Koko raportti pdf-muodossa - TTS

20toteuttaminen on vaatinut ja vaatii erilaisia resursseja niin tuoteteollisuudelta kuin rakennuksiatoteuttavilta osapuolilta (Sneck 1998).Rakentamisen suuret määrälliset muutokset ovat muokanneet alan yrityskenttää ja tuottaneetrakentamiseen uusia teknologioita. Jälleenrakennuskausi toi rankarakenteet jalämmöneristämisen, betonivalut ja talotekniikan. Rakentamisen hulluihin vuosiin liittyielementtirakentaminen ja sitä seuranneeseen uudisrakentamisen lamaan liittyivät energiaasäästävät teknologiat. (Vainio & al. 1998, s. 16.)Kiinteistöjen merkitys sijoitusinstrumenttina koki niin suuren romahduksen suomalaisessataloudessa, että luottamus niihin ei vielä 2000-luvun alussakaan näytä palautuneenentiselleen - ainakaan asuntojen varovaisen hintakehityksen perusteella arvioiden - yhtähyvin kuin osakesijoittamiseen, joka on ehtinyt jo kokea uuden voimakkaan nousun jalaskunkin. Toisaalta kiinteistöliiketoiminnan kehitys on ollut vakaata kansainvälisestikintarkastellen (Kaleva & Olkkonen 2001). Viimeksi kuluneina seitsemänä "lihavavuonna" suomalainen rakennusteollisuus on voinut kasvaa muun liiketoiminnan mukana.Rakennusalan liiketoiminnan kehityksestä ja sen muutoksista 1990-luvulla voidaan kiteyttää(Vainio & al. 1998): painottuminen korjausrakentamiseen, tuottavuuden kasvunhitaus muihin toimialoihin nähden, kansainvälistyminen, verkostoituminen ja laatujärjestelmienkäyttöönotto, tietotekniikan soveltaminen suunnittelu- ja koko rakennusprosessiin,työllisyyden jousto. Em. teoksesta löytyy myös määrällisiä rakennusalankehitystä kuvaavia lukuja 1990-luvulta (ks. Vainio & al. 1999.). Tilastokeskuksestalöytyy myös kattavaa tietoa elinkeinoelämän kehityksestä (Tilastokeskus 1998 ja 1999).Teollistuvassa ja kaupungistuvassa yhteiskunnassa rakentamista ohjasivat määrällisettarpeet. Nykyään tyydytetään enemmän toiminnallisia ja laadullisia tarpeita. Rakennettuaympäristöä on jatkuvasti kehitettävä vastamaan yhteiskunnan ja talouden tarpeita(Riihimäki et al. 2001, s. 17.).Kiinteistöalalle on syntynyt 1990 -luvulla uusia liiketoimintamuotoja - kiinteistöpalvelujentultua keskeiseen asemaan - erityisesti toimitilajohtamiseen (ks. Leväinen 2001, Riihimäkiet. al. 2001, s. 15, Kaleva & Olkkonen 2001, Puhto 1998a, 1998b, 1999, Routto2000). Yritystaloudellisia kannattavuuslaskelmamenetelmiä on uudistettu ja kehitettyalalle syntyneitä toimintatapoja vastaaviksi. Kiinteistöjen merkitystä niin tuotannon tekijänäkuin sijoitusinstrumenttina on kehitetty ja sillä alueella on syntynyt uudentyyppistäajattelua rakennuskannasta liiketoiminnan tekijänä.TKK:n ja TTKK:n rakentamistalouden opetuksen lisäksi varsinainen kiinteistöjohtamisenkorkeakouluopetus on aloitettu 1980-luvun lopulla TKK:n Maanmittausosastonkiinteistöopin laboratoriossa prof. Kari I. Leväisen toimesta. Alan järjestöt - RAKLI ry(Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto), Suomen Kiinteistöliitto ry, RakennusteollisuudenKeskusliitto, Rakennustuoteteollisuus ry RTT, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojenliitto SKOL, LVI-Keskusliitto - toimivat aktiivisesti alan kehittämisessä ja koulutuksessa,kuten myös TKK:n koulutuskeskus Dipoli Oy. Tekes tukee kiinteistöalan kehitystätutkimusohjelmillaan: Infra - Rakentaminen ja palvelut ja Rembrand - Palveleva kiinteistöliiketoiminta.Vastaavaa kehitystyötä on tehty asuntorakennuttajien ja -omistajientoimesta asuntokiinteistöjen osalta em. organisaatioissa.