13.07.2015 Views

Porin kaupungin henkilöstölehti1/2005

Porin kaupungin henkilöstölehti1/2005

Porin kaupungin henkilöstölehti1/2005

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

8 KarhunPalvelusKarhunPalvelus9Kokemäenjoki on natissut liitoksistaan ja oikutellut koko leudon talven ajan;milloin on tulvapenkereet syöpyneet, milloin taas vesi on huuhdellut rantamaita.Vapaana virrannut joki on saanut viranomaiset ryhtymään niin akuutteihintoimiin kuin pitkäntähtäimen tulvansuojelu-projekteihinkin. Pitkäntähtäimentutkimusprojektit tuottavat hedelmää vielä pitkään.Levoton Kokemäenjokipitää jännityksessävappuun astiLukkarinsillalla tuleeolemaanpituutta 195 metriäja leveyttälähes 14 metriä.26 metriä korkeatvalaisinpylväät antavatjoelle näyttävänvalomerenpimeän aikaan.■ ”Tämän vuoden tulvatilanne Kokemäenjoellaei ole ollut pahimmastapäästä <strong>kaupungin</strong> historiassa, mutta seon ollut esillä huomattavan monta kertaa”,kiteyttää apulais<strong>kaupungin</strong>johtajaKari Hannus.Hän huomauttaa, että tilanne on puhuttanut<strong>kaupungin</strong>hallituksessakin lukuisiakertoja. Kyllä, asia on ollut porilaisenhuulilla. Linja-autopysäkillä eitänä talvena rupatella säästä vaan jäästä.Tiedotusvälineiden kommandojoukotovat olleet asemissa koko talven valmiinaräjäyttämään uusia uutispommejasortuneista tulvapenkereistä, joentuoreista aluevaltauksista tai Kivininmatalalla kummittelevista hyydepadoista.Päivittäistä painiajoen kanssaViranomaisten sitkeät ponnistelut vesimassaavastaan eri rintamilla ovatkaikki tähdänneet eristeen lailla toimivaanjääkanteen. Välirauha tuli, kun”Pirkanmaan ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksetovat olleet keskeisiä viranomaisiatämän talven tulvasuojelussa.Heillä on ikäänkuin sormet nappulalla,eli heillä on päätösvalta esimerkiksivoimalaitoksen juoksutuksien alentamisesta.”Tehtäväjako on selkeä<strong>kaupungin</strong> organisaatiossaSatakunnan pelastuslaitos on KalervoLaaksosen johdolla taistellut tiiviisti joenpinnannousua vastaan niin hyydepadonkimpussa kuin jääkantta edistävienjääpuomien avullakin. Hannus selventää,että pelastuslaitoksen joukkojen lisäksi<strong>kaupungin</strong> organisaatiosta tilannekohtaiseentulvantorjuntaan on pureutunutmyös Pekka Salmisen johtamatekninen palvelukeskus, jonka sarkaaovat suunnittelu ja rakennustyöt.”Tulvapenkereitä on tutkittu ja paikkailtuteknisen palvelukeskuksen voiminkoko alkuvuoden ja työt jatkuvat todennäköisestipitkin kevättä”, kuvailee Hannus.Hän kertoo toimivansa itse taka-tään määrittelemään ympäristöviranomaistenohjeiden mukaisesti uudettulvavaaran korkeustasot. Toisin sanoenprojektista saadaan tuoreita tutkimustuloksia,joiden valossa osataanennakoida vedenpinnan korkeutta sopivallajuoksutuksella ja varautumallatulvaan riittävän korkeilla tulvapenkereillä”,Hannus kertoo.Projekti on hänen sanojensa mukaanensimmäinen, josta saadaan uuttatutkimuksellista tietoa tulvatilanteesta.”Aiemmin meille tihkui tietoa vainvanhoista vesioikeuden päätöksistä,mutta uudesta tutkimuksesta saammetuoretta tietoa tulvan torjuntaan.”Hannus arvioi tulvansuojelu-projektinvalmistuvan ensi syksyksi.Yhteistyöllä etulyöntiasemiinTulvaa on tänä vuonna selätetty pitkältivoimakkaalla yhteistyöllä. Eri viranomaisillaon erilaisia ”tulvantorjunta-aseita”,jotka on nyt yhteistuuminviritetty huippukuntoon pattiti-Lukkarinsilta yhdistääItä- ja Pohjois-<strong>Porin</strong>jääkansi vihdoin syntyi viranomaistenyhteisten ponnistelujen ja suotuisan ilmojenhaltian avulla. Juoksutuksia vähentämällävirtaus laski olemattomiin.Pureva pakkanen hyydytti hitaasti virtaavanpintaveden; joesta oli saatu yksierävoitto. Tänä talvena elohopea ei kuitenkaantunnu viihtyvän nollan alapuolellakovinkaan pitkiä jaksoja. Jokipitää meitä jännityksessä.Akuutteja tulvapulmia ratkomaanperustettiin alkuvuodesta tulvatorjunnanjohtoryhmä, joka koostuu Kokemäenja <strong>Porin</strong> kaupunkien, ympäristökeskustensekä PVO-Poolin edustajista.Pelastusjohtaja Kalervo Laaksosenmukaan kyseessä on väliaikaiskokoonpano,joka kokoontuu samanpöydän ympärille tämän talven ajan,tiukimpina aikoina taajemmin. KariHannus korostaa alueellisten ympäristökeskustenmerkittävää asemaa tulvantorjunnassa.”Tämä vuosi ollutharvinaisen työläs”,sanoo Kari Hannuspäivystäjänä, joka astuu ruotuun, jos tilanneäityy pahaksi ja lisäresursseja vaaditaan.Tulvansuojelu-projektistapaukkuja tuleviksi vuosiksiAkuuttien suojelutoimenpiteiden lisäksiPorissa on puuhailtu myös pitkänlinjanpuolustussuunnitelmaa vastaisuudentulvien varalle jo viime vuodesta lähtien.”