Koko raportti pdf-muodossa - TTS

30Erona teknologiavetoiseen (technology push) aikaan on, että tuotteen käyttöönoton pääasiallisinperuste löytyy asiakkaan - usein yritysasiakkaan - ja käyttäjän - usein kuluttajantai asukkaan - tilan hinnan ja vuokran kustannus-hyötysuhteesta, jotka perustuvatrakennuksen elinkaarikustannuksille ja -tuotoille (ks. Lehto 2001a,c). Tällöin kaupallistamisessaon oleellista kiinnittää huomiota siihen, että energiataloudelliset investoinnitovat usein elinkaarinäkökulmasta kannattavampia kuin vain rakennuskustannuksiin tuijotettaessa.Väite pätee niin yritys- kuin kansantaloudenkin tasolla. Osin on siis kysymysmyös kuluttajien, tässä rakennuttajien, valistustyöstä.Asiakas- ja käyttäjälähtöinen rakentaminen kehittyy rakennusalalla sitä mukaa, kun alamuutoinkin kehittää toimintatapojaan vastatakseen kestävän kehityksen ja elinkaariajattelunhaasteisiin. Tiedottaminen energiankäytön tehostamistavoista kuluttajille on yksitärkeistä loppukäyttäjän huomioon ottamisen menetelmistä.Käyttäjänäkökulmasta löytynee muitakin kuin tiedon puutteeseen ja kustannushyötysuhteeseenperustuvia rationaalisia syitä energiateknologiahankintojen tekemiselletai niiden tekemättä jättämiselle.Markkina- tai kysyntälähtöisyys on sen verran uutta rakennusalalla, että erityisesti termitasiakas- ja käyttäjälähtöinen ovat epäselvät. Käyttäjällä asiantuntijapiireissä tarkoitetaanuseasti rakentamisen ja ylläpidon yritysosapuolia eikä niinkään yritysten asiakkaita eliasukkaita, rakennuksessa työskenteleviä, jne. Kysyntä siis jakautuu asiakasyritysten jaheidän asiakkaiden eli käyttäjien kysyntään. Kysyntälähtöisyys jakautuu asiakaslähtöiseenja käyttäjälähtöiseen osaan.Jos ketju rakennuttajasta tai rakentajasta katkeaa yritysasiakkaiden ja heidän työntekijöidensätarpeisiin ja loppukäyttäjän tarpeet jätetään pois, voi tarjonta jäädä kohtaamattakuluttajaa ja ostajat eivät saa mitä haluavat. Toisaalta kuluttajatutkimusten pohjaltakäyttäjien tarpeita ja toiveita tarkasteltaessa saatetaan alan yritykset asettaa mahdottomaantilanteeseen palvelutarjonnan kehittämisessä.Markkinalähtöisen rakentamisen kansainvälinen tutkimustarve on useaan otteeseen todettuerilaisissa ekologiseen ja älytalorakentamiseen liittyvissä yhteyksissä (Smart HousingFoundation:n; EIBG:n, European Intelligent Building Group), ikääntyvien asuntotarpeitakäsittelevissä konferensseissa ja verkostoissa (HUSITA, ILSE, yms.) sekä esteettömänasumisen tavoitteiden yhteydessä. Joutsen merkin -tapainen ekologinen kriteeristöpuuttuu vanhusten ja vammaisten yms. erityisryhmien tarpeiden määrittämisessäja esimerkiksi kehitteillä oleva Europa House organisaation eurooppalainen yhteinentuotekehitys ei sekään perustu toistaiseksi tarvekartoituksille.Rakennus arkkitehtuureineen, rakenteineen, talotekniikkoineen ja kiinteine kalusteineenja laitteineen ja toisaalta sen ympäristö palveluineen ja liikennejärjestelyineen muodostavatkokonaisuuden, josta vasta käyttäjä todella voi mitata ulos kiinteistöpalvelujen kehittämisenhyödyt, kuten ajansäästön, energiatehokkuuden, matkojen vähentymisen jatoimintoketjujen toimivuuden, joiden perusteella puolestaan ostopäätökset syntyvät jakulutus- sekä käyttäytymismuodot kehittyvät. Näiden arvoketjujen tutkimus on tai onollut vähäistä.Rakennustuottaja perustaa toimintansa vielä harvoin systemaattisiin tarvekartoituksiinomien tuotteittensa ominaisuuksista ja menekistä, vaikkakin seuraa oman alan myynnin