Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

jari multisilta, anita seppä, jaaKKo suominen
Pa l v e l u n t a r j o a j i e n j a s i s ä l l ö n t u o t t a j i e n
u u d e t h a a s t e e t
Teknologia-alan osaajille ja sisällöntuottajille (mainostajat,
palveluiden tarjoajat ym.) uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot
ja käyttäjien halu osallistua ja jakaa vapaasti sisältöjä ovat
tuoneet kosolti uusia haasteita. Selvää on, että nykytilanteessa
alan yritykset tarvitsevat uudenlaista tutkimustietoa erityisesti
käyttäjäyhteisöistä ja tuotekonseptoinnista, jotta palveluita ja
tarjontaa osattaisiin kehittää kulutustarpeiden kehitystä vastaavaan
suuntaan ja kysyntää onnistuneesti ohjailla. Nykytilanteessa
palveluntarjoajien on mietittävä, miten uusia teknologiasovellutuksia
voitaisiin kehittää ja profiloida paremmin
käyttäjien tarpeita ja odotuksia vastaaviksi, miten palveluita
tulisi konseptoida ja millaisen mainonnan avulla onnistutaan
tavoittamaan juuri ne tavoiteyleisöt ja -yhteisöt, jotka palveluntarjoaja
haluaa tavoittaa.
Myös visuaalisen informaation ja ulkoasun nykyaikainen
suunnitteleminen asettaa palveluiden tarjoajille uudenlaisia
haasteita, muun muassa elämyksellisyyteen, käytettävyyteen
ja helppolukuisuuteen liittyvillä tuotekehityksen tasoilla. Visuaalisuuden
merkitys informaation jakelussa ja tuotekonseptoinnissa
on joidenkin tutkijoiden mukaan kasvanut jopa
niin, että länsimaissa on siirrytty viime vuosikymmenten aikana
typografian aikakaudesta visuaalisuuden ja kuvallisuuden
aikakauteen (Kress 2003, 9). Vaikka väite olisikin osin liioiteltu
tai kulttuurista kehitystä yksinkertaistava (Seppä 2007), selvää
on, että nykyteknologia edellyttää – mainonnan ja muun
visuaalisen sisällöntuotannon tavoin – kehittynyttä visuaalista
ajattelua.
Esimerkeiksi tästä soveltuvat vaikkapa Mac-tietokoneet,
jotka ovat laitteiden muotoilun osalta olleet pitkään ylivertaisia
kilpailijoihinsa nähden – ainakin Mac-entusiastien mielestä.
Vastaavasti Nokian puhelimien paremmuutta kuulee usein
16