olla valmistajan nimi tai tunnus,valmistusvuosi ja turvallisen käytönedellyttämiä teknisiä tietoja, joita ovatpainemerkintä (suurin sallittu täyttöpaine,bar) ja venttiilin kierremerkintä.Pullon sisältö on ilmoitettava venttiilipäänhartian värimerkinnöillä. Niissänoudatetaan standardia SFS-EN 1089-3. Ilmasisällön värimerkinnät ovatvalkoinen ja musta. Kannettaviin savu-,pöly- ja sukelluslaitteisiin tarkoitettujenpullojen lieriöosa on maalattava keltaisellatunnusvärillä pullon näkyvyydenvarmistamiseksi.Pulloissa on oltava standardin SFS-EN1089-2 mukainen sisällöstä varoittavakaasupulloetiketti. Ilmasisällöstä varoittavassaetiketissä on oltava merkintöinä“Ilma, puristettu” ja “YK-numero1002”. Pulloissa on oltava lisäksi tarkastuslipuke,jossa ilmoitetaan seuraavanmääräaikaistarkastuksen vuosi.Happirikasteista ilmaa sisältävänpullon standardin SFS-EN 1089-2 mukaiseenvaroitusetikettiin tulee sisällönmerkinnöiksi “Puristettu kaasu, hapettava,N.O.S.” ja “YK-numero 3156”.Varoitusetiketissä on oltava varoitusruudutpaineenalaisesta kaasusta jahapettavuudesta.Lisätietoja:Markus Kauppinen, puh. (09) 6167 519markus.kauppinen@tukes.fi6 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS


CISTERI-hanke valmistui:Lämmitysöljyn varastointiinsuosituksiaLämmitysöljyä varastoidaan Suomenrakennuksissa yli 300 000 öljysäiliössä.Säiliöiden ikääntyminen on tuonutmukanaan erilaisia ongelmia. Riskienhallitsemiseksi viranomaisten ja öljylämmitysalanorganisaatioiden toimestatehtiin vuosina 1999 – 2002 laajamittainenlämmitysöljyn varastoinninturvallisuus- ja riskienhallintaprojektiCisteri. Yhteistyötahoina olivat kauppa-ja teollisuusministeriö, TUKES,ympäristöministeriö, sisäministeriö,Öljyalan Palvelukeskus Oy, SuomenLämmitystieto Oy, VTT Rakennus- jayhdyskuntatekniikka, VTT Prosessit,Espoon, Lohjan ja Nurmeksen kaupungitsekä Kärkölän ja Vihdin kunnat.CISTERI -projektin lähtökohtana japäätavoitteena oli hankkia luotettavaatutkimustietoa rakennusten lämmitysöljynvarastoinnin ympäristö- ja turvallisuusriskeistä.Kolmiosaisen projektin yhtenä tavoitteenaoli kehittää lämmitysöljynkäyttö- ja varastointilaitteiden sekäöljytoimitusten teknillistä turvallisuutta.Toisena tavoitteena oli öljysäiliöidensuojarakenteiden kunnon selvittäminensekä suoja-altaiden korjaamisen jatiivistämisen tutkiminen ja menetelmientestaus. Kolmas päätavoite oli lämmitysöljynaiheuttaman varastoinnin maaperänja pohjaveden likaantumisriskienselvittäminen.Säiliöiden tarkastaminen on suositeltavaakaikkialla. Määräaikaistarkastusjärjestelmääon kehitettävä ja laajennettavatärkeillä pohjavesialueilla.Myös säiliöiden määräaikaistarkastustaolisi kehitettävä siten, että tarkastusvelvoitekoskisi käyttökohteessa kokoöljyn varastointijärjestelmää. Tällöintarkastuksen kohteena olisi säiliö, senmahdolliset suojarakenteet sekä öljyputkistopolttimelle saakka.Puutteelliseksi todetut suoja-altaatsuositellaan kunnostettavaksi etenkintärkeillä pohjavesialueilla. Suoja-altaattulee kunnostaa korjaamalla vauriot,pinnoittamalla imevästä (huokoisesta)materiaalista tehdyt altaat tiiviillä, öljynpitävälläpinnoitteella sekä uusimallarakenteet niissä tapauksissa, joissakunnostaminen ei ole mahdollista.Epäkelvoista materiaaleista rakennetutaltaat on syytä uusia kokonaan.sekä hyväksytyiltä liikkeiltä edellytettävienpätevyysvaatimusten laajentamista.Tarkastusyritysten koulutustarpeiden,kenttätutkimusten sekä uudistetuntarkastusohjeen pohjalta koottiin laajakoulutusmateriaali ja keväällä 2002käynnistettiin tarkastajien koulutus.Lisätietoja:Osmo Säisä, puh. (09) 6167 390osmo.saisa@tukes.fiKaivoslainsäädäntöuudistuksen kohteenaTUKES valvoo kaivosten turvallisuuttaja kaivoskivennäisten hyödyntämistä.Suomessa toimii noin 40 kaivosta jaavolouhosta. Niitä koskeva lainsäädäntöon uudistumassa. Kaivoslakia ja kaivosturvallisuussäädöksiävalmistelevattyöryhmät ovat saaneet esityksensävalmiiksi ja kauppa- ja teollisuusministeriöon julkaissut raportit (2/<strong>2003</strong> ja3/<strong>2003</strong>). Tällä hetkellä säädösehdotuksetovat laajalla lausuntokierroksellateollisuudessa, valtionhallinnossa, toimialanliitoissa, eri yhdistyksissä ja muillasidosryhmillä. Ehdotuksista on esitettyerilaisia näkemyksiä, joten jatkovalmisteluuntarvittavaa aikaa ei voi varmuudellasanoa.Lakiehdotus säilyttäisi voimassa olevankaivoslain pääpiirteet. Ehdotettu kaivoslakiolisi edelleen kaivoskivennäisten etsimistäja hyödyntämistä koskeva laki,jolla turvattaisiin toiminnanharjoittajanoikeus esiintymän hyödyntämiseen.Yhtenä muutoksena nykyiseen lakiinehdotetaan, että rajoitukset toiminnanharjoittajankansallisuudelle poistetaan.Ehdotuksessa kiinnitetään huomiotakaivosten jälkihoitoon, menettelyjennykyaikaistamiseen ja asianosaistenkuulemiseen. Ympäristöön ja luonnossuojeluunliittyvät asiat käsitellään pääasiassaviittauksina kyseisiin säännöksiinja yhteistyövelvoitteita korostaen.Kaivosturvallisuusmääräysten uusinnassaotettiin erityisesti huomioon EU-jäsenyydestä,kansainvälistymisestä. ILOsopimuksenratifioinnista ja kaivostoiminnanteknisistä muutoksista aiheutuneetvaatimukset. Säännökset sisältävätesimerkiksi kaivoskohtaisen riskinarvioinninvaatimuksen. Ympäristölliset asiatnäkyvät esimerkiksi patoturvallisuuteenliittyvinä vaatimuksina ja kaivoksen lopetussuunnitelmanpainottamisena.Kaivosturvallisuusmääräyksissä on edelleenmelko yksityiskohtaisia säännöksiäkaivoksen kulkuyhteyksistä, suojapaikoista,putoamisvaaran estämisestä, poraus- jaräjäytystöistä ja muista kaivostoiminnanerityispiirteistä. Myös kaivosten nostolaitostenrakenteelle ja käytölle ehdotuksessa onyksityiskohtaisia määräyksiä.Lisätietoja:Päivi Rantakoski, puh. (09) 6167 359,paivi.rantakoski@tukes.fiPekka Heiskanen, puh. (09) 6167 368,pekka.heiskanen@tukes.fiTarkastusalueen tekninen laajentaminenedellyttää myös hyväksyttyjentarkastusliikkeiden täydennyskoulutusta,uusien tarkastustehtäviin tulevienhenkilöiden koulutuksen laajentamistaTURVATEKNIIKAN KESKUSAjankohtaista Turvatekniikan keskuksesta7


SähköturvallisuussäädöksiätarkennettuSähköturvallisuuslakiin ja siihen liittyviinkauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiinon tehty seuraavia tarkentavia muutoksia.Muutoksista osa astui voimaan15.11.2002 ja osa 1.2.<strong>2003</strong>.• Sähkölaitteistoille suoritettujen varmennus-ja määräaikaistarkastustenrekisteri-ilmoitukset tekee tästä lähtientarkastuksen suorittaja.• Uutta liittymää koskeva erillinen sähköurakoitsijanrekisteri-ilmoitus on korvattumenettelyllä, jossa jakeluverkkoyhtiöpyytää vastaavat tiedot esim. mittarointitilauksenyhteydessä.• Säädöksiin on lisätty vaatimukset siitä,millä edellytyksillä muista EU:n jäsenmaistavoi siirtyä Suomeen tekemäänsähkötöitä. Menettelyt perustuvat asianomaiseenEU:n direktiiviin, ja käytännönarviointityön tekee Henkilö- ja YritysarviointiSeti Oy.• Sähköpätevyyksien ja ammattitaitoistenhenkilöiden koulutusvaatimuksiaon täydennetty nykyisten koulutusohjelmienmukaisilla nimikkeillä (esim.ammattikoulu/ammatillinen perustutkinto).Ennen koulutusta hankitun työkokemuksenhyväksymiselle sähköpätevyyksissäon annettu säännöt.• Hissien käyttöä koskevaa päätöstä ontarkennettu mm. muutostöiden tarkastamisenosalta.• Eräitä TUKESin toimivaltuuksia ontäsmennetty.Säädökset löytyvät TUKESin wwwsivuilta.Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriössävalmistellaan tämän vuodenaikana täsmennyksiä tarkastustoiminnalleasetettaviin vaatimuksiin mm. julkistenhallintotehtävien suorittamisennäkökulmasta. Samalla tarkastellaanvoitaisiinko sähkölaitteistoluokitustayksinkertaistaa kiinteistön haltijoidenkannalta ymmärrettävämpään muotoon.Lisätietoja:Harri Westerlund, puh. (09) 6167 572harri.westerlund@tukes.fiSähkölaitteidenmarkkinavalvonnastaväitöstutkimusSähkölaitteiden markkinavalvonnastaon valmistunut väitöstutkimus, jossaselvitettiin markkinavalvonnan toimivuuttasekä tulevaisuuden haasteita.Jyri Rajamäen tutkimus osoitti, ettänykytilanteessa markkinavalvontajärjestelmätoimii Suomessa tehokkaasti,mutta ongelmia on näköpiirissä elleistandardisoinnissa ja kansainvälisessäyhteistyössä päästä eteenpäin.Markkinavalvonnan taso vaihteleesuuresti Euroopan talousalueella.Järjestelmänä nykymuotoinen markkinavalvontasoveltuu etenkin sarjatuotantotyyppisillekuluttajatuotteille,mutta yksittäisten tai pieninä sarjoinavalmistettavien tuotteiden valvonta onhankalampaa. Markkinavalvonnalla eimyöskään pystytä aina vaikuttamaansellaisten laitteiden yhteensopivuuteen,joissa sähkömagneettiset ominaisuudetriippuvat suuresti laitteen asennus- taikäyttötavasta tai paikasta.Vaarallisten tai sähkömagneettisestiyhteensopimattomien sähkölaitteidentulo markkinoille voitaisiin estää tehokkaimmin,jos turvallisuuteen panostaminenkoettaisiin yrityksissä entistäpalkitsevammaksi. Lainsäädännön jayleisen ilmapiirin tulisi kehittyä siten,että olisi taloudellisesti kannattavampaahuolellisesti varmistaa valmistettavan,maahantuotavan ja/tai myytävänlaitteen turvallisuus ja sähkömagneettinenyhteensopivuus kuin pelkästäänpyrkiä minimoimaan vaatimustenmukaisuudenosoittamisesta aiheutuvatkustannukset.Suomen pienillä markkinoilla oleviensähkölaitteiden vaatimustenmukaisuudenparantumiseen nykyisestävaikuttaneekin enemmän Euroopanlaajuisen markkinavalvonnan kehittyminenkuin TUKESin omien toimientehostaminen. TUKESin kannattaakinpanostaa kansainväliseen markkinavalvontayhteistyöhön.Nykyään tuotteetliikkuvat ympäri maailmaa helposti janopeasti, joten tavoitteeksi tulisi asettaakorkeatasoiset yleismaailmallisetturvallisuus- ja EMC-vaatimukset sekänäiden kattava valvonta.Tutkimus on ilmestynyt TUKES-julkaisuna9/2002 ja sitä voi tilata TUKESistaLisätietoja: Jyri Rajamäki,puh. (09) 6167 569jyri.rajamaki@tukes.fi8 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS


Rakennustuotteille uusiatuotestandardejaRakennustuotedirektiivin mukaisia,CE-merkinnän mahdollistavia harmonisoitujatuotestandardeja valmistuujatkuvasti lisää. Jo voimassa olevien60 tuotestandardin lisäksi kuluvanvuoden aikana tulee voimaan yli 30uutta tuotestandardia. Yhteensä tuoteryhmiä,joissa CE-merkintää voidaankäyttää harmonisoituun tuotestandardiinperustuen, on vuoden <strong>2003</strong> loppuunmennessä yli 90.Tuoteryhmissä, joille ei laadita harmonisoituatuotestandardia, CE-merkintä voiperustua eurooppalaiseen tekniseenhyväksyntään. Teknisen hyväksynnänmahdollistavia hyväksyntäohjeita onvalmistunut 15 tuoteryhmälle helmikuunloppuun mennessä. Kaiken kaikkiaanCE-merkintä on mahdollista vuoden<strong>2003</strong> loppuun mennessä yli sadassarakennustuoteryhmässä. CE-merkinnänkäyttö laajenee voimakkaastimyös tulevina vuosina, sillä lopullisessalaajuudessaan rakennustuotteiden CEmerkintäkattaa yli 600 tuoteryhmää.Eri rakennustuoteryhmien merkittävyysitse rakennuskohteiden terveyden ja turvallisuudenkannalta vaihtelee suuresti.Sekä volyymiltaan että vaikuttavuudeltaantoistaiseksi merkittävimpiä rakennustuoteryhmiäCE-merkintäjärjestelmänpiirissä ovat mm. rakennussementit,geotekstiilit ja erilaiset lämmöneristeet.TUKESin suorittama markkinavalvontakohdistuu kaikkiin CE-merkittyihin rakennustuotteisiin.Lisätietoja:Jukka Lepistö, (09) 6167 460jukka.lepisto@tukes.fiTURVATEKNIIKAN KESKUSIlotulitekampanjallehyvät tuloksetTUKESin ilotuliteturvallisuuskampanjanhuomioarvoja ja toimivuutta onjoka vuosi mitattu kampanjan jälkeisilläpuhelinkyselyillä. Dagmar Oy:n tekemässämittauksessa haastatellaan150 henkilöä, painottaen vastaajajoukkoakampanjan pääkohderyhmääneli nuoriin aikuisiin (18-24 -vuotiaat).Viime vuodenvaihteen kampanja toteutettiintelevisio- ja ulkomainontana.Sen huomioarvot olivat jälleen huippuluokkaa:peräti 87% yli 10-vuotiaistatunnisti kampanjan.Myös kampanjan toimivuus oli eri mittareillaerinomainen ja sen pääviesti,silmien suojaaminen ja suojalasienkäyttö tuli selväksi kaikille kampanjannähneille. Kampanja oli muun onnistumisenlisäksi myös erittäin kustannustehokas.Myös erillinen haastattelututkimusulkomainosjulisteiden toimivuudestakertoi hyvistä tuloksista. Ulkomainosoli kaikilla tärkeillä mittareilla (esim.uskottavuus, selkeys, silmiinpistävyys)arvioituna selvästi tavallisiayhteiskunnallisia julistekampanjoitaonnistuneempi.Ilotulitteita itse ampuneista kyselyynvastanneista 41% oli kertomansamukaan käyttänyt suojalaseja. Vuodenvaihteessatoteutettu laajempikyselytutkimus antoi vastaavaksi suojalasienkäyttöasteeksi 25 %. Vaikkalasien käyttö voisi mielellään paljonlisääntyä, on tulos kuitenkin varsinpositiivinen: ovathan suojalasit vielämelko uusi asia ilotulitteiden käytönyhteydessä.Lisätietoja:Willy Toiviainen, puh. (09) 616 7481willy.toiviainen@tukes.fiAjankohtaista Turvatekniikan keskuksesta9


