Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

irma puttonen
poikkeavat kuitenkin kirjahyllyillä sijaitsevista valokuva-albumeista
ja niihin tallennetuista otoksista ajallisessa narraatiossaan;
niiden näytteillepano on väliaikaisempaa ja osin myös
tätä seikkaa silmälläpitäen luotu. Kotisivuille asetetut kuvat
valikoidaan luomaan kertomuksia, representaatioita ja juonen
kehittelyä. (Emt, 99–100.) Tästä on esimerkkinä joillakin sivuilla
esitetyt yksittäisen tilaisuuden narratiiviset kuvasarjat, joissa
edustaja kuuntelee ja tapaa äänestäjiään tai on kutsuttuna
arvovieraana paikalla. Ajallisen eron lisäksi myös katselukontekstit
poikkeavat toisistaan (Granö 2006, 20). Fyysisen kuvaalbumin
tutkiminen kodin rajatusta piiristä muuttuu verkon
virtuaaliseen paikattomuuteen, olohuoneessa istuvasta ystävästä
katsoja vaihtuu kasvottomaksi ja määrättömäksi joukoksi.
Albumin ohella muita suosittuja nimekkeitä kuvalinkeille
ovat valokuvia sekä taidemaailman korkeakultturisia perinteitä
kaikuva galleria.
Selaamalla kansanedustajien sivuja vaikuttaa ilmeiseltä,
että naiskansanedustajan visuaalisten representaatioiden tulee
täyttää tietyt normatiiviset kriteerit ollakseen ymmärrettäviä ja
kunnioitettavia (Paasonen 2002). Lähes kaikilla henkilökuvia
käyttävillä edustajilla toistuvat samat kuvalliset koodit ja konventiot
poliitikon työn arkisuuden ja juhlavan edustamisen kuvauksissa
sekä yksityiselämän esittelyissä siirtymäriittien, perheen
ja harrastusten kautta. Sivuilta uupuvat kuvat epäsovinnaisista
tilanteista tai ristiriitaisista tunnelmista, sen sijaan
vahvistetaan tavanomaista ja sovinnaista julkisivua. Tällaisella
identiteettipolitiikalla pyritään vakuuttamaan mahdollisimman
laaja äänestäjäkunta.
Kuvaesimerkit kansanedustaja Hanna-Leena Hemmingin, Päivi Räsäsen ja Anneli Kiljusen sivuilta.
144