Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

Maakaasunkulutus kesällähuippulukemissaHyvää energiaaliikkeelläGasumillakokonaisvastuuAW-Storenlämmityksestä3 | 2008Gasum-konserninsidosryhmälehti

Maakaasun lämmössäSyksy on taas täällä ja mennään pikkuhiljaakohti talvea ja lämmityskautta. Tarvitsemmekaikki lämpöä, joten on syytä varmistaa,että kodin lämmitysratkaisut ovat kunnossa.Lämmitysratkaisuja pohditaan pitkällä,20–30 vuoden aikajänteellä. Tarjolla onpaljon vaihtoehtoja, eikä kukaan tarkkaantiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Energiamuotojenhintasuhteet voivat muuttua,ja ilmaston lämpeneminen saattaa muuttaatilannetta.Rakennan par aikaa paritaloa, ja ensimmäistäkertaa olen itse valitsemassa lämmitysratkaisuakotiini. Edellisissä asunnoissajoku muu oli jo valinnut puolestani. Nykyinenasunto lämpenee suoralla sähköllä.Omassa valinnassa oli varmaa se, että uudessakodissa lämmönjako hoidetaan mukavanlattialämmityksen kautta.Lämmönlähteeksi olisin ilman muutahalunnut maakaasun, mutta valitettavastise ei ole asuinalueella saatavissa. Maakaasulämmityksessäyhdistyvät parhaitenne asiat, joita itse arvostan eli energiatehokkuus,edullinen ja kilpailukykyinen hin-ta, ympäristöystävällisyys sekä helppous jaluotettavuus.Maakaasu on ylivoimaisesti monipuolisinpolttoaine, mutta nyt en pääse itse hyödyntämäännäitä mahdollisuuksia. Lieden,grillin, takan, saunankiukaan ja terassilämmityksenvoisin hoitaa maakaasulla. Ajanmaakaasuautolla, joten kotitankkaus olisioiva varuste kotona.Kuluvana vuonna maakaasuliittymienmyynti on kehittynyt erittäin hyvin. Seosoittaa, että Suomesta löytyy paljon i ksujaihmisiä, jotka ovat tehneet oikean lämmitysratkaisunja voivat näin rauhassa nauttiamaakaasun lämpimistä eduista. Esimerkiksiyli 100 prosentin hyötysuhteesta uusillakondenssikattiloilla ja maltillisista investointikustannuksistavaikkapa maalämpöönverrattuna. Ja tietysti polttoaineen edullisestahinnasta: maakaasun energiahintaa, 6snt/kWh, kelpaa kyllä vertailla sekä sähkönettä öljyn hintaan.Gasumissa jatkamme eri ratkaisujenkehittämistä asiakkaiden parhaaksi. Tutkimmemuun muassa ”aurinkokaasu”- laiterat-kaisuja, jolloin kaasukäyttäjä voi hyödyntääaurinkolämpöä maakaasulämmityksenrinnalla. Maakaasun ohella tutkimme myösbiokaasun hyödyntämistä. Jo nyt tarjoammeasiakkaillemme laaja-alaisen maakaasuosaamisemmelaadukkaista kaasulaitteista toimiviinkokonaisratkaisuihin asti.Tommy MattilatilaMyyntipäällikköGasum Energiapalvelut Oy"Energia 08 -messut on meilletärkeä tapahtuma." SUSANNE TRÄSKELIN18SISÄLTÖUlkoistaminen avuksi AW-Storen lämmöntuotannossaLOGISTIIKAN HALLINTA LISÄÄ KILPAILUKYKYÄ 6Ennätyskesä kulutuksessaMAAKAASUN MYYNTI KASVUSSA 10GASUM RAKENTAA LNG-LAITOKSEN PORVOOSEEN 11Gasum rakentaa:KAASUPUTKI KULKEE MYÖS JÄRVEN POHJASSA 12"Asiakkaaksi liittyminen oli helppoa"SCA SIIRTYI MAAKAASUUN HÖYRYNTUOTANNOSSAAN 16TEKNIIKAN AKATEMIA -SÄÄTIÖN TOIMINTA TEHOSTUU 17PALSTAT:Gatsottua 3Maailmalta 3Ajankohtaista Gasumilla 4Vieraskynä 5Ekoteko 14Sinunkaupat 18Arton palsta 19Lyhyesti 20Sivusta katsoen 222 Gasetti 3 | 2008

Itämeren kaasuputkesta on puhuttu uutena Molotov–Ribbentrop-sopimuksena.Oikeampi vertauskuva on Euroopan hiili- ja teräsunioni, jolla vanhat vihollisetRanska ja Saksa sidottiin yhteen.Aleksanteri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku KangaspuroTurun Sanomissa 14.9.2008.Tärkeintä on, että jos ja kun putki tulee, meillä on tarjota yksi uusienergianlähde. Se on lisäkilpailuetu, jota kaikilla paikkakunnilla ei ole.Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho Forssan Lehdessä 15.7.2008Jos pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä 500 bussia siirtyisi maakaasuun taibiodieseliin syntyisi yli 3 kertaa Espoon metroa suurempi päästövähennys.Pääministeri Matti VanhanenEspoon kaupungin 550-vuotisjuhlaseminaarissa 26.8.2008.Gasetti20 vuotta sittenPutken varrelta 6/88ASUNTOMESSUT TURUSSA15.7.–14.8.1988Tämänvuotiset asuntomessut järjestettiinSuomen Turussa. Asuntomessutaloistaon ainakin puoli tusinaaöljytaloja. Kaasutaloja ei vielä oleennen kuin putki saadaan vedettyälänsirannikolle. Sen sijaan maakaasullaja öljylämmityksellä on yhteinenmessuosastoerillisnäyttelytilassayht. 60neliötä.TEKSTI: MINNA OJALA ❘ KUVA: INDEXOPEN JA THE OFFICE OF SARAH PALIN/ WWW.GOV.STATE.AK.USIKE RIEHUI MAAKAASUN TUOTANTOALUEILLAMeksikonlahden öljyn- ja kaasuntuotanto kärsi myös tänä syksynä hirmumyrskyistä, vaikka tuhot eivät olleetkaan yhtä suuriakuin vuonna 2005. Jo Gustav-myrsky aiheutti tuhoja Louisianan rannikolla, ja muun muassa maakaasuverkostojen risteyskeskus,Henry Hub, suljettiin muutamiksi päiviksi. Meksikonlahdella viranomaiset ilmoittivat 28 öljyn- ja kaasuntuotantolaitoksentuhoutuneen Ike-myrskyssä. Varotoimena jo ennen myrskyn saapumista alueelle yli 80 prosenttia kaasuntuotannosta ajettiinalas ja henkilökunta evakuoitiin.BAIJERISSA KÄYNNISTYI EUROOPAN SUURIN BIOKAASUN TUOTANTOLAITOSHeinäkuun puolivälissä otettiin Schwandori ssa Baijerissa käyttöön Euroopan suurin biokaasun tuotantolaitos. Laitoksen tuotantokapasiteetiksiarvioidaan 16 miljoonaa kuutiometriä biokaasua päivässä. Tämä tuotetaan 85 000 tonnista uusiutuvaaraaka-ainetta, kuten maissista, heinästä ja ylijäämäsäilörehusta. Talteen otettava biokaasu jalostetaan niin, että se voidaansyöttää maakaasuverkkoon. Verkkoon syötettävän maakaasun määrä on 1 000 kuutiometriä tunnissa.YHDYSVALLAT VÄHENTÄÄ TUONTIRIIPPUVUUTTA ALASKAN MAAKAASULLAYhdysvaltojen republikaanipuolueen varapresidenttiehdokas, Alaskan kuvernööri Sarah Palin,hyväksyi elokuun alussa lain, jonka perusteella TransCanada-yhtiölle myönnettiin lisenssi uuden,Alaskasta Kanadaan ulottuvan jättimäisen 3 200 kilometrin pituisen maakaasuputken rakentamiseen.Hankkeen toteutusaikatauluksi arvioidaan 10 vuotta ja kustannuksiksi 30 miljardiadollaria. Jos putki saadaan rakennettua, sitä pitkin virtaisi Yhdysvaltojen markkinoillekaikkiaan 112 miljoonaa kuutiometriä kaasua päivässä. Esimerkiksi vuonna 2007 Yhdysvaltojenmaakaasun tuonti oli 280 miljoonaa kuutiometriä päivässä. Alaskan North Slopenalueen kaasuntuottajat, ConocoPhillips, BP ja Exxon Mobil ovat käynnistäneet kilpailevanputkihankkeen, koska ne eivät ole tyytyväisiä TransCanadan suunnitelmiin.Gasetti 3 | 2008 3

KOONNUT: MINNA OJALAPääkaupunkiseudustakobiokaasun liikennekäytönedelläkävijä?Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri suoritti vihkiäistankkauksen.Antero Jännes (vas.) kertoi tilaisuudessa bio- ja maakaasunyhteiskäytöstä.Helsingin Ruskeasuolla vietettiin syyskuussa Gasumin pääkaupunkiseudunneljännen maakaasun tankkausasemanavajaisia. Uusi asema on Suomen kymmenes julkinenmaakaasun tankkausasema. Seuraavaksi Gasum suunnittelee asemiaPorvooseen, Lahteen ja Espoon Friisilään.Avajaispuheessaan Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännesmuistutti, että pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus olla paitsimaakaasun myös biokaasun hyödyntämisen edelläkävijä.– Ämmässuon kaatopaikalta voidaan ottaa talteen huomattavatmäärät biokaasua. Jos se hyödynnetään esimerkiksi alueenjoukkoliikenteessä, biokaasulla voidaan auttaa Suomea saavuttamaanEuroopan unionin asettamat liikenteen biopolttoainetavoitteet.Biopolttoaineiden osuus kokonaisuudesta jää huomattavastipienemmäksi, jos Ämmässuon biokaasusta tuotetaan sähköä, AnteroJännes totesi.Maakaasu ja biokaasu ovat molemmat metaania. Puhdistettunabiokaasua voi syöttää maakaasun siirtoverkkoon ja jakaa liikenteenpolttoaineeksi maakaasun tankkausasemilla. Gasumin teettämänselvityksen mukaan Suomessa on 432 GWh:n biokaasupotentiaali,joka olisi hyödynnettävissä liikenteen polttoaineeksi. EspoonÄmmässuon osuus tästä on 244 GWh, joka yksistään riittäisipolttoaineeksi puolelle pääkaupunkiseudun busseista.Ruskeasuolla järjestettiin avajaisten yhteydessä paneelikeskustelu,jossa erilaiset maakaasuautojen käyttäjät kertoivat kokemuksistaankaasuautoilusta. Vehon tuotepäällikkö Pauli Eskelinenkertoi, että maakaasuautoille ei ole vielä tyyppiostajaa, jonka tunnistaisiheti tämän liikkeeseen astuessa. Asko Forsberg Helsinginkaupungin rakennusvirastosta totesi, että virasto voisi hankkia lisääkinmaakaasuautoja, jos sopivia malleja tulee markkinoille. YksityisautoilijaPekka Parkkonen puolestaan sanoi hankkineensamaakaasuauton itselleen 60-vuotislahjaksi.Gasum käynnisti Mäntsälä–Siuntio-putken YVA-menettelynGasum on aloittanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn(YVA), jossa arvioidaan Mäntsälästä Siuntioon suunnitellun uudenmaakaasun siirtoputken vaikutuksia ympäristöön eri linjausvaihtoehdoilla.YVA-ohjelma luovutettiin yhteysviranomaisenatoimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle syyskuun puolivälissä.YVA-konsulttina toimii Pöyry Energy.Gasum suunnittelee maakaasuputken kulkevan Mäntsälän,Hyvinkään, Tuusulan, Nurmijärven, Vihdin, Lohjan ja Siuntionalueilla. Putkilinja on pituudeltaan noin 90 kilometriä.Lokakuun alussa yhteysviranomainen järjesti yleisötilaisuudetHyvinkäällä, Nurmijärvellä ja Vihdissä. Tilaisuuksissa kansalaisillaoli mahdollisuus tutustua hankkeeseen ja esittää näkemyksiäänYVA-ohjelmasta.Gasumin tavoitteena on saada YVA-menettely valmiiksi keväällä2009 ja aloittaa maakaasuputken rakentaminen valitullalinjalla loppuvuodesta 2009. Tällöin maakaasuputki valmistuisikesällä 2011. Hankkeen toteutusaikataulu tarkentuu YVA-menettelynvalmistumisen jälkeen.Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi heinäkuussa ValtioneuvostonGasumille myöntämän lunastusluvan. KHO katsoi,että Uudenmaan ympäristökeskuksen olisi pitänyt vaatiapäätöksessään maaliskuussa 2007 YVA-menettelyn soveltamistahankkeeseen.Laki ympäristövaikutusten arvioinnista velvoittaa YVAn tekemiseen,jos maakaasuputken pituus on yli 40 kilometriä ja halkaisijayli 80 senttiä. Mäntsälä–Siuntio-putki ei ole kooltaan suoraanYVAa edellyttävä, ja Uudenmaan ympäristökeskus käyttipäätöksessään sille kuuluvaa harkintavaltaa.YVA-ohjelmaan liittyvää tietoa löytyy Gasumin internet-sivuiltaosoitteesta www.gasum.i/GasumRakentaa4 Gasetti 3 | 2008