Uusia esitteitä ja oppaitaKodin sähköturvallisuusopasuusittuKodin sähköturvallisuusoppaan uusi,täydennetty ja paranneltu painos onvalmistunut. Oppaaseen on lisättyaineistoa mm. sähköpaloista ja sähkötapaturmista.Kodin sähköturvallisuusoppaastalöydät ohjeet niin kodin kuinulkotilojenkin sähkölaitteiden käyttöön,sijoitteluun ja hoitoon. Oppaassa on ohjeetmyös tavalliselle sähkönkäyttäjällesallittujen töiden turvalliseen tekemiseen.Mukana on paljon havainnollisiapiirroskuvia.Opasta voi tilata Suomen PelastusalanKeskusjärjestöstä (SPEK): ,puh. (09) 476 112 sekä Adato Energiasta(yli 10 kpl tilaukset): ,puh. (09) 5305 2700. Opas maksaa2,50 € + alv + toimituskulut.Hapen turvallinen käsittely javarastointitimukset. Oppaan voi tilata maksuttaTUKESista.Räjähdetilojen ukkossuojausRäjähdetilojen ukkossuojaus -opas sisältääTUKESin antamia ohjeita, joillaselvennetään räjähdetilojen ukkossuojaustaräjähdysvaaran kannalta.Opas sisältää perustietoa ukkossuojauksesta,maadoituksesta, potentiaalintasauksestaja ukkossuojauksen tasoonvaikuttavista tekijöistä. Oppaanvoi tilata maksutta TUKESista.Terveydelle ja ympäristölle vaarallistenkemikaalien varastointi - TUKES-ohjeK5-2002Uudistetussa terveydelle ja ympäristöllevaarallisten kemikaalien varastointi-ohjeessa esitetään vaarallistenkemikaalien varastointia koskevia ratkaisuja,joita TUKES on lupa- ja ilmoituskäsittelynyhteydessä hyväksynyttai edellyttänyt. Ohjeeseen on liitettymyös kemikaaliputkistojen valmistustakoskevia ohjeita. Tässä ohjeessa käsitelläänkuitenkin vain nestemäistenkemikaalien varastointia. TUKES-ohjeetsaat kätevästi TUKESin wwwsivuilta.Kodin sähköturvallisuusoppaan verkkoversioon osoitteessa http://www.tukes.fi/sahkoturvallisuusopasSähkö- ja hissiurakoitsijarekisteristävoi etsiä TUKESille ilmoituksentehneitä toiminnanharjoittajia mm.nimen, pätevyysalueen tai toimipaikanmukaan. Rekisteristä löytyvät urakoitsijanyhteystiedot ja sähkötöiden johtajannimi. Sen avulla voi selvittää onko toiminnanharjoittajillaoikeudet sähkötöidentekemiseen.Urakoitsijarekisteristä löytyvät tiedotnoin 13 000 toiminnanharjoittajasta.Sähköalan töitä saavat tehdä vain kelpoisuusvaatimuksettäyttävät henkilötja yritykset. Toiminnanharjoittajalla tuleeolla palveluksessaan sähköturvallisuudestahuolehtiva sähkötöiden johtaja,jolla on riittävä pätevyys tehtävään.Sähkötöitä ovat sähkölaitteistojen rakennustyötsekä sähkölaitteiden ja -laitteistojenkorjaus- ja huoltotyöt. Ennentoiminnan aloittamista on toiminnanharjoittajantehtävä ilmoitus TUKESillerekisteriä varten. Myös hissialan työtovat sähköalan töitä.Urakoitsijarekisterin nettiosoite on http://www.tukes.fi/urakoitsijarekisteriUusia TUKESlaisiaSanna Halttunen, turvallisuusinsinööri,painelaitteiden markkinavalvontaJukka Lepistö, turvallisuusinsinööri,CE-merkittyjen rakennustuotteidenmarkkinavalvontaMirja Palmén, turvallisuusinsinööri,vaaralliset kemikaalitHapen turvallinen käsittely ja varastointi-opas on tehty happea käyttäville ja varastoivillelaitoksille. Happea käytetäänkemian alan tehtaissa, paperi- ja selluteollisuudensellun ja paperin valkaisussa,konepajateollisuudessa esim. polttoleikkauksessaja kaasuhitsauksessa, terästehtaidenhapettamisprosesseissa,jätevedenkäsittelyssä