03.12.2012 Views

Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

naisKansanedustajien Kotisivut<br />

poliittisen yhteisöllisyyden ja identiteetin välittäjinä<br />

ku v a m e r k i t Y k s i ä k o o d a a m a s s a<br />

Web-sivuilla esitettyjä kuvia voi tulkita myös semioottises-<br />

ti toimiviksi koodeiksi, jotka saavat merkityksensä aina jossakin<br />

rajallisessa kulttuurisessa, ajallisessa ja paikallisessa<br />

kontekstissa. Stuart Hallin mukaan representaation käsite<br />

voidaan jakaa useampaan eri alakategoriaan. Se on mahdollista<br />

ymmärtää itsensä ulkopuolista todellisuutta heijastavaksi<br />

(reflektiiviseksi), tekijänsä tarkoitusperiä heijastavaksi<br />

(intentionaaliseksi) tai todellisuutta rakentavaksi (konstruktionistiseksi)<br />

esitykseksi. (Hall 2003, 24–26; Seppänen 2005.)<br />

Konstruktivistinen näkökulma, eli ajatus, että kuvat rakentavat<br />

ja tuottavat todellisuutta, on ollut viime vuosina selvästi<br />

suosituin kuvan tutkimuksen menetelmä kulttuurintutkimuksessa.<br />

On kuitenkin huomioitava, että edellä kuvatut erottelut<br />

eri representaatiotyyppien välillä ovat osittain keinotekoisia.<br />

Todellisuudessa eri esittämisen kategoriat myös limittyvät ja<br />

lomittuvat toisiinsa.<br />

Semioottisessa tulkinnassa visuaalisuus ja verbaalisuus<br />

kietoutuvat toisiinsa. Kuvallisen ja tekstuaalisen representaation<br />

keskinäisen suhteen semiootikot näkevät pääosin kahdella<br />

eri tavalla: toisille kuva on kielestä eroava kooditon viesti,<br />

toisille taas (eritoten sosiosemiootikoille) kuva puolestaan toimii<br />

kielellisen viestin tavoin. Yhteistä molemmille tulkinnoille<br />

on ajatus, että kuvat välittävät merkityksiä. (Mitchell 1994,<br />

281–282; Kress ja van Leeuwen 1996, 5; Seppänen 2001, 175.)<br />

Jonkinlaista hybridiratkaisua tavoittelee visuaalisen kulttuurin<br />

tutkija W. J. T. Mitchell, jolle kuva sekä on että ei ole kieli. Kuvaa<br />

ei voi hänen mukaansa pitää kielen lisänä tai täydennyksenä,<br />

vaan kuvat ovat tekstuaalisia ja tekstit kuvallisia. (Mitchell<br />

1994, 284–285.)<br />

Kuvallisen kielen erottamista muista merkkijärjestelmistä<br />

puolustaa ajatus visuaalisesta jatkuvuudesta, josta ei ole<br />

erotettavissa aikamuotoja tai kirjainten ja äänteiden kaltaisia<br />

145

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!