”Suuri kaasusota”TEKSTI: PEKKA SUTELA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, SIIRTYMÄTALOUKSIEN TUTKIMUSLAITOS BOFIT | KUVAT: BOFIT JA GAZPROM KUVAPANKKIGEORGIAN KRIISI EI OLE OHI. Seuraava askel arvattavasti tuleeolemaan sisäpoliittinen: nykyinen johto vei maan suureen onnettomuuteen.He eivät oletettavasti luovu vallasta erityisen vapaaehtoisestija tulevat näkemään Moskovan käden kaikessa levottomuudessa,oli se siellä tai ei. Kaukasian levottomuus jatkuu, hyvin mahdollisestipaheneekin. Investoijat lisäävät riskilisää entisen päälle. Tämä koskeeerityisesti suuria infrastruktuurihankkeita, joiden pitäisi olla käytössävähintään vuosikymmeniä.Meilläkin on saanut suosiota teoria,jonka mukaan koko konl iktissaoli kyse olemassa olevien ja mahdollisestirakennettavien energiaputkienhallinnasta. Sattumaa taiei, Baku–Tbilisi–Ceyhan-öljyputkijoutui sabotaasin kohteeksi juuriennen Georgian sotaa. Se ei ainakaanollut sattumaa, että Georgianjohto kertoili tämän putken joutuneen venäläisten pommitustenkohdalle – ellei aivan, niin ainakin melkein. Rautatietkin kärsivät, muttaniillä kuljetetaan myös joukkoja ja tankkeja, ei vain öljyvaunuja. Sattumaaei ollut sekään, että syyskuun puolella Bakussa käynyt Yhdysvaltainvarapresidentti sai kylmän puoleisen vastaanoton azerien päälliköltä.Hän ei halua joutua hakaukseen Moskovan kanssa.ONKO TÄMÄ KAIKKI SITTEN ”SUUREN KAASUSODAN”ALKUA, NIIN KUIN MEILLÄKIN ON VÄITETTY? Ehkä asioitaolisi syytä katsoa osa kerrallaan. Se auttaa suuren kuvan muotoutumisessa.ENSIMMÄINEN OSA KOSKEE KAUKASIAA KAUTTA-KULJETUSREITTINÄ. On aina tiedetty, että poliittinen riski onolemassa. On toivottu, että se olisi hallittavissa, ja aika pian BTC-putkisaatiinkin toimintaan. Kun on suunniteltu Turkin kautta eteläiseenEurooppaan tulevaa Nabucco-putkea, on lisäongelmia ollut kaksi. Yksion Turkki itse. Sen poliittinen kehitys ei ole aivan helposti ennustettavissa,ei ainakaan sen jälkeen, kun maan EU-jäsenyyshaave haudataanlopullisesti.TOINEN PULMA ON VIELÄ HANKALAMPI. MISTÄ SAA-DAAN KAASU TÄYTTÄMÄÄN NABUCCO? Azerikaasu ei riitä.Iranistakaan sitä ei taida saada tarpeeksi, ja Turkmenistanin tulevatuotantokyky on arvailujen varassa. Nyttiedossa oleva tuotanto on myyty Venäjälle,mutta Kiinaankin sitä pitäisi riittää,ja Euroopallekin on luvattu pienehkömäärä. Mutta kuinka se kuljetettaisiinKaspianmeren ali, yli tai ympäri? Ylimenoonei ole sopivaa teknologiaa, ympäriei haluta mennä Venäjän ja Iranin takia,eikä alitse pääse. Iran on vedenalaisenputken jo kieltänyt, ja siihen maalla ontäysi oikeus. Venäjä pystyisi samaan. Tätäriskiä ei ainakaan yksikään yhtiö halua ottaa. Eikä siis Azerbaidzhankaan,kuten juuri opittiin.Nabuccon estämiseen ei tarvita Georgian hallintaa. Avainongelmatovat Turkmenistan, Iran ja Kaspianmeri. Tässä kuvassa on niin montaliikkuvaa osaa, ettei kenenkään edun mukaista ole lietsoa ”suurtakaasusotaa” tuonne päin maailmaa. Mitkähän mahtaisivat olla rintamalinjat?ENTÄ SITTEN SE KUULUI-SA ENERGIARIIPPUVUUSVENÄJÄSTÄ? Harvoin olenjoutunut perehtymään asiakimppuun,jossa käämin säikeet olisivatyhtä surullisesti sekaisin kuintästä puhuttaessa. Onko puheenaiheena Euroopan Unioni, EU plus Norja, riippuvuus kulutuksessa vairiippuvuus tuonnissa? Mihin perustuvat esitettävät ennusteet: Venäjäntuotantoon, Venäjän tuotantoon miinus kotimainen kulutus, Venäjäntuotantoon plus tuonti Keski-Aasiasta, Venäjän kotimaiseen kulutukseennykyisellä energiatehokkuudella, vai jollain muulla… Asianharrastajienherkkupala kaasun mittaamiseen käytetystä lämpötilastakalpenee vertailussa. Mutta oli se sattumaa tai ei, kaikki nämä ja muutarvioimisen ehdot menevät iloisesti sekaisin julkisessa keskustelussa.Venäjältä tulee neljännes EU-maissa käytetystä kaasusta. Kohtuullisenuskottavilla oletuksilla voi arvioida, että osuus pysyy lähivuosikymmeninäsuunnilleen entisellään. EU-maiden riippuvuus ei kasva. Venäjäsäilyttää markkinaosuutensa. Molempien kaupan osapuolten luulisiolevan tyytyväisiä. Missähän sen ”suuren kaasusodan” ainekset oikeinovat täälläkään päin maailmaa?Gasetti 3 | 2008 5

Ulkoistaminen avuksi AW-Storen lämmöntuotannossaLogistiikan hallintalisää kilpailukykyäTEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI ❘ KUVAT: JUKKA UOTILA JA ITELLA LOGISTICSAW-Store tarjoaa yrityksille logistiikkaketjun kokonaishallintaa lisäarvopalveluineen.Ulkoistettu varastointitoiminta on kehittyvä ja laajeneva toimiala,ja AW-Storen Tuusulassa sijaitsevalle tontille nousee syksyn ja talven aikana uusivarastohalli. Laajennuksen yhteydessä AW-Store vaihtaa öljyn maakaasuun jalämmöntuotanto ulkoistetaan Gasumin hoidettavaksi.Itella Logistics Oy:n tytäryhtiö AW-Store Oy tarjoaa logistiikkapalveluja muun muassa päivittäis- ja käyttötavaroiden fyysiseen käsittelyynsekä informaatiovirran hallintaan. Tuusulaan rakennetaan laajennusosa kahden hallirakennuksen oheen. Hallit tullaan marraskuusta alkaenlämmittämään maakaasulla.6 Gasetti 3 | 2008

Itella Logistics Oy:n hankintajohtajaSeppo Kakko seuraa tytäryhtiö AW-Store Oy:n rakennustyömaata Tuusulassatyytyväisin mielin. Rakentaminen onedistynyt suunnitelmien mukaisesti. Josongelmia ei synny, voidaan käyttöönottotarkastustehdä suunnitelmien mukaisesti15. helmikuuta 2009.– Tontilla on ennestään kaksi hallia,joista toinen on 28 360 kerrosneliötä jatoinen 16 000 kerrosneliötä. Uuden rakennuksenkerrosneliömäärä on 15 376.Laajennuksen valmistuttua on AW-Sto-ren yhdeksän hehtaarin tontti täyteen rakennettu,kertoo Seppo Kakko.Laajennusosaan on tulossa kuormalavahyllyvarastoja käsittelytiloja. Lähinnäpäivittäistavaroille rakennettavan varastonvapaakorkeus on 10,6 metriä, mihinasti tavaroita voidaan nostaa säilytettäväksi.”Pystyimme tekemäänkannattavuuslaskelmatöljylämmityksen y lisäksimaakaasusta,kauko lämmöstäja bioenergiasta.”Tehokas varastointiketjuItella Logistics toimii Suomen lisäksi Virossa,Latviassa, Liettuassa ja Venäjälläsekä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.Suomessa toimipisteitä on muun muassaTuusulassa, Kotkassa, Toijalassa, Lahdessa,Orimattilassa, Vantaalla, Espoossaja Keravalla.Kun yritys ulkoistaa logistiikkansa eliesimerkiksi varastoinnin, tarvittavan uudelleenpakkauksen ja lajittelun sekä kuljetuksen,se voi keskittyä omaan ydintoimintaansa.Seppo Kakko toteaakin logistiikanulkoistamisen lisäävän yritysten kilpailukykyäniin kotimaassa kuin ulkomaisillakinmarkkinoilla.– Omien varastotoimintojen ylläpitäminenaiheuttaa yrityksissä isoja kustannuksia.Meillä keskitetysti hoidettu logistiikkalisäpalveluineen on helposti yhdistettävissäyrityksen omiin järjestelmiin.Kauttamme hoituvat myös tavaroiden vastaanottoja tarkistus, irtokollien lavoitus,varastokirjanpito sekä huolinta ja tullaus,luettelee Seppo Kakko.Keskeinen osa palveluvarastointiketjuaovat verkkokaupparatkaisut, joihin kuuluvattuotteiden fyysinen käsittely ja informaatiovirtojenhallinta.AW-Storen Tuusulan varastoilla onkeskitytty päivittäis- ja käyttötavaroidensekä elintarvikkeiden varastointiin. ItellaLogistics hoitaa myös esimerkiksi muotiin,sisustukseen ja juomalogistiikkaan liittyviävarastointitoimintoja.Jatkuu sivulla 8Gasetti 3 | 2008 7∆

Jatkoa sivulta 7∆Ympäristöasiat tukevattaloudellisuuttaTuusulan varastohalleja on lämmitettykahden öljykäyttöisen lämmityskeskuksenavulla. Lämmitystapa haluttiin kuitenkinmiettiä uudelleen. Laajennuksenaiheuttamaa lämmityskapasiteetin lisätarvettaja energiavalintaa päästiin pohtimaanyhtäaikaa.– Tuusulan tilanne oli mielenkiintoinen,koska pystyimme tekemään kannattavuuslaskelmatöljylämmityksen lisäksimaakaasusta, kaukolämmöstä ja viereisenhakelaitoksen tuottamasta bioenergiasta.– Jos on mahdollista, niin valitsemmeympäristöystävällisimmän tavan toimia.”Maakaasun ympäristöedutvaikuttivat valintaan.”Sopimuslogistiikka pitää sisälläänmoninaisia palveluja, kuten konsultointiasekä maahantuonti-, transitio-,varastointi-, kuljetus- ja lisäarvopalveluja.Itella Logistics toimii Suomen lisäksiBaltiassa, Venäjällä ja Pohjoismaissa.Kahdessa vanhassa lämpökeskuksessa on 2000-luvulla hankitut lämpökattilat, jotka nyt muutetaanmaakaasukäyttöisiksi. Öljypolttimet ja -säiliöt jäävät varalle. Uuteen lämpökeskukseentulee noin 1 000 kW:n maakaasukäyttöinen kondenssikattila. Hannu Turpela (vas.) ja SeppoKakko kertovat rakentamisen ja maakaasuputken vetämisen sujuneen hyvin rinnakkain.Teknis-taloudellisten selvitysten jälkeenmaakaasu valikoitui parhaaksi vaihtoehdoksi.– Taloudellisten syiden lisäksi maakaasunympäristöedut painoivat valinnassa.Itella Oyj:ssä on valmisteilla ISO14001 -ympäristösertiikaatti, jossa maakaasuedistää ympäristöarvojamme. Maakaasupalaa huomattavasti puhtaamminkuin öljy. Siitä ei synny hiukkas- ja rikkipäästöjä,typenoksideja syntyy öljyä vähemmänja ennen kaikkea hiilidioksidipäästöjäon neljännes vähemmän kuin öljyllä,toteaa Seppo Kakko.Gasumiltalaitteet ja tekniikkaItella Logisticsin liikeidea perustuu siihen,että yritykset ulkoistavat toimintojaanheidän hoidettavakseen. Vastaavasti Itellassaulkoistetaan ne työt, jotka eivät oleheidän ydinosaamistaan. Näin esimerkiksikiinteistöjen huoltoon ja ylläpitoon tarvittavatpalvelut ostetaan muualta.– Gasumin kanssa olemme tehneet sopimuksensiitä, että ostamme heiltä Tuusulankohteeseen vain lämpöä eli kilowattitunteja,kaiken muun hoitaa Gasum, kertooSeppo Kakko.Sopimukseen kuuluu myös Gasumin7/24-varallaolojärjestelmä.AW-Storen työmaalla hallin rakentaminenedistyy samassa tahdissa maakaasuputkenvetämisen kanssa. TyömaapäällikköHannu Turpela RakennusosakeyhtiöHartelasta kertoo, että halliin rakennetaanvain tyhjä tila lämpökeskukselle. Gasumtoimittaa keskukseen laitteet ja tekniikan,vetää putket ja tekee liittymän.– Maakaasuputkea on vedetty tontillevajaan kilometrin verran. Tontilla kaivaminenei aiheuta meille ylimääräistähaittaa, koska samaan kaivantoon laitetaanmyös muuta tekniikkaa, kertoo HannuTurpela.Maakaasun hinta muita vakaampiTontilla on ennestään kaksi lämpökeskusta,jotka Gasum ottaa hoidettavakseenja muuttaa maakaasukäyttöisiksi. Uudenlämpökeskuksen teho on noin 1 000 kW.Kolme lämpökeskusta tuottavat yhteensä3 000 MWh lämpöenergiaa vuodessa.– Vanhoihin kattiloihin tulee maakaasupolttimetja öljypolttimet jäävät varalle,koska öljy jää varapolttoaineeksi. Uusilämpökeskus toimii vain maakaasulla,8 Gasetti 3 | 2008

KUVA: TAPIO MUSTASAARIGasum on vetänyt maakaasu -putkea paineenvähennysasemaltalähtien AW-Storelleyli kilometrin verran. Myösalueen muilla yrityksillä onmahdollisuus liittyä uudenjakeluputken asiakkaiksi.Lämpöpalvelussakokonaisvastuu GasumillaGasum Energiapalvelujen lämpöpalvelussa tarjotaan asiakkaalleulkoistamisvaihtoehtoa, jossa Gasum ottaa kokonaisvastuun lämmityksestä.Perinteisesti yritykset tai taloyhtiöt ovat ostaneet lämmön lämpöyhtiöiltätai ovat tuottaneet sen omissa lämpökeskuksissaan. Lämpöpalvelussa asiakasostaa lämmön suoraan Gasumilta.mutta ongelmatilanteissa uutta hallia voidaanlämmittää siirrettävän lämpökeskuksenavulla, selittää Seppo Kakko.Seppo Kakon mielestä se, että Gasumvastaa uuden kattilan rakentamisesta jaottaa hoidettavakseen myös vanhat keskukset,sopii hyvin Itellan toimintamalliin.Aiemmin kiinteistönhuoltoyhtiö onhuoltanut kattilat ja varmistanut, että öljyäriittää. Öljyn hankinnassa on pitänyttarkkailla myös hintaa ja oikeaa ostohetkeä,koska suurissa ostomäärissä öljyn hinnanheilahtelut vaikuttavat paljon.– Vaikka maakaasu on sidottu muihinenergiamuotoihin, on sen hinta muihinnähden vakaampi. Tämä auttaa meitä myösbudjetoinnissa, toteaa Seppo Kakko.– Lämpöpalvelut voidaan toteuttaa joustavastiusealla eri tavalla. Gasum voi ottaa hoidettavakseenasiakkaan tiloissa jo olevan vanhan lämpökeskuksentai rakentaa asiakkaan tontille uudenrakennuksen. Lämpökeskuksessa on kaikki tarvittavatlaitteet lämmön tuottamiseen eli lämmityskattila,pumput, paisuntasäiliöt ja ohjausautomatiikka,kertoo lämpöliiketoiminnan vetäjäÅke Vikstedt Gasum Energiapalveluista.Ulkoistetussa mallissa laitteet ja kaasuliittymäovat Gasumin omaisuutta.Åke Vikstedt korostaa mallin turvallisuuttaja ympäristöystävällisyyttä. Kun polttoaineitaei varastoida kohteessa, ovat palokuormatmahdollisimman pieniä. Ympäristövahinkoja eipääse syntymään mahdollisen öljyn ylitäytön taimuun vahingon yhteydessä. Maakaasu on fossiilisistapolttoaineista vähäpäästöisintä eikä sensiirrosta aiheudu kuljetuksen kautta päästöjä.– Lämmön tuotanto on tehokasta, koskajatkuva polttoainevirta tekee energian hankinnanyksinkertaiseksi. Kondenssikattilan hyötysuhdeon polttotekniikan ansiosta huomattavastiparempi kuin perinteisen voimalaitos- tailämpökeskustekniikan eikä energian siirtohäviöitäsynny, luettelee Åke Vikstedt.Gasetti 3 | 2008 9

Ennätyskesä kulutuksessaMaakaasun myynti kasvussaTEKSTI: OSSI SAVOLAINEN | GRAAFI: GASUM6 0005 000GWhMaakaasun kuukausikulutusKuluvan vuoden tammi–syyskuunmaakaasun myynti oli yhteensä33,0 TWh, joka oli 7,2 prosenttiaenemmän kuin vuotta aikaisemmin.Kesä–heinäkuun maakaasun käyttöoli maakaasuhistorian suurinta näidenkuukausien osalta, eikä myynti näytähiljenevän myöskään loppuvuodenaikana. Vuosikäytön arvioidaanylittävän 46 TWh.4 0003 0002 0001 00001 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12Maakaasun vuosikäytön arvioidaan vuonna 2008 ylittävän 46 TWh.2006: 45,2 TWh2007: 43,4 TWh2008: noin 46 TWhAlkuvuoden kulutusta vähensi keskimääräistälämpimämpi sää, esimerkiksihelmikuun keskilämpötilaoli maakaasuverkoston alueella 4–6astetta tavanomaista korkeampi. Myössähkön hinta pysytteli alkuvuonna maltillisellatasolla. Kesäkuusta lähtien onmarkkinasähkön hinta ja erityisesti Suomenaluehinta ollut huomattavan korkea.Myös maakaasun käyttö on ollut kesäaikahuomioon ottaen keskimääräistä suurempaayhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa.Asiakkaat pystyivät sopeuttamaanmaakaasutilauksensa nopeasti muuttuviinmarkkinatilanteisiin hankkimalla GasumPlussaa tai muuttamalla jo tehtyä vuositilausta.Nykyisin muutoksia voi tehdä neljännesvuosittain,mutta tulevaisuudessamuutosmahdollisuus on tarkoitus muuttaakuukausittaiseksi.Maakaasua Länsi-Suomeen 2012Päivitetyssä skenaariotarkastelussa maakaasulleennakoidaan maltillista kasvua.Suurin yksittäinen hanke, jo päätettyjenlisäksi, on maakaasuverkon ulottaminenTurun talousalueelle. Tämä odottaa edelleenlopullista toteutuspäätöstä.Hanketta viedään eteenpäin suunnitelmienmukaisesti. Suunnittelun edetessäja täsmentyessä on ilmennyt, että aikaisempiaikataulutavoite oli liian kunnianhimoinenja uudeksi aikatauluksi maakaasutoimitustenaloittamiseksi on tarkentunutkesä 2012.Kilpailukyky ennallaanEnergiakustannusten voimakas nousu ontotta kai ikävä lisä tuotantokustannuksiinja mahdollisuus niiden viemiseksi tuotteentai palvelun loppuhintaan vaihteleesuuresti toimialoittain. Maakaasun energiahintaseuraa sovitusti muiden polttoaineidenja energiamuotojen hintoja, eikämaakaasun suhteellinen kilpailukyky oleheikentynyt esimerkiksi muihin tuontipolttoaineisiinverrattuna.Hintakehitystä ei ymmärrettävästi pystytäestämään, mutta sen hallintaan ontarjolla erilaisia riskienhallintatuotteita,joita Gasum on kehittänyt nimenomaanmaakaasun myynnin ja sen hinnoittelunlähtökohdista.Maakaasulla vahva rooliUusia muutoksia eri energiamuotojen välisiinkilpailuasetelmiin tuovat valmisteillaolevat lisäohjeistukset uusiutuvien polttoaineidenkäytölle ja CO 2- päästöjen vähentämiselle.Sinällään hyvät tavoitteetsaattavat kuitenkin huonoimmillaan johtaasiihen, että olemassa olevia, teknisestija taloudellisestikin toimivia ratkaisujalähdetään muuttamaan pelkästään näidentavoitteiden pakottamina.Haasteita siis riittää, eri energiamuodothakevat paikkaansa ja hinnat milloinnousevat, milloin laskevat. Tässä energiapalapelissämaakaasulla on ja tulee myösolemaan merkittävä osuus.10 Gasetti 3 | 2008

