KAAVASELOSTUS (pdf 1500kt) - Ramboll

Asikkalan kuntaVääksyn osayleiskaava9.4.2008,muutettu 3.11.200882116443

Asikkalan kuntaVääksyn osayleiskaavaPvm. 9.4.2008, muutettu 3.11.2008Viite 82116443Kirjoittanut Soili LampinenRambollTerveystie 2FI-15870 HollolaFinlandPuhelin: 02075 7800www.ramboll.fi1

TunnistetiedotOsayleiskaavan selostus, joka koskee 9. päivänä huhtikuuta 2008 päivättyäosayleiskaavakarttaa jota on muutettu 3.11.2008.Osayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy (1.4.2007 saakka InsinööritoimistoPaavo Ristola Oy ), Terveystie 2, 15870 Hollola, puh 020 755 7800.VireilletuloAsikkalan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 31.1.2005 §38 antaa ympäristölautakunnalletehtäväksi Vääksyn osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisenvalmistelutyön.Osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on kerrottu Asikkalan kaavoituskatsauksessa2004 / Kaavoitusohjelmassa 2005-2009. Lisäksi kaavoituksen aloittamisestaon ilmoitettu paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan Internet-sivuilla.Kunnanhallituksen hyväksyminenKunnanhallitus on hyväksynyt osayleiskaavan _._.200_.Kunnanvaltuuston hyväksyminenKunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.200_.SuunnittelualueSuunnittelualue on kooltaan noin 18 km² ja se käsittää Vääksyn taajaman ja senlähialueet noin kolmen kilometrin etäisyydelle Vääksyn keskustasta luoteeseen janoin viiden kilometrin etäisyydelle keskustasta kaakkoon.Suunnittelualueen sijainti ja rajausOsayleiskaavan tarkoitusOsayleiskaavan tarkoituksena on selvittää minne ja missä mittasuhteessa on järkeväätaloudellisesti, toiminnallisesti sekä maisema- ja luontoarvot huomioon ottaensijoittaa viihtyisää ja turvallista asumista, palvelujen ja teollisuuden alueitasekä virkistyskäyttöalueita. Aluevarauksia tarkistetaan ja laajennetaan nykyistenkasvunäkymien mukaisiksi. Ohjevuotena pidetään vuotta 2012.Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena.2

Selostuksen sisällysluettelo1 Tiivistelmä..........................................................................................61.1 Kaavaprosessin vaiheet ..................................................................61.2 Osayleiskaavan keskeinen sisältö ....................................................61.3 Toteuttaminen ..............................................................................72 LÄHTÖKOHDAT ...................................................................................82.1 Luonnonympäristö .........................................................................82.1.1 Maisema ................................................................................82.1.2 Topografia ja maaperä .............................................................82.1.3 Luonnonolot ...........................................................................92.1.4 Lehdot ja pienvedet .................................................................92.1.5 Liito-oravan esiintyminen .......................................................112.1.6 Linnuston kannalta tärkeät alueet ............................................122.1.7 Pienilmasto ..........................................................................132.1.8 Vesistöt ja vesitalous .............................................................142.1.9 Maa- ja metsätalous ..............................................................142.1.10 Luonnonsuojelu ...................................................................142.2 Rakennettu ympäristö ..................................................................142.2.1 Vääksyn historiaa ..................................................................142.2.2 Väestön rakenne ja kehitys .....................................................152.2.3 Yhdyskuntarakenne ...............................................................152.2.4 Asuminen .............................................................................152.2.5 Palvelut ...............................................................................162.2.6 Työpaikat ja elinkeinotoiminta .................................................162.2.7 Virkistys ..............................................................................162.2.8 Liikenne ..............................................................................172.2.9 Rakennettu kulttuuriympäristö ...............................................182.2.10 Muinaismuistot ....................................................................222.2.11 Tekninen huolto ...................................................................232.2.12 Erityistoiminnat ...................................................................232.2.13 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt ....................................232.2.14 Sosiaalinen ympäristö ..........................................................252.3 Suunnittelutilanne .......................................................................262.3.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ....262.4 Osayleiskaavan suunnittelun tarve .................................................292.5 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ...................292.6 Osallistuminen ja yhteistyö ...........................................................293 Osayleiskaavan tavoitteet ................................................................... 303.1 Kunnan asettamat tavoitteet .........................................................303.1.1 Yleiset tavoitteet ...................................................................303.1.2 Keskusta-alueet ja asuminen ..................................................303.1.3 Palvelut ja teollisuus ..............................................................303.1.4 Virkistys ..............................................................................313.1.5 Liikenne ...............................................................................313.1.6 Yhdyskuntatekniikka ..............................................................313.1.7 Suojelu ................................................................................313.1.8 Matkailu ...............................................................................313.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet .......................................313.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet .......................313.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ........................................324 Osayleiskaavan kuvaus ...................................................................... 334.1 Aluevaraukset ja mitoitus .............................................................334.1.1 Asuminen .............................................................................334.1.2 Elinkeinotoiminnot ja virkistys .................................................334.1.3 Selvitysalueet .......................................................................343

4.2 Kaavan vaikutukset .....................................................................344.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ....................................344.2.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ............................354.2.3 Vaikutukset talouteen ............................................................374.2.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ..........................374.3 Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin .....384.3.1 Toimiva aluerakenne ..............................................................384.3.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu .................384.3.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat .......394.3.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto ................................394.4 Yleiskaavan oikeusvaikutukset .....................................................404.4.1 Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun ....................................404.4.2 Seutu- tai maakuntakaavan ohjausvaikutus .............................404.4.3 Viranomaisvaikutus ..............................................................404.4.4 Yleiskaavamääräykset ...........................................................404.4.5 Rakentamisrajoitukset ..........................................................404.4.6 Suojelumääräykset ...............................................................404.4.7 Toimenpiderajoitus ...............................................................414.4.8 Suunnittelutarvealue ............................................................414.4.9 Lunastus .............................................................................414.5 Ympäristön häiriötekijät ...............................................................41Selostuksen liiteasiakirjat1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma2. Maaperäkartta3. Luontokohteet4. Pohjavesialueet5. Maisema ja kulttuurihistoria6. Vesihuollon toiminta-alue7. Asemakaavoitetut alueet8. Valtatien aiheuttama meluSelostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen4

Kaavaa koskevat muut asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaaliRakennuskannan inventointiraportit 1997 ja 2003Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma (Annu Tulonen, Edita Publishing 1998)Asikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma (2004)Aurinkovuoren, Anianpellon ja Vesivehmaankankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma(Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2001)Asikkalan ja Padasjoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma (Alueelliset ympäristöjulkaisut339, Terhi Moilanen)Päijät-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelmaLahden seudun rakennemalli (2.12.2004)Päijät-Hämeen maakuntakaavan asiakirjat, mm:o Maakuntakaavakarttao MARY Päijät-Hämeen maakunnallinen selvityso Kaupan palveluverkkoselvitysPäijät-Hämeen maisemaselvitys (Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus,Lahden ammattikorkeakoulu, 2006)Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö (Päijät-Hämeen liitto, A159, 2006)Päijät-Hämeen taajama- ja kylätarkastelu (Päijät-Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus,Lahden ammattikorkeakoulu, 2006)Kaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy,2006)Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän tiedotRakennettu ympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt(Museovirasto, ympäristöministeriö, 1993)Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö (ympäristöministeriö,mietintö 66/1992)Päijät-Hämeen linnut -lehti. Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.www.phly.fi Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen Internet-sivut.Rassi, P. Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim. ) 2001: Suomen lajienuhanalaisuus 2000.Maastomuistiinpanot vuosilta 1983-2006. Marko Loikkanen.5

1 Tiivistelmä1.1 Kaavaprosessin vaiheetAsikkalan kunnanhallitus antoi 31.1.2005 38§ ympäristölautakunnalle tehtäväksialoittaa Vääksyn osayleiskaavan tarkistuksen ja laajennuksen valmistelutyön.Ympäristölautakunta pyysi osayleiskaavan laatimisesta tarjousta neljältä suunnittelutoimistolta.Ympäristölautakunta päätti 15.11.2005 112§ valita osayleiskaavanlaatijaksi Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n.Osayleiskaavan aloittamiseen liittyen järjestettiin valtuustoseminaari 9.1.2006.Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan tavoitteet 30.1.2006 4§. Samalla kunnanvaltuustopäätti että osayleiskaavan rajaukseen ei hyväksytä vanhan alueenulkopuolisia alueita, ellei laajennusalueen maanomistajien enemmistö pinta-alallapunniten hyväksy maittensa sisällyttämistä yleiskaavan piiriin kuuluvaksi. Asianselvittämiseksi maanomistajille päätettiin lähettää kysely.Maanomistajille tehdyn kyselyn perusteella osayleiskaavan rajaukseksi tuli voimassaolevan Vääksyn osayleiskaavan alue.Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta järjestettiin viranomaisneuvottelu15.2.2006.Ympäristölautakunta päätti 13.6.2006 asettaa 21.4.2006 päivätyn osallistumisjaarviointisuunnitelman nähtäville.Ympäristölautakunta päätti 20.2.2007 asettaa Vääksyn osayleiskaavaluonnoksennähtäville 26.2.2007 - 27.3.2007 väliseksi ajaksi sekä pyytää luonnoksesta lausunnotosallisilta viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta.Osayleiskaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 20.3.2007 Vääksyn yhteiskoulunauditoriossa.Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 23.6. – 11.8.2008.Osayleiskaavaehdotuksesta pidettiin viranomaisneuvottelu 28.10.2008.Osayleiskaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaavakarttaanja –selostukseen tehtiin joitakin muutoksia, jotka eivät edellyttäneetehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville.1.2 Osayleiskaavan keskeinen sisältöOsayleiskaavan laatimisen ohjeena on toiminut Päijät-Hämeen maakuntakaavasekä Lahden seudun rakennemalli. Voimassa olevat asemakaavat on yleispiirteistettyosayleiskaavan pohjaksi.Keskusta-alueetKeskusta-alueilla on tiivistämistarvetta, joka on osoitettu kaavakartassa nuolimerkinnöillä.AsuntoalueetUudet asuntoalueet sijoittuvat Rantakulmalle, Anianpellolle, Hympylänmäelle jaKuotaaseen. Uudet asuntoaluevaraukset on osoitettu pääasiassa pientalovaltaisiksialueiksi. Myös suunnittelualueella sijaitsevat loma-asuntoalueet on osoitettupientaloalueeksi.PalvelutYksityiset palvelut sijoittuvat pääasiassa keskustatoimintojen alueelle sekä asemakaavassaosoitetuille alueille. Hotelli Tallukan luoteispuolelle valtatien varteenon kuitenkin osoitettu uusi palvelujen ja hallinnon alue.Julkiset palvelut sijaitsevat keskustatoimintojen alueella tai nykyisillä paikoilla.6

Työpaikka-alueetNykyisten teollisuusalueiden lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu laajenemisalueitaLoukkuharjun teollisuusalueelle.LiikenneOsayleiskaavan liikenneratkaisut eivät edellytä suuria muutoksia ja täydennyksiäolemassa olevaan tieverkkoon. Uusia tieliikenteen yhteystarpeita on osoitettukeskustan suunnalta Orjastenkärkeen ja Anianpellontien ja valtatien 24 välilleLoukkuharjun teollisuusalueen kautta. Hympylänmäen asuntoalueiden toteuttamiseksitarvitaan uusi liittymä valtatielle. Kevyen liikenteen verkoston täydennystarpeeton osoitettu osayleiskaavakartassa.Luonnon- ja ympäristönsuojeluOsayleiskaavakartassa on osoitettu luonnonsuojelualueet, Natura-alue, luonnonmonimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet sekä pohjavesialueet.Maisemat ja rakennuskulttuuriMaisemallisesti arvokkaat alueet, kyläkuvallisesti arvokkaat alueet kulttuurimaisematja rakennussuojelukohteet on osoitettu kaavakartassa.1.3 ToteuttaminenOsayleiskaavan rakentamiseen tarkoitettujen alueiden toteuttaminen tapahtuuasemakaavoituksen kautta. Osayleiskaava toimii ohjeena, kun muutetaan olemassaolevia asemakaavoja tai laaditaan uusia. Osayleiskaavan oikeusvaikutuksiaon käsitelty selostuksen lopussa.7

