Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

jari multisilta, anita seppä, jaaKKo suominen
myös virtuaaliyhteisöt tarjoavat jäsenilleen yhden arvoperustan
ja arvojen symbolisen ”vaihdon” paikan, jonka puitteissa yksilöt
voivat rakentaa ja viestiä omaan identiteettiinsä ja toimintaansa
liittyviä arvoja ja arvostuksia.
Esimerkkeinä tällaisista uudenlaisista virtuaaliyhteisöistä
voisi mainita erilaiset elämäntapojen, esteettisten, eettisten ja
poliittisten arvojen tai harrastusten ympärille muodostuneet
ryhmät ja yhteisöt. Vaikka näiden yhteisöjen arvoperustat eroavatkin
melkoisesti toisistaan, niitä yhdistää se, että yksilöt etsivät
niistä uudenlaisia kanavia persoonallisen identiteettinsä ja
arvomaailmansa ylläpitämiseen, kehittämiseen ja viestimiseen.
Kulttuurisella ja sisällöllisellä tasolla virtuaaliyhteisöt voisi tässä
mielessä samastaa entisaikojen leiritulien ääreen kerääntyneisiin
yhteisöihin, yhteiskunnallisiin liikkeisiin, uskonnollisiin
ryhmittymiin ja erilaisiin työ- ja harrastusyhteisöihin, vaikka
yksinkertaistavissa vertauksissa on vaaransa. Ajan saatossa
väline ja viestintätavat ovat muuttuneet, mutta halu kommunikoida,
ilmaista itseä ja rakentaa yhteyttä ovat tallella.
Tässä kohdin on kysyttävä, mitkä tekijät sitten ovat yhteisön
muodostumisen edellytyksiä. Mitä yhteistä yksilöillä on oltava,
jotta heitä voitaisiin nimittää yhteisöksi? Ja miten uuden tekniikan
välityksellä syntyneet yhteisöllisyyden muodot eroavat
varhaisemmista yhteisöistä – vai eroavatko ne ylipäänsä?
Yhteisöllisesti tuotetun verkkotietosanakirjan Wikipedian
mukaan yhteisö koostuu ihmisistä, joilla on jossakin suhteessa
sama päämäärä (ks. Yhteisö-hakusana, http://fi.wikipedia.
org/wiki/). Näin ymmärrettynä toimiminen yhteisössä tarkoittaa
sitä, että yksilöt yhtäältä saavat yhteisöltä jotain ja toisaalta
rakentavat sitä omalla toiminnallaan. Kuten edellä on ehdotettu,
yhteisö voi rakentua esimerkiksi harrastuksen (samasta
harrastuksesta kiinnostuneet henkilöt) tai työn ympärille (samassa
työpaikassa tai projektissa toimivat henkilöt). Samaan
tapaan yhteisöksi voidaan nimittää esimerkiksi urheiluseura
tai kyläyhteisö, joka kokoontuu seurojentalolla muutaman
10