Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

jari multisilta, anita seppä, jaaKKo suominen
ymmärtämiseen. Heideggerille tekniikka tulee ajattelun asiaksi
vasta olemista koskevan laajemman kysymyksen valossa. Sovellettuna
esimerkiksi laajakaistapalveluihin tämä tarkoittaa,
että pelkän teknisen kehityksen raportoiminen ei ole riittävää
tutkimuksellista tietoa. Sen sijaan on koetettava selvittää, miten
teknologinen kehitys osallistuu jokapäiväisen elämämme
rakentumiseen. Miten se muovaa olemisen, ajattelun, itseymmärryksen
ja toiminnan tapojamme? Tai miten me nivomme
tekniikan osaksi maailmaa ja miten oleminen näyttäytyy meille
teknistyneessä maailmassa?
Näistä lähtökohdista tarkasteltuna tekniikkaa ei voida palauttaa
yksinkertaistaen laitteiden ja välineiden tarkasteluun.
Sen sijaan sitä koskeva tutkimus osuu jo lähtökohtaisesti jokapäiväisen
olemisemme toteutumisen tapoihin. Näiden tapojen
avulla me toimimme kulttuurisessa todellisuudessa rakentaessamme
tekniikan välityksellä yhteyttä toisiin ja omaan itseemme
(osana yhteisöjä esimerkiksi) sekä osallistuessamme kulttuurisiin
maailmoihin, joiden puitteissa tekniikkakin vasta saa
lopullisen merkityksensä, mielensä ja arvonsa.
Po i k k i t i e t e e l l i s Y Y s j a l u o v u u t t a
e d i s t ä v ä t r a j a P i n n a t
Käyttäjälähtöinen tekniikan tutkimus ei useinkaan pue sanoiksi
yhtä filosofisia kysymyksenasetteluita kuin Heidegger.
Yhtä kaikki, se koettaa selvittää, miten yksittäiset ihmiset kokevat
teknisen kehityksen omassa arjessaan, millaisia yhteyksiä
he rakentavat tekniikan välityksellä toisin ihmisiin, yhteisöihin
ja kulttuurisiin ”maailmoihin”, ja miten tekniikka vaikuttaa
heidän tapoihinsa mieltää ja kokea maailma.
Poikkitieteellisyyden avulla tutkimusryhmät pyrkivät tuottamaan
ajankohtaista, luovaa ja innovatiivista tietoa tutkimuskohteesta.
Erotukseksi rutiininomaisesta, tuttua kaavaa
toistavasta toiminnasta, innovatiivisuus näkyy assosiatiivisen
26