Gasum rakentaa uuden nesteytetyn maakaasun eliLNG:n tuotantolaitoksen Porvooseen. Valmistuttuaanlaitos pystyy tuottamaan noin 20 000 tonnia LNG:tävuodessa. Investoinnin arvo on noin 18 miljoonaa euroa.Työt käynnistyvät ensi talvena maanrakennustöillä.Laiteasennukset alkavat ensi syksynä. Laitteet toimittaaHamworthy Gas Systems Norjasta. Tuotannon ontarkoitus alkaa kesällä 2010.Kaj Christiansen (vas.) ja Björn Ahlnäs Gasumilta sekä Tore Lunde, Morten Knutsen ja Dirk Vosskötter Hamworthy Gas Systemsiltäallekirjoittivat LNG-laitoksen laitteiden hankintasopimuksen syyskuun alussa.Gasum rakentaa LNG-laitoksen PorvooseenTEKSTI: MINNA OJALA | KUVAT: HAMWORTHY GAS SYSTEMS AS JA MINNA OJALANesteyttämisprosessissa tarvittavanesteytetty typpi hankitaanGasumin laitokselle läheiseltäAGAn ilmakaasutehtaalta. Gasum ostaaAGAlta myös LNG-laitoksen käytön, valvonnansekä huollon ja kunnossapidon.Laitoksen käyttövalvonta tapahtuu kaukoohjatustiAGA:n Harjavallan tehtaalta.LNG kuljetetaan asiakkaille rekoillaeli nesteytettynä maakaasua voidaanmarkkinoida niillekin alueille, jotka eivätole maakaasuputkiverkoston piirissä.Nesteytettyä maakaasua käytetään muunmuassa kaasumoottoreiden koekäyttöön jatestaukseen. LNG-markkinat ovat kasvaneetvoimakkaasti viime vuosina Norjassaja Ruotsissa, ja Gasum arvioi saman kehityksentoteutuvat myös Suomessa. Tähänvaikuttavat esimerkiksi öljyn hintakehitysja LNG:n uudet käyttökohteet. Muun muassaDestian kanssa on neuvoteltu mahdollisuudestaottaa LNG käyttöön saaristonyhteyslauttojen polttoaineena.LNG soveltuu myös maakaasun ja biokaasunvarapolttoaineeksi. Gasumin tuotantolaitoksenyhteyteen rakennetaan yli2 000 kuutiometrin tuotevarasto. LisäksiGasum hankkii siirrettävän LNG-höyrystimenvarapolttoainekäyttöä varten.Gasum on aiemmin markkinoinut jamyy nyt Porvoon Sköldvikissä sijaitsevassatuotantolaitoksessa valmistettua LNG:tä.Laitos on ollut käytössä 11 vuotta. Uusilaitos sijoittuu vanhan laitoksen viereen.– Näimme Gasumilla, että nyt on oikeaaika toteuttaa tämä investointi, toteaaGasumin kehittyvien liiketoimintojenjohtaja Björn Ahlnäs.– Nykyinen LNG-laitos oli tekniikaltaanvanhentunut ja tuotantokapasiteetiltaanriittämätön. Toisaalta markkinat ovatselkeässä kasvussa.LNG-markkinatkasvavat vauhdilla maailmallaGasumin uusi laitos perustuu Suomeentuotavan venäläisen maakaasun nesteyttämiseen.Mahdollisuutta maakaasun maahantuontiinnesteytettynä on selvitettyyhdessä Baltian maiden kanssa Balticconnector-hankkeeseenliittyen.LNG-kaupan kasvuvauhti on herättänytmyös kysymyksiä siitä, pystytäänköalalla investoimaan riittävästi. InternationalEnergy Agency (IEA) julkistikesällä Pariisissa vuosittaisen raporttinsakansainvälisistä maakaasumarkkinoista.IEA totesi, että investoinnit ovat viivästyneetja kustannukset kasvaneet. Toteutuspäätöksiävuoden 2006 raportissa esilläolleista nesteytyslaitossuunnitelmista tarvitaanlisää.Euroopan Unionin alueella on useitaLNG-hankkeita. Italiassa otettiin syyskuunpuolivälissä käyttöön maailman ensimmäinenkelluva LNG-terminaali, jokasijaitsee Adrianmeressä noin 15 kilometrinetäisyydellä rannikolta. Täyteen tuotantokapasiteettiinlaitos saadaan vuoden2009 aikana. Tällöin terminaalissavoidaan varastoida ja muuttaa uudelleenkaasumaiseksi noin kahdeksan miljardiakuutiometriä maakaasua vuodessa, jokavastaa 10 prosenttia Italian maakaasunkulutuksesta. LNG tuodaan terminaaliinpääasiassa Qatarista. Qatar Petroleumintytäryhtiö olikin yksi terminaalihankkeenosakkaista.Snurrevarden LNG-laitos Norjassa on samantyyppinenminkä Gasum rakentaa Porvooseen.Gasetti 3 | 2008 11

Kaasuputki kulkeemyös järven pohjassaTEKSTI JA KUVAT: JUKKA ISOKOSKIGasum aloitti alkukesästä maakaasun rinnakkaisputken rakennustyötHämeessä. Kalvolasta Lempäälään kulkeva putkilinja kiemurtelee pitkinpeltoja ja metsiä. Linjan puolivälissä odottaa pitkä vesistöosuus.Järven alitukseen tarvitaan lähes neljä kilometriä betonoituateräsputkea. Työmaapäällikkö Mikko Ruokonenkertoo, että putket varastoidaan järven rannalla, jossane hitsataan 350 metriä pitkiksi esivalmisteiksi.MAAKAASUPUTKIKALVOLA-LEMPÄÄLÄ:Putkilinjan pituus:43,2 kmPutken halkaisija: 500 mmRakennustöidenaloitus: kesäkuu 2008Valmistuminenja käyttöönotto: lokakuu 2009Putken käyttöpaine: 54 barVenttiiliasemia:4 kpl12 Gasetti 3 | 2008

Vesistön alitus on pituudeltaan lähes neljä kilometriä.Putkilinjan rakentamisen haastavimpiakohteita on lähes neljän kilometrinpituinen vesistön alitus.Maakaasuputken rakennustyömaana onAkaan ja Valkeakosken alueilla sijaitsevaVanajaveden Makkaranselkä. Vesistönalitukseen käytettävät betonipäällysteisetteräsputket saapuivat kesällä Hämeeseen.Putket on varastoitu järven etelärannalle.– Kun luvat ovat kunnossa, aloitammeputken laskun järven pohjaan. Rannoillaputki kaivetaan vähintään metrin syvyyteen.Järven selällä riittää, että putken lakion pohjan tasolla. Vältämme pohjan ylimääräistäkaivamista, joka samentaa vettä,kertoo Gasumin putkihankkeen työmaapäällikköMikko Ruokonen.Kaksitoistametriset teräsputket hitsataankiinni rannalla 350 metriä pitkiksiesivalmisteiksi. Esivalmisteet yhdistetäänja putki uitetaan ponttoonien avulla järvelle.Koska putki on kauttaaltaan betonoitunostetta vastaan, se uppoaa, kun kellukkeetirrotetaan. Varsinainen asennus-työ sujuu nopeasti parinkymmenen hengenvoimin.Asukkaille tietoa toteutusaikataulustaOman haasteensa työhön tuovat järvialueenasukkaiden ja vesistön muiden käyttäjientarpeet. Järven selkää laivareitteineenei voi tukkia pitkäksi aikaa ponttoonienvarassa kelluvalla kaasuputkella. Myöskäänalueen asukkaiden ja mökkiläistenjärven virkistyskäyttö ei saisi kärsiä kohtuuttomasti.– Rakennusajankohdaksi oli ajateltusyksyä, jolloin vesistön virkistyskäyttö onvähäisimmillään, ja putken laskun aiheuttamaveden samentuma ehtisi kirkastuamahdollisimman paljon kevääseen mennessä.Tarkat ehdot työn suorittamisellemääritetään vesilain mukaisessa alitusluvassa,jota Gasum hakee Länsi-Suomenympäristölupavirastolta. Lupaprosessin monimuotoisuudentakia töiden aloittaminensiirtyy ensi vuoden puolelle. Pidämme lähialueenasukkaita ajan tasalla rakennustöidenaikataulusta.– Luonnollisesti toimimme tinkimättäkaikkien niiden ehtojen mukaisesti,joita lupa meiltä edellyttää, toteaa MikkoRuokonen.Rakentamisaikataulu tarkentuu, kunlupaehdot ovat selvillä. Hankkeen kokonaisaikataulusäilyy kuitenkin ennallaan,eli uusi putki on käytössä ensi vuodenlämmityskauden alkaessa.YmpäristövaikutuksetrakentamisenaikaisiaYmpäristövaikutusten tarkkailu on tärkeässäroolissa vesistön alituksessa. Ennenvesiluvan ratkeamista Gasum on joennakoivasti ryhtynyt toimiin ympäristönhuomioon ottamiseksi.– Olemme käynnistäneet Vanajavedellämuun muassa veden laatua koskevanennakkotarkkailun ja koekalastukset.Lisäksi Makkaranselän pohjasta onotettu näytteet siellä esiintyvien haittaaineidenselvittämiseksi ja riskianalyysintekemiseksi. Tutkimukset tekee ulkopuolinenasiantuntijaorganisaatio, kertooGasumin projektipäällikkö MarkkuTyynelä.Markku Tyynelä muistuttaa, ettämaakaasuputkia on rakennettu aiemminkinjärvien ali. Tällä kertaa poikkeuksellistaon lähinnä alituksen pituus. Kaasuputkenasentamisen vaikutukset ympäristöönovat kuitenkin ennakoitavissaaiempien kokemusten perusteella. Suurimmatvaikutukset näkyvät rakennustöidenaikana, jonka jälkeen putki ja järviluontojatkavat rauhallista rinnakkaiseloavuosikymmenten ajan.Rinnakkaisputki lisää maakaasun siirtokapasiteettia TampereelleEnsimmäinen maa -kaasun siirto put kiTampereelle valmistui1986. Tampereenhaaran maakaasunkulutus onlähes kolmikertaistunutensimmäistenvuosien tasosta.– Uuden rinnakkaisputkenra-kentamisen perusteena onkin siirtokapasiteetinlisääminen, kertoo Gasumin siirtotoiminnastavastaava johtaja Juha Vainikka.– Gasumilla on maakaasumarkkinalain mukainenjärjestelmävastuu, joka velvoittaa kehittämäänsiirtoverkkoa siten, että maakaasuaon tarjolla sitä haluaville. Tampereen suunnallakapasiteetti on ollut lähes täydessä käytössäetenkin talvisin. Uuden putken myötä voimmetarjota kaasua myös uusille käyttäjille Tampereensuunnalla.Putki-investoinnin taustalla on myös kaasunsiirtoverkon tasapainoon liittyviä syitä.– Tällä hetkellä Tampereen haaran kulutuson käytännössä määrittänyt verkon painetasonMäntsälästä eteenpäin. Jatkossa voimme käyttääsiirtoverkkoa tehokkaammin, kun Tampereenja Helsingin haarat ovat paremmin tasapainossa.Lisäksi uusi rinnakkaisputki parantaaaina toimitusvarmuutta entisestään, Juha Vainikkahuomauttaa.Gasetti 3 | 2008 13

