Koko raportti pdf-muodossa - TTS

14hyväksi olemalla hallitsevassa asemassa riittävän suurilla markkinasegmenteillä. (Turunen1991)Epäonnistuneissa tapauksissa lähdetään usein liikkeelle pelkästään hyvän tuoteidean varassaja markkinapotentiaalin turvin unohtaen jatkossa vielä hankkia riittävät resurssittuotekehitystä ja tuotantoa varten. Virheellisillä tuotteilla pilataan maine ja markkinat.Markkinoiden koko ja hintataso yliarvioidaan ja kilpailijat aliarvioidaan. (Turunen1991)Kiinteistöbrandiajattelun lanseerauksen yhteydessä on tullut esiin uusia markkinoinninsudenkuoppia. Sellaisia voivat olla (Riihimäki & al. 2001, ss. 71-75):yksipuolinen strategiavalinta, joka korostaa ainoastaan pääoman kustannustehokkuuttaeikä ole dualistinen ottaen mukaan teknologiapainotteista tulevaisuuden arviota, johonvoitaisiin perustaa markkinadifferentiaatio;markkinointiosaamisen puute ja sen merkityksen vähättely sekä puutteelliset markkinointiorganisaatiot,niukat markkinointiresurssit ja vähäinen ulkopuolisen avun käyttömarkkinoinnissa;puutteelliset markkinatutkimukset keskittyvät alueelliseen ja kiinteistötyyppikohtaiseenkvantitatiiviseen volyymien dokumentointiin trendien ja kulutustottumusten kehityksenseurannan sijasta;teknologia- ja tuotantovaltainen yrityskulttuuri vastustaa uudistuksia, yrityskulttuurinmuutosvastarintaisuus, joka estää rakennusteknisten seikkojen uudelleen arvioinnin jakysyntää vastaavien erityispiirteiden kehittämisen kohteen toteutuksessa, mitä kysynnänluonteen analysointi, selkeä segmentointi ja vastaavien palvelukonseptien kehittäminenedellyttävät;tuotekehityskustannusten välttäminen kopioimalla edelläkävijää, jolloin sitoutuminen eiole riittävää ja konseptin edellyttämien palvelujen laadun varmistamisen heikkous johtaaepäonnistumiseen;rakennuskustannusten kasvuun tuijottaminen rakennuskohteen hintajouston ja katetasonnostomahdollisuuksien sijasta; riittävän suunnittelujänteen ja oikean markkinoille tulonajoittamisen aliarvioiminen;puutteet sidosryhmien määrittelyssä ja markkinoinnin kohdistamisessa; virheet (ja ennakkoasenteet)mediavalinnassa ja argumentoinnissa.Sähkö- ja elektroniikka-alaa voidaan hyvällä syyllä pitää 1990-luvun Suomen edelläkävijänäniin teknisessä kuin kaupallisessakin mielessä. Tieto- ja viestintätekniikka onenergiansäästöteknologian kaltainen siinä mielessä, että molemmissa on kyse ns. radikaalinteknologian käyttöönottamisesta (ks. Luku 1.7.5 Juurruttaminen). Siksi lieneehyvä tarkastella vertailukohtana sähkö- elektroniikka-alan menestystekijöitä, joita ovat(Laine & al. 2000 s. 9):kyky uudistua markkinoilla, joille on tyypillistä erittäin lyhyet markkinoille tuloajat,selkeän vision, tiukan fokuksen ja tarkan vainun omaaminen tulevista trendeistä,