Einarin palkinnot

Einarin Palkinnon vastaanottivat Metsä- ja Maansiirto Kastinen Oy, Kalevi Määttä Oy ja Veljekset Lönnroth Ay.Einari Vidgrénin säätiö jakoi yhteensä 108.000 euroa.Einarin palkinto kolmelle metsäkoneyritykselleEinari Vidgrénin elämäntyötäylläpitävä säätiö jakoi tunnustuksiametsäalan osaajille jo seitsemännenkerran. Vieremälläjärjestetyssä tilaisuudessa jaettiintunnustuksina yhteensä108.000 euroa.Päähuomionosoituksena Säätiömyönsi Einarin Palkinnonkolmelle ansioituneelle metsäkoneyritykselle.15.000 euronEinarin Palkinnon saivat MetsäjaMaansiirto Kastinen Oy, KaleviMäättä Oy ja Veljekset LönnrothAy.Säätiö palkitsi myös koneelliseenpuunkorjuuseen liittyviätutkimus- ja tuotekehitystahoja,alan koulutuksen kehittäjiäsekä alan tunnettuutta ja arvostustanostaneita tahojaEinarin Tunnustuspalkinnoilla.10.000 euron palkinnon vastaanottiMetsäopetus.fi ansioistaanmetsäkonealan tunnettuudenparantamisessa nuortenkeskuudessa ja alan yleisestämarkkinointityöstä.5.000 euