Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

monimuotoinen Käyttäjäyhteisö asiaKaslähtöisten
internetsivujen suunnittelun haasteena
tutkimuksessa ei ole kiinnitetty huomiota erityisryhmiin internetsivujen
kehittämisessä, kyseiset ryhmät on syytä pitää mielessä
sivustoja suunniteltaessa. Vai onko niin, että kaikki ovat
internetsivuja käyttäessään omalla tavallaan erityisryhmiä?
Botero, Kommonen, Koskijoki ja Oilinki (2003) toteavat, että
on selvää, että käyttäjät eivät luo uusia innovaatioita ja kykene
luomaan designia. Käyttäjien työskentely painottuu tuotteiden
käyttämiseen, kuten englantilainen sana ”user” osoittaa.
Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa käyttäjä nähdään kuitenkin
aktiivisena toimijana, jonka lopullinen hyöty suunnitteluprosessille
paljastuu vasta vähitellen prosessin aikana. Asiakaslähtöisten
internetsivujen kehittämisestä tuli tämän suunnittelumenetelmän
ja yhteistyöryhmän työskentelyn kautta
konkretiaa, jonka avulla asiakaslähtöisyyden käsite laajeni ja
terävöityi. Kuten yhteistyöryhmän tarkastelu osoitti, asiakaslähtöisyys
ei tarkoita segmenettien vaan ihmisten erilaisuuden
huomioon ottamista. Prosessin aikana työskentely ei ehkä tuottanut
järisyttäviä uusia innovaatioita, mutta se synnytti uusia
ajatuksia ja ideoita ja ennen kaikkea oivalluksia erilaisista käyttäjistä
ja käyttäjäyhteisöistä. Näistä oivalluksista internetsivujen
suunnittelusta vastaavat voivat uskoakseni hyötyä monin
tavoin kehittäessään asiakaslähtöisiä internetsivustoja.
Internetsivustojen suunnitteluun osallistuvat usein yrityksen
ydinhenkilöt sekä markkinoinnin ja viestinnän suunnittelusta
vastaavat ammattilaiset. Mikä on heidän kuvansa
käyttäjien tarpeista? Vastaavatko ne todellisuutta? Miten tietoa
on kerätty? Kuka päättää, minkälaiset sivut ovat kävijöille
”toimivat” ja millä kriteereillä sivuja arvioidaan? Epäilemättä
käyttäjälähtöinen suunnittelu ja asiakkaan tarpeisiin perehtyminen
vievät enemmän aikaa kuin ”kirjoituspöydän takana”
tapahtuva suunnittelu. Tämä tarkoittaa myös kustannuksia.
Kiinnostus asiakkaasta on ehdoton edellytys menetelmän käyttämiselle,
kuten myös suunnittelijan kyky ja halu vastaanottaa
käyttäjiltä tulevia kommentteja ja ajatuksia. Työskentelytapa,
243