ARTO MUSTAJOKIArto Mustajoki (s. 1948) on toiminut Helsingin yliopiston Venäjänkielen ja kirjallisuuden professorina vuodesta 1982 asti. Opiskeluaikansahän vietti Helsingin yliopistolla ja Leningradissa. Mustajokivalmistui filosofian lisensiaatiksi 1979 ja hänen tohtorin väitöskirjansahyväksyttiin 1981.Professori Mustajoki on osallistunut akateemiseen hallintoon monintavoin, mm. toimimalla vararehtorina 1992–1998 ja Suomen Akatemian<strong>kulttuurin</strong> ja yhteiskunnan toimikunnan puheenjohtajana 2001–2006. Tällä hetkellä Mustajoki toimii luottamustehtävissä Venäjänopettajien kansainvälisen assosiaation MAPRJAL varapresidenttinä,Pietari-säätiön hallituksen puheenjohtajana, Suomalaisen Tiedeakatemianesimiehenä ja Helsingin yliopiston juuri valitun hallituksenjäsenenä.Mustajoki on uransa aikana julkaissut lukuisia venäjän kielen oppikirjoja,sanakirjoja ja tietokoneohjelmia. Hänen tunnetuimpiin televisioohjelmiinsakuuluu Kapusta. Työssään Mustajoki on tutkinut mm.nykyvenäjän lauseoppia ja kulttuurienvälistä kommunikaatiota sekäkehittänyt funktionaalisen lauseopin teoriaa. Viime aikoina hän onmallintanut myös ihmisten välisen kommunikaation pieleenmenonsyitä.114STUDIA GENERALIA 2009SUURIRUHTINASKUNNASTA ITÄMEREN KAAUPUTKEENMIKÄ ON MUUTTUNUT SUOMAN JA VENÄJÄN SUHTEISSA?115
Professori Arto Mustajoki<strong>Kieli</strong> <strong>kulttuurin</strong> peilinäKyrillinen kirjaimistoKyrillinen kirjaimisto on näkyvin osa venäjän kieltä. Se ei vain heijastavenäläistä kulttuuria ja identiteettiä, vaan on osa sitä. Monet suomalaisetkokevat kyrillisen kirjaimiston osaksi mystistä Venäjää, jossa kaikkion toisin. Vieraat kirjaimet pitävät myös yllä myyttiä venäjän kielenvaikeudesta, vaikka tosiasiassa ne voi opetella parissa illassa. Useinkuulee valituksia siitä, miksi venäläisillä täytyy olla ”omat kirjaimet”.Kysymyksenasettelu heijastaa normaalia ihmismielen tapaa ajatella:lapsuuden lähipiirissä omaksutut normit ja käytännöt koetaan oikeinaja kannatettavina. Vastoin yleistä oletusta maailman kielistä vain pientäosaa kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin. Kaiken lisäksi kyrillinen kirjaimistosopii aivan erinomaisesti venäjän kielen kirjoittamiseen. Venäjänkuuluisien ässien kirjoittamiseen tarvitaan monissa kielissä useitakirjaimia, esimerkiksi kirjoitetaan suomeksi Tšehov, ruotsiksiTjehov, englanniksi Chekhov ja saksaksi Tschechov. Erityisen kömpelöitäovat ”kaalikeittoässän” eli :n (venäjäksi kaalikeitto on )vastineet muissa kielissä: suomessa štš (tai hatuttomassa kirjoituksessashtsh), ruotsissa sjtj, englannissa shch ja saksassa schtsch. Kaalikeittoässäon ainoa venäjän ässistä, jota ei ole länsieurooppalaisissakielissä. Se äännetään pitkänä pehmeänä suhuäänteenä.Kuten esimerkit osoittavat, kyrilliset kirjaimet translitteroidaan vieraisiinkieliin eri tavoin. Kussakin kielessä voi olla myös erilaisia traditioita,esimerkiksi Tšehov kirjoitetaan tieteellisen kaavan mukaan suomenkielessä hattu-c:llä eli ehov. Erilaiset translitterointikäytännötaiheuttavat sotkua myös nimissä. Suomeen muuttaneiden venäläistenpasseissa nimi oli aikaisemmin ranskan kielen vaatimassa muodossa,nyttemmin ne kirjoitetaan englantilaisittain. Niinpä jos Tšehov-nimi-Kuva 1. Kyrillinen kirjaimisto on kirjoitusjärjestelmä, joka perustuu glagoliittiseenja kreikkalaiseen kirjaimistoon. Kyrillistä kirjaimistoa käytetään nykyään monienslaavilaisten sekä Venäjällä ja lähialueilla puhuttavien uralilaisten, turkkilaisten,mongolilaisten, luoteiskaukasialaisten, pohjoiskaukasialaisten ja dagestanilaistenkielten kirjoittamiseen. Kuvassa sama Aleksanteri I:n hallitsijavakuutus, joka onsuomeksi lukijalle-osassa.Kuva 2. Maat joissa kyrillinen aakkosto on käytössä.nen venäläinen muuttaisi nyt Suomeen, hän esiintyisi meillä nimelläChekhov (passissa oleva muoto), mutta hänen Venäjälle jääneestäveljestään käytettäisiin suomen kielen kannalta oikeaa muotoa Tšehov.Suomessa kauan asunut sukulainen saattaa puolestaan käyttää116STUDIA GENERALIA 2009SUURIRUHTINASKUNNASTA ITÄMEREN KAAUPUTKEENMIKÄ ON MUUTTUNUT SUOMAN JA VENÄJÄN SUHTEISSA?117