<strong>Porin</strong> tulvasuojelu-projekti on mittavavaltakunnallinen hanke, jolla pyri-lannetta selvittämään.”Tänä vuonnakaikki tulvankanssa hikoilleetorganisaatiot pelastuslaitoksestaalueellisiin ympäristökeskuksiinovat istahtaneetsaman pöydän ääreen. Aikaisemminyhteistyö oli rakennettu monesti puhelinkeskusteluidenja kirjeiden varaan”,kertoo Hannus.Kaikkea kunniaa hän ei kuitenkaanviranomaisille suo, vaan myöntää, ettäonneakin matkassa on ollut säidensuhteen.Vaikka joki onkin tilapäisesti kesytetty,se pitänee meitä jännityksessäaina vappuun saakka.”Luonnonvoimat ovat mahtavat, neyllättävät aina. Menneet vuodet ovatosoittaneet, että joen tulvimista mailleja mannuille ei aina voi estää, vaikkakaikki keinot käytetään. Tämämahdollisuus on edelleen olemassa”,sanoo Kari Hannus, jolle tämän vuodentulva on ollut 13-vuotisen uransatyöläin.Kaisu VaaltoKuva: Kaisu Vaalto■ Rakennusurakasta, sillasta ja sen katuyhteyksistäteki tekninen lautakuntapäätöksen viime viikon tiistaina. Rakennustyötpäästää aloittamaan jo maaliskuunaikana. Kahdelle vuodelle jakautuvattyöt ja runsaan 7 miljoonan euronrahoitus ovat järjestyksessä.Vuonna 2003 suunnittelukilpailunvoittanutta siltasuunnitelmaa työnimeltään”Lukkarin loikka” voidaan ryhtyätoteuttamaan. Urakkalaskenta aloitettiinviime joulukuun alussa. Tekninen lautakuntateki 9.helmikuuta urakasta päätöksen.- Urakkakilpailun voitti Tieliikelaitos.Sen kanssa käydään vielä tarkentavatneuvottelut toteutustavoista. Kaupungillaon tiettyjä karsintatarpeita. Kustannuksissakoetetaan hieman säästää teräksenhinnannousun johdosta. Mahdollisuuksiaetsitään esimerkiksi edullisimmistakaideratkaisuista, kertoo <strong>Porin</strong>teknisen palvelukeskuksen rakennuspäällikköHarri Juhola.Nyt päätetty urakka koskee joen ylimenevää siltaa ja siihen välittömästi liittyviäkatuyhteyksiä eli väliä Varvourinjuopa– Isojoenrannan rautatiepenger.Katulinjaukset alkavat AittaluodostaPohjanmaantieltä ja jatkuvat pohjoispuolellerautatiehen asti. Uusi tielinja-Itä ja Pohjois-<strong>Porin</strong> yhdistävästä Lukkarinsillastatulee <strong>kaupungin</strong> uusin, ja komein silta. 195 metriäpitkä silta ja sen 26 metriä korkeat valaisinpylväättulevat loistamaan Kokemäenjoen usvassa parinvuoden kuluttua. ”Pori by night” lukee silloinmatkailutoimiston myymissä postikorteissa,joissa valaistu silta näkyy talviyön tummenevaataivasta vasten vuoden 2006 lopulla.us tulee poistamaan osaltaan vanhaa katuosuutta.Yksityiskohtaiset urakkaa koskevatneuvottelut käydään välittömästi niin,että töihin päästään jo maaliskuun aikanamikäli markkinaoikeuteen ei valitetaTELA:n päätöksestä. Työt alkavatheti sillan perustusten rakennustöillä,paalutuksilla, penkereillä ja muilla perustustöillä.Katutyöt jäävät kesäksi.Syöttövesijohto suojattavaKaupungin syöttövesijohdon suojaaminenon ensimmäinen tehtävä ennen tientekoa etelärannalla. Harjakankaalta tulevaanpäävesijohtoon on tehtävä suojatunneli.Vesijohto kulkee tulevan tienalitse.- Kyseessä on 800 mm teräsputki, jokaon koko ajan käytössä. Sitä pitkin kulkeekaupunkilaisten vesi. Jos tämä pääputkikatkeaisi, loppuisi porilaisten vedensaanti siihen paikkaan, sanoo Juhola.Katutyöt on määrä saada valmiiksivuoden 2006 loppuun mennessä. Katutyötkäsittävät myös Varvourinjuovansillan leventämisen ja uuden katuyhteydenaina Ruosniemeen saakka.- Katuyhteyksien kaavoitus on parhaillaanmenossa. Lukkarinsillan ja senlähiympäristön asemakaava on jo lainvoimainen.Lisäksi on menossa kolmeerillistä kaavaa, jotka koskevat toteutukseenliittyviä järjestelyjä.Lukkarinsillalta mahtavatnäkymät KokemäenjoelleSillan rahoitukseen on kaupunki varautunutbudjetissa tänä vuonna 3,6 miljoonallaeurolla. Sen lisäksi hankkeeseenon saatu työllisyysperusteista investointiavustusta1 miljoona euroa Satakunnantyövoima- ja elinkeinokeskukselta(TE-keskukselta).