Petteri Åström rakensi maakaasukäyttöisen viljankuivurin”Tämä oli järkevin ratkaisu”Petteri Åström rakensi kesän aikana Lohjan Muijalaanmaakaasukäyttöisen läpivirtaustekniikalla toteutetunviljankuivurin, jonka hyötysuhde on esimerkiksi öljykäyttöistähuomattavasti parempi. Koska maakaasu palaa puhtaasti, eikuivuriin tarvita erillistä palokaasujen poistoa. Åströminmielestä on tärkeää ottaa huomioon ympäristö näkökulmatmaatilan toimintoja uudistettaessa.Petteri Åström otti Solttilan sukutilanviljeltäväkseen vuonna 2005. Joseuraavana vuonna hän alkoi miettiäuuden kuivurin rakentamista. Åströmoli tutustunut maakaasukäyttöisiin kuivureihinmuun muassa Virossa, Unkarissa jaRuotsissa ja alkoi ihmetellä, miksei Suomessaviljaa kuivateta tehokkaalla ja puhtaallamaakaasulla.– Olin yhteydessä Antti-Teollisuudenedustajiin ja selvisi, että uunitekniikka onhelposti toteutettavissa myös maakaasulla.Kun systeemin toimivuuteen oli saatu vahvistus,tehtiin rakentamispäätös joulukuussa2007, kertoo Petteri Åström. Uusi kuivurisaatiin käyttöön syyskuun lopulla.14 Gasetti 3 | 2008Tehoa 2 500 kilowattiaSolttilan tilalle nousi kesällä nelisiiloinenkuumailmakuivuri, jonka imuilmakanavassaon maakaasukäyttöinen poltin. Kuivurion täysin automaattinen ja etäohjattava.Kuivurin tilavuus on 390 hehtolitraaja uunin teho on 2 500 kilowattia. PetteriÅström on laskenut, että öljykäyttöisenkuivurin hyötysuhde on noin 60 prosenttia,kun maakaasun hyötysuhde on yli 90prosenttia. Maakaasua Åström arvioi normaalivuonnakuivattamiseen kuluvan 10,8normikuutiota viljatonnia kohti. Tarkoituksenaon kuivattaa noin kaksi miljoonaakiloa viljaa vuosittain, josta osa onrahtikuivausta.– Maakaasu palaa niin puhtaasti, etteipoistoputkia tarvita. Uunissa on ainoastaankipinäverkko suojaamassa, ettei pölysyty palamaan. Koska maakaasun hyötysuhdeon öljyä parempi, kuolettuu liittymänhinta melko nopeasti.– Maakaasun vähäpäästöisyys on tärkeäasia. Olemme Lohjalla etuoikeutettuja,kun voimme käyttää maakaasua. Kuivurinrakennustyömaalla on käynyt paljonretkikuntia tutustumassa, ja moni on ollutkateellinen, myöntää Åström.Tulevaisuuden energiaratkaisuYmpäristönäkökohdilla on tärkeä merkitysmaakaasukäyttöisten kanavapolttimien

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: MARKKU OJALAKiinnostusmaakaasukäyttöisiinkanavapolttimiinon lisääntynyt.tuotekehityksessä ja kysynnän lisääntymisessä.Viime aikoina maakaasu-Suomenalueelle onkin alkanut nousta ympäristöystävällisiäja energiatehokkaita kuivureita,joissa on kaasukäyttöinen poltin.Viljaa voidaan kuivata kaasupolttimilla,jotka toimivat niin nestekaasulla kuinmaakaasullakin. Myös biokaasu sopii polttoaineeksi.Kokemuksia maakaasun käytöstäon saatu isommassa mittakaavassa esimerkiksiSuomen Viljavan viljakuivureista.Kesän aikana on myös esimerkiksi Hollolassatoteutettu mittava maakaasukuivurihankeLahti Energian toimialueella.Maakaasu myös asuinrakennukseenPetteri Åström punnitsi tarkoin kuivurintekniikanja polttoaineen valintaa. Jospolttoaineeksi olisi valittu öljy, se olisi vaatinuterillisen lämpökeskusrakennuksen.Lisäksi olisi tarvittu öljysäiliö sekä sitä vartenallas ja kate. Öljysäiliö olisi tarvinnutmyös ympäristöluvan.Åström kertoo liittymä- ja asennustöidensujuneen gasumlaisten kanssa hyvin jaaikatauluissa on pysytty.– Uutta maakaasuputkea ei tarvinnutvetää kuin 800 metriä ja nyt kaasu tuleesuoraan kuivurin seinään, eikä muita rakenteitatarvita. Kaasua tulee jatkuvastieli sitä ei tarvitse erikseen tilata. Tarkoituksenaon, että vanhan kuivurin poltinkinvaihdetaan maakaasukäyttöiseksi.Myös asuinrakennukseen tulee maakaasuremontin yhteydessä, kertoo Åström.Gasetti 3 | 2008 15

”Asiakkaaksi liittyminen oli helppoa”SCA siirtyi maakaasuunTEKSTI JA KUVAT: LAURI PIRVOLA16 Gasetti 3 | 2008SCA Packaging Finland rakensi Tampereen Lielahteennopealla aikataululla 7,2 MW:n höyrykattilalaitoksen, jollatuotetaan prosessihöyryä aaltopahvitehtaan tarpeisiin.SCA LYHYESTI:– SCA Packaging on Euroopan johtavaasiakaskohtaisten pakkausratkaisujenvalmistaja ja toiseksi suurin aaltopahvinraaka-ainekartonkien tuottaja.– SCA Packaging Finland Oy onpak kaus- ja logistiikkaratkaisujenedellä kävijä Suomessa.– SCA:lla on yli 300 tuotantolaitostanoin 30 maassa. Suomessa on 6 toimipaikkaa,joista Tampereen Lielahti onsuurin.– SCA tarjoaa asiakkaan tarpeistariippuen lukuisia, korkealaatuisellapainatustekniikalla viimeisteltyjä,pakkaustyyppejä, jotka palvelevatmitä erilaisimpia tuotesegmenttejä:kuluttajapakkaukset, kuljetuspakkaukset,teollisuuspakkaukset, myynninedistämistuotteet,suojaavat pakkaukset,vihannespakkaukset jne.– Esimerkkejä SCA:n pakkaustuotteista:http://www.scapackaging.i /i /tuotteet/Kuljetus-, kuluttaja- ja myymäläpakkauksiavalmistava SCAPackaging Finland Oy (SCA)siirtyi kesällä tuottamaanprosessihöyryä maakaasun avulla.Uuden hyöryntuotantojärjestelmänrakentaminen tiukalla aika taululla oliyhteinen haaste SCA:n sekä GasuminTampereen huoltokeskuksenja Gasum Energiapalve luidenammattilaisille.SCA:ssa jouduttiin miettimään prosessihöyryntuotantojär jes telmä uudelleen,kun M-realin Lielahdenkemihierretehdas lopetti toimintansa viimekeväänä. M-Real toimitti asiakkailleenprosessihöyryä juhannukseen asti. JatkossaSCA tuottaa aaltopahvikoneen tarvitsemanprosessihöyryn maakaasukäyttöisellähöyrykattilalaitoksella, joka otettiin käyttöönloppukesästä.Hankkeen projektipäällikkönä toiminutSCA:n kunnossapitopäällikkö Veli-Pekka Nieminen toteaakin, että höyryntuotannonuudelleenjärjestely oli eräänlainenpakkoinvestointi, johon oli löydettäväyrityksen kannalta paras teknistaloudellinenkokonaiskonsepti.Parhaaksi ratkaisuksi todettiin konsepti,jossa SCA rakennutti uuden höyrykattilalaitoksenuuteen sijoituspaikkaan aaltopahvitehtaankupeeseen. Samalla pitivarmistaa luotettavan ja kilpailukykyisenpolttoaineen saatavuus. Uusi tuotantolaitostuli liittää olemassa olevaan höyryjärjestelmäänsiten, että yhtiön varsinainenydinliiketoiminto eli aaltopahvituotantosaattoi jatkua keskeytyksettä.Ykkösvaihtoehtona maakaasuHöyrykattilalaitoksen polttoaineeksi valikoituikonsulttiselvityksen ja esisuunnitteluvaiheenperusteella maakaasu.– Maakaasu oli alusta asti selkeä ykkösvaihtoehtommeuuden laitoksen pääpolttoaineeksi.Maakaasu osoittautui tek-

