Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

antti Koivisto
overkostoon niin sanottuja heikkoja linkkejä, joiden informaationvälitystehokkuus
on huomattavasti suurempi kuin fyysisesti
läheisempien linkkien (Rogers 2003, 330; Redmond 2004),
kuten naapureiden.
Blogien merkitys kommunikointikanavana juontuu lukijoiden
mahdollisuudesta osallistua tiedonvälitykseen kommentoinnin
kautta. Tällaista mahdollisuutta ei artikkeleiden julkaiseminen
missään muussa mediassa tarjoa yhtä helpolla tavalla.
Bar-Ilan toteaa, että ”ammattimaiset blogit ovat mainio toisen
tai kolmannen asteen (secondary or tertiary information) tiedon
lähde. Suurin osa blogien tarjoamasta informaatiosta on löydettävissä
muualta, mutta tällaiset blogit keskittävät ja suodattavat
sitä ja täten ne voidaankin nähdä informaatiokioskeina
tai hubeina (reitittiminä).” Koska yhteisö osallistuu aktiivisesti
blogin sisällön luomiseen, muodostuu blogeista luonnollisesti
myös yhteisöllisen tietämyksen reitittimiä.
Asia vaatii lisätutkimusta, mutta vaikuttaa siltä, että innovatiivisimmat
internetklusterin omaksujat hyödyntävät yhteisöllisiä
informaation lähteitä enemmän kuin vähemmän innovatiiviset
henkilöt. Koska tällaiset sivustot mahdollistavat
fyysisesti etäällä olevien ihmisten verkottumisen, lienee niiden
merkitys uusien innovaatioiden leviämisessä suuri. Juuri tällaisia
yhteisöllisiä sivustoja hyödyntämällä mikrotukiverkostojen
mielipidejohtajien toisin sanoen innovatiivisimpien henkilöiden
ja avunantajien on mahdollista hankkia tietämystä
uusista innovaatioista ennen muita verkoston jäseniä. Vielä
on kuitenkin edessä pitkä sosiaalinen muutosprosessi ennen
kuin seuraavankaltainen asennoituminen oman tietämyksen
jakamista kohtaan katoaa yhteiskunnastamme (haastateltava
on innovatiivinen ja toimii avunantajana omassa mikrotukiverkostossaan):
05.1: Se on kyllä jäänyt semmonen... Sitä on moni kysynyt niinkin
ihan tutuista ja sukulaisista, et ootko tehnyt nettisivuja. En o. Henk.
212