OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA? - Opetushallitus

OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA?9 TAUSTAMUUTTUJIEN YHTEYKSIÄ KOETULOKSIINRunsas kielentuntemuksen (sanaston, oikeinkirjoituksen jakieliopin) opetus äidinkielen tunneilla ja aktiivinen kirjojen lainaaminenvapaa-ajan lukemista varten olivat yhteydessä hyviintuloksiin kaikilla kokeessa arvioiduilla oppiaineen osa-alueilla.Sen sijaan yhteyttä parempiin tuloksiin ei ollut esimerkiksi sillä,miten usein äidinkielen tunneilla oli työskennelty sanoma- jaaikakauslehtien parissa tai luettu kaunokirjallisuutta.Taustamuuttujien yhteyksiä oppilaskohtaisiin koetuloksiin selvitettiin frekvenssi-,keskiarvo- ja korrelaatiotarkastelujen lisäksi mm. AnswerTree-analyysin (ATA) 1ja polkuanalyysin 2 avulla.Aktiivisella kielentuntemuksen opetuksella oppitunneilla ja kirjojen lainaamisellavapaa-ajan lukemiseksi oli selkeä ja tilastollisesti merkitsevä yhteys osaamiseenarvioinnin tehtävissä sekä tytöillä että pojilla.Kun arviointiin osallistuneet jaettiin neljään ryhmään sen perusteella, mitenusein oppilaiden äidinkielen tunneilla oli käsitelty kielioppia (sanastoa ja oikeinkirjoitusta),tyttöjen koetulos oli 10 prosenttiyksikköä korkeampi ja pojilla 9 prosenttiyksikköäkorkeampi sellaisissa ryhmissä, jotka kertoivat opiskelleensakielioppia eniten verrattuna ryhmään, joka kertoi saaneensa kieliopin opetustavähiten. Kun arviointiin osallistuneet jaettiin vastaavasti neljään ryhmään vapaa-ajanlukuharrastuksen määrän perusteella, koetulos eniten lukeneiden ryhmässäoli tytöillä 12 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vähiten lukeneiden ryhmäänkuuluneilla tytöillä. Pojilla vastaava ero oli 7 prosenttiyksikön suuruinen.____________________1ATA kuuluu monimuuttujamenetelmänä ryhmittely- ja luokitteluanalyyseihin, joissa etsitäänmuuttujien luokittelun ja erottelun kannalta olennaisimpia tekijöitä. Menetelmän suomenkielinenesittely ks. Metsämuuronen 2003, 735–753.2Koepisteiden vaihtelusta 25 % selittyi (R = 0,50) polkuanalyysissa, jossa olivat selittäjinämukana oppilaan sukupuoli, oppilaan puhe-, luku- tai kirjoitusvaikeuksiin saaman erityisopetuksenmäärä, oppilaan 6. luokan äidinkielen tunneilla saaman kielentuntemuksen opetuksenmäärä sekä kirjaston käytön ja vapaa-ajan lukuharrastuksen määrä. Oppilaan sukupuoliosoittautui koko tulosten kannalta ratkaisevimmaksi ryhmittelytekijäksi (standardoitukerroin 0,20). Polkumallissa kielentuntemuksen opetukseen liittyvä kerroin sai arvon 0,19,erityisopetukseen liittyvä vastaavasti -0,17, kirjojen lainaamisaktiivisuuteen liittyvä 0,13 javapaa-ajan lukuharrastuksen määrään liittyvä 0,11. Osa sukupuoleen liittyvästä varianssistakanavoitui kirjojen lainaamisaktiivisuuden ja vapaa-ajan lukuharrastuksen kautta.81