höyryntuotannossaannisesti, taloudellisesti ja ympäristövaikutuksiltaanylivoimaiseksi ratkaisuksi vaihtoehtoisiinpolttoaineisiin nähden. Valintaammehelpotti myös maakaasuasiakkaaksiliittymisen vaivattomuus. Gasumhoiti kokonaisuudessaan maakaasuliittymänrakentamisen uuden kattilahallin sisäseinäänasti. Meidän tuli vain liittää kattilalaitoksenpoltinjärjestelmä kaasumittauskeskuksenjälkeiseen laippaan, kertooNieminen.Haastava aikatauluSCA:n höyryntuotannon uudistaminentoteutettiin nopeasti. Maakaasusopimuksenallekirjoittamisesta M-realin höyryntoimituksenpäättymiseen jäi projektointiaikaavain runsaat kolme kuukautta.Tänä aikana SCA:n piti hakea luvat,rakennuttaa, liittää ja koekäyttää uusi7,2 MW:n höyrykattilalaitos. SamanaikaisestiGasum hankki lupapäätökset, tekiGasum hoitimaakaasuliittymänrakentamisen uuteenkattilahalliin asti.muutoksia paineenalennuslinjalla Lielahdenpaineenvähennysasemalla, rakennuttinoin 850 metrin pituisen matala painekaasuputkensekä liitti ja mittaroi senSCA:n uuteen järjestelmään.Gasumin osalta hanke toteutettiin yhteistyössäGasum Energiapalvelut Oy:nkanssa. Gasum Energiapalvelut vastasimaakaasuputken ja mittauskeskuksen rakentamisesta.Hankkeen muut osa-alueet,kuten sijoituslupa-asiat, paineenvähennysasemanmuutostyöt ja tiedonsiirtoyhteyksienrakentamisen toteutti Tampereenhuoltokeskuksen henkilöstö Gasum Oy:nsisäisenä työnä.Höyrykattilatoimituksen pienestä viivästymisestähuolimatta hanke toteutettiinsuunnitellussa aikataulussa, ja SCA:noma tuotantoprosessi voitiin pitää käynnissäilman tuotannonmenetyksiä. Uudenlaitoksen ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneetsuunnitellusti.– Ensisijainen tavoitteemme koko projektissaoli toteuttaa joustava, luotettavaja kilpailukykyinen höyryntuotantojärjestelypäätuotantoprosessimme muuttuviintarpeisiin. Haastava aikataulu huomioidenolemme projektin lopputulokseen jakaikkien siihen osallistuneiden osapuoltenpanokseen erittäin tyytyväisiä. Eräänämerkittävänä lisähyötynä olemme voineettehostaa omaa energiankulutuksemmeseurantaa merkittävästi Gasumin Online-järjestelmänkautta saatavan ajantasaisenkaasunkulutustiedon avulla, summaakunnossapitopäällikkö Veli-PekkaNieminen.Tekniikan Akatemia -säätiön toiminta tehostuuMillennium-palkintosäätiö ja Teknillistieteelliset akatemiat (FACTE) yhdistyivät hallinnollisesti ja muodostivat uudenTekniikan Akatemia – Teknika-Akademien -säätiön. Säätiöstä rakennetaan vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonkamielipidettä kuunnellaan teknologiakysymyksissä.Tiedemaailman ja teknologiayritystenhuippuosaajien yhteistyön kehittämiseksisäätiöön perustetaanelinkeinoneuvosto, jonka jäseniksi kutsutaanMillennium-teknologiapalkinnonyritysyhteistyökumppanit ja FACTE:n yritysjäsenet.Myös muut yritykset voivat liittyäelinkeinoneuvostoon. Gasum on Millennium-säätiönyhteistyöyrityksiä.Säätiön keskeinen hanke on edelleenkansainvälinen Millennium-teknologiapalkinto,joka jaettiin kesäkuussa kolmannenkerran. Palkinnon saaja professoriRobert Langer vieraili Suomessa lokakuunalussa.Innovatiivinen Robert LangerProfessori Robert Langer palkittiin teknologiapalkinnollakeksinnöistään ja työstäänlääkeaineiden vapautumisen säätelyssäja kudosten uudelleenkasvattamisessakäytettävien innovatiivistenbiomateriaalienkehittämiseksi.Robert Langer on kehittänytlääkeaineiden kuljetustapoja,jotka ovat vaikuttaneet merkittävästisyöpä- ja sydänsairauksien ja lukuistenmuiden sairauksien hoitoon. Langerinkehittämillä menetelmillä lääkeaineet voidaankohdistaa halutusti ja niiden vapau-tumista elimistöön voidaan säädellä tarkastijopa usean vuoden ajan.Langer on yksi maailman tuotteliaimmistalääketieteen alan keksijöistä. Hänelläon yli600 patenttia,hän on julkaissutnoin1 000 artikkeliaja 13 kirjaa.Patentteja on lisensoitu yli kahteensataanyritykseen. Vuonna 2001 CNN jaTime-lehti nimesivät Robert Langerin yhdeksisadasta tärkeimmästä ihmisestä Yhdysvalloissa.Gasetti 3 | 2008 17

sinunkaupat SUSSEN kanssaSusanne Träskelin nauttiiluonnossaliikkumisestaTEKSTI: TONI PEREZ | KUVAT: JUKKA UOTILAKiireinen Gasumin brändipäällikköSusanne “Susse” Träskelin rentoutuulenkeillä koiransa kanssa luonnonhelmassa.Porvoossa syntynyt Susanne on pitkänlinjan gasumlaisia. Hän onviihtynyt yhtiön palveluksessa joreilut 20 vuotta. Ennen Gasumille tuloaanhän ehti totutella insinöörivetoiseenmaail maan ensimmäisessä työpaikassaansihteeritehtävissä insinööritoimistossa.– Olin ollut pari vuotta kotona lastenkanssa, kun näin silloisen Neste Oy:nmaakaasuyksikön hakevan markkinointiosastollesihteeriä. Haastattelussa kuulin,että hakijoita on 84 ja ajattelin, että se olisiinä sitten, Susanne muistelee.Kuukauden päästä maanantaiaamunaSusanne löysi itsensä Neste Oy:n tornitalonhissistä matkalla 13. kerrokseen.– Liekö hissin vaikutusta, mutta vatsassaoli perhosia. Ei tullut silloin mieleenkään,että parinkymmenen vuoden päästäolen töissä edelleen samassa paikassa.Nähdään Energia 08 -messuillaSusanne on työskennellyt Gasumissamarkkinointiosaston lisäksi myös Pohjoismaisetyhteydet -osastolla ja projektiosastolla.Markkinointiin hän palasi vuonna2002.– Nautin nykyisestä työstäni brändipäällikkönä,koska siinä saa olla paljon tekemisissäeri gasumlaisten kanssa. Omantyönjälkensä näkee myös konkreettisesti jaolen ylpeä siitä, että saan olla markkinoimassamaailman puhtainta fossiilista polttoainetta,maakaasulla lämpiävässä rivitalossaasuva Susanne miettii.Kiire on Susannelle tuttu seuralainen,sillä käytännössä markkinointiosasto onyhtä kuin hän. Susanne vastaa muun muassamarkkinointimateriaalien ja tapahtumientuottamisesta. Nyt Susannea on pitänytkiireisenä esimerkiksi Tampereella28.–30.10. järjestettävät Energia 08 -messut,jossa Gasumilla on iso osasto.– Messutapahtumien koordinointi vaatiiuseiden lankojen pitämistä käsissä yhtäaikaa ja liikkuvia osia on paljon. Energia08 -messut on meille tärkeä tapahtuma,koska se on yksi energia-alan päätapahtumista.Toivottavasti mahdollisimman moniasiakkaistamme pääsee paikalle, Susannesanoo.Vapaa-ajan menot kalenteriinSusannen tekee onnelliseksi arjen pienetasiat. Iloa tuo muun muassa viisikuukautinentyttärentytär Amelie, joka asuuperheineen melkein Susannen naapurissaKirkkonummella.– Perheeseeni kuuluu kaksi aikuistalasta, 14-vuotias tytär ja nyt yhä kiinteämminmyös ikääntyvä äitini, jota pyrin mahdollisimmanpaljon auttamaan. Olennainenosa perhettäni on Irlannista Suomeentuotu cairnterrieri Tara, josta saa aina seuraaluontoretkille.– Voisi sanoa, että työ häiritsee aikausein tuota vapaa-aikaa. Olenkin ryhtynytmerkkaamaan kalenteriin myös itselleniaikaa, jotta jaksamisesta tulee pidettyähuolta. Tältä viikolta kalenterista löytyymuun muassa espanjan tunnit ja jumppa,Susanne kertoo.Syksyisin Susanne nauttii luonnon väriloistostalenkkipoluilla ja seurailee metsäneläinten liikkeitä. Lokakuussa hän aikookuitenkin tehdä irtioton luontopoluiltaja lähteä kokemaan suurkaupunginsykkeen.– Olen pikkutytöstä asti haaveillutNew Yorkin matkasta ja nyt se toteutuu,Susanne iloitsee.Jos Gasum olisi eläin, mikä se olisi?Susanne: Luultavasti kilpikonna, silläse on hidasliikkeinen mutta elää kauan.Tosin kilpikonnalla on viime aikoinavauhti kiihtynyt.18 Gasetti 3 | 2008