Kuva 2.2. Äkeenojan lehtoÄkeenoja ja sen varren lehto on monimuotoisuutensa vuoksi arvokas luontokohde.Monilajisen kasvillisuutensa lisäksi paikka on linnustoltaan monimuotoinen.(Linnuston kannalta tärkeistä kohteista on kerrottu selostuksen kohdassa 2.4.6.)Yhdessä viereisen vanhahkon kuusikon kanssa alue muodostaa myös liito-oravalletyypillisen elinympäristön. Äkeenojan lehto ja kallioinen Pasolanvuori muodostavatyhdessä monimuotoisen kokonaisuuden, joka on arvokas ulkoilun ja virkistyksenkannalta. Alueelle on tehty viitoitettu luontopolku ja Pasolanvuoren kalliollaon laavu. Kalliolta on komeat maisemanäkymät Vesijärvelle ja muualle ympäristöön.Kuva 2.3. Näkymä Pasolanvuorelta10

2. PasolanvuoriPasolanvuori on lakiosiltaan pääosin varttunutta mustikkatyypin männikköä, jossasekapuuna kuusta ja pensaskerroksessa katajaa, pihlajaa sekä paikoin nuortakoivua ja vesasyntyistä haapaa. Kallioilla on myös pienialaisia kuivempia kanerva-ja jäkälätyypin männiköitä. Länsipuolen kalliot ovat jyrkkiä ja alustaltaanpaikoin louhikkoisia. Kallioiden alla metsä on lehtomaista kuusi- ja haapavaltaistavarttunutta metsää, jossa myös metsälehmuksia. Pasolanvuori on mahdollinenliito-oravan elinympäristö. Maastokäynnin yhteydessä 29.6.06 liito-oravan esiintymisestäei kuitenkaan tehty havaintoja. Ympäristöään selvästi korkeampi Pasolanvuorija sitä pohjoispuolella reunustava Äkeenojan lehtovyöhyke erottuvat selvästikaukomaisemassa.3. VääksynjokiVääksynjoki laskee Vesijärvestä Päijänteeseen. Se on osin kanava, osin uoma onpieni joki. Rannat ovat eteläpäästään puistomaisesti hoidettuja, pohjoispäässäjoen ranta ja lähiympäristö on luonnontilaisen kaltaista lehtometsää. Puusto onharmaaleppää, tervaleppää, runkomaisia tuomia, pihlajaa ja koivua. Pensaskerroksessaon mm. paatsamaa, tammen taimia, pohjanpunaherukkaa ja koiraheittä.Pienellä alalla on runsaasti koivulahopuuta. Kenttäkerroksen kasvillisuus onvaihteleva: paikoin lehtikariketta on runsaasti ja kenttäkerros harva (metsämaitikka,pikkutalvikki, käenkaali ja metsäalvejuuri). Pääosin kenttäkerros on ruohojenja heinien peittämä, lajeina mm. lehtokorte, lehtopalsami, lehto-orvokki ja lillukka.Kosteimmissa avoimissa kohdissa kasvaa mm. hiirenporrasta, koiranputkea,huopaohdaketta, puna-ailakkia ja vadelmaa. Vääksynjoki ja kanava ympäristöineenovat virkistys- ja matkailukäytön kannalta tärkeä alue. Vanhoilla puistopuillaon kulttuurihistoriallista arvoa. Vääksynjoen lehtomainen ympäristö onarvokas luonnon monimuotoisuuden kannalta.2.1.5 Liito-oravan esiintyminenVääksyn osayleiskaava-alueen liito-oravaselvitys tehtiin keväällä 2006 (maastokäynnit5.5.06 ja 29.6.06). Aiempia liito-oravahavaintoja tämän osayleiskaavanalueella oli vain yksi Aurinkovuoren Natura-alueelta. Lisäksi Asikkalasta selvitysalueenulkopuolelta oli muutama vanha havainto.Karttatarkastelun (1:20 000 peruskartoilta) pohjalta valittiin maastokäyntienkohteeksi oletettavasti liito-oravan suosimat alueet. Liito-oravan kannalta soveliaimpiaelinympäristöjä ovat varttuneet ja vanhat kuusisekametsät sekä jyrkänteidenalusmetsät ja tuoreet lehtolaikut pienvesien lähistöllä. Parhaiden biotyyppienpuuttuessa liito-orava usein asuttaa pellonreunahaavikoita ja saattaa myös eläämyös pihapiireissä, joissa on kolopuita ja sopivia ravinto- ja suojapuita.Selvityksen alueella on taajama-asutusta ja liikenneväyliä sekä golf-kenttä jamuutamia peltoaukeita, joten liito-oravan kannalta sopivia paikkoja on melko vähänja ne saattavat olla liian eristyneitä toisistaan. Selvitykseen kuulumaton AurinkovuorenNatura-alue, jolta on yksi vanha liito-oravahavainto, kattaa suurenosan alueen metsistä .Selvitettävän alueen muut laajemmat metsät ovat suureksi osaksi intensiivisessämetsätalouskäytössä, joten alueilla on paljon taimikoita ja nuoria metsiä, jotkaeivät ole liito-oravalle soveliaita. Myöskään mäntyvaltaiset kankaat eivät ole elinympäristönäliito-oravalle sopivia. Maastokäynnit kohdistettiin niihin varttuneitakuusisekametsiin, joissa kasvaa haapaa ja/tai koivua. Tällaisia metsiä Vääksynoyk:n alueella on lähinnä Rantakulmalla Pasolanvuoren-Saarenvuoren metsäalueella.Maastokäynnin yhteydessä 29.6.2006 liito-oravan esiintymisestä ei kuitenkaantehty havaintoja.Pasolanvuoren kalliojyrkänteen alapuolella ja mäen pohjoissivulla on liito-oravalletyyppisintä metsää. Pasolanvuorta kiertää golfkenttä, mutta latvusyhteyksiä onläheisiin metsiköihin ja Saarenvuorelle.Saarenvuorella on keskellä laajahko hakkuualue, mutta muut metsät ovat pääosintuoreita/reheviä varttuneita kuusikoita. Eri puolilla aluetta on myös kolohaapoja,vaikka muuten lehtipuusekoitusta on vain paikoin. Alueella on myös ojakosteikoitasekä kalliojyrkänteitä, joiden läheisyyttä liito-orava usein suosii. Havain-11

toja liito-oravasta ei Pasolanvuoren-Saarenvuoren alueelta tehty, mutta se ei kuitenkaanpoissulje mahdollisuutta, että alueella asuisi liito-oravia. Alue saattaa ollatilapäisesti tyhjänä olevaa elinpiiriä (siirtyminen kaava-alueen rajan ulkopuoltaolevilta tyypillisiltä biotoopeilta?). Maastokäyntejä edeltäneiden päivien vesisateetovat saattaneet hajottaa mahdolliset papanat, joten niitä ei huomattu, vaikkaelinympäristö olisi ollutkin asuttu.Hympylänmäen ja Loukkuharjun alueen metsät ovat lähinnä kuivia harjumänniköitä.Kuotaan ja Näkkimäen välisellä metsäalueella on enimmäkseen nuoriakasvatusmetsiä (koivua, kallioilla mäntyä). Alueella on myös varttuneita tuoreitakuusikoita, mutta niissä ei ole liito-oravalle tarpeellista lehtipuusekoitusta.Yhtenäisempien metsäalueiden lisäksi maastossa käytiin tarkistamassa rantametsiköitäsekä pellonreunametsiköitä. Rantametsiköt sekä Päijänteen että Vesijärvenpuolella ovat enimmäkseen joko puhtaita lehtimetsiköitä (koivu- tai harmaaleppävaltaisia),mäntyvaltaisia kuivia metsiköitä tai nuoria mänty- tai koivuvaltaisiakasvatusmetsiä.Vääksynjoen varressa kanavan Päijänteen puolella on liito-oravalle sopivaa luonnontilaisenkaltaista lehtisekametsää ja Vesijärven puolella vanhoja jaloja puistopuita,mutta alueelta puuttuvat liito-oravalle suojapuiksi välttämättömät kuuset.Kalmarinrannan puusto on vanhaa puistopuustoa ja kuivaa männikköä.Selvityksessä löytyneet pellonreunahaavikot ovat pienialaisia, etupäässä nuoriahaapalaikkuja. Liito-oravalle tyypillisiä elinympäristöjä ei rantametsistä eikä pellonreunoiltakaanlöytynyt. Tonteilla ja pihoissa ei tämän selvityksen yhteydessäkäyty. Mahdolliset liito-oravalle sopivat elinympäristöt asutuksen keskellä ovatkuitenkin liito-oravan reviirikoon ja leviämisen kannalta suhteellisen pienialaisiaja eristyneitä. Liito-oravan esiintymistä osayleiskaava-alueeseen sisältyvillä Natura-alueillaei tässä yhteydessä tutkittu.2.1.6 Linnuston kannalta tärkeät alueetInsinööri Marko Loikkanen (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy) inventoi alueenlinnustoa maastokäynnillä 30.6.2006. Inventoinnissa keskityttiin selvitysalueenlinnustoltaan arvokkaisiin alueisiin. Inventoinnin ulkopuolelle rajattiin nykyisetsuojelualueet sekä Natura-alueet. Linnustotietoa kerättiin pääasiassa alueeltahabitaattikartoituksena. Lisäksi linnustotietoa saatiin saatavilla olevista lähteistämm. Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen Internet-sivuilta.Vääksynjoen ympäristö ja suistoVääksynjoen varsi ja sen ympäristö muodostaa taajama-alueen sisällä olevan linnustoltaanmonipuolisen ja arvokkaan alueen. Alue koostuu Vääksynjoen varrenpuistometsistä sekä Vääksynjoen ruovikkoisesta suistosta luonnontilaisine rantametsineenPäijänteen puolella. Vääksynjoen suistoalueen rannoilla kasvaa iäkästälehtimetsää ja alueella on lahopuuta melko runsaasti. Alue on potentiaalinenvalkoselkätikan ruokailualue.Inventoinnissa alueella havaittiin uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneeksi lajiksimääritellyn pikkutikan lentopoikue, joka on todennäköisesti pesinyt alueella.Alueen muuta linnustoa olivat mm. mustapääkerttu ja lehtokerttu. Alue muodostaapesimälinnustoltaan monipuolisen alueen, jonka merkitystä lisää se, ettäVääksynjoen varren metsät ja pensaikot keräävät keväällä ja syksyllä muuttoaikoinarunsaasti hyönteissyöjälintuja levähtämään ja ruokailemaan alueella.Vääksynjoen varressa on pesinyt 1970-luvulla Päijät-Hämeessä erittäin harvinainenkuningaskalastaja. Vääksynjoki pysyy talvisin sulana ja siinä talvehtii vuosittain100-150 sinisorsaa. Satunnaisesti alueella havaitaan talvisin myös koskikaraja muita talvehtivia vesilintulajeja.12

Kuva 2.4 VääksynjokiOrjastenkärjen-Männistönrannan alueAlue muodostaa biotoopeiltaan monipuolisen rantametsä- ja ruovikkoalueen Päijänteenrannalla.Orjastenkärki on pääosin vanhahkoa lehtimetsää kasvava Päijänteeseen työntyväniemi. Orjastenkärjen linnusto koostuu tyypillisistä lehti- ja lehtometsän lajeista.Inventoinnissa havaittiin niemessä mm. mustapääkerttu sekä satakieli. Orjastenkärjenalueelle saattaa muodostua tulevaisuudessa pikkutikan reviiri, mikäli alueenmetsät säilyvät mahdollisimman hakkaamattomina.Orjastenniemen itäpuolella sijaitsee Kuotaanrannan venerantaan asti ulottuvaruovikkoinen lahtialue, ns. Männistönrannan alue. Männistönranta muodostuu Orjastenkärjenpensoittuneesta ranta-alueesta sekä laajasta ruovikkoisesta Päijänteenlahdesta. Alue on tärkeä ruovikko- ja rantalintujen pesimäalue. Alueen arvokkaaseenpesimälajistoon kuuluu mm. kaulushaikara ja viitakerttunen.Rantakulman ruovikkoalueVesijärven koillisrannalle sijoittuva alue muodostuu laajasta ruovikkoalueestasekä Äkeenojan varren pensaikkoalueesta. Ruovikkoalueen laidassa on lintujentarkkailua varten matala lava.Alueella on havaittu useina vuosina kaulushaikara. Rannan pensaikkovyöhyke jaruovikkoalue muodostaa hyvän biotoopin eri yölaulaja ja rantalinnuston lajeille.Inventoinnissa alueella havaittiin mm. mustapääkerttu, ruokokerttunen, pajusirkkuja pensaskerttu. Aikaisempina vuosina alueella on ollut reviiri mm. kultarinnallaja viitakerttusella. Lisäksi ruovikossa on havaittu 1990-luvulla Päijät-Hämeessäerittäin harvinainen viiksitimali.2.1.7 PienilmastoPienilmastolla tarkoitetaan ilmaston paikallisia eroja, ja se voi vaihdella hyvinkinpienellä alueella. Pienilmaston tekijöitä ovat lämpötila, aurinkoisuus, tuulisuus jakosteus sekä näiden yhteisvaikutus. Pienilmastoon vaikuttavat mm. maaston pinnanmuodotja kasvillisuus sekä lähistöllä sijaitsevat vesistöt, kuten järvet, joet jalammet.13