- Loppu runsaat 7 miljoonan euronhankkeen loppurahoituksesta tulee ensivuonna normaalisti <strong>kaupungin</strong> budjetinkautta, samoin kuin katuosuuksienrahoitus. TE-keskukselta on haettu työllisyysperusteistainvestointiavustustaensi vuodelle 700 000 euroa siltaan liittyvienkatuyhteyksien rakentamiseksi,kertoo Harri Juhola.Sillasta tulee 195 metriä pitkä. Sillanleveys on 13,8 metriä ja se tulee jakautumaankaksisuuntaiseksi 4,2 metrinajoväyliksi. Kevyen liikenteen 4,4 metriäleveä väylä kulkee sillan toista laitaa.Teräksinen liittopalkkisilta on kolmiaukkoineneli sinne tulee maatukien lisäksikaksi välitukea jokeen. Keskimmäisenaukon leveys on 75 metriä ja reunaaukkojenleveys 60 metriä eli yhteensä195 metriä.Alikulkukorkeus on keskiaukolla+5,54. Se tarkoittaa 5,20 metrin korkeuttakeskivedenpintana mitattuna. Lukkarinsillastatulee yhtä korkea kuin kilometrinpäässä olevasta rautatiesillasta.1970-luvulla rakennettu Linnansilta onpuoli metriä uutta Lukkarinsiltaa alempanaja sen pituus on vesiosuudeltaanLukkarinsillan pituinen.Kaavoituksella hallitaan joenmolempia rantojaNyt päätettyyn Tieliikelaitoksen urakkaankuuluu sillan ja katuyhteyksienrakentaminen Itä-<strong>Porin</strong> VarvourinjuopastaPohjois-<strong>Porin</strong> rautatiepenkereeseenasti. Liikenteellisesti siinä syntyysuora yhteys Pohjanmaantieltä rakennettavalleNoormarkuntielle.Joen pohjoispuolelle <strong>kaupungin</strong> omistamallemaa-alueelle tullaan kaavoittamaanuutta asuntoaluetta Murtosenmutkaneteläpuolelle. Pohjanmaantienyritysalue tulee jatkumaan Lukkarinsillankautta Noormarkuntien varteen.Aittaluodon teollisuusalueelta syntyyuusi kulkuyhteys Pohjois-Poriin ja toisaaltaPohjanmaantielle etelään tultaessa.Lukkarinsillan asemakaavassa muodostettiinuusi liiketontti Pohjanmaantienvarteen. Tontti tullaan luovuttamaantarjousmenettelyllä.Kaupunkikeskusta laajenee länteen, kunHankkijan alue tulee valmiiksi parin vuodenkuluessa. Samankokoisen Teurastamonalueen rakentaminen on myös käynnistynyt.Edellisten jatkeeksi kaupunki jaHollming ovat ostamassa kilometrin korttelinKokemäenjoen rannasta.Toisaalla itäinen ja pohjoinen Poriyhdistyvät Lukkarinsannassa ja Isojoenrannassa.Seppo PurhonenKuvat: Seppo PurhonenMaaperänesikuormituksellapyritäänennakoimaantulevaapainumaa sekämahdollisia lisäpainumia.Siltaurakan yksityiskohtien toteuttamisestakäydään vielä neuvottelujaTieliikelaitoksen kanssa, sanoo rakennuspäällikköHarri Juhola <strong>Porin</strong>teknisestä palvelukeskuksesta.Teräksinen liittopalkkisiltaja50 metriä syvät paalutTeräksisen liittopalkkisillan maatuet javälituet on tehty paalutusta hyväksikäyttäenteräsbetonirakenteina. Konepajallatehdään teräspalkisto valmiiksi lohkoiksi.Koko teräsrakenteen paino onsuunnilleen 550 tonnia. Lohkoja onkahdeksan kappaletta. Maantiekuljetuksentakia teräsrakenne joudutaan pilkkomaankahdeksaan osaan, jotta kuljetusolisi mahdollinen.- Nämä teräsrakenteet yhdistetääntoisiinsa, neljä kummaltakin puolelta jatyönnetään rullastoja ja ponttoneita hyväksikäyttäen paikalleen. Rannalla voidaankiinnittää siltakannen muotti. Senjälkeen palaset molemmin puolin jokeatyönnetään toisiinsa kiinni ja hitsataanyhteen. Koko 195 metrinen teräsrunkoon nyt paikallaan. Muotit vielä viimeistelläänja valetaan yhtenäinen teräsbetonikansi.Teräsbetonikansi on osa siltarakennetta.Yhdessä teräsbetonikansija teräsrakenne toimivat kantavina rakenteina,selvittää Harri Juhola Lukkarinsillanteknistä toteutusta.Siltakannen valutyöt on tarkoitus tehdävielä tämän vuoden aikana, luultavastimarraskuussa. Sen jälkeen tuleetauko, koska sillan vesieristeitä ja pintarakenteitaei pystytä tekemään talvenaikana. Ensi vuoteen jäävät katutöidenviimeistelyt, päällysteet, pintakerrokset,luiskaukset ja merkintätyöt.Lukkarinsillan työmaa tulee olemaanhyvin haasteellinen. Tyypillistä paikalleon erittäin huonot perustamisolosuhteet.- Siellä on pehmyttä savea ja silttiä.Paalut menevät syvälle maahan. Sillanvälituet perustetaan teräsputkipaaluilleja niiden kärjen oletettu syvyys on -50metriä. Maatuet ja paalulaatat perustetaanteräsbetonipaaluille ja niidenkintunkeumasyvyys on -42 metriä.- 50 metrin syvälle maahan upotettaviapaaluja ei jatkamatta pystytä tekemään.Ne joudutaan tekemään kolmestaeri paalusta kahdella jatkoksella.Seuraava ongelmakohta on heti sillanjälkeen, kun tullaan paalulaattojen ulkopuolelle.Siinä kohdassa yleensä maaperäpainuu ja syntyy notkelma.- Normaalistihan on niin, että sillanjälkeen ovat korkea penkereet ja tällainenmaaperä painuu. Tätä ongelmaa onyritetty eliminoida ajamalla paikalle viimesyyskuussa esikuormituspenkereet.Hiekkapenkereet näkyvät Isojoenran-nantieltä välittömästi ennen RavintolaRantakartanoa. Penkat ovat tällä hetkellävielä 1,5 metriä ylikorkeita tulevaankatutasoon nähden.- Esikuormituksella on ennakkoonaiheutettu painumaa. Näin pyritään estämäänse, ettei lisäpainumia synny enääsitten kun tie otetaan käyttöön, sanoorakennuspäällikkö Harri Juhola.


