OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA? - Opetushallitus

OSAAT LUKEA – MITEN OSAAT KIRJOITTAA?Ilmiö juontaa juurensa perustaitojen harjaantumattomuudesta. Nyt toteutetussaarvioinnissa joka kolmannen pojan peruskirjoitustaidot osoittautuivat kuudenkouluvuoden opintojen jälkeen heikoiksi, ja taitojen hajonta kaikkien kokeessamukana olleiden poikien joukossa oli huomattavan suurta. Poikien kirjoitustaidot7. vuosiluokan alussa eivät keskimäärinkään olleet tyydyttävät, vaikka 6.luokan äidinkielen tunneilla oli kirjoitettu kertomuksia, tarinoita, aineita taisaneluja oppilaiden mielikuvan mukaan jopa usein. Kertooko oppilaiden mielikuvatodellisesta harjoituksen määrästä vai pikemminkin siitä, että kirjoittamiseenliittyvät taidot ovat edellyttäneet keskimääräistä enemmän vaivannäköäja harjoittelua, mikä on jäänyt mieleen? Vai onko kirjoittaminen osassa koulujaollut useammin luovaa verryttelyä kuin tavoitteellista ja systemaattista uudenopiskelua? Pohtiessaan perusopetuksen päättövaiheen arvioinnin tuloksiavuonna 2001 Kaisa Häkkinen esitti näkemyksenään, että perusopetuksen oppilailla”näyttää olevan melko hyvät mahdollisuudet kehittää ja tuoda ilmi omaaluovuuttaan. Sen sijaan tottumus – – työskentelyyn, jota sekä normatiivisenyleiskielen mukainen kirjoittaminen että kielen analysointi edellyttää, näyttääolevan heikommalla kannalla” (Häkkinen 2001, 139). Mainitun kaltainen ilmiötuli nyt toteutetun arvioinnin yhteydessä näkyville sillä tavoin, että valtaosa7. luokalle tulleista oppilaista mainitsi luonnostelleensa 5. ja 6. luokallatekstejään vain harvoin tai ei koskaan. Yli kolmasosa oppilaista oli tottunutsiihen, ettei opettaja ollut lainkaan merkinnyt – tai oli merkinnyt vain harvoin– oppilaan laatimiin teksteihin muutosehdotuksia.Hyviin tuloksiin niin kirjoitus- kuin muissakin koetehtävissä oli tytöillä ja pojillaselvästi yhteydessä se, miten aktiivisesti äidinkielen oppitunneilla oli opiskeltusanastoa, oikeinkirjoitusta ja kielioppia. Nimenomaan kielentuntemuksen,sanaston ja oikeinkirjoituksen opiskelulla näyttää olleen selkeämmin yhteyttähyviin tuloksiin kuin sillä, miten usein äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneillaoli luettu oppikirjaa, lehtiä tai kirjoja tai tehty oppikirjan tehtäviä. Kysymyssaattaa olla opettajan työtavoista ja opetuksen mielekkäästä painottamisestakielen käytänteiden ja lukemisen ja kirjoittamisenkin kannalta keskeistenperuskäsitteiden ja -käytänteiden parissa työskentelyyn. Sanaston hallinnallatiedetään olevan ilmeinen yhteys myös luetun ymmärtämiseen ja kirjoitustaitoihin(Saarela 1997, 198, 201). Kielentuntemus puolestaan ohjaa paitsi kielenrakenteen ja käsitteiden hallintaan, myös havaitsemaan kielen ilmiöitä janiihin vaikuttavia tekijöitä (mm. Pynnönen 2002, 31).Myös runsas vapaa-ajan lukuharrastus oli yhteydessä arvioinnin tehtävissämenestymiseen. Opetushallitus, opettajajärjestöt ja media ovat viime vuosinapaneutuneet näkyvästi lasten ja nuorten lukuharrastuksen tukemiseen. Poikienäidinkielen taitojen kohentamiseksi olisi vapaa-ajan lukuharrastuksen110