Harjualueiden etelärinteet ovat pienilmastoltaan lämpimiä. Pohjoisrinteet puolestaansaavat vain vähän auringon säteilyä. Vääksyä ympäröivät suuret vesistöt,jotka tasaavat lämpötilaeroja ja vähentävät hallojen esiintymistä.2.1.8 Vesistöt ja vesitalousKaava-alue sijaitsee kahden suuren vesistön, Vesijärven ja Päijänteen välissä.Alueen pienvesistöt ovat puroja tai ojia.Suurin osa suunnittelualueesta on yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeääI luokan pohjavesialuetta. Kanavan länsipuolella on Aurinkovuoren ja itäpuolellaAnianpellon pohjavesialue. Pohjavesialueiden hydrogeologiset olosuhteet onesitetty liitteessä 4. Pohjavesialue sisältää alueen, jolla muodostuu pohjavettä sekäalueen, jolla pohjavettä voidaan hyödyntää muodostumasta. Muodostumisalueenja suoja-alueen rajan väliin jäävällä alueella ei ole suurta merkitystä pohjavedenmuodostumisen kannalta, mutta suojelussa ne tulee ottaa huomioon, silläalueella sijaitsevat riskikohteet voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaran.2.1.9 Maa- ja metsätalousKaava-alue käsittää Vääksyn keskustan ja sitä ympäröivät asunto- ja teollisuusalueet.Alueella ei ole kovin paljon peltoja. Talousmetsiä on jonkin verran alueenkaakkois- ja koillisosassa.Saitan alueella on ryhmäpuutarha.2.1.10 LuonnonsuojeluSuunnittelualueen länsiosassa on Aurinkovuoren Natura-aluetta.2.2 Rakennettu ympäristö2.2.1 Vääksyn historiaaII Salpausselän alueelta on löydetty vain muutamia ajoittamattomia tai historiallisenajan muinaisjäännöksiä. Asikkala on jo varhain ollut asuttua ja vaurasta maatalousaluetta.Asutusta ja tiestöä on sijoittunut II Salpausselälle, mutta eri mittakaavassakuin I Salpausselän seudulla.Kuva 2.5 Asikkala 1700-luvun Kuninkaan kartastossa14

Keskiajalla II Salpausselkää pitkin on kulkenut tie Asikkalasta Vesivehmaan kauttaHeinolan Vierumäelle. Harjulla kulkeva tie on säilyttänyt vanhan linjauksensa.Päijänteen ja Vesijärven yhtymäkohdassa sijainnut Anianpelto oli Asikkalan vanhimpiakyliä ja merkittävä markkinapaikka keskiajalla. Vääksy on ollut pieni myllykylä,jossa Vääksynjoen varrella toimi useiden kylien myllyjä, ja rakentaminenoli pienipiirteistä. Vuonna 1871 valmistunut Päijänteen Vesijärveen yhdistävä kanavavauhditti Vääksyn kehittymistä pitäjän keskukseksi. Vääksyn kanava on historiallinenvesiliikenteen solmukohta ja Suomen vilkkaimmin liikennöity vapaaajankanava. Kanavan ympäristöön muodostui 1800-luvun lopulta lähtien huvila-asutusta,josta vain pieni osa on säilynyt nykypäiviin saakka. MaatalousvaltaisenAsikkalan elinkeinoja ovat olleet pellavan- ja perunanviljely sekä karjatalous.Teollisuus on keskittynyt pääasiassa maataloustuotteiden jalostamiseen. Pitäjässäon toiminut mm. myllyjä ja kolme meijeriä.2.2.2 Väestön rakenne ja kehitysAsikkalassa on noin 8500 asukasta. Kunnan väkiluku laski 1950-luvun puolivälistänoin vuoteen 1970 saakka, jolloin asukkaita oli noin 8000. Tämän jälkeen alkoihidas väkiluvun kasvu, joka taittui 1980-luvun puolivälissä. Kunnan väkiluku onpysynyt muuttumattomana vuodesta 1985 lähtien. Asukkaista vajaat 6000 asuukunnan keskustaajamassa, Vääksyssä.Seuraavat tiedot Asikkalan kunnan väestönkehityksestä on esitetty Päijät-Hämeenmaakuntakaavaan liittyvässä kaupan palveluverkkoselvityksestä.Muutos1990-2004Muutos2000-20041990 1995 2000 2001 2002 2003 2004lkm % lkm %8822 8782 8644 8680 8648 8554 8546 -276 -3,1 -98 -1,1Maakuntakaavassa Asikkalan mitoitusväestö vuonna 2020 on 9380 asukasta.2.2.3 YhdyskuntarakenneVääksyn taajama sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä kapealla kannaksella.Keskusta sijoittuu järviä yhdistävän Vääksyn kanavan molemmin puolin. Painopisteon kanavan itäpuolella.Vääksyn taajaman läpi kulkevat valtatie 24 sekä maantiet 313 (Vääksy – Vierumäki)ja 314 (Vääksy – Sysmä).Asuntorakentaminen keskittyy rantojen ja Anianpellontien (tie 313) läheisyyteen.Anianpellontien ja valtatien välissä noin neljä kilometriä keskustasta kaakkoon sijaitsevatLoukkuharjun ja Vehkoon teollisuusalueet. Alueen eteläosassa valtatienja Vesijärven välissä on golfkenttä.2.2.4 AsuminenVääksyn keskustassa on pientalojen lisäksi melko paljon kerrostaloja. Asuntoalueetovat paikoitellen väljästi rakennettuja, ja niillä on varaa rakentamisen tiivistämiseen.Uusia asuntoalueita on mm. keskusta kaakkoisopuolella. Rannoilla onpaljon loma-asutusta.15

Kuva 2.6 Jukolanpelon uutta asuntoaluetta golfkentän laidalla2.2.5 PalvelutPäijät-Hämeen maakuntaliiton tekemässä Kaupan palveluverkkoselvityksessäVääksyn keskusta on luokiteltu puoliseututason paikalliseksi palvelukeskittymäksi.Puoliseututason kaupallisen palvelukeskittymän vaikutusalue ulottuu sijaintikuntaalaajemmalle alueelle. Palveluiltaan keskittymä tarjoaa melko monipuolistapalvelua.Lähes koko suunnittelualueella palvelut ovat pyöräilyetäisyydellä (4 km) ja läheskoko taajama-alueella kävelyetäisyydellä (1,5 km).2.2.6 Työpaikat ja elinkeinotoimintaPäijät-Hämeen liiton Kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan työpaikkojen määräVääksyn keskustan alueella vähentyi 169:llä vuosina 1990 - 2000. Keskustanitäpuolisella alueella työpaikkoja tuli kolme lisää.Teollisuustyöpaikkoja on pääasiassa Vehkoon ja Loukkuharjun teollisuusalueilla.Asikkalasta tehdään työmatkoja kunnan ulkopuolelle lähinnä Lahteen ja Heinolaan.2.2.7 VirkistysAurinkovuori on seudullisesti arvokas virkistysalue. Vääksyn kautta kulkee Ilvesretkeilyreitistö,joka johtaa Evolle ja Vierumäelle. Latuverkostoja on lisäksi mm.Hympylänmäellä. Kanavan itäpuolella on rantaan rajoittuvia virkistysalueita, muttakanavan länsipuolella niitä on melko vähän.Kalmarinrannassa on virkistysaluetta, jolla on mm. tenniskenttä ja uimaranta.Muita uimarantoja on Kalmarinrannan lisäksi Suivassa sekä Päijänteen rannallasuunnittelualueen luoteisosassa.Alueen itäosassa valtatien ja Vesijärven rannan välissä on golfkenttä.16

Kuva 2.7 Kalmarinranta2.2.8 Liikenne2.2.8.1 MaantieliikenneSuunnittelualueen halki kulkevat valtatie 24 (Lahti – Jyväskylä), maantie 313(Vääksy – Vierumäki) ja maantie 314 (Vääksy – Sysmä).2.2.8.2 VesiliikenneVääksyn kanava on alusmäärältään Euroopan vilkkaimmin liikennöity sisävesikanava.Kuva 2.8 Kanava17

2.2.8.3 JoukkoliikennePäijät-Hämeen liiton tekemän Kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan Vääksynja Lahden keskustojen välillä valtatiellä 24 on tiheä joukkoliikenteen vuorotarjonta(vähintään 2krt/h). Joukkoliikenteen peruspalvelut ovat saatavilla kaava-alueenkeskeisten liikenneväylien läheisyydessä (valtatie 24 Vääksystä länteen, sekämaantiet 313 ja 314).2.2.8.4 Kevyt liikenneKeskustan alueella suurimpien liikenneväylien varrella on erilliset kevyen liikenteenväylät. Ulkoilureitit täydentävät kevyen liikenteen verkostoa.2.2.9 Rakennettu kulttuuriympäristöKulttuuriympäristöt on esitetty maisema- ja kulttuurihistoriakartassa, joka on selostuksenliitteenä 5.2.2.9.1 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristötValtakunnallisesti merkittävällä rakennetulla kulttuuriympäristöllä tarkoitetaanympäristöjä, jotka sisältyvät museoviraston ja ympäristömininsteriön julkaisuunRakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt.Nämä alueet ja kohteet ovat valtakunnallisia alueideinkäyttötavotteita koskevassavaltioneuvoston päätöksesssä (30.11.2000) kulttuuri- ja luontoperintöäkoskevissa erityistavoitteissa tarkoitettuja alueiden käytön suunnittelun lähtökohtia.Vääksyn osayleiskaava-alueella valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjäovat:• Vääksyn kanava ympäristöineen ja Anianpellon markkinapaikka• Vesivehmaan kylä ja kulttuurimaisemaVääksyn kanava ympäristöineen ja Anianpellon markkinapaikkaKapealla kannaksella sijaitseva Vääksy muotoutui Päijänteen ja Vesijärven yhdistävänkanavan valmistumisen (1868-1871) myötä Asikkalan keskukseksi. Kanavanvalmistuminen oli merkittävä vesireitin parannus Päijät-Hämeessä. Yksisulkuinenkanava on n. 1,3 kilometriä pitkä ja yhdeksän metriä leveä. Se uusittiin1908-1911. Kanavaan liittyvistä rakennuksista on säilynyt odotushuone (1910) jakanavan kasöörin piharakennus (1868?). Kanavan ylittävä Lahti-Jämsä -tien kaarisiltaon vuodelta 1959.Kanavan vieressä virtaava Vääksynjoki on ollut historiallinen myllypaikka keskiajaltalähtien. Vesimyllyistä on mainintoja 1400-luvulta. Nykyisen, myllymuseonatoimivan, myllyrakennuksen kanavanpuoleisen osan hirsirakenne on ilmeisesti1700-luvulta. Etuosa on 1930-luvulta.Kanavan lähiympäristöön muodostui huvila-asutusta 1800-luvun lopulta lähtien.Vanhin säilynyt huvila on valtioneuvos J. R. Danielsson-Kalmarin huvila. Hän osti1890-luvun alussa valmistuneen huvilan 1892. Huvilan itäpuolella on lähes samanikäinenSirkkusen huvila. Lahti-Jämsä maantien eteläpuolella sijaitseva Ahtolanhuvila on rakennettu 1910. Sen länsipuolella sijaitsee entinen ruotusotamiehentorppa Piha-Ahtola ja neljä 1920-luvulla rakennettua pientä huvilaa Vesijärvenrannalla. Huviloita on purettu vuosien saatossa ja säilyneiden huviloiden ympäristöon muuttunut voimakkaasti. Danielsson-Kalmarin huvilaa ympäröi seurakuntataloja kerrostaloja 1970-1980-luvulta sekä 1950-luvulla valmistunut kunnantalo.18