KUVAT: ARTO RIIKONEN JA BOGOCJuhlatulia ja soihtujaJuhlatulien käytöstä urheilutapahtumissa, muistomerkeillä ja vastaavissa onkysytty ja kirjoitettu jo aiemminkin. Aihe ei helpolla kulu loppuun, koska niihinliittyy aina jotain outoa, uniikkia ja omintakeista tekniikkaa. Mutta tavoitteenaon aikaansaada hämmästyksiä ja ihailuja siitä, mitä kaikkea sitä voikaan ihminenkeksiä. Olympiatulien sytytykset rituaaleineen ovat tästä oiva esimerkki.Vuoden 2008 PekinginOlympialaisten virallisenolympiasoihdun malli.Olympiatulta kuljettavat juhlapaikalle monetjulkisuutta hankkineet henkilöt. Lopulta jokuerityisen ansioitunut saa kunnian varsinaisenjuhlatulen sytytykseen. Poltintekniikkoja harrastaneenaja reilun kymmenen olympiatulensytytysohjelmiin tutustuneena on pakko kertoakiistämätön lopputulos, että ne SYTYS-RITUAALIT OVAT PELKKÄÄ TEATTE-RIA. Televisio antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden.Se, mikä näyttää televisiosta katsottunamahdolliselta ja luontevalta, olisi kuitenkin käytännössäteknillisesti mahdotonta. KAASU-LIEKKIÄ EI VOI SYTYTTÄÄ KERRAL-LA TÄYDELLÄ TEHOLLA. Jos näin yritettäisiin,liekki vain humahtaisi ja sammuisi. Pienenhetken kuluttua sama toistuisi. Kaasu on hankalastisytytettävä tuote. Se vaatii aloitukseenpilotin, eli sytytyspolttimen, jonka toiminta ontäysin riippumaton itse pääpolttimen toiminnoista.Kun sytytyspoltin on saatu syttymäänja palaa vakaasti, voidaan pääliekin sulut avata.Toimintoihin menee vähimmilläänkin kymmeniäsekunteja.Käytäntö onkin, että pilotit on käynnistettyjo paljon ennen itse juhlallista avajaistapahtumaa.AVAJAISHETKELLÄ VAIN AVA-TAAN PÄÄPOLTTIMEN KAASUN SYÖ-TÖT JA YLEISÖN NÄKEMÄ JUHLATU-LI SAADAAN PILOTTIEN AVUSTAMA-NA SYTTYMÄÄN.Kun Lillehammerin olympialaisten juhlaliekkiäsytytti prinssi Håkon, oli hänelle annettuohjeeksi, että kun hän saapuu sytytyskorokkeenylätasanteelle, pitää hänen suunnata kädessäänpitämänsä käsisoihtu sitä olympiatötteröäkohti viimeistään kolmen ja puolen sekunninkuluessa. Silloin pääliekki syttyisi, tekipähän sen käsisoihdun kanssa mitä tahansa. Kunolympialaisten avajaiset olivat lauantaina na illanjo hämärtyessä, niin kisasoihdun sytytysliekit sliekitoli pistetty palamaan jo kaksi päivää aiemmintorstaina iltapäivällä. Likimain vastaavil-villaohjelmarituaaleilla on sytytetty muutkinolympiatulet.Pekingissäkin oli teatteria ihanmaailmanlaajuiseen uutisointiin asti.Avajaisseremonian pienen tytön laulunääni oli yhdeltä, mutta kuva toiselta.Hyvältä se kuitenkin selostajien mukaan vaikutti.Ilotulitus puolestaan oli osittain nauhoitettuniiden harjoituksista. Näyttävä tulisirkus, kuntelevisioesityksen lopussa ajettiin autenttinenMaaakaasusoihtu paloi komeasti SnöhvitissäHammerfestissa.valonäytelmä ja harjoitusnauhapäällekkäin. Kaikki, mikä näkyy,ei aina ole ihantotta.JUHLATULIEN POLTTA-MINEN EI OLEILMAISTA. Kaa-suliekki on huonosti valaiseva ja sitenei mitenkään hyvin näkyvä. Tehoa pitääsiten olla paljon ja kaasua sen mukaan. Ta-vanomaisella nestekaasupullolla, yksitoistakiloa, saa reilun puolimetrisen liekin noin viideksitunniksi. Pullollinen kaasua maksaa noin28 euroa. OLYMPIATULET VAATIVATKAASUA MUUTAMIA SATOJA KILO-JA TUNNISSA. Tavanomaisilla teollisuudenmaksamilla kaasun energiahinnoilla se tekisi läheskaksi sataa euroa tunnilta.Joskus todella näyttävät tulet saadaan aikaanihan kuin vahingossa. Jos öljynjalostamojoutuu esimerkiksi ison sähkökatkoksen vuoksitäydelliseen black outtiin, niin sen soihduissapalaa muutaman minuutin ajan satametrinenliekki, niin se on ainakin suunniteltu.Snöhvitissä Hammerfestissa, tuolla LNGlaitoksellaon ollut paljon teknisiä ongelmia. Viimekeväänä ja kesällä laitoksen soihduissa paloiyli satakolmekymmentä metriset liekit. Kukahansenkin mittasi, kysytään. Soihdun runkoosanpituus on mainitut 130 metriä. Pahimmillaanliekin pituus ylitti tuon mitan. Silloin sielläpaloi maakaasua likimain puolet koko Suomenmaakaasutarpeesta. Mikä tämmöinen tekninenongelma sitten oli, on ainakin toisen artikkelinveroinen. Jatkoa seuraa siten, jos joku sitä tietoakaipaa. Komea juhlatuli se olisi ollut, joskinaika kallis.Arto Riikonen, soihtujen suunnittelijaKirjoittaja työskentelee Gasumillaasiakaspalvelupäällikkönä.Gasetti 3 | 2008 19

KOONNUT: MINNA OJALA KUVAT: WWW.LIIKUNTAHAASTE.FIKuutamouintiin osallistuneet sata uimariapulahtivat laiturilta yönmustaanveteen ja uivat valitsemansa matkan.Iloisin hyvän mielen energian kerääjä toistaiseksi taitaaolla kuumailmapallolennon voittanut Tero Siltanen. Teronliikuntaharrastuksiin kuuluvat pyöräily ja kävely.Gasumin ja Suomen Ladun liikuntatapahtumassakuljettiin Keskuspuiston halki sauvakävellenja kick-bikella.Koossa jo kerrostaloasukkaan vuoden sähkötLiikuntahaasteesta hyvän mielen energiaaSauvakävelyä, kick-bikea, uintia, goli a, koripalloa, jääkiekkoa, pyöräilyä… Näitä ja monia muita liikuntalajejaharrastamalla Gasumin ja Suomen Ladun liikuntahaasteen vastaanottaneet yksityishenkilöt ja yhteisöt olivatsyyskuun loppuun mennessä keränneet kokoon energiamäärän, joka vastaa keskimääräisen kerrostaloasunnonvuoden sähkönkulutusta.Liikuntahaaste.i -sivustolle kirjautuneetovat varsin ahkeria liikkujia,suorituksia on kertynyt kaikkiaan jo3 800. Ahkerimmat yksilöt ovat ennättäneetkirjaamaan sivulle jo 120 suoritusta.Pyöräily, juoksu ja kävely sauvojen kanssatai ilman ovat suosituimmat liikuntamuodot.Vaikka aurinko näyttäytyi kesällä harvakseltaan,myös uinti houkutteli.Hieman epätavallisissa uintiolosuhteissahyvän mielen energiaa kerättiin Helsinginkaupungin ja Suomen Ladun Töölönlahdella18. elokuuta järjestämässä Kuutamouinti-tapahtumassa.Kuutamouinti keräsiyli sata uimaria. Sateisesta ja pilvisestäsäästä johtuen kuu ei näyttäytynyt, muttase ei uimarien tunnelmaa latistanut.Kuutamouintia TöölönlahdessaKuutamouintitapahtumassa liikuntahaasteenotti vastaan Helsingin apulaiskaupunginjohtajaPaula Kokkonen. Hän onTöölönlahden kuutamouintien äiti, vaikkaitse vältteleekin tapahtuman henkilöimistäyhteen ihmiseen. Kuutamouintisai alkunsa ympäristösyistä, tarpeesta kohentaapitkään huonossa kunnossa olluttaTöölönlahtea.– Pelkkien puheiden sijaan halusimmetehdä jotain veden laadun parantamiseksi.Päätettiin johtaa Töölönlahteen puhtaampaavettä Seurasaaren selältä. Kerraneräs haastattelija kysyi, joko Töölönlahdessavoi uida vuonna 2000. Vastasin,että mennään vaikka heti uimaan, ja niinalkoivat vuosittaiset kuutamouinnit, PaulaKokkonen kertoo.Kun kuutamouinnille Töölönlahdellepulahdettiin ensimmäistä kertaa, lahdenvesi haisi ja se oli silminnähden likaista.Nyt veden laatu on parantunut selvästi.Lahtea on puhdistettu vuodesta 2005 lähtienjuoksuttamalla parempilaatuista vettäHumallahdesta, ja Töölönlahden näkösyvyyson parantunut 20 senttiä. Mikrobiologiseltalaadultaan Töölönlahdessaon hyvää uimavettä, vaikka vesi näyttääkinsamealta.Liikunnasta iloa ja terveyttäYmpärivuotisesti luonnonvesissä uimistaharrastava Paula Kokkonen kulkee HelsinginOuritsaaren uimapaikalle usein kickbikellatai sauvakävellen.– Harrastan liikuntaa ainakin neljäkertaa viikossa. Liikkuminen antaa ensisijaisestimielenvirkistystä ja tietenkin kuntoa,Kokkonen sanoo.Työssään apulaiskaupunginjohtaja vastaasosiaali- ja terveystoimesta. Sillä sekto-rilla kaupunkilaisten liikkuminen tai liikkumattomuusnäkyy hyvinvoinnissa.– Se, että liikutaan liian vähän, nukutaanliian vähän ja syödään liikaa, aiheuttaasuurimmat terveysongelmat sekä yksilönettä yhteiskunnan kannalta. Ensisijaisestiihmisten tulisi kuitenkin liikkua itsensävuoksi, Paula Kokkonen korostaa.Energiaa liikkeelläSyyskuussa hyvän mielen energiaa kerättiinHelsingissä keskuspuistossa, jossaGasum ja Suomen Latu yhdessä tarjosivatkick-bike- ja sauvakävelyopastusta.Liikuntahaaste oli mukana myös LohjanOmenakarnevaalien yhteydessä järjestetyssäliikuntatapahtumassa. Lohjalla olipaikalla myös Gasumin kuumailmapallo.Pallon kyydissä ilmaan nousi kesän lentoarvonnanvoittanut Tero Siltanen vaimonsakanssa.Seuraavan kerran Gasum kutsuu keräämäänhyvää energiaa Kouvolan kävelykadullelauantaina 18.10. Luvassa on lajiopastustamuun muassa uuteen kiinnostavaanlajiin, skikeen, sekä perinteisempiinlajeihin.Jos et ole vielä käynyt kirjautumassa,tee se nyt ja haasta ystäväsikin mukaan:www.liikuntahaaste.i

KUVA: KARI IHAKSITeetä jaabstraktioitaEMMAssaKUVA: ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEOEMMA – Espoon modernin taiteen museossa on esilläkiinalaista teekulttuuria esittelevä TEE!-näyttely jasuomalaisen abstraktintaiteen uranuurtajan Ole KandelininAbstraktio, kukka ja kuolema -näyttely. Näyttelytovat avoinna 10. lokakuuta – 11. tammikuuta 2009. Gasumtukee EMMAn toimintaa.Suomalaiset ovat kiinnostuneita Kiinasta lähtöisin olevastateenjuonnista ja siihen liittyvästä satoja vuosia vanhastakulttuurista. EMMAn kiinalaista teekulttuuria esittelevässäTEE!-näyttelyssä on runsas sata teen valmistukseenja juontiin liityvää esinettä sekä rullamaalauksia. Teenjuontion vaikuttanut myös kiinalaiseen keramiikkaperinteeseenja -teollisuuteen. Näyttelyssä on esillä erityyppisiä teeastioitalähes kahden vuosituhannen ajalta. Vanhin esine on Handynastianitäiseltä ajanjaksolta (20–220 jKr.).Ole Kandelin (1920–1947) aloitti ensimmäisenä suomalaisenamodernistina johdonmukaisesti abstraktin taiteen tekemisen.Keuhkotautia sairastanut Kandelin kuoli jo 26-vuotiaana,mutta hän ehti luoda runsaasti monipuolisia ja taidehistoriallisestimerkittäviä töitä. Radikaaleilla, vaikeina aikoinatehdyillä töillään hän antoi rohkaisevan esimerkin aikalaisilleenja myöhemmille sukupolville. EMMAn näyttelyssäon esillä Ole Kandelinin 120 öljymaalausta yli 10 vuodenajalta.HiTAC-polton tuloksia keväälläLappeenrannan teknillisen yliopiston tutkija Ismo Roiha (IR)Energia ja ympäristötekniikan osastolta on yksi Gasuminmaakaasurahaston apurahan saajista. Uusien kaasunpolttotekniikoidentutkimustyö on jo täydessä vauhdissa.IR: Lukuvuosi on käynnistynytvilkkaana. Uudet opiskelijat, fuksit,saapuivat elokuun lopullaja vanhemmat 'tieteenharjoittajat'syys kuun alussa, jolloin alkoivat lukujärjestyksenmukaiset luennot ja harjoitukset. Henkilökohtaisestisyksy on erilainen kuin aiemmin, koska en ole enää mukana opetuksessa.Toimin koko 2000-luvun alkupuolen assistenttina ja tein tutkimustyötäsiinä ohessa.IR: Sain apurahan HiTAC-polton(High Temperature Air Combustion,liekitön poltto) tutkimustavarten, joka mahdollistaatäysipäiväisen tutkimustyön. Maakaasuyhdistystukee myös tutkimusta. HiTAC-tutkimuksessamaakaasu palaa polttokammiossa ja palamisilma kuumennetaansekä savukaasuja kierrrätetään. Näin palamisreaktiot tapahtuvat laajallaalueella ja palotilaan muodostuu tasainen lämpötilajakauma. Seurauksenaon näkyvän liekin häviäminen, melun väheneminen sekä CO- ja Noxpitoisuuksienpieneneminen. Lisäksi hyötysuhde paranee ja näin ollenmyös CO 2-päästöt vähenevät.IR: Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissakevääseen mennessä.Tavoitteena on HiTAC-polttotilanaikaansaaminen, mikä edellyttäävähintään 850 asteen lämpötilaa polttokammiossasekä edellä kerrottujen ilmiöiden todentaminen.IR: HiTAC-poltto kiinnostaa paitsipäästöjen vähentämismielessä,myös ilmiönä, jonka selittäminenja mallintaminen on haasteellista.Toimiville HiTAC-polttoratkaisuillelöytyy useita sovelluskohteita.Varhaisposliininen tulisija, Itäinen Han-dynastia. Kiinan kansallisenteemuseon kokoelma.IR: Toivotan Gasetin lukijoille mukavaasyksyn jatkoa! Energiakysymyksetovat mediassa esillälähes päivittäin. Maakaasuon mielestäni hyvä vaihtoehtomyös tulevaisuudessa sen hyvien ominaisuuksienja laajojen käyttösovellutusten ansiosta.Gasetti 3 | 2008 21