ja sairaaloissalääketieteellisissä happihoidoissa. Oppaassakiinnitetään huomiota mm. varastointi-ja käsittelypaikan sijoitukseen,säiliöiden ja laitteiden rakenneaineisiin,rakenteisiin ja varusteisiin, putkistoihinsekä turvallisuusjärjestelyihin. Esitetytratkaisut täyttävät kemikaalilaissa,teollisuuskemikaaliasetuksessa ja painelaitelainsäädännössäsäädetyt vaa-Uusia www-palveluitaKodin sähköturvallisuusoppaanverkkoversio tarjoaa perustiedot jokakodin sähköturvallisuudesta huolehtimiseen.Opas on jaettu kolmeen osaan:Sähkö kotona, Sähkö pihapiirissä jaulkona sekä Tee-se-itse-työt. Se sisältäätietoa mm. kodin sähkölaitteista,ulkotilojen sähköturvallisuudesta sekäsähköpalojen ennaltaehkäisystä.Varsinaisia sähkötöitä, kiinteitä sähköasennuksiaja sähkölaitekorjaustasaavat tehdä vain riittävän pätevyydenomaavat sähköalan ammattilaiset.Tavallinen sähkökäyttäjä voi tehdäainoastaan eräitä pieniä sähkötöitä jakorjaustoimenpiteitä, jos hän on riittävänperehtynyt ja osaava tekemään nuo työtturvallisesti. Oppaassa kerrotaan mitänuo toimet ovat ja miten ne tehdäänturvallisesti.Marjo Peltonen, toimistosihteeri,laitosvalvontaAntti Ruohomäki, turvallisuusinsinööri,sähköurakointiEnsiapulaukun voittajatarvottuEdellisen TUKES-katsauksenlukijakyselyn palkintona olleetensiapulaukut on arvottu ja lähetettyvoittajille.Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!10 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS


TUKES-julkaisujaVuoden <strong>2003</strong> julkaisut:1/03 Turvallisuusjohtamisjärjestelmientoimivuus2/03 Painelaitteiden riskiperusteinenkunnossapito ja tarkastus3/03 Teollisuuslaitosten turvallisuusselvitystenkeskeisimmät puutteet4/03 Painelaitedirektiivin soveltamisohjeetAiemmat TUKES-julkaisut, ks www.tukes.fiEsitteitäYleisetTurvatekniikan keskusSäkerhetsteknikcentralenSafety Technology AuthorityMarkkinavalvonta SuomessaMarket Control in FinlandKemikaaliturvallisuusHapen turvallinen käsittelyja varastointiRäjähdetilojen ukkossuojausKuluttaja & KemikaalitKonsumenten & KemikaliernaJakeluasemien muuttuvat velvoitteetTurvallisuuden mittaaminenteollisuudessaTurvallisuus alkaa johtamisestaPalavan nesteen turvallinen käsittelyKemikaalien täyttö- ja tyhjennyspaikkojenturvallisuusVaaralliset kemikaalit teollisuudessaVaaralliset kemikaalit kirjapainossaUudet nestekaasumääräyksetKäytä nestekaasua oikein!Använd flytgas rätt!Kaasulaitteistot ajoneuvoissaGasanordningar i fordonMuista maakaasulinja! Ohjeita maakaasulinjallatyöskentelevillePainelaiteturvallisuusPainelaitteiden määräaikaistarkastuksetPaineastiasta painelaitteeksi- säädökset muuttuvatFrån tryckkärl till tryckbärandeanordningTurvallinen aerosoliTrygga aerosolerMittaamisvälineet ja jalometallituotteetKuluttajan ja kaupankäynninmittauksetKonsumenten och mätninginom handelnMittausten luotettavuuskaupankäynnissäTillförlitligheten av mätninginom handelnJalometallituotteetÄdelmetallprodukterArticles of precious metalsSähköturvallisuusNäin vältät sähköpalonSå undviker du elbränderSähkölaitteiden palo-ominaisuudetElapparaters brandegenskaperHaluatko tilata aineistoa tai antaa palautetta?Faksaa tämä sivu meille TUKESiin numeroon (09) 616 7210Burning characteristics of electricalequipmentSähköiset paloriskitElectrical fire risksSähköisissä merkeissä. Opas vähittäismyyjilleja maahantuojilleYlös, alas, hissillä turvallisestiVaro hississä kiilautumistaSähköasennusten määräaikaistarkastuksetVirtaa ja jännitettä pelastusalalle(maksullinen, 8,41 euroa+alv 8%)Kodin Sähköturvallisuusopas(maksullinen, tiedustelut: SPEK, (09)476 112, ADATO, (09) 5305 2700Lasten omat sähkösäännötBarnens egna elreglerSähköä ilmassaEnergiamerkintä (x3)Energimärkning (x3)Pelastustoimen laitteetPaloilmoittimen ja sammutuslaitteistojenasennukset, tarkastuksetja käyttöPalovaroitinBrandvarnarePelastustoimen laitteetCE-merkityt rakennustuotteetTUKES-ohjeet, säädökset, tiedotteet ja muutahyödyllistä löydät TUKESin internetsivuiltawww.tukes.fi.Käy tutustumassa!Tilaan merkitsemäni julkaisut ja esitteetHaluan mukaan lehden jakelulistalleOsoitteen-/nimenmuutosPalautetta/kysymyksiä TUKESilleNimiToimipaikkaOsoitePuh/faxSähköpostiTURVATEKNIIKAN KESKUSAjankohtaista Turvatekniikan keskuksesta11


2PMMSopimus00180/604TUKES PALVELUKSESSASIYlijohtaja Seppo Tuominen 616 7555Sihteeri Agneta von Wetter-Rosenthal 616 7558Johtaja Juha Karjalainen (tuki- ja kehityspalvelut) 616 7381Tiedotus ja tietopalvelutViestintäpäällikkö Willy Toiviainen 616 7481Tiedottaja Paula Kuusio 616 7255Tiedottaja Tarja Vänskä 616 7483Informaatikko Riitta Viikari 616 7557Tutkimus ja kehitysLaatupäällikkö Kirsi Levä 616 7369Yli-insinööri Erik Jernström 616 7410Vaurio- ja onnettomuusseurantaTurvallisuusinsinööri Merja Rusanen 616 7518Laitosvalvonta faksi 616 7466Johtaja Heikki Salonen 616 7360Osastosihteeri Taria Loginov 616 7361SähkölaitteistotYli-insinööri Harri Westerlund 616 7572SähköurakointiYlitarkastaja Asko Saarela 616 7567HissitYlitarkastaja Heikki Viitala 616 7591PaloilmoitinlaitteistotTekn. asiantuntija Hannu Nuolivirta 616 7586Öljy- ja kaasuasennusliikkeetYlitarkastaja Raimo Reinivuo 616 7375Vaaralliset kemikaalitYli-insinööri Päivi Rantakoski 616 7359Painelaitteiden käyttöYli-insinööri Markus Kauppinen 616 7519Maakaasukohteet, tarkastuslaitokset,autom. sammutuslaitteistotYlitarkastaja Urho Säkkinen 616 7365Räjähdetehtaat ja -varastotYlitarkastaja Tor Erik Ekberg 616 7202KaivoksetYlitarkastaja Pekka Heiskanen 616 7368Tuotevalvonta faksi 616 7566Johtaja Veli-Pekka Nurmi 616 7570Osastosihteeri Mariana Mattila 616 7577SähkötuotteetYli-insinööri Reijo Mattinen 616 7576MittaamisvälineetYli-insinööri Tuomo Valkeapää 616 7241JalometallituotteetYlitarkastaja Paula Ruotsalainen 616 7245Vaarallisten aineidenkuljetuspakkaukset ja säiliötYli-insinööri Harri Roudasmaa 616 7372KaasulaitteetTurvallisuusinsinööri Seppo Huttunen 616 7471Räjähteet, ilotulitteetTurvallisuusinsinööri Mikko Ojala 616 7427PainelaitteetYlitarkastaja Teuvo Blomberg 616 7489AerosolitTurvallisuusinsinööri Matti Turppo 616 7488Käsisammuttimet, pelastustoimen laitteetYlitarkastaja Risto Raitio 616 7446CE-merkityt rakennustuotteetYli-insinööri Timo Pulkki 616 7511PL 123 (Lönnrotinkatu 37)00181 HELSINKIpuhelin (09) 616 71, faksi (09) 759 1596www.tukes.fi12 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!