Kuva 2.9 Sirkkusen huvila (Sirkkusen huvila.jpg)Kanavan ympäristö on pirstaloitunut melko voimakkaasti, etenkin sen itäpuolella.Kunnantalo, 1925 rakennettu entinen koulu, Saran talo (1800-l, 1930-l korotus)ja Kanavan kahvila (1920-l) ovat fragmentaarisia muistumia Vääksyn varhaisemmastahistoriasta. Yhtenäistä kokonaisuutta ne eivät enää muodosta.Anianpellon työväenyhdistyksen talo on 1900-luvun alusta.Anianpelto oli vuodesta 1727 Päijät-Hämeen keskeisimpiä markkinapaikkoja jaalueesta kaavailtiin kauppalaa 1770- ja 1850-luvuilla. Vanhalla markkinapaikallakasvaa rauhoitettu ikihongikko.Anianpellon kylä on Asikkalan vanhimpia kyliä. Sen keskustan tienoolla on säilynytvanhaa rakennuskantaa 1800-luvun puolelta ja 1900-luvun alusta. Armotienvarrella ja siitä jatkuvalla kujalla on pienimittakaavaista, viehättävää ja yhtenäistärakennuskantaa. Anianpellontien varrella on mittakaavaltaan suurempiarakennuksia. Vesivehmaan suunnasta saavuttaessa Anianpellon raittia reunustavatrakennukset muodostavat eräänlaisen Vääksyn portin. Alueen ilme on kuitenkinmuuttunut uudisrakentamisen vuoksiVesivehmaan kylä ja kulttuurimaisemaVesivehmaan kylän kulttuurimaisema-alueen länsireuna ulottuu suunnittelualueelle.Keskiaikaisperäisen Ylisen Viipurintien varrella sijaitsevan Vesivehmaan kylänmaisemakuvalle on tyypillistä mäenkumpareiden ja laaksojen luoma vaihtelevuus.Vehkoon kylässä pellot laskeutuvat näyttävästi Lahteen johtavalle maantielle.Kylän keskustassa on edustava jugendtyylinen nuorisoseurantalo vuodelta1915.2.2.9.2 Maakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristötMaakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on asiantuntijaviranomaistenmäärittelemä maakunnan ominaisluonnetta ja erityispiirteitä ilmentävärakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelualueella sijaitsevia maakunnallisestimerkittäviä kulttuuriympäristöjä ovat:• Vääksyn kanava ympäristöineen ja Honkaniemi III:n asuntoalue• Anianpelto• Kurhilan, Hillilän ja Syrjäntaustan kylien kultuurimaisema.19

Vääksyn kanava ympäristöineen ja Honkaniemi IIIVääksyn kanavan maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön rajaus onlaajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön. Siihen sisältyyKanavan länsipuolinen Vesijärven rannan huvila-alue sekä Aurinkovuoren pohjoispuolella,Päijänteen rannalla sijaitseva Honkaniemi III –asuntoalue erillisenäalueena. 1940-luvulta lähtien rakentuneella alueella on sekä rintamamiestalojaettä jälleenrakennuskauden omakotitaloja. Alueelle on rakennettu myös nuorempiapientaloja.AnianpeltoAnianpellon maakunnallisesti merkittävä rakennettu alue sisältyy valtakunnallisestimerkittävän alueen rajaukseen.Kurhilan, Hillilän ja Syrjäntaustan kylien kulttuurimaisemaKurhilan, Hillilän ja syrjäntaustan kylien maakunnallisesti arvokkaan agraarimaisemanlänsikulma ulottuu suunnittelualueelle.Kahdeksi keskukseksi maantien varteen keskittyneet kylät muodostavat suurmaisemakokonaisuuden,jota hallitsevat laajat, Vesijärveen rajautuvat viljelyalueetja niiden ympärillä sijaitsevat tilakeskukset. Asutus sijoittuu nauhamaisesti päätienvarteen ja kumpareiden etelänpuoleisille rinteille. Rakennuskannan uusiutumisestahuolimatta alue on säilyttänyt selkeän agraarin luonteensa.Vierekkäin sijaitsevat Hillilän ja Kurhilan kylät muodostavat historiallisen ja maisemallisenkokonaisuuden. Kylänraitti noudattaa keskiaikaista Hämeenlinna-Viipuri-tietä. Tieltä avautuu laaja Vesijärveen rajautuva viljlymaisema. KurhilassaKurhilan porttina tunnettu kyläkeskus muodostaa tiiviihkön hyvin rakennuskannaltaanpääosin 1900-luvun alkuun palautuvan hyvin säilyneen kokonaisuuden.Kylä-Hoimelan paritupapohjaisen päärakennuksen vanhin osa lienee 1750-luvulta.Se kuuluu Asikkalan vanhimpiin. Liikola ja Kunnas ovat 1910-luvulta. Talot sijaitsevatvanhan ryhmäkylän paikkeilla. Maiseman taustana on toinen Salpausselkä.Syrjäntausta on osa Kurhilan ja Hillilän suurmaisemaa.Kurhilan ja Hillilän kylät mainitaan kirjallisissa lähteissä 1440-luvulla. Halkomäenitärinteeltä on löydetty viikinkiaikainen kupurasolki.Kopposelan (Keisterin) tilakeskuksen rakennukset lukeutuvat alueen vanhimpiin.Paritupatyyppisen päärakennuksen vanhin osa on ilmeisesti 1600-luvulta. Tupaosaon 1800-luvulta. Pihapiiriä rajaavat lisäksi talli, kaksi aittaa ja liiteri. Alueellaon myös runsaahkosti 1900-luvun alun ja alkuvuosikymmenten rakennuskantaa.Uudisasutus on sijoittunut luontevasti kylän historiallisen rakenteen huomioiden.2.2.9.3 Paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristötPaikallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ovat• Honkaniemi III,• Vääksyn vanha keskusta,• Anianpellon kylä,• Mikkolan kartano pihapiireineen• Kompantie, 1950-luvun asuntoalue,• Vartiovaara, 1950-luvun asuntoalue,• Lehtola, 1950-luvun asuntoalue,• Saitan ryhmäpuutarhaAnianpellon kylä ja Lehtola sisältyvät Anianpellon valtakunnallisesti merkittäväänalueeseen. Honkaniemi III sisältyy Vääksyn kanavan maakunnalliseen kulttuuriympäristöön.20

Vääksyn vanha liikekeskustaYhtenäisimmän rakennetun ympäristön kokonaisuuden Vääksyn historian ilmentäjänämuodostaa kanavan länsipuolella sijaitseva Vääksyn varhaisen liike-elämänkeskus. Vääksyntien varrella sijaitsevassa puutalojen rivistössä on harjoitettukauppa- ja teollisuustoimintaa 1910-luvulta lähtien. Opistotalona tunnetunrakennuksen piharakennuksessa toimi 1920-luvulla limonaditehdas. Itse talossaoli apteekki. Verhon talossa oli kanavan rakentamisen aikoihin työmaaruokala.Vuonna 1916 korotetussa talossa on sittemmin toiminut mm. väri- ja tapettikauppa.Liikerakennusten pohjoispuolella sijaitsee vanhempaa 1910-1920-luvunrakennuskantaa, mm. Mäkisen ja Vuorisen talot. Jälkimmäisessä toimi täysihoitolavuodesta 1927 lähtien. Näkyvimpiä rakennuksia Vääksyntien varrella on tiettävästiarkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelemien mukaan 1950-luvulla (?) rakennettuliike- ja kerrostalo.Vääksyntien Vesijärven puoleisessa osassa sijatsee 1920-luvulla rakennettu Päijänne-hotelli(vanha hirsirakennus korotettu ja rapattu). Klassistisvaikutteinenrakennus sijaitsee näyttävällä paikalla Vääksyntien ja Rillitien risteyksessä. Tyhjilläänolevan entisen hotellin takana on kolmen 1900-luvun alussa (?) rakennetunpuurakennuksen rivistö. Rakennusten julkisivut antavat valtatielle päin.Vääksyntien alkupäässä, koillisessa sijaitsee 1927 rakennettu Länsi-Asikkalanosuusmeijeri. Päijänne-talona nykyisin tunnetun rakennuksen ulkoasu on muuttunutperuskorjauksen myötä. Meijeriä vastapäätä sijaitsee 1942 rakennettu, yhätoimiva Vääksyn mylly. Rakennus on maisemallisesti hallitseva.Mikkolan kartanon pihapiiriAnianpellon ja Vääksyn keskustan välissä sijaitseva Mikkolan kartano (päärakennus1868, 1928) on jäänyt uuden tielinjauksen ja liikekeskustan puristuksiin. Mikkolanpihapiiriä rajaa kuusiaita.Mikkolan kartano on entinen Roosin rustholli, jota kutsuttiin Anianpellon kartanoksi.Nykyistä rakennusryhmää alettiin pystyttää Mikkolan torpan paikalle vuodesta1865 lähtien. Klassisististyylisen päärakennuksen ensimmäinen kerros onvalmistunut 1868 ja toinen kerros vuonna 1928.Väentupa lienee 1800-luvulta ja on siirretty tiettävästi 1930-luvulla nykyisellepaikalleen.Kaksikerroksinen vilja-aitta on rakennettu vuosina 1865-72. Anianpellontien varrellaoleva tiilinavetta on tehty 1880-luvun alussa Suivan savesta lyödyistä tiilistä.Kartanon puiston jalot lehtipuut ovat 1900-luvun alusta. Liikennejärjestelyt ovatpienentäneet puutarhaa. Hedelmätarha on hävinnyt ja yhteys maantieltä pihaankatkennut.1950-luvun pientaloalueet• Kanavan itäpuolella sijaitsee kolme yhtenäistä 1950-luvun pientaloaluetta:• Kompantie (Kalmarinrannan itäpuolella),• Vartiovaara,• Lehtola, (Anianpellon alueella),Saitan ryhmäpuutarhaSaitan ryhmäpuutarha sijaitsee Vesijärven rannalla suunnittelualueen länsiosassa.2.2.9.4 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennuksetVääksyn rakennettua kulttuuriympäristöä on käsitelty ympäristöministeriön julkaisemassaAsikkalan kulttuuriympäristöohjelmassa (Annu Tulonen, 1998). Kult-21

tuuriympäristöohjelmassa on mukana noin 50 Vääksyssä sijaitsevaa yksittäistärakennusta tai rakennusryhmää. Kulttuuriympäristöohjelmaa täydentävät Vääksyssätehdyt rakennuskannan inventoinnit. Tärkeimmät inventoidut rakennuksetja yhtenäisen rakennuskannan alueet on esitetty maisema- ja kulttuurihistoriakartassa,joka on selostuksen liitteenä 5. Karttaan liittyy lista yksittäisistä rakennuksista.Rakennukset on luokiteltu merkittävyytensä perusteella kolmeen ryhmään.Numerointi on pääosin Asikkalan kulttuuriympäristöohjelman mukainen.Asikkalan kulttuuriympäristöohjelmassa on esitetty suositus, jonka mukaan Vääksyssätulisi pyrkiä säilyttämään erityisesti myllyperinteeseen, kanavan historiaanja huvilakulttuuriin liittyviä rakennuksia sekä mansardikattoisia taloja.Kuva 2.10 Kanavan kahvila edustaa Vääksyn mansardikattoista rakennuskantaa2.2.10 MuinaismuistotMuseoviraston 5.10.2006 antaman lausunnon 495/303/2006 sekä sen täydennykseksi9.10.2006 lähetetyn sähköpostiviestin ja kaavaehdotuksesta annetunlausunnon mukaan kaava-alueelta on löytynyt seuraavat muinaismuistot:1. Myötämäki: kivikautinen asuinpaikka2. Kalmarinpuisto: historiallisen ajan sillan rauniot3. Anianpelto: historiallisen ajan markkinapaikka4. Keskimylly: historiallisen ajan vesimyllyn perustukset22

