Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

tiina iKala
ajoittaisista pitkistä tiedostojen latausajoista. Omat kokemukset
kuitenkin selittyivät Pirjolle myöhemmin palvelun ruuhkautumisena
sekä päivityksistä johtuvana hitautena. Eniten Pirjoa
kuitenkin vaikutti rauhoittavan Joonaksen vakuuttelu verkkopankkipalvelujen
käyttöturvallisuudesta.
Oma vaikutuksensa tietoturvauhkien mieltämiseen on varmasti
myös sillä, missä tilassa niitä käytetään, eli tässä tapauksessa
kodeissa. Tilan tuttuudella on yleensä taipumus vähentää
turvattomuuden tunteita. Kotia siis pidetään yleisesti paikkana,
jossa on turvallista olla ja jossa pelkotilat eivät hallitse. (Pain
1997, 120).
Kiinnostava seikka aineistossani oli myös se, että tietoturvaa
pidettiin uhkana muille perheenjäsenille tai ystäville ja tuttaville,
joiden ei uskottu osaavan varautua tietoturvaongelmia
vastaan. Uhkien uskottiin toteutuvan todennäköisemmin jollekin
muulle kuin itselle. Eihän onnettomuuksienkaan uskota
koskaan tapahtuvan omalle kohdalle.
Eerik Lagerspetzin mukaan moderneissa yhteiskunnissa ulkoiset
riskit pyritään mieltämään rationaalisten tekniikoiden ja
rutiinien avulla kontrolloitavaksi (Lagerspetz 1997, 95). Tämä
näyttäisi pätevän myös tietoturvallisuuteen. Riskit tiedostetaan,
mutta niiden uskotaan olevan hallinnassa kun niihin on
varauduttu.
ko d i n ”t i e t o t u r v a P ä ä l l i k ö t” j Y r ä ä v ä t
Näkemykseni mukaan tietoturvasta huolehtimisesta on tullut
kodeissa miesten, isien ja poikien työ. Erityisesti perheen
isät näyttäytyivät aineistossani ”kodin tietoturvapäällikköinä”,
jotka vastasivat tietoturvaohjelmien asentamisesta, päivittämisestä
ja toimivuudesta. Tietoturvasta on tullut miehille yksi
kotityö muiden joukossa ja samalla ”kolmas”, joka vie aikaa ja
huomiota pois perheestä ja parisuhteesta.
Nämä kodin ”tietoturvapäälliköt” ovat ottaneet erityisen ko-
180