Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

arja tulonen
sähköpostia ja verkkopankkia sekä erilaisia hakupalveluita,
verkkouutisia ja pelejä. Uutisia haettiin yleisimmin iltapäivälehtien
internetsivuilta, mutta paikallislehtikin oli hyvin mukana.
Paikallislehti sai erityistä kiitosta verkkolehden uutisten päivittämisestä.
Sähköpostien lisäksi vuorovaikutukseen käytettiin
myös MSN Messengeriä. Ryhmältä kysyttiin lisäksi verbejä,
joilla he kuvasivat internetissä ”olemista” ja toimimista. Osa
osallistujien käyttökokemuksiin liittämistä verbeistä – muun
muassa ’pitää yhteyttä’, ’lukea’, ’lähettää’ ja ’kirjoittaa’ – korosti
vuorovaikutusta. Kaikkiaan vuorovaikutukseen liittyviä verbejä
tuli kuitenkin yllättävän vähän, onhan internetiä markkinoitu
nimenomaan vuorovaikutteiseksi kanavaksi. Internetviikon aikana
vain yksi jäsen osallistui verkkokeskusteluun, mikä ryhmän
kanssa tapaamissa käytyjen keskustelujen perusteella on
melko vähän.
Huoli palvelujen ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen siirtymisestä
tietoverkkoon on näiden tulosten perusteella tieteiselokuvien
fiktiota muistuttava fantasia, jonka toteutumista
kauhistellaan ja vastustetaan. Digitaaliaika ei ole mekanisoinut
humaaniuttamme. Ihmiset eivät ole sijoittuneet steriileihin koneellisiin
ympäristöihin. Pikemminkin digitaaliaika on laajentanut
käsitystämme yhteisöstä. Nyt samoista asioista kiinnostuneet
ihmiset voivat kokoontua ”chat-huoneisiin” jakamaan ajatuksia
yhteisistä mielenkiinnon kohteistaan. Parhaimmillaan
internet yhdistää eri sukupolvia, kansalaisuuksia ja aatemaailmoja
(Wurman 2001,1). Internet ei kuitenkaan kykene täysin
korvaamaan inhimillistä vuorovaikutusta. Kuten eräs yhteistyöryhmän
jäsen, noin 30-vuotias nainen asian kiteytti:
Joissakin yhteyksissä perinteisen palvelumallin (puhelimitse tai kasvotusten)
rooli on niin suuri, ettei nettipalvelu jaksa innostaa vielä.
Yhteistyöryhmä käytti erilaisia hakupalveluja internetviikon
aikana muun muassa kirjastopalvelujen ja työnhaun merkeissä.
236