4213Kuva 2.11 Muinaisjäännösten sijainti kartalla2.2.11 Tekninen huolto2.2.11.1 VesihuoltoSuunnittelualueella sijaitsevat Aurinkovuoren ja Anianpellon vedenottamot. Hympylänmäelläon ylävesisäiliö.Anianmetsässä Päijänteen rannalla on jätevedenpuhdistamo.Vesihuollon toiminta-alue on esitetty liitekartassa 6.2.2.11.2 EnergiahuoltoTynnyrikiven alueella Anianpellontien varrella on muuntamo, jolta johtaa voimalinjaitään päin.2.2.12 ErityistoiminnatVehkoon teollisuusalueella on käytöstä poistettu kaatopaikka.Soranottoalueita on suunnittelualueen itäosassa Hympylänmäessä, Näkkimäessäja Mikkolankankaalla.Vehkoon teollisuusalueen yhteydessä on lemmikkieläinten hautausmaa.2.2.13 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt2.2.13.1 Pohjaveden suojeluAsikkalan teollisuusalueet sijaitsevat suureksi osaksi pohjavesialueella. Teollisuusalueillakemikaalien ja polttoaineiden käyttö, varastointi ja kuljetus ovat riskipohjavedelle. Onnettomuuksien tai huolimattoman käsittelyn seurauksena kemikaalejavoi päästä pohjaveteen. Häiriöpäästöjen syinä voivat olla mm. putkistojen,viemäreiden ja säiliöiden vuodot, kemikaalien käsittelyalueiden puutteellinensuojaus ja jätevesien puutteellinen tai väärä käsittely. Tulipalotilanteessa kemikaalejavoi kulkeutua pohjaveteen sammutusvesien mukana.Asuntoalueilla pohjavesiä saattavat vaarantaa öljysäiliöiden vuodot sekä jätevesienpääsy maaperään.23

Vilkkain ja öljy- ja kemikaalionnettomuuksien kannalta riskialttein liikenneväylä,valtatie 24, kulkee Vääksyn keskustan kohdalla pohjavesialueella.Maataloudessa pohjavesiriskejä aiheuttavat mm. lietelannan, lannoitteiden ja torjunta-aineidenkäyttö. Suunnittelualueella on vain vähän viljeltyjä peltoja.Maa-ainestenotto ja hoitamatta jääneet ottoalueet ovat pohjavesialueilla riskitekijöitä.Laaja-alainen maa-ainestenotto voi johtaa pohjaveden laadun heikkenemiseenja laatuvaihtelun lisääntymiseen. Aurinkovuorella, Pasolassa, Vehkoossaja Näkkimäessä on soranottoalueita, jotka sijaitsevat pohjavesialueella. Näistäsoranotto jatkuu vielä Näkkimäessä.Aurinkovuoren, Anianpellon ja Vesivehmaankankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa(Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2001) on lueteltu seuraavatpohjaveden laatua vaarantavat riskikohteet, jotka sijoittuvat Vääksyn osayleiskaavanalueelle. Kohteet on esitetty liitteessä 4.Kohteen numero Kohteen nimi Riski016-0035 Aurinkovuoren kaatopaikka016-0009 Entinen pylväskyllästämö016-0018 Ampumarata016-0034 Sahan vanha kaatopaikka016-0102 Lämpökeskus Saittaniemi016-0006 KW-Door Oy Tehdas ei aiheuta suoraa pohjavedenpilaantumisriskiä. Rannassatapahtuu kuitenkin järvivedenrantaimeytymistä. Laitoksellakäsitellään ja varastoidaanmm. lakkoja.016-0010 Metsä Serlan entinen kyllästämö016-0051 ABC-kylmäasema (EntinenShell Vääksy)016- 0029 Vääksyn tankkausmajakka016-0103 Lämpökeskus Keskusta016-0023 Entinen Union016-0047 St1-huoltoasema (entinenEsso)Maamassoja on vaihdettu likaantumisenvuoksiPolttoaineeen pääsy veteen,riski lähinnä teoreettinenMaamassoja on vaihdettu likantumisenvuoksi016-0044 Neste Lahdentie 3 Nykyaikaiset polttoainesäiliöt,tutkimuksissa ei ole havaittumaaperän likaantumista016-0015 EL-kori Oy Tehtaalla käytetään liuottimia.Sijaintinsa vuoksi tehdas aiheuttaapaikallisen riskin pohjavedenpuhtaudelle.016-0013 Rapala Oy Tehtaalla käytetään ja varastoidanmm. maaleja, liuottimia japesuaineita. Kiinteistöllä on öljylämmitys.Tehtaalla on ympäristölupa.24

016-0003 Ei-Mi Kaluste Oy Tuotannossa käytetään liuottimia.Kiinteistöllä on öljylämmitys.016-0031 Suurmuuntamo016-0030 Vääksyn Betoni, vanhabetoniasema016-0101 Vääksyn Betoni, uusi betoniasema016-0050 Vääksyn maanrakennus,R. ViikiläSijainti reunamuodostumankeskiselänteellä sorakuopanreunalla on riskialtis. VirtausyhteysAnianpellon vedenottamolleon mahdollinen. Alueellaon huonosti suojattu tankkauspiste.Laitoksen piha-alue ei ole päällystetty.Alueella on tankkauspiste.Suurin riski on työkoneiden säilytysja huolto.016-0005 Lauttaniemi Ky Sahatoiminta ja puutuotteidenpintakäsittely on lopetettu. Maperänlikantuneisuutta ei oleselvitetty.016-0036 Vehkoon entinen kaatopaikka016-0016 ?Shell Vääksy on lopettanut toimintansa ja alueen maaperä on puhdistettu.2.2.13.2 MeluVääksyssä merkittävin melun aiheuttaja on valtatie 24. Valtatien aiheuttamaamelua on kuvattu melumallinnuskartassa (liite 8).2.2.13.3 SäteilySuomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat Euroopan ja mahdollisesti koko maailmansuurimpia. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikastaja ilmastosta. Graniittisen kallio- ja maaperämme uraanipitoisuuson suurempi kuin koko maailmassa keskimäärin. Suomessa uraanipitoisuudetovat suurimpia mm. Lahden seudulla. Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjutovat radonpitoisen ilman ehtymätön lähde. Harjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuudetovatkin selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeilleperustetuissa taloissa. Radonin kannalta pahimpia alueita ovat kohomuotoiset jajyrkkärinteiset soraharjut.2.2.14 Sosiaalinen ympäristöKaava-alueella on melko monipuoliset palvelut. Etäisyys asutusalueilta liikekeskustaanon enimmillään noin kolme kilometriä.Vääksyssä on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Ranta on kaikkialla lähellä, mutta paikoitellenrannat ovat tiiviisti rakennettuja ja yleiseen käyttöön tarkoitettuja ranta-alueitaon vähän.Asikkalassa on paljon loma-asuntoja ja matkailijoille suunnattuja palveluja. Kesäasukkaatja matkailijat vilkastuttavat kyläkuvaa ja palvelujen kysyntää kesäisin.25

2.3 Suunnittelutilanne2.3.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset2.3.1.1 MaakuntakaavaYmpäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008.Maakunta korvasi vahvistuttuaan Päijät-Hämeen seutukaavan. Maakuntakaavassaon osoitettu suunnittelualueelle seuraavat aluevaraukset:KeskustatoiminnotVääksyn liike- ja hallintokeskuksen alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi(C).TaajamatoiminnotKeskustan tuntumaan on osoitettu taajamatoimintojen aluetta (A). Taajamatoimintojenlaajenemissuunta on keskustasta itään päin.TeollisuusTeollisuus- ja varastoaluetta (T) on osoitettu Vehkoon ja Loukkuharjun alueille,jotka sijaitsevat noin kaksi kilometriä keskustasta itäkaakkoon, sekä keskustanlänsipuoliselle Saitan alueelle.Kehittämisen kohdealueVääksyn – Vesivehmaan kehittämisen kohdealuetta (kk) kehitetään elinkeinoelämän,lentoliikenteen ja matkailun sekä kulttuuri-, maisema- ja pohjavesiarvojenalueena.Satama-alueetSatama-alueita (LV) on osoitettu keskustan itäpuolelle Männistönrantaan ja Kuotaanrantaansekä kanavan Päijänteen puoleiselle suulle. Kanavan Vesijärven puoleisessapäässä on venesatama. Vääksyn kanavan kautta kulkee laivaväylä.TieliikennealueetValtatie 24 on osoitettu valta- tai kantatieksi (vt), jolla on eritasoliittymä Vääksynkeskustan kohdalla. Maantie 313 on osoitettu seututieksi (st). Vehkoon ja Loukkuharjunteollisuusalueiden väliin on osoitettu tieliikenteen yhteystarve teiden 24ja 313 välille.VesihuoltoValtatien 24 varteen on osoitettu ohjeellinen kehitettävä päävesijohtolinja Pirppulastakaakkoon päin.EnergiahuoltoalueetLoukkuharjun teollisuusalueelta itään ja etelään kulkee voimalinja (z).Erityistoimintojen alueetVehkoon teollisuusalueella on käytöstä poistettu tai poistuva jätteenkäsittelyalue(EJm).PohjavesialueetSuurin osa suunnittelualueesta on erityistä pohjavedensuojelualuetta tai tärkeääpohjaveden hankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (pv)Maa-ainesten ottoalueLoukkuharjun teollisuusalueen pohjoispuolella on maa-ainesten ottoalue (eo).GolfalueGolfkenttä on osoitettu merkinnällä RMg.26

KulttuuriympäristöKeskustan luoteispuolinen harjualue sekä valtatien ja seututien 313 välinen alueteollisuusalueilta Vesivehmaalle päin on osoitettu vaakaviivoituksella kulttuuriympäristöntai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Anianpellolla ja kanavan eteläpääntuntumassa on kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisestimerkittävää aluetta (kmv).VirkistysalueetVirkistysaluetta (V) on osoitettu keskustan länsipuolelta Aurinkovuoren alueelta.Keskustassa Kalmarinranta on virkistyskohde.LuonnonsuojelualueetSuojelualueita on osoitettu Päijänteen rannalta Meijerinrannasta ja Männistönrannasta.Natura 2000-alueetAurinkovuoren alue kuuluu Natura 2000-verkostoon.Geologiset muodostumatKaava-alueen itäosan harju on osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksigeologiseksi muodostumaksi (ge).UlkoilureititAurinkoharjulta johtavat ulkoilureitit pohjoiseen Päijänteen rantaa pitkin sekä länteenJyväskyläntien suuntaan. Pasolanharjulta lähtee ulkoilureitti kaakkoon, ja sehaarautuu Vierumäelle päin sekä etelään Lahtea kohti.ViheryhteystarveVääksyn läpi on osoitettu harjun suuntainen viheryhteystarve.Kuva 2.12 Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta2.3.1.2 YleiskaavaKunnanvaltuusto on hyväksynyt Vääksyn osayleiskaavan 24.11.1992. Osayleiskaavaon oikeusvaikutukseton.27

