Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

irma puttonen
Kansanedustajien kotisivuista saa helposti vaikutelman,
että niiden visuaalisen materiaalin ensisijaisena tehtävänä on
kuvittaa edustajan arkea työssä ja vapaa-ajalla. Sivustoilla on
kuitenkin myös monia muita tärkeitä tehtäviä. Niiden lähempi
analyysi johtaa kysymään, millaista kuvaa naispoliitikot kotisivujen
avulla itsestään rakentavat, millaisiin yhteisöihin tai
sosiaalisiin järjestelmiin (esim. puolue, sukupuoli, yhteiskuntaluokka)
heidän identiteettinsä näyttäisi sivustojen perusteella
linkittyvän ja millaista rajanvetoa julkisen työn ja yksityiselämän
representaatioissa he sivuillaan harjoittavat.
Vaikka päähuomioni suuntautuukin sivustoilla esiintyviin
kuvallisiin esityksiin, myös ei-kuvallisen visuaalisuuden,
kuten värinkäytön ja graafisen ilmeen, voidaan katsoa luovan
merkityksiä poliittisen identiteetin ja yhteisöllisyyden rakennustyössä.
Koska tutkimukseni kohteena ovat poliittisina
ja yhteiskunnallisina toimijoina tunnetut henkilöt, kiinnitän
visuaalisen representaation analyysin ohella huomiota myös
joihinkin aiheeni kannalta keskeisiin yhteiskuntateoreettisiin
kysymyksiin. Kysyn, millaisia kulttuurisia merkityksiä kotisivujen
visuaaliset aineistot ilmentävät, ja miten ne osallistuvat
naiskansanedustajien yhteisölliseen ja yksilölliseen identiteetin
rakennustyöhön.
nä Y t ö s a k t i t P o l i i t t i s e n Y h t e i s ö l l i s Y Y d e n
j a i d e n t i t e e t i n r a k e n t a j a n a
Italialainen filosofi ja valtiomies Niccolò Machiavelli (1469–
1527) liitti jo uuden ajan taitteessa toisiinsa politiikan ja julkisen
näyttäytymisen kulttuurin. Hänen mukaansa menestyminen
poliittisella areenalla edellyttää julkisia eleitä, vaikutelman
tekemistä katseen varassa (Koski 2005, 49, 366). Poliittisen julkisuuden
näytösluonteisuudesta ovat olleet myöhemmin kiinnostuneita
muun muassa saksalaiset filosofit Hannah Arendt
(1906–1975) ja Jürgen Habermas (s. 1929). Arendtin mukaan
134