Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

saara haaslahti
Tutkimusaineistooni sisältyy myös ryhmäkeskustelu, johon
osallistui kolme henkilöä. Organisoin keskustelun sen jälkeen,
kun olin saanut kasaan riittävän määrän vastauksia kyselyn
kautta ja olin jo ehtinyt jonkin verran analysoida vastauksia.
Halusin täyttää ryhmäkeskustelun avulla mahdollisia aukkopaikkoja,
joita Internet-kyselyn vastaukset olivat jättäneet.
Tarkoitukseni oli saada tutkimusaineistoni vastaajien ikäjakaumasta
mahdollisimman laaja, jotta kokemuksia ja mielipiteitä
kertyisi eri-ikäisiltä ihmisiltä. Vaikka varsinkin uusmedian
ammattilaiset puhuvat nuorista digitaalisen kulttuurin edelläkävijäryhmänä,
myös yhä useammat keski-ikäiset ja seniorit ovat
yhä enemmän tekemisissä tietokoneiden ja Internetin kanssa.
(Eriksson & Lähde 2001, 7.)
Aineistonkeruutapojen luonteesta johtuen sain sekä määrällisiä
että laadullisia tuloksia. Määrällisiä tuloksia ovat esimerkiksi
kuluttajien Internetin käyttömäärät ja laadullisia
tuloksia puolestaan esimerkiksi kuluttajien Internet-mainontaan
liittyväistä puhetavoista hahmottuvat asenteet Internetmainontaa
kohtaan. Laadulliset tulokset ovat keskiössä tutkimuksessani,
ja määrälliset tulokset toimivat enemmänkin
taustana.
Tavoitteenani oli saada kyselyn avulla selville perustietoa
kuluttajista, kuten esimerkiksi ikä, sukupuoli ja koulutustaso,
sekä tietoa Internetin käytöstä, käsityksistä Internet-mainonnasta
sekä Internetiin liittyvästä kulutuskäyttäytymisestä.
Jaoin kyselyn viiteen osa-alueeseen:
A. Yl e i s e t t i e d o t – kysymysten avulla on tarkoitus selvittää
vastaajien taustamuuttujia eli esimerkiksi ikää, sukupuolta
ja koulutusta.
B. kY s Y m Y k s e t in t e r n e t i n k ä Y t ö s t ä – kysymyksiä Internetin
yleisistä käyttötottumuksista.
60