14 KarhunPalvelusKarhunPalvelusHENKILÖSTÖUUTISIA15KTV perustaa Poriin sairauskassanJäsenhankinta alkamassa■ Kunta-alan ammattiliitto KTV:n toteuttamatyöyhteisöneuvojakoulutuksentutkivan toiminnan opinnäytetyö olilähtölaukaus sairauskassahankkeen tutkimiseenja myöhemmin myös hankkeentoteuttamiseen. Lähtökohtana onollut KTV:läisten jäsenten edunvalvonnanlaajentaminen perinteisestä edunvalvonnastajäsenten laajempaan hyvinvointiin.Hanke on nyt käytännön järjestelyjäja käyttöönottoa vailla valmis.<strong>Porin</strong> kunnantyöntekijäin ammattiyhdistysKTV:n puheenjohtaja HeliKoskela ja sihteeri Anne Granroth ovatsitä mieltä, että sairauskassatoimintasopii hyvin perinteisen ammattiyhdistystoiminnanpiiriin.- Siksi me lähdimme selvittämään sairauskassahankkeentoteuttamista. Samallatotesimme, että hanke sopi hyvinkaikille porilaisille KTV:n yhdistyksille.Lisäksi Koskela ja Granroth toteavat,TerveyttäedistettiinToejoenkoululla■ Terveysteemapäivä järjestettiin Toejoenkoulun, kouluterveydenhuollon jahammashuollon yhteistyönä 20. tammikuuta.Neljässä juhlasaliin järjestetyssäpisteessä esittelijöinä toimivat terveydenhoitajat,sairaanhoidon opiskelija jahammashoitajat. Kouluterveydenhoitajienaiheiksi oli valittu kalsium, sokerija rasvat. Hammashuollon pöydissä esiteltiinhampaiden pesua ja puhdistusvälineitäsekä ohjattiin ksylitolin käyttöä.Ammattilaisten tekemien julisteidenlisäksi oli seinillä oppilaiden piiruksiaterveysteemoista iskulauseineen.Esimerkit näyttelyissä olivat käytännönläheisiäja oppilaiden helposti omaksuttavissa.Päivän ateriarytmi on kasvavallekoululaiset tärkeä ja antaa puhtiakoulupäivään. Viisaita, mutta osittainvaikeita vinkkejä löytyi ruokaympyrästäja lautasmallista. Oppilaat tutustuivatluokittain näyttelyyn opettajansajohdolla.• Kalsiumin päivittäiseen saantiin riittääkolme lasia maitoa tai piimää rasvattomana,juusto 2-3 siivua• Isossa virvoitusjuomapullossa onsokeria valtaisa keko eli 54 palaa.• Leivälle laitettavan rasvan laadullaja määrällä sekä päälisillä on todellakinväliä. Rasvan lisäksi leikkeleistä voi saadanyt piilorasvaa, joten kurkku ja tomaattiovat hyviä vaihtoehtoja.Terveet tavat – puhdas suuLasten hampaat reikiintyvät entistäenemmän, eikä se ole ihme, kun monenkoululaisen välipalat sisältävät paljonsokeria. Hampaiden harjaus kerranpäivässä ei riitä vakuuttivat hammashoi-Ikäihmisten suuhanke etenee■ Koska monesta eri tietolähteestä tulevatieto kertoo vakuuttavasti, että ikäihmisenhuono suun kunto kaipaa asiaanpuuttumista on hammashuollossapäädytty hankkeeseen, jonka keskeisenätavoitteena on suun valtasairauksienehkäisevän toiminnan tehostaminen.Tavoitteena on koulutuksen, ohjauksenja perehdytyksen järjestäminen palveluketjunkoko henkilöstölle ja ehkäisevänhoidon käytännöistä sopiminen sekä toimintakäytäntöjenvakiinnuttaminen.Samalla on tarpeen myös tuoreuttaa jalaajentaa suun terveydenhuollon henkilöstöntaitotietoa ikäihmisen hammashoidossa.Hankkeen toteuttavat <strong>Porin</strong> terveys-että kassatoiminta antaa lisäarvoaKTV:n edunvalvontaan.Näillä perusteilla asiaa käsiteltiin <strong>Porin</strong>kunta-alan yhteisjärjestö KTV:n hallituksessa,joka perusti toimikunnan selvittämäänhanketta. Hanke on koko selvityksenajan saanut hyvää vastakaikua.Tämä on ollut omalta osaltaan kannustavanatekijänä työryhmälle monimutkaisenja vaikeahkon asian selvittämisessä.Toimintapiiri rajautuu aluksi <strong>Porin</strong><strong>kaupungin</strong> vakinaiseen ja osin määräaikaiseenKTV:n jäseninä olevaan henkilöstöön.Toimintapiiriin eivät kuulu tilapäisetja lyhytaikaiset työntekijät. Tarkempirajaaminen näiden osalta muodostuumyöhemmin. On keskusteltumyös muiden Satakunnan kuntienKTV:läisten työntekijöiden mukaantulosta,mutta toiminta aloitetaan nykyisinrajauksin.toimi ja Rauman kansanterveystyönkuntayhtymä vuosina 2004-2006. Länsi-Suomenlääninhallitus on myöntänytvaltionavustuksen hankkeeseen, jonkakokonaiskustannus on 110 000 euroa.Hankkeen toimintatapana on moniammatilliseenyhteistyöhön tukeutuen synnyttääja vakiinnuttaa toimiva yhteistyömalliikäihmisen suunhoidon parantamiseksija ylläpitämiseksi.Hanke toteutetaan Porissa ja Raumanseudulla terveyskeskuksen vuodeosastoilla,vanhainkodeissa, kotipalvelussa jakotisairaanhoidossa, joissa ikäihmistenparissa työskentelee yhteensä n. 1000henkeä. Keskeistä hankkeessa on erityyppistenkoulutustapahtumien sekäMyönteinen vastaanottoSairauskassajärjestelmä on oma sisäinensosiaalivakuutusjärjestelmänsä, jossa rahoitustapahtuu terveenä ja rahastus sairaudensattuessa. Kassalla voi olla menojavain tulojen verran ja sitä valvotaanjulkisen vallan toimesta. Asian käsittelynyhteydessä on monesti tullut esiinsairauskassajärjestelmän hyvät puolet.Omat kalliiksi muodostuneet sairastamisenkustannukset voi jakaa juuri silloinkun sitä eniten tarvitsee.- Koskela ja Granroth katsovat, ettäkysymys ei ole vain taloudellisesta tuestavaan kokonaisvaltaisesta elintasoon japerheisiin vaikuttavasta hyödystä, jokamahdollistaa paremman terveyden jasairaustapausten hoidon. Tällä perusteellahankkeesta hyötyy myös työnantaja,jonka suhtautuminen onkin ollutmyönteistä.tajat oppilaille ja hampaiden pesun saloihinperehdyttiin perusteellisesti. Läheskaikkien käsi nousi, kun kysyttiinhampaiden aamupesusta. Tavallisen harjauksenja sähköhammasharjan käytönero pohdittiin yhdessä.Ksylitolin käytön ja hampaiden pesuntärkeys kahdesti päivässä oli oppilaidentiedossa. Siinä oli oivat aseet reikiä vastaan.Teemapäivän kokemuksia hyödynnetäänjatkossa, kun samanlaisia teemapäiviäjärjestetään muissa kouluissa.Ulla EklundTerveyskasvatuksen yhdyshenkilötyöpaikoilla tapahtuvan opastuksen janeuvonnan avulla parantaa henkilökunnanosaamista ja vahvistaa asenteita suunpäivittäisen puhtaanapidon tärkeydestä.Tehdyn kyselykartoituksen ja selvitystenjälkeen on aloitettu vilkas koulutustoiminta.Lisäksi hoito- ja neuvontatyössätarvittavan aineiston kerääminen , täydentäminenja kehittäminen on myösmenossa. Hankkeen vastuulliset toteuttajatovat <strong>Porin</strong> ja Rauman seudun terveyskeskustenhammashuollot.Ilpo PietiläJohtava hammaslääkäri,hankkeen vastuuhenkilöYhden luukun kassaEläkeilta imaisisalit täyteen■ Kuntien eläkevakuutus järjesti Porissa25.1 tiedotustilaisuuden juuri voimaanastuneesta eläkeuudistuksesta.Kiinnostusta asiaan riitti, sillä Lyseonjuhlasali pullisteli vuosina 1940-45syntyneistä. Tämä oli Kuntien eläkevakuutuksen53. tilaisuus tästä asiastakoko Suomessa.Muutos on kunnallisen eläkejärjestelmänmittavin koko sen yli 40-vuotisenhistorian aikana. Eläkeuudistuksenmyötä työntekijä voi jäädä joustavastieläkkeelle joko henkilökohtaisessaeläkeiässään tai 63 ja 68 ikävuodenvälillä. Eläkettä karttuu sitä enemmän,mitä kauemmin työelämässä viihtyy.Uudistuksen tavoitteena on keskimääräiseneläkkeellesiirtymisiän myöhentäminen.Toiset eläkeiltaan osallistuneista aikovatjäädä uudistuksen myötä suunniteltuaaikaisemmin eläkkeelle. Kaupunginsosiaalityöntekijä Eeva Laineon noteerannut uudistuksen tuomatmahdollisuudet jatkaa työssä, muttahän odottaa kuitenkin eläkepäivientuomaa monipuolista yksityisyyttä javapaa-aikaa enemmän.”Vaikka töissä näenkin hyväkuntoisiaiäkkäitä ihmisiä, ei kenenkään olisisyytä paiskia töitä viimeiseen hengenvetoon”,Laine pohtii.Koivulan terveysasemalla työskenteleväPaula Jeskanen aikoo jäädä poisEeva Laineelle (oik.) eläkkeellesiirtyminen ei ihan vielä ole ajankohtaista.Veikko Kotomäellä ja hänenvaimollaan on ollut yhteinen työpaikkajo 30 vuotta.ku on tehtävä elo- syyskuun aikana.Työryhmä, johon ovat kuuluneet Koskelanja Granrothin lisäksi Toini Liukkonen,Ulla Pynnä, Antero Kivelä,Timo Pukkila, Antti Kivelä ja ElisaAnttila, uskoo, että tehty työ johtaa alkukankeuksienjälkeen toivottuun tulokseen- jäsenten elämänlaadun paranemiseen.Työryhmän mielestä myöskin kohtuullisentiukka aikataulu jäsenhaunsuhteen on perusteltu, on vain huolehdittavatiedottamisesta. Tämän jälkeentulleita hakemuksia ei voida ottaa vastaan.Harri Siitonenpääluottamusmies<strong>Porin</strong> Kunta-alan Yhteisjärjestö KTV ryHankkeen valmistelussa edettiin syksyllämerkittävästi perustettavan kassansaatua tulkinnan siitä, että se voi toimiamyös sairausvakuutuslain mukaistenKELAN:n etuuksien myöntävänätoimipisteenä.Tämä päätös tarkoittaa jäsenelle sitä,että kassan jäsenenä hän tulee saamaanpalautteensa samalta luukulta. Lisäksinäin voidaan samalla varmistaa jäsenenkorvaushakemusten oikeellisuus yhdessäpaikassa.Kassan perustava kokous on pidettytammikuussa. KTV:n jäsenilleasiasta tiedotetaan tarkemmin yhdistystentilaisuuksissa ja kirjeissä.Lähtökohtana on, että kassan jäsenmääräksimuodostuu vähintään 300jäsentä, ilmoittautumisaika alkaatoukokuussa ja varsinainen jäsenhatyöelämästävajaan vuoden henkilökohtaistaeläkeikää aikaisemmin. Häntähoukuttelee runsas vapaa-aika lasten japerheen parissa.”Työskentely miltei seitsemänkymppisenäei houkuttele, työni kun on raskastaja ruumiillista”, Jeskanen sanoo.Toiset taas aikovat jatkaa pitempäänlähinnä mielekkään työn innoittamana.Kukaan ei ole kuitenkaan luvannut tehdätöitä 67-vuotiaaksi asti. Henkilökohtaiseneläkeikänsä ohittanut kokemäkeläinenopettaja Veikko Kotomäki onpäättänyt jäädä töihin pidempään osaaikaisesti.”Uudistus oli varsinainen onnenpotku,sillä minulla on mukava työ ja työpaikallahyvä ilmapiiri. Onneksi töistäei tarvinnut vielä jäädä kokonaan pois”,iloitsee Kotomäki.Kaisu Vaalto, tiedotusharjoittelijaKuvat: Kaisu VaaltoAsuntolautakunnan päätöstilaisuusErkki Mäkiselle luovutettiin hopeinen ansiomerkki ja Pertti Salo piti kiitospuheenmerkinsaajien puolesta.Yli 30 vuotta toimineen asuntolautakunnan päätöstilaisuutta vietettiin 21.12. 2004Raatihuoneella. Tilaisuudessa jaettiin Kuntaliiton ansiomerkit kolmelle lautakunnanjäsenelle. Kultainen ansiomerkki luovutettiin isännöitsijä Pertti Salolle. InsinööriMatti Haavisto ja toimitusjohtaja Erkki Mäkinen saivat hopeisen ansiomerkin.Tasavallan Presidentti myönsi7 kunniamitaliaKaupungintalolla jaettiin 7.2 Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamitalit<strong>Porin</strong> <strong>kaupungin</strong> työntekijöille ja virkamiehille. Kunniamerkit myönnettiin seuraavillehenkilöille:Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki: apulais<strong>kaupungin</strong>johtaja Aulis LaaksonenSuomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki: oppisopimusjohtaja Kalevi Haanpääja sosiaalineuvos Lea PeltomäkiSuomen Leijonan ritarimerkki: projektilakimies Paavo ImmonenSuomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki: rehtori Olavi NieminenSuomen Valkoisen Ruusun mitali kultaristein: yritysneuvoja Antti KokkilaSuomen Valkoisen Ruusun mitali: lastenhoitaja Raila LaaksoHuoltokeskuksesta eläkkeelleHuoltokeskuksesta jäivät eläkkeelle monitoimimies Juha-Pekka Kivimäki30.11.2004 sekä levyseppä Erkki Lahdenperä 31.12.2004Valtakirja hyväntekeväisyyteenAasian katastrofin jälkitilanteessa on noussut esiin kysymys, voiko <strong>kaupungin</strong> henkilökuntaankuuluva osoittaa määräämänsä summan palkastaan jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle?”Vastaus on: kyllä”, sanoo vs. henkilöstöjohtaja Helena Metsälä.Henkilön tulee toimittaa asianmukainen valtakirja rahatoimistoon. Valtakirjastatulee ilmetä haluttu kuukausittainen summa, mahdollinen aikaraja, hyväntekeväísyysjärjestönnimi ja tilitiedot. Valtakirja tulee allekirjoittaa henkilökohtaisesti.Virastojen ”Vimpledon” 4-pelissäJussi Lymy TPK:sta järjesti jälleen perinteiset<strong>Porin</strong> Veden ja Teknisen palvelukeskuksentenniksen nelinpelit, jotkapelattiin 14.1.<strong>2005</strong>. <strong>Porin</strong> Vesi voittikiertopalkinnon itselleen vuodeksi tuloksella4-2. Voittajajoukkueessa pelasivat:Marja Luntamo – Juhani LuntamoMatti Lahtinen – Janne PuputtiVeikko Eskola – Pekka VirtanenTeknisen palvelukeskuksen joukkuettaverottivat sairastumiset ja mukanaoli vain kaksi paria:Erkki Rajala – Arto VitikkaOlavi Mäkelä – Heikki Anjala.Peli-ilo ja uurastus kentällä oli upeaa,kaikille tuli saunahiki ja päätös perinteenjatkamisesta voimistui.Kuvassa ylhäältävasemmalta: ErkkiRajala, VeikkoEskola, JannePuputti, ArtoVitikka, HeikkiAnjala. Alarivissä:Pekka Virtanen,Marja Luntamo,Matti Lahtinen jaJuhani Luntamo.Kuvasta puuttuuOlavi Mäkelä.Marja Luntamoantoi tasoitustamiehille pelaamallavasemmallakädellä.VAATII VASTAUKSENKulttuuritoimenjohtaja Birgit JaakolaMiksi raketit jätettiinampumatta Porissavuoden vaihtuessa?Aasian hyökyaalto, maanjäristyksen jälkeinentsunami aiheutti suuren katastrofin26.2.2004. Katastrofin mukanaantuoma suru järkytti ihmisiä kaikkiallamaailmassa, ihmishenkiä menetettiinlähes 300 000. Tuhoalueella oli tapahtumahetkelläpaikallisten asukkaiden lisäksipaljon turisteja monesta maasta,myös Suomesta ja Poristakin.Tässä tilanteessa <strong>Porin</strong> kaupunki jasen kulttuuritoimisto päättivät kieltäytyävuoden vaihteen ilotulituksista. Säästyvätrahat, 2000 euroa annettiin SuomenPunaisen Ristin Aasian katastrofirahastoon.Missä raketit nyt ovat, kenen hallussaja miten varastoituna?Raketit ovat Lohjan Ilotulitus Oy:n /Tähtiraketit –yhtiön hallussa asianmukaisestivarastoituna.Koska ne ammutaan?Tarkkaa päivää ei vielä tiedetä, muttatoivon, että Pori Folk festivaalin 5-vuotisentaipaleen juhlistamiseksi ne voitaisiinampua syyskesällä. Ehkä ajankohtaolisi Pori Folk festivaalin aikana, ehkäjo festivaalin avajaispäivänä 18.8. Lopullistapäätöstä ei ole vielä tehty.Valtionavustusta terveysviraston tyky-projektiin■ Työministeriön Työelämän kehittämisohjelmaon myöntänyt <strong>Porin</strong> terveysvirastollevaltionavustusta käytettäväksi<strong>Porin</strong> terveystoimen työhyvinvoinninperusanalyysiin. Hankkeen tavoitteenaon selvittää työyhteisön nykytilayhdessä Työterveyslaitoksen psykologianosaston tuella. Työhyvinvointi, työelämänlaadun ja tuloksellisuuden kehittäminenedellyttävät työyhteisön nykytilanselvittämistä ja kehittämistarpeita.Analyysista saatavien tulosten perusteellakäynnistetään ensi vuoden aikanakehittämishanke, jolle haetaan työministeriönjatkorahoitusta.Terveysviraston henkilökunnan työtyytyväisyyttäselvitetään kyselyllä jakohderyhmänä on <strong>Porin</strong> terveysvirastonkoko henkilökunta. Kartoituksen pohjanakäytetään Työterveyslaitoken Työilmapiiri-ja hyvinvointibarometria(THB), jossa selvitetään työyhteisön ilmapiiriä,voimavaroja ja kehittämisalueita.Tutkimusta vertaillaan Työterveyslaitoksenvastaavissa kartoituksissa saamiintuloksiin.Kysely toteutettiin 10-24.1.<strong>2005</strong>. Lomakkeettoimitettiin yksikkökohtaises-Kunnat kilpailevat osaavasta työvoimasta■ Kuntia uhkaa lähivuosina kova työvoimapulaja kilpailu osaavasta työvoimastamuiden työnantajien kanssa. Seuraavienkymmenen vuoden aikana kunta-alalletarvitaan 140 000 uutta ammattitaitoistatyöntekijää yksinomaan korvaamaaneläkkeelle lähtevää henkilöstöä.Kunta-alan työtehtävien kirjo on valtava– erilaisia ammattinimikkeitä kunta-alallaon yli 5000. Kunnat työllistävätterveydenhuollon ja sosiaalityön,kasvatuksen ja opetuksen, tekniikan jaluonnontieteen sekä kulttuurin ja taiteenammattilaisia. Työtä on tarjolla niin johtamisestaja kehittämistehtävistä kuintaloushallinnosta tai käytännön töistäkinkiinnostuneille.Suurimpia kunta-ammattiryhmiäovat opettajat, hoitajat ja lääkärit, päivähoidonhenkilöstö sekä kodinhoitajatja siivoojat. Lisähenkilöstöä kunnat tarvitsevatlähivuosina erityisesti terveydenhuoltoon,sosiaalialalle ja opetuksenammattitehtäviin.Kuntatyö 2010 –projektion Kuntaliiton,Kunnallisen työmarkkinalaitoksenja Kuntieneläkevakuutuksen yhteinentoimenpideohjelma,joka pyrkii lisäämäänkuntien kilpailukykyä tulevassatyövoimakilpailussa.Kampanjan ensisijaisena kohderyhmänäovat toisen asteen opiskelijat, lukiolaisetja ammatillisissa oppilaitoksissaopiskelevat nuoret. Kampanjamateriaalitsoveltuvat myös ammattikorkeakouluissaja muissa korkeakouluissaopiskeleville.Kuka teki päätöksen hallinnossa jakenen esityksestä?Me kulttuuritoimessa teimme päätöksenkeskusteltuamme ensin <strong>kaupungin</strong>johtajankanssa. Päätös tehtiin ennenkuin Kuntaliitto ehti antaa yleisen suosituksenilotulituksista pidättäytymisestäSuomen kunnille. <strong>Porin</strong> päätös julkistettiinvaltakunnallisissa uutisissa jaolimme asiassa edelläkävijän asemassa.Paljonko Pori joutuu maksamaanilotulituksen peruuttamisesta ja kenelle.Miten ilotulitusfirma suhtautuipäätökseen, ottiko riemuiten vastaanvai protestoiko?Tähtiraketit suhtautuivat asiaan hyvinymmärtäväisesti. Tarkoituksena eialun perinkään ollut syödä päätökselläyrittäjän leipää, vaan siirtää ihmistenhuomio tärkeään asiaan ja auttaa katastrofinuhreja. Me emme tulita tänä vuonna2000 eurolla niin kuin vuoden vaihteessaoli tarkoitus. Mutta me tulitammekumminkin pienemmällä summalla.Joten niin tähtiraketit kuin <strong>Porin</strong>kaupunki ovat olleet hyväntekeväisyydenasialla ja auttaneet Aasian katastrofinuhreja. Ilotulituksen peruuntumisestavain kahta päivää ennen vuoden vaihdettaaiheutti Lohjan Ilotulitus Oy:lle/Tähtiraketille ylimääräisiä kuluja. Niidenkorvaamisesta on sovittu yrityksenja <strong>Porin</strong> <strong>kaupungin</strong> kulttuuritoimistonvälillä.Oliko tehty päätös oikea ja onnistunutjälkeenpäin ajatellen, kulttuuritoimenjohtajaBirgit Jaakola?Kyllä oli. Siinä tilanteessa ilotulitustaei katsottu soveliaaksi juhlatavaksi suurensurun keskellä. <strong>Porin</strong> uhreista ei vielätiedetty mitään varmaa, mutta se tiedettiin,että maakuntaan oli tulossa suruviestejämm Raumalle. Lopulta kukaanalueella ollut porilainen ei menehtynytluonnon katastrofissa. <strong>Porin</strong> <strong>kaupungin</strong>juhlaohjelmaa muutettiin jättämällä ilotulitusväliin. Uudenvuoden juhlintahiljentyi kolmen minuutin ajaksi kuuntelemaanKeski-<strong>Porin</strong> kirkon kuolinkellojaklo 23.55 alkaen. Kuolinkellojensoiton loputtua ei ollut todellakaan sopivaa<strong>kaupungin</strong> ryhtyä ampumaan raketteja.Seppo PurhonenKuva: Seppo Purhonenti ja palautetiin suoraan Työterveyslaitokselle.Kyselyn tulokset julkaistaanhelmi-maaliskuussa. Tällöin järjestetäänTyöterveyslaitoksen tutkijan pitämä palautetilaisuus,jonka jälkeen käynnistyyjatkotoimenpiteiden suunnittelu.Lisätietoja asiasta antaaTerveydenhoitaja Pirjo Pursiheimopuh. 3597Talouspäällikkö Marjukka Palinpuh. 3440.Kuntatyö 2010 –projektin sivustotlöytyvät osoitteesta www.kuntatyo.fi .KesätyökampanjakäynnistyiKuntien yhteinen kesätyökampanjakäynnistyitammikuun lopulla.Kunnat tarjoavatkesätyöpaikan vuosittainnoin 40 000:lle pääasiassa16-18–vuotiaalle nuorelle.Yhteisellä rekrytointikampanjalla koetetaansaada mahdollisimman suuri valtakunnallinenjulkisuus.


16 KarhunPalvelusVinkki tähän juttuun tuli yhdestä irrallisesta,sattumalta kuullusta lauseesta. Se meni vapaastilainaten näin: “Tekniikkaopiston poikienkeskuudessa ylivoimaisesti suosituin harjoittelupaikkaon vesilaitoksen varasto”.Hätäisemmät tietysti ajattelevat, että pojathaluavat varastoon velttoilemaan. Varastomiehenvoisi ajatella työskentelevän samaantyyliin kuin rautakaupan myyjä Speden klassisessasketsissä.” Täällä asiakason aina väärässä”Ei, eivät ammattikoulun pojat laiskotteluaetsi, vaan mukavaa työyhteisöä.Uskaltaisiko sanoa työssäviihtymistä?<strong>Porin</strong> Veden varastossa on sitätunnelmaa, sitä, jota laulu väittääolevan mm. linja-autossa. Jonkun mielestä ilmanmuuta vähän vanhanaikaista, mutta kännykkäajanihmisen psyykkeelle ehdottamasti tarpeellista. Hyväntahtoinenhuumori on harvinaista herkkua näinäaikoina.Werneri-arvonnan herkkähetki <strong>Porin</strong> Vedessä. Asianvakavuus paistaa virallisenvalvojan Juha-MattiRosendahlin (vas.), direktoraattiMatti Lahtisen jaavustaja Mate Krögerinkasvoilta.Werneri pääosassaKun pölähtää yhtenä perjantaiaamuna <strong>Porin</strong> Vedenkahvilaan, alkaa saada juonesta kiinni.Pöydälle nostetaan kummallisen näköinen saviruukku,jolla on oikein nimikin: Werneri. Sen sisälläon puisia arpakuutioita. Pöydän takana vanhempivarastotyöntekijä Matti Lahtinen tavoitteleejonkinlaista virallista ilmettä - onhan hän arvonnanpääjärjestäjä ja ideoija. Pari henkilöä käykuhisemassa harmistustaan, toinen varaston ja arvonnanpäätähti Matti Malin on sairaslomalla akillesjäänteenleikkauksen vuoksi. Onneksi Mate Kröger- samasta Pyrinnön viestijoukkueesta, on paikallaja arvonnan avustajana. Ilmassa väreilevätkaikki komiikan lajit, Speden lisäksi mieleen tuleeChaplinin leffat. Vakavat ilmeet ovat silkkaa petosta,kaikki ovat purskahtamaisillaan nauruun,joku purskahtaakin.Lahtisen porilaisaksetti kaikuu salissa: ”Taison,Ressu Redford, Tussukoski...”. Nimen kuuluttaminenjo alkuvaiheessa merkitsee voiton mahdollisuuksienvähenemistä. Kevyitä kommentteja sinkoileekahvilassa. Tämä ei ole mikään lotto, jossaseitsemän ensimmäistä palloa ratkaisevat. Wernerissävasta kolme viimeistä arpakuutiota voittavat.Mitä voittavat, sitä ei vieraalle kerrota. Tärkeintäon, että viikonlopun aattona tunnelma on korkealla.Jokainen työpäivä päättyy Ilta-Sanomien kymmeneenkysymykseen. Myös se on hyvin ”virallinen”tilaisuus. On direktoraatti ja otila, ja kaikkitarpeellinen väärien tulkintojen torjumiseksi.Ei tarvitseolla kulmat kurtussaWerneri-arvonta järjestettiin tuona talviaamuna1152. kerran! Ihan totta, joka perjantai.Jos tuossa pitkässä johdannossa onopetus tai edes viesti, se lienee selvä: työpaikallavoivat asiat sujua, vaikka ei ollakaankulmat kurtussa.”Täällä asiakas on aina väärässä”, kiteyttääLahtinen varaston henkisen haastamisenatmosfäärin. Asiakas kyllä saapalvelunsa, mutta hänen on varauduttavapieneen väittelyyn, huulenheittoontai vitsin kuunteluun. Mikään varastostanoudettu tavara ei ole ”ilmainen”.Matti Lahtisen uran alkuvaiheessa hänentyöpaikkansa oli kulttuurihistoriallisestiarvokas Vesitorni. Siellä toisessakerroksessa oli vesilaitoksen varasto.Muutos niistä ajoista on melkoinen. Annetuttavarat merkittiin ruutulehtiöön,sivu repäistiin irti ja vietiin varastöpäällikönpöydälle. Sen jälkeen hän hoisiloput kirjalliset tehtävät. Nyt Lahtinenkinon pöydällään olevan myllyn armoilla,niinkuin monet meistä.”Kaikkia huulluksia keksittiin”, muisteleeLahtinen Vesitornin aikoja ja kuvaileetuon ajan värikästä väkeä. ”TähtisenKosti seppä Isojoenrannalta, linja-asentajaNiittymaan Topi ...nuoren miehen silmin erikoisiapersoonia”, luettelee Lahtinen. Ehkä heidän jamonen muun Lahtisen mainitseman persoonanperuja on hän itsekin, varastokaveri Malin, laatuluokanvitsinvääntäjä Kröger ja varmaan monimuukin. Monen porilaisen tunteman Pappa HaapaniemenLahtinen luokittelee paikallisella terminologialla:alkuperäinen.Aika aikaa kutakin. Toivottavasti näiden herrojeneläköitymisen jälkeinen polvi pystyy nimeämäänkeskuudestaan suuria persoonia.Liikunnalla vahva asemaJokaisella modernilla työpaikalla liikunta on yksiyhteistyön muoto. <strong>Porin</strong> Vedessä asiat taitavat ollaparemmalla kantilla kuin monessa muussa työpaikassa.Matti Lahtinen on ollut mukana alusta asti,vuonna 1977 perustetun urheilukerhon rahastonhoitajaseuraavasta vuodesta lähtien. Omaa osuuttaanhän täkäläiseen tyyliin vähättelee, vaikka miestunnetaan menestyneenä jalkapallovalmentajana jakunnianhimoisena lenkkipolkujen viilettäjänä.”Kaikkea mahdollista on tehty näiden vuosienaikana, pyöräretkiä, hiihtoa, tennistä, sulkapalloaja montaa muuta. Tyvikummun hölkkä juostiin ensimmäisenkerran 9. elokuuta 1978. Meillä on ollutjohtaja hyvin juonessa mukana”, kiittelee Lahtinenyhtä tärkeää tekijää.<strong>Porin</strong> Veden juoksuvoimasta kertoo sekin, ettäRaumalta Poriin juostavaan Karhu-viestiin on osallistuttujoka kerta. Väen ikääntyminen ja myösVarastossa onmonenlaistatilpehööriä.Näitä hattujakäytetäänpoikakalenteriatehtäessä, eiventtiilinvaihdossa.”vetäytyminen yksityiselämään” ovat vähentäneetaktiivisuutta.”Tosiasia on, että nyt ihmisten mukaan saaminenon vaikeampaa kuin 25 vuotta sitten”, harmitteleevanhempi varastotyöntekijä.Keski-ikä hirvittääKuntaliitto ja sen yhteistyökumppanit ovat aloittaneetkampanjoinnin kuntatöiden markkinoiseksinuorille. Sille kampanjalle on iso tilaus. Moninuorista ei ehkä ymmärrä, että hyvän juomavedenheille takaavat <strong>Porin</strong> Vesi ja <strong>Porin</strong> kaupunki. Vaionko käsitys liian pessimistinen?<strong>Porin</strong> Vedessä keski-ikä on 47 vuotta, varastonkaksi Mattia ovat palvelleet <strong>Porin</strong> kaupunkia 80vuotta.”Se on varma, että kukaan yksityinen ei haluaottaa paskaisia putkitöitä itselleen. Tai jos ottaa,veden hinta nousee sellaiseksi, että ihmiset palaavatkaivoaikaan”, pohdiskelee Matti Lahtinen jakaipaa lisää nuoria työntekijöitä myös omalle työpaikalleen.”Otan yhden esimerkin, venttiilit. Ne eivät olehelppo juttu kenellekään. Niihin liittyvät niksitoppii vain tässä työssä”.<strong>Porin</strong> Veden varastossa puhutaan siis vakavistakinasioista. Ne eivät ole ristiriidassa huumorinkanssa. Sillä pidetään työpaikan henki korkealla.Kunnan hommissa voi olla myös mukavaa.Tapio FuruholmKuvat: Kaisu Vaalto

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!