2.3.1.3 Voimassa olevat asemakaavatKaava-alueella on voimassa noin 60 asemakaavaa. Kartta asemakaavoitetuistaalueista on selostuksen liitteenä.2.3.1.4 Lahden seudun rakennemalliSeutuvaltuusto on hyväksynyt Lahden seudun rakennemallin 2.12.2004. Rakennemallion kuntien yhdessä laatima maankäytön periaatteita koskevan kannanotto.Rakennemallityön tarkoituksena on ollut ratkaista kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteenpitkän tähtäimen kehittämiseen liittyviä keskeisiä maankäyttökysymyksiä.Tärkeimpänä tavoitteena on ollut löytää kestävän ja toimivan yhdyskuntarakenteenpäälinjaukset.Vääksyn alue on määritetty kehittämisen painopistealueeksi ja tiivistettäväksialueeksi. Vääksyn itä- ja kaakkoispuoliset alueet on osoitettu yhdyskuntarakenteenlaajenemisalueiksi, jotka kehittyvät suuriin vesistöihin tukeutuvina, väljinäja tasokkaina pientaloalueina. Osa rantojen loma-asutuksesta muuttuu ympärivuotiseksiasumiseksi. Asikkalan taajamien tiivistämismahdollisuudeksi on arvioitu2000 asukasta ja uusien asuinalueiden kasvumahdollisuudeksi 0,5 % kasvulla2900 asukasta ja 1% kasvulla 3400 asukasta. Asikkalassa tämä väkiluvun kasvusijoittuisi lähinnä Vääksyn osayleiskaava-alueelle.Rakentamisen keskittäminen taajamiin on luonnonympäristön kannalta edullista.Suuntaamalla rakentaminen nykyisille rakennetuille alueille ja säilyttämällä hyvälaatuisiametsä- ja peltoalueita turvataan myös alkutuotannon toimintaedellytyksiä.Vehkoon ja Loukkuharjun alueet on luokiteltu teollisuuspainotteisiksi alueiksi, joillesijoittuu pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Valtatien 24 varsi on tulevaisuuden teollisuusrakentamisenkasvualue.Aurinkovuori on osoitettu seudullisesti arvokkaaksi virkistysalueeksi. Erityistähuomiota tulisi kiinnittää seudullisesti arvokkaiden virkistysalueiden virkistysyhteyksienkehittämiseen, esim. Asikkalan kirkonkylä – Vääksy – Lahti.Vesimatkailun lisääntyminen edellyttää Asikkalan sataman kehittämistä.Kuva 2.13 Kehittämisen painopistealueet.28

2.3.1.5 PohjakarttaPohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen numeerista NKRK-aineistoa, jokatulostetaan mittakaavassa 1:10 000.2.3.1.6 SuojelupäätöksetAurinkovuoren alueella on sekä Natura 2000 –aluetta että harjujensuojelualuetta.Luonnonsuojelualueita on kanavan suun länsipuolella sekä Anianpellon alueella.2.3.1.7 Alueelle lähtökohtavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvityksetAsikkalassa tehtiin rakennuskannan inventointeja 1997 samanaikaisesti Asikkalankulttuuriympäristöohjelman laatimisen kanssa (Annu Tulonen). Tavoitteena oliinventoida 40-50 Vääksyn keskeisintä , ennen 1950-lukua rakennettua kohdetta.Inventoitavien kohteiden valinnassa olivat mukana Risto Jokiaho Asikkalan kunnastasekä Päivi Siikaniemi Lahden kaupunginmuseosta.Aikaisemmin oli inventoitu Mikkolan kartanon rakennukset (Maija Hahl, 19.11.1990,Lahden museo).Teija Ahola inventoi Vääksyn rakennuksia Hämeen ympäristökeskuksen Kuudenkunnan rakennuskulttuuri –projektin yhteydessä vuosina 2002-2003.Osayleiskaavoituksen yhteydessä on tehty kaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys(Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2006)2.4 Osayleiskaavan suunnittelun tarveVääksyn osayleiskaava on hyväksytty vuonna 1992. Maankäytön tavoitteet ovatsen jälkeen muuttuneet ja monin paikoin asemakaava ei vastaa osayleiskaavaa.2.5 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätöksetAsikkalan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 31.1.2005 § 38 antaa ympäristölautakunnalletehtäväksi Vääksyn osayleiskaavan tarkistamisen ja laajentamisenvalmistelutyön.2.6 Osallistuminen ja yhteistyöOsallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottuosallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1.29

3 Osayleiskaavan tavoitteet3.1 Kunnan asettamat tavoitteetAsikkalan kunnanvaltuusto hyväksyi 30.1.2006 4§ osayleiskaavalle seuraavat tavoitteet:3.1.1 Yleiset tavoitteetVääksyn taajamaan kohdistuvia yleisiä suunnittelulähtökohtia ovat ainutlaatuisenluonnonympäristön, rakennetun ympäristön sekä kulttuurimaiseman säilyttäminenja kehittäminen. Kehittäminen alueella tulisi olla eheyttävää ja tiivistävää.Sen tulisi taata edellytykset erilaisten toimintojen kehittämiselle, sosiaalista jahenkistä turvallisuutta, inhimillisyyttä, ihmisen mittakaavaa sekä kestävän kehityksenmukaista yhdyskuntarakennetta. Lisäksi sen tulisi osaltaan korostaa Vääksynmerkitystä keskustapalvelujen tuottamisessa ja tarjonnassa.Maankäytön yleistavoitteita ovat mm. pienteollisuus- ja liiketoiminnan tukeminen,matkailutoimintojen ylläpitäminen ja kehittäminen, tieverkoston ja siten liikenneturvallisuudenkehittäminen, kunnallisteknisten palveluiden kehittäminen,keskustan tiivistäminen eheyttävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti palveluidenja asumisen osalta.3.1.2 Keskusta-alueet ja asuminenVääksyn keskusta-alueen kasvu sekä olemassa olevan kapean maakannaksensuoma tila asettaa erityisiä vaatimuksia yleiskaavatyölle. Alun perin Vääksyn keskustaon sijainnut kanavan länsipuolella, mutta vähitellen keskustatoiminnot japalvelut ovat siirtyneet Anianpellon uuteen liikekeskustaan. Keskusta-aluetta tulisikehittää ja vahvistaa ja siinä tulisi huomioida hallinnon ja palveluiden kehittyvättarpeet olemassa olevaa rakennetta täydentäen.Asikkalan kunnan väkiluku oli vuonna 2004 n. 8 600 asukasta. Väestömääränkasvutavoitteeksi kuntaan arvioidaan 10 000 asukasta vuoteen 2015 mennessäjoista 2/3 tulisi sijoittumaan keskusta-alueen läheisyyteen. Suunniteltaessa uusiaasuinalueita ja täydennettäessä vanhoja, tulee väkiluvun kasvu ohjata hallitustiyhdyskuntarakenteeseen. Selkeitä täydennysalueita ei ole tarpeen yksilöidävaan koko yleiskaava-aluetta tulee suunnitella ja käsitellä yhdenmukaisesti täydentäen.Huomiota tulee kiinnittää Vääksyn omaleimaiseen rakennusperintöön, vanhoihinsäilyneisiin miljöisiin sekä vanhaan rakennuskantaan. Eheytettäessä keskustaaluettatarkoituksenmukaiseksi tulee myös yleiskaava-alueella sijaitsevien lomaasuntokorttelien muuttaminen paremmin kokonaisuutta palvelevasti ympärivuotiseenasumiseen suunnatuiksi.Arvioituja laajenemissuuntia yleiskaava-alueella ovat Lahden suunta, Vesivehmaansuunta sekä kirkonkylän suunta. Asuinrakentamista tulisi tutkia kerros-, rivi-ja pientalorakentamisen näkökulmista sekä edellä mainittuja sekoittaen.3.1.3 Palvelut ja teollisuusTeollinen toiminta Asikkalassa on mittasuhteiltaan pientä ja keskisuurta sekä korkeaanteknologiaan perustuvaa. Teollisuuden painopiste sijoittuu Vääksyn Lahdenpuoleiselle osalle Vehkoon ja Loukkuharjun alueille, kun taas palveluiden painopisteon Vääksyn keskusta-alueella.Pääpaino molempien toimintojen osalta tulee tulevaisuudessakin sijaitsemaan nykyisilläalueillaan, ja siten tulisikin tutkia mahdollisia laajenemis- ja tiivistämissuuntiaao. toimintojen osalta niin olemassa olevan rakenteen sisältä kuin sen ulkolaidoiltakin.Suunniteltaessa aluevarauksia teollisen- ja palvelutoiminnan käyttöön huomiotatulee kiinnittää myös olemassa olevan liikennejärjestelmän riittävyyteen sekämahdollisiin laajennus- ja kehittämistoimenpiteisiin em. osalta.30

3.1.4 VirkistysAsikkalan ainutlaatuisen luonnonympäristön säilyttäminen ja huomioiminen näytteleemerkittävää roolia koko yleiskaavasuunnittelutyössä. Luontoarvoiltaan merkittävimmätmaa-alueet tulee varata virkistyskäyttöön. Olemassa olevia viher- jakevyenliikenteen reittejä ylläpidetään ja kehitetään rinnan uusien reittien etsimisenohella. Asuinalueilta pyritään järjestämään esteettömät yhteydet vapaaseenluontoon ja asukkaille pyritään turvaamaan riittävästi ranta-alueita yhteiseen virkistyskäyttöön.Kanavan aluetta pyritään kehittämään enemmän keskustapuistomaisempaansuuntaan ja siten tarjoamaan sen yhteydessä riittävästi vetovoimaisiapalveluita veneilijöille, matkailijoille sekä kesäasukkaille alueen omia asukkaitaunohtamatta.3.1.5 LiikenneYleisiä tavoitteita ovat valtateiden 24, 313 ja 314 liikenteellinen hyödyntäminensekä liittymien ja yhdyskäytävien ajanmukaistaminen. Merkittäväksi muodostuusiten myös taajaman sisäisen liikenneverkon parantaminen, kevyen liikenteenreitistön laajentaminen ja kehittäminen sekä yleisen liikenneturvallisuudenja sujuvuuden parantaminen. Liikenneturvallisuuden sekä asumisen viihtyvyydenja turvallisuuden osalta huomiota täytyy kiinnittää liikenteen mukanaan tuomaanmeluun, sen vaikutuksiin ja sen ehkäisykeinoihin.Kokonaisuutena yleiskaavaratkaisun tulee perustua luontevaan liikennejärjestelyjensekä ympäröivän maankäytön yhteensovittamiseen3.1.6 YhdyskuntatekniikkaYhdyskuntateknisiä tavoitteita ovat kaukolämpölaitoksen aluevaraukset ja maankaatopaikansijainnin selvittäminen. sekä Kolavaisten ja Linnovuoren vedenottamoidensijoittuminen osayleiskaava-alueella. Osayleiskaavassa tulee huomioidaPäijät-Hämeen vesihuoltosuunnitelma siinä olevine linjastoineen. Osayleiskaavantulee ottaa kantaa nykyisten verkostojen tehokkuuden lisäämiseen.3.1.7 SuojeluErityisiä suojelukohteita yleiskaava-alueella ovat tärkeät pohjavesialueet Aurinkovuorija Anianpelto.3.1.8 MatkailuVääksyn kanavalla on merkittävä ja keskeinen vaikutus matkailuvalttina. Kanava-aluettatulisikin kehittää matkailua silmälläpitäen ja tarjoamalla riittävästi erilaisianiin osavuotisia kuin ympärivuotisiakin palveluja alueen välittömässä läheisyydessä.3.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteetPäijät-Hämeen maakuntakaavan kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan päivittäistavarakaupanpinta-alatarpeen muutos vuoteen 2020 mennessä on kerrosalaneliömetreinä728 m², jos ostovoima ei siirry alueiden välillä ja 669 m², josostovoima siirtyy alueiden välillä. Erikoistavarakaupassa lisätilan tarve on 7808m².3.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteetKaava-alueella on paljon rakennuskulttuuri-, maisema- ja luonnonsuojelukohteitasekä pohjavesialuetta, jotka asettavat erityisvaatimuksia alueen maankäytölle.Uusia asuntoalueita tai muita melusta häiriytyviä toimintoja sijoitettaessa on otettavahuomioon riittävä etäisyys vilkasliikenteisille liikenneväylille.31

3.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tehtävänä on:• varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminenmaakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaistentoiminnassa• auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytönsuunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö jakestävä kehitys• toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisestimerkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksenjohdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä• edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa• luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan vuonna 2001. Maankäyttö-ja rakennuslain 24 § mukaan tavoitteet on otettava huomioon, ja niidentoteuttamista on edistettävä valtion viranomaisten toiminnassa, maakuntiensuunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat kokonaisuudessaan nähtävissäympäristöministeriön Internet-sivuilla, jotka ovat osoitteessa http://www.ymparisto.fi/.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteellaseuraaviin kokonaisuuksiin:1. Toimiva aluerakenne2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto5. Helsingin seudun erityiskysymykset6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.Vääksyä koskevat neljään ensimmäiseen asiakokonaisuuteen liittyvät yleis- jaerityistavoitteet. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja osayleiskaavan suhdettaniihin kuvataan tarkemmin selostuksen kohdassa 4.5.32

4 Osayleiskaavan kuvaus4.1 Aluevaraukset ja mitoitusKaava-alue on kooltaan 1 844 ha. Seuraavissa taulukoissa on esitetty kaava-alueenmaankäyttö pinta-aloina.4.1.1 AsuminenASUNTOALUEETPINTA-ALA/haOlemassa oleva pientalovaltainen asuntoalue (AP) 341Olemassa oleva muu asuntoalue (A) 39Olemassa olevat asuntoalueet yhteensä 380Uusi pientalovaltainen asuntoalue (AP, AP-1) 129Uusi muu asuntoalue (A) 11Uudet asuntoalueet yhteensä 140Kaikki asuntoalueet yhteensä 520Osayleiskaavan aluevaraukset ovat yleispiirteisiä ja niihin sisältyvät pääkäyttötarkoituksenlisäksi mm. tiet ja kadut sekä pienehköt virkistys- ja suojaviheralueet.Jos oletetaan, että noin 60% uusien pientaloalueiden pinta-alasta kaavoitetaantonteiksi, niin 1500 m²:n tonttikoolla tontteja tulee neljä hehtaaria kohti. Tonttienmääräksi tulee silloin uusilla pientaloalueilla 516. Jos tontin koko on keskimäärin1300 m², niin tonttien määrä on 595. Lisäksi vanhoilla alueilla on tiivistämisvaraaja muita uusia asuntoalueita (A) on 11 ha. Näillä on mahdollisuus tiiviimpäänrakentamiseen, myös kerrostalorakentamiseen.Uudet asuntoalueet sijoittuvat pääasiassa kanavan itäpuolelle ja niistä laajin onKuotaan alue. Muita uusia asuntoalueita on osoitettu Anianpellolle, Pasolanharjunlounaisrinteelle ja Rantakulmalle sekä alueen länsiosaan Aurinkoharjun lounaisrinteelleja Laukkalan alueen länsipuolelle.4.1.2 Elinkeinotoiminnot ja virkistysPALVELUT, KESKUSTA-ALUE, TEOLLISUUS JAVIRKISTYSPINTA-ALA/haOlemassa oleva palvelujen ja hallinnon alue (P, PL, PY) 7Uusi palvelujen ja hallinnon alue (PL) 10Palvelujen ja hallinnon alueet yhteensä 17Keskusta-alue 53Olemassa oleva teollisuusalue (T, TY) 101Uusi teollisuusalue (T) 25Uusi työpaikka-alue (TP-1) 13Teollisuusalueet yhteensä 139Virkistysalueet yhteensä 28233

Palvelut keskittyvät pääasiassa keskustaan ja nykyisille palvelujen alueille. Ainoastaanhotelli Tallukan luoteispuolella on uutta palvelujen ja hallinnon aluetta.Keskusta-alueille voi sijoittua palveluja ja työpaikkoja sekä keskustatyyppistäasumista. Vääksyn keskusta-alue Asikkalantien-Kanavatien pohjoispuolella HonkaniemestäAnianpellolle saakka on osoitettu alueeksi jolla on tiivistämis- taieheyttämistarvetta.Uudet teollisuusalueet sijoittuvat Vehkoon ja Loukkuharjun alueelle nykyisten teollisuusalueidenjatkoksi.4.1.3 SelvitysalueetKaksi Aurinkovuoren Natura-alueella sijaitsevaa aluetta on osoitettu selvitysaluiksi.Alueet on tarkoitettu käytettäväksi asuntoalueiksi, mi-käli voidaan osoittaa,ettei niiden vaikutus Natura-arvoihin ole mer-kittävä. Aurinkovuoren etelärinteelläsijaitsevalla alueella on tutkitta-va myös maaperän puhdistustarve, meluntorjuntatarveja liikenneolot.4.2 Kaavan vaikutukset4.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön4.2.1.1 Vaikutukset väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava- alueellaOsayleiskaavan toteutuessa kaava-alueen väestö kasvaa huomattavasti. Jos ruokakunnankooksi lasketaan kolme henkeä, niin pelkästään uusille pientaloalueillesijoittuu kaavan toteutuessa noin 2000 asukasta. Uusille asuntoalueille muuttaausein pääasiassa lapsiperheitä, jolloin lasten ja työikäisten osuus väestöstä lisääntyy.Toisaalta keskustassa palvelujen läheisyydessä sijaitsevat asunnot houkuttelevateläkeikäisiä.4.2.1.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseenTavoitteena on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen keskustaalueella.Keskustaan mahtuu kuitenkin vain vähän uusia pientaloalueita. KoskaVääksy sijaitsee järvien välisellä kapealla kannaksella, laajenemissuuntia on vähän,joten uudet asuntoalueet sijaitsevat pääasiassa kaavoitettavan alueen reunoilla2-3 kilometrin päässä keskustasta. Uudet alueet tukeutuvat kuitenkin olemassaoleviin alueisiin ja suurimpiin liikenneväyliin.4.2.1.3 Vaikutukset taajamakuvaanKaavamerkinnöillä ja -määräyksillä pyritään keskusta-alueen tiivistämiseen jaeheyttämiseen sekä maisemallisesti ja rakennuskulttuurin kannalta arvokkaidenalueiden ja kohteiden säilyttämiseen. Rakentamisen vaikutus taajamakuvaan riippuukuitenkin viime kädessä asemakaavoituksesta ja muista yksityiskohtaisemmistasuunnitelmista.4.2.1.4 Vaikutukset asumiseenOsayleiskaavan toteutuessa asuntojen ja tonttien tarjonta ja valinnan mahdollisuudetlisääntyvät. Uudisrakentaminen vaikuttaa todennäköisesti myös asumisväljyydenkasvuun.4.2.1.5 Vaikutukset palveluihinVäestön kasvaessa palvelujen kysyntä lisääntyy. Uusille pientaloalueille muuttaalapsiperheitä, jolloin erityisesti koulu- ja päiväkotipalvelujen kysyntä kasvaa.Palvelut sijoittuvat pääasiassa nykyisille palvelujen ja keskustatoimintojen alueellesekä valtatien varteen Hotelli Tallukan luoteispuolelle.4.2.1.6 Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaanUusien teollisuus- ja palvelualueiden varaukset mahdollistavat uusien työpaikkojenja elinkeinotoimintojen sijoittumisen suunnittelualueelle. Osayleiskaavan tavoitteenaon keskustan tiivistäminen, joten myös keskustan alueelle voi sijoittuauusia työpaikkoja ja palveluja.34

4.2.1.7 Vaikutukset virkistykseenTärkeimmät virkistysalueet ja ulkoilureitit on osoitettu osayleiskaavassa, jotta nevoitaisiin turvata asemakaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä. Virkistykseenkäytettävissä olevat alueet vähenevät jonkin verran rakennettavien alueiden laajentuessaesim. Pasolanharjulla.4.2.1.8 Vaikutukset liikenteen järjestämiseenLiikenneverkko säilyy pääosin nykyisen kaltaisena. Uusien asunto- ja teollisuusalueidenrakentaminen edellyttää katuverkoston laajentamista. Kevyen liikenteenverkostoa täydennetään.4.2.1.9 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihinRakennetun ympäristön arvojen ja muinaismuistojen säilymistä edistetään osoittamallaosayleiskaavassa kyläkuvallisesti arvokkaat alueet, suojeltavat rakennuksetja muinaismuistot.4.2.1.10 Vaikutukset tekniseen huoltoonUusien asunto- ja teollisuusalueiden rakentaminen aiheuttaa tarpeen laajentaateknisen huollon verkostoja ja mahdollisesti rakentaa lisää teknistä huoltoa palvelevialaitoksia.4.2.1.11 Vaikutukset erityistoimintoihinOsayleiskaava mahdollistaa olemassa olevien erityistoimintojen jatkumisen, kutensoranoton Näkkimäen alueella ja lemmikkieläinten hautausmaan säilymisenLoukkuharjun teollisuusalueella. Lisäksi osayleiskaavassa on varattu tarpeellisetalueet teknisille toiminnoille.4.2.1.12 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihinMerkittävin ympäristöhäiriöiden aiheuttaja suunnittelualueella on valtatien 24 liikenne.Liikenteen aiheuttamaa melua ja muita haittoja torjutaan ensisijaisesti sijoittamallamelusta häiriintyvä toiminnot riittävän kauas häiriön lähteestä. Ellei seole mahdollista, melua voidaan torjua meluaidoilla. Taajaman kohdalle valtatienvarteen on merkitty melun torjunnan tarve.Mahdolliset saastuneet alueet on osoitettu kaavakartassa. Alueiden puhdistustarveon selvitettävä ennen alueiden rakentamista.4.2.1.13 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön ja sosiaalisiin oloihinAsuntoalueiden laajeneminen ja tiivistyminen aiheuttaa muutoksia väestön koostumuksessaja määrässä ja alueella vallitsevissa toimintakulttuureissa.Asukkaiden määrän lisääntyminen edistää palvelujen säilymistä ja kehittymistä.Toisaalta virkistysalueet supistuvat rakentamisen vuoksi esim. Pasolanharjulla.4.2.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön4.2.2.1 Vaikutukset maisemaanMaisemassa voidaan erottaa useita tarkastelutasoja. Suunnittelun kannalta olennaistaon jako lähi- ja kaukomaisemaan. Lähimaisema ulottuu noin 200 m:n etäisyydellekatsojasta. Suurimmalla osalla alueesta kaavan vaikutukset rajoittuvatlähimaisemaan, sillä kauas näkyville paikoille kuten ranta-alueille ja harjujen laelleei ole suunniteltu uusia suuria rakennuskohteita Uudisrakentaminen sijoittuupääasiassa metsäisille alueille tai jo rakennettujen alueiden yhteyteen. Esim. Pasolanharjunetelärinteen rakentaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa maisemaanmyös kaukaa nähtynä.Rakentamisen vaikutus maisemaan riippuu viimekädessä asemakaavoituksesta jamuista yksityiskohtaisemmista suunnitelmista.35

4.2.2.2 Vaikutukset luonnonoloihinRakentamisen keskittäminen taajamiin on luonnonympäristön kannalta edullista.Uudet rakentamiseen osoitetut paikat eivät ole luonnonoloiltaan erityisiä.Osayleiskaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonoloihin.4.2.2.3 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteenOsayleiskaava edistää luonnon monimuotoisuutta osoittamalla mm. luonnonsuojelualueet,Natura-alueen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet.4.2.2.4 Vaikutukset vesistöihin ja vesitalouteenSuurin osa suunnittelualueesta on pohjavesialuetta. Pohjaveteen kohdistuvia riskejäon kuvattu selostuksen kohdassa 2.2.13.1.Suurien alueiden päällystäminen vettä läpäisemättömillä materiaaleilla voi vähentääpohjaveden määrää. Pohjaveden muodostuminen alueella voidaan säilyttääimeyttämällä päällystettyjen alueiden ja kattojen puhtaat sade- ja sulamisvedetmaaperään.Pohjavesialueen kaavamerkinnän pv selityksen mukaan pohjavesialueilla on noudatettavakunnan antamia määräyksiä jäteveden käsittelystä. Öljysäiliöt on sijoitettavarakennuksen sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintäänvarastoitavan öljyn enimmäismäärää. Näin torjutaan suurin osa asutuksenpohjavedelle aiheuttamista riskeistä.Taajamatoimintojen aiheuttamat riskit pohjavedelle ovat verrattavissa asuntoalueisiin.Aurinkovuoren, Anianpellon ja Vesivehmaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmanmukaan Anianpellon pohjavesialueen länsiosa (Vääksyn taajama,kanavan itäpuoli) on osittain hienoaineksen peitossa. Tutkimusten mukaan hienoaineskerroksenpaksuus on useita metrejä, ja se rajoittaa pohjaveden muodostumistaja suojaa pohjavettä likaantumiselta.Pohjavesialueille ei ole osoitettu uusia teollisuusalueita. Vehkoon-Loukkuharjunteollisuusalueelle on osoitettu pohjavesialueelle sijoittuvia työpaikka-alueita (TP).Työpaikka-alueelle voi sijoittua toimisto- tai palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitäaiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa tai varastointia.Kaavamerkinnän selitys edellyttää pohjavesiolojen huomioonottamista.Suunnittelualueelle ei ole osoitettu maa-aineksen ottoalueita. Suuri osa pohjavesialueestakuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Maa-aineksen ottoaon vielä suunnittelualueen itäpäässä, mutta sen aiheuttama riski pohjavedelleon pieni.Vääksyn taajaman kehittäminen rakentamatta pohjavesialueille on mahdotonta.Ellei pohjaveteen kohdistuvia riskejä voida siirtää pois, niitä voidaan pienentää luvituksella,valvonnalla ja tiedottamisella. Riskejä voidaan pienentää myös suojaamallaja parantamalla vahinkojen torjuntaa tai jakamalla riskiä pienempiin osiinesim. kemikaalien varastoinnissa.4.2.2.5 Vaikutukset maa- ja metsätalouteenSuuntaamalla rakentaminen nykyisille rakennetuille alueille ja säilyttämällä hyvälaatuisiametsä- ja peltoalueita turvataan myös alkutuotannon toimintaedellytyksiä.Suunnittelualueella on vain vähän peltoja. Laajat peltoaukeat sijaitsevatsuunnittelualueen ulkopuolella. Joitakin peltoja ja metsätalousalueita otetaan rakennuskäyttöön.Vaikutukset maa- ja metsätalouteen ovat kuitenkin vähäisiä.4.2.2.6 Vaikutukset luonnonsuojeluunOsayleiskaava edistää luonnonsuojelua osoittamalla mm. luonnonsuojelualueet,Natura-alueen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet. Rakentamiseenkäytetään alueita, joilla ei ole erityisiä luontoarvoja.36

