Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

jaaKKo Kulomaa
typologiaan, mutta markkinointiviestinnän kannalta ajateltuna
saattavat vaatia täysin erilaisia lähestymistapoja.
tutkimusaineisto j a siinä i l m e n n e e t
Y h t e i s ö l l i s e s t i j a e t u t a r v o t
Kyselytutkimus järjestettiin Webropol-järjestelmän kautta
www-kyselynä. Kysely oli avoinna vastaajille seitsemän viikon
ajan. Vastaajia tuona aikana kertyi 157, joista vain yksi oli tyhjä.
Kyselystä tiedotettiin kuudella eri keskustelufoorumilla (pallontallaajat.net,
suomi24.fi, rela.com, jippii.fi, tiede.fi ja plaza.fi),
Mondon www-sivustolla, yhdessä yhdessä matkailublogissa sekä
opiskelijoiden sähköpostilistalla Porissa. Mukana oli sekä matkailukeskustelufoorumeita
että yleisiä nettifoorumeita. Näin pyrittiin
saavuttamaan riittävä heterogeenisyys vastaajaotannassa.
Otantaa voisi kutsua Tuomen ja Sarajärven (2002, 89) jaottelun
mukaan myös harkinnanvaraiseksi näytteeksi. Tämä tarkoittaa,
että kyselystä tiedotettiin tutkijoiden oman harkinnan
mukaisilla kanavilla, mikä tietenkin myös vaikutti vastaajien
profiileihin. Toisaalta kyselyn pituus ja aikaavievyys aiheuttivat
myös sen, että matkailusta ja mainonnasta kiinnostuneet vastasivat
kysymyksiin todennäköisemmin kuin kuka tahansa satunnainen
vastaaja. Vastaajajoukkoa ei siis voi pitää läpileikkauksena
esimerkiksi kaikista suomalaisista koostuvaan otantaan,
vaan pikemminkin matkailusta ja mainonnasta kiinnostuneiden
vastaajien suuntaan painotettuna vastaajajoukkona. Toisaalta
voidaan olettaa, että matkailumainonnan pääkohderyhmän
muodostaa matkailusta kiinnostuneet ja potentiaaliset matkustajat.
Tässä siinä mielessä vastaajaotannan matkailukeskeisyys
ei vähennä tutkimuksen luotettavuutta merkittävästi.
Pyrimme kyselyn alussa profiloimaan vastaajia ja loppupään
kysymyksissä selvittämään vastaajien suhdetta matkailumainontaan.
Kysely koostui sekä monivalinta-, että avoimista
kysymyksistä. Kokonaisuus rakentui viidestä eri osuudesta:
96