KOONNUT: MINNA OJALAYhteistyö Kouvojen kanssa jatkuuGasum ja Kouvot ry ovat solmineet markkinointiyhteistyösopimuksen kausille 2008–2009ja 2009–2010. Gasum on tukenut Kouvojen toimintaa jo vuodesta 2004.Yhteistyö Kouvojen kanssa kytkeytyy myös Gasumin ja Suomen Ladun liikuntahaaste-kampanjaan.Gasum haastaa Kouvot mukaan keräämään hyvän mielenenergiaa liikuntahaaste.i -sivustolle.Alkanut kausi on Kouvoille jo 16. Korisliigassa. Kouvot on voittanut yhteensäkolme Suomen Mestaruutta (1995, 1999, 2004) ja kerran (1998) Suomen Cupin.Se on voittanut myös seurajoukkueiden Pohjoismaiden Mestaruuden vuonna1995. Viime kaudella Kouvot sijoittui Korisliigassa toiseksi.Putkeen meneeReilut toistakymmentä vuotta sitten oli pakkotodeta, että pohjoismainen maakaasumarkkinaei synny koskaan. Ruotsi oli juuri hypännytpois projektista, jossa yhdessä Statoilin kanssavalmistelimme putkiyhteyttä HaltenbankeniltaRuotsin läpi Suomeen.Silloin nousi esille nykyinen meriputkireitti.Kari Salminen pyöritteli karttapalloa ja sanoi,että oikeastaan lyhin reitti Venäjän kaasulle Eurooppaankulkisi Itämerta pitkin meriputkenaSuomen kautta tai Suomen läheltä. Lisäksi sellainenreitti sopisi hyvin downstreamiksi tulevaanStokmanovin kaasutuotantoon, jonka silloisessakonsortiossa olimme mukana mukanaConocon ja Norsk Hydron kanssa läntisinäpartnereina.Niinpä päätimme ryhtyä hanketta ajamaan,jotta voisimme siten saada Suomen yhdistetyksieurooppalaiseen maakaasumarkkinaan jamonipuolistettua omaa markkinaamme. Vaikkaputki ei kulkisikaan Suomen kautta, tulisi vahvamaakaasuverkko lähelle rajaamme ja antaisikuitenkin myöhemmin mahdollisuuksia siihenliittymiseen.Melko monta palaveria Gazpromin kanssatarvittiin ennen kuin he huomasivat, että tässähänon heidänkin kannaltaan monta etua. TärkeimpänäGazprom piti sitä, että meriputkentoinen pää on Venäjällä ja toinen Saksassa, eikävälillä kukaan kerää transitomaksuja, eikä uhkaileputken sulkemisella. Terrorismin kannaltakinreittiä pidettiin turvallisimpana mahdollisena.22 Gasetti 3 | 2008Yhteistyössä Gazpromin kanssa hanke sitteneteni esitutkimusvaiheen läpi, mutta jäiodottamaan aikaa parempaa, jonka Gazpromsilloin sanoi koittavan noin 2010, jolloin putkeavarmasti tarvittaisiin.Jo tässä esitutkimusvaiheessa käytiin alustaviakeskusteluja Itämeren maiden kanssa, eikämeriputkisuunnitelma herättänyt missäänvoimakkaita intohimoja – Ruotsia lukuun ottamatta,joka tarmokkaasti ilmoitti, että Ruotsi eihuoli heille putkesta tarjottua yhteyttä Euroopanmaakaasuverkkoon.Ajat ovat muuttuneet, mutta putkisuunnitelmaei. Nyt eteläiset Itämeren rantavaltiot, siisBaltian maat ja Puola, vastustavat kaikin voiminmeriputkea, ilmeisesti saadakseen putken kulkemaanoman alueensa halki ja siten tuottamaanheille transitotuottoja.Heidän näyttää olevan vaikeaa ymmärtää,että Gazpromin kokemukset aikaisemmistaputkista Ukrainan, Valkovenäjän ja Puolan kauttaeivät vähimmässäkään määrin rohkaise uusiinhankkeisiin niillä reiteillä, jos merivaihtoehtokinon tarjolla.Ruotsin nyt keksimä sotilaallinen näkökulmaon sitten asia sinänsä. Naiiviudestaan huolimattase voi kyllä kelvata Ruotsin sisäiseenkäyttöön, mutta muuten sitä tuskin missäänotetaan vakavasti.Ruotsin maakaasuvastustuksen takana lieneetosiasiassa edelleen sikäläisen keskustanl. agraaripuolueen päämäärä poistaa energiamarkkinoiltapahimmat kilpailijatbioenergialle, jota puolueen kannattajakuntatuottaa. Maakaasun nimikinpiti Ruotsissa muuttaa luonnonkaasustafossiilikaasuksi, jottei se olisi liianhoukutteleva.Suomessa meriputken käsittely virallisellatasolla näyttää pysyvän ympäristökysymyksenä,ainakin toistaiseksi. Silti on mahdollista,että aina toimeliaat ympäristöhäirikötonnistuvat eskaloimaan asian – medianauliisti antamalla tuella. Nord-Streamonkin ilmeisesti ymmärtänyt tilanteen javarustautuu meillä korkeimman tason lobbaukseenhankkimalla pitkäaikaisen pääministerimmeavustajaksi hankkeeseen.Liian usein unohdetaankin, että lobbauksenpäämäärä on antaa oikeaa tietoa päättäjätahoilleja on näin siis positiivista toimintaa.Lipposen persoonassa on löydetty kansainvälisestiosaava ja tietävä henkilö tähän työhön.Hänelle onkin syytä toivottaa menestystä tässätehtävässä. Meillä on liian paljon väkeä, jotkaansaitsevat julkisuuspisteensä milloin minkäkinasian vastustamisella. Tarvitsemme kipeästi niitä,jotka uskaltavat ja jaksavat kannattaa meilletärkeitä asioita vaikeuksia pelkäämättä.Tapio HarraKirjoittaja on Gasumin ensimmäinen toimitusjohtaja.Tapio Harra ja Mikko Kotisaari vuorottelevatGasetin kolumnisteina.

KUVAT: VOITTO RIHUNimityksiäGasumillaMaakaasu tutuksi kiertueellaRoadshow-vaunussa on esillämaa kaasua käyttäviä laitteita jatekniikoita.Gasum on syksyllä tien päällä ja esittelee maakaasupaikkakunnilla maakaasun käyttösovellutuksia.Roadshow-vaunussa on näytteillä muun muassa kondenssikattila, kaasuliesi, kaasugrillija kotitankkauslaite.Gasumin myyntipäällikkö Voitto Rihu kertoo, että mahdollisuuksien mukaan tapahtumissa onmukana asennusliikkeen edustaja kertomassa palveluistaan.– Kiertueen aikana pysähdymme myös paikallisten energialaitosten pihalle kertomaan Gasumintoiminnasta ja maakaasun käyttösovellutuksista, Voitto Rihu sanoo.TkL Sari Siitonen (39) onnimitetty Gasum Oy:n teknologiapäälliköksi18.8.2008 alkaen.Hänen vastuualueenaanovat uudet teknologiat sekäkorkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö.Aiemmin Sarion työskennellyt ilmastopalveluistavastaavana johtajanaPöyry Energy Oy:ssä.Anna palautetta Gasetistaja vastaa kyselyyn netissäGASUM-KONSERNINSIDOSRYHMÄLEHTI3 | 2008Haluamme tehdä Gasetista mahdollisimman lukijaystävällisenlehden. Anna meille palautetta ja kerro juttuideoistasi.Mikä maakaasuun liittyvä asia on askarruttanutmieltäsi?Osoitteessa www.gasum.fi/lukijakisa voit antaa meillepalautetta. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kolme yllätyspalkintoa.Nettisivultamme löytyy ajankohtaisia maakaasuuutisiaja perustietoa. Kannattaa poiketa!JulkaisijaGasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo,p. 020 4471, www.gasum.iPäätoimittajaMinna Ojala, minna.ojala@gasum.i , p. 020 447 8622ToimitusneuvostoTuomo Saarni, Minna Ojala, Anne Poikolainen,Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula,Tommy Mattila, Jukka IsokoskiToimitussihteeriJohanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä,johanna.pelto-timperi@ojalasaari.iToimitus ja taittoOSG Viestintä, p. 0207 806 802Kannen kuva Nina KaverinenPainos 2 000 kplPaino Finepress

ENERGIA 08 -MESSUT28.–30.10.2008TAMPEREEN MESSU- JAURHEILUKESKUKSESSAUKESKUKSESSASUURET HAASTEET,SUURET MAHDOLLISUUDETGasum kehittää luonnostaanparempia energia ratkaisuja,jotka ottavat huomioon ilmastojaympäristövaatimukset unohtamattahintakilpailukykyä.Tervetuloa messuosastollemme kuulemaanpuhtaan energian suurista mahdollisuuksista.Teemoina mm. Maakaasu-Suomi kasvaa,puhtaat lämmitysratkaisut, maakaasu eteneeliikennepolttoaineena, LNG:n vahvatuleminen ja Kaasupörssin kuulumiset.www.gasum.iGASUMIN OSASTOA 216SIJAITSEEA-HALLISSA,KORTTELISSA B 3.