4.2.3 Vaikutukset talouteen4.2.3.1 Vaikutukset kunnallistalouteen lyhyellä ja pitkällä aikavälilläUusien rakennettavien alueiden asemakaavoitus ja muu suunnittelu sekä kunnallistekniikanja katujen rakentaminen aiheuttaa kunnalle kustannuksia, samoinmahdollinen julkisten palvelujen tarjonnan lisääminen väestön kasvaessa. Toisaaltakunta saa tuloja tonttien myynnistä omistamillaan alueilla sekä liittymismaksuista.Väestön kasvu lisää myös verotuloja.4.2.3.2 Vaikutukset yksityistaloudellisiin kustannuksiinYksityistaloudellisiin kustannuksiin saattaa vaikuttaa esim. työmatkojen pituudenmuuttuminen. Osayleiskaavalla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta yksityistaloudellisiinkustannuksiin.4.2.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen4.2.4.1 Vaikutukset liikenneturvallisuuteenLiikenteen määrän lisääntyminen heikentää ja uusien kevyen liikenteen väylienrakentaminen parantaa liikenneturvallisuutta. Osayleiskaavan vaikutukset liikenneturvallisuuteenovat kuitenkin vähäisiä4.2.4.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteenOsayleiskaava vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja terveyteen välillisesti mm. palvelujensaatavuuden, toimintamahdollisuuksien ja ympäristön puhtauden ja turvallisuudenkautta.4.2.4.3 Vaikutukset ympäristön puhtauteenLiikenteen määrän lisääntyminen aiheuttaa jonkin verran päästöjen lisääntymistä.Uudet teollisuusalueet sijaitsevat Vehkoon ja Loukkuharjun alueilla, jotka ovaterillään asuntoalueista ja osittain pohjavesialueen ulkopuolella. Teollisuuden ympäristövaikutuksiavalvotaan ympäristölupamenettelyn kautta.Osayleiskaavalla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristön puhtauteen.4.2.4.4 Vaikutukset asukkaiden määrän muutoksiinVääksyn väkiluku kasvaa, mikäli osayleiskaavassa esitetty asuntoalueiden laajentaminenja tiivistäminen toteutuu. Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien parantaminenkaavoituksen avulla tukee väestön määrän lisääntymistä.4.2.4.5 Vaikutukset asukkaiden ikärakenteen muutoksiinUusille asuntoalueille muuttaa yleensä pääasiassa lapsiperheitä. Toisaalta Vääksynkeskustassa sijaitsevat asunnot houkuttelevat eläkeikäisiä.4.2.4.6 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksien paranemiseentai heikkenemiseenMahdollinen palvelujen tarjonnan lisääntyminen parantaa eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksia.Liikenneturvallisuuden kehittäminen esim. rakentamallauusia kevyen liikenteen reittejä tukee lasten mahdollisuutta liikkua itsenäisestielinympäristössään.4.2.4.7 Vaikutukset kulttuuriinKulttuuri tarkoittaa tietylle ihmisryhmälle ominaista käytöstä, tapoja ja historiaa.Kulttuuri on kaikkea ihmisen toimintaa. Jokapäiväisessä kielenkäytössä kulttuuritarkoittaa usein korkeakulttuuria eli erilaisia taidemuotoja. Kun väestö kasvaa,mahdollisuudet kulttuuritarjonnan lisäämiseen todennäköisesti paranevat. Kulttuuriinvaikutetaan kuitenkin tehokkaammin muilla kuin yleiskaavoituksen keinoilla.37

4.3 Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiinalueidenkäyttötavoitteisiinSeuraavassa on esitetty valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteet.Vääksyn osayleiskaavan suhde tavoitteisiin on esitetty kursivoinnilla.4.3.1 Toimiva aluerakenneYleistavoitteetAlueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämänkilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällämahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristönlaadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteenja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiinvahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään pääkaupunkiseutua, maakuntakeskuksiasekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa.Vääksyn osayleiskaava:Aluerakenteen osalta Vääksyn keskustan osayleiskaava toteuttaa valtakunnallisiaalueidenkäyttö tavoitteita. Osayleiskaava pyrkii eheyttämään keskusta-aluetta.Uudisrakentamisalueet tukeutuvat olemassa olevaan rakenteeseen. Maisemanja luonnon puolesta arvokkaita alueita suojellaan.4.3.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatuYleistavoitteetElinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassaolevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Taajamia eheytettäessäparannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten,että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa.Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävätalueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiinnitetään huomiotaolemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen.Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaanliikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä.Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytyksetasuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälleelinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksinasiten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskusta-alueita kehitetäänmonipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina.Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristönajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuuttavahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiinrakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetäänsiten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvienhaittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevatympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksiaehkäistään.38

Vääksyn osayleiskaavaVääksyn osayleiskaavassa on esitetty keskustan tiivistämistarve. Uudisrakentamisalueettukeutuvat olemassa olevaan rakenteeseen. Kaava antaa edellytyksetpalvelujen ja työpaikkojen hyvälle saavutettavuudelle.Uudet teollisuusalueet sijoittuvat nykyisten teollisuusalueiden yhteyteen. Teollisuusalueilleon hyvät liikenneyhteydet mm. valtatieltä 24.Osayleiskaava tukee rakennetun ympäristön ajallista kerroksellisuutta osoittamallahistoriallisesta, rakennustaiteellisesti ja kyläkuvan kannalta arvokkaat alueetja kohteet.Väestönkehitysarvioihin nähden Vääksyn osayleiskaavan mitoitus on väljä. Mm.maanomistussyistä kaikkia asuntoalueiksi osoitettuja alueita ei kuitenkaan saadaasumiskäyttöön.Matkailupalvelut tukevat sijoittumisensa puolesta muita keskustan palveluja.Tärkeimmät kevyen liikenteen väylät ja niiden kehittämistarpeet on osoitettukaavakartassa.Valtatien 24 melusta on tehty selvityksiä. melua torjutaan toimintojen sijoittamisellaja melulle herkkien kohteiden rakenteellisella suojaamisella.4.3.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvaratYleistavoitteetAlueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnönsekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaidenja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistäsuojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan.Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailuaparantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaidenmaisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä,matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessäsuojelutavoitteita vaarantamatta.Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, ettäturvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössäja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet.Vääksyn osayleiskaavaKulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyttäminen on otettu huomioon kyläkuvallisestiarvokkaita alueita ja rakennussuojelukohteita koskevilla osayleiskaavamerkinnöillä.Samoin luonnonsuojelu-, harjujensuojelu- ja Natura 2000 –alueetsekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on osoitettukaavakartassa.4.3.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuoltoYleistavoitteetLiikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittäväteri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseensekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojenkäyttöedellytysten parantamiseen.Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassaolevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja.39

Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetäänuusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.Vääksyn osayleiskaavaOsayleiskaavassa on osoitettu kanava- ja satama-alueet sekä linja-autoasema.Osayleiskaavan liikennejärjestelmä perustuu olemassa olevaan liikenneverkkoon.4.4 Yleiskaavan oikeusvaikutukset4.4.1 Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluunYleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessämuutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 § 1 mom.).Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan,jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassamuutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksenosalta ( MRL 42 § 3 mom.). Yleiskaavan keskeiset periaatteet tulee ottaahuomioon asemakaavaa laadittaessa.4.4.2 Seutu- tai maakuntakaavan ohjausvaikutusSeutu- tai maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alueella voimassamuuten, kuin yleiskaavan muuttamista ohjaavan vaikutuksen osalta (MRL32 §).4.4.3 ViranomaisvaikutusViranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä japäättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeutetayleiskaavan toteutumista (MRL 42 § 2 mom.). Velvoite koskee kaikkia kunnan javaltion viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä.4.4.4 YleiskaavamääräyksetYleiskaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessatai muutoin käytettäessä. Ne voivat koskea maankäytön tai rakentamisenerityistä ohjausta ja haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista(MRL 41 § 1 mom.).4.4.5 RakentamisrajoituksetLupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavantoteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvastaluvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai,milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunastaaluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43 § 1 mom.) (ehdollinenrakentamisrajoitus).Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaaniin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus).4.4.6 SuojelumääräyksetJos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön,kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojenvuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä.(MRL 41 § 2 mom.).40

4.4.7 ToimenpiderajoitusYleiskaavamääräyksellä voidaan maisemaa muuttava toimenpide määrätä luvanvaraiseksi(MRL 43 § 2 mom.). Tällöin toimenpiteen edellytyksenä on, että kuntamyöntää alueelle maisematyöluvan (MRL 128 § ja 140 §). Lupaa ei voida myöntää,jos toimenpide vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.Jos maanomistaja ei luvan epäämisen takia voi käyttää maataan kohtuullista hyötyätuottavalla tavalla hyväkseen, hänellä on oikeus saada kunnalta korvaus aiheutuneestavahingosta (MRL 140§ 3 mom.).4.4.8 SuunnittelutarvealueYleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä voidaan osoittaa suunnittelutarvealueeksialue, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävääyhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojenvuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä (MRL 16 § 3 mom.).4.4.9 LunastusAsianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, jokaon yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyväänyhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseenyhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymänlaitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyväänyhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys-ja suojelualuetta. (MRL 99 § 3 mom.).4.5 Ympäristön häiriötekijätMerkittävin ympäristöhäiriö on liikenteen aiheuttama melu. Melu on otettu huomioonosoittamalla valtatien varteen sijoittuville asuntoalueille meluntorjuntatarve.Uusilla valtatien varrella sijaitsevilla asuntoalueilla edellytetään, etteivät valtioneuvostonpäätöksen mukaiset melun ohjearvot ylity sisätiloissa eikä ulko-oleskeluunkäytettävillä alueilla (kaavamerkintä AP-1).Kaavamääräys edellyttää radonin torjunnan huomioonottamista asunto- ja työpaikkarakentamisessa.Hollolassa 9.4.2008, muutokset 3.11.2008RAMBOLL FINLAND OYMatti Kauttokaavoitusyksikön päällikköSoili Lampinenarkkitehti41

YHTEYSTIEDOTAsikkalan kuntaKaavoitusinsinööri Samuli Kantolapuh. (03) 888 6270, 044 – 778 0270sähköposti samuli.kantola@asikkala.fiRamboll Finland OyKaavoitusyksikön päällikkö Matti Kauttopuh. 0400 493 709sähköposti matti.kautto@ramboll.fiArkkitehti Soili Lampinenpuh 040 821 5476sähköposti: soili.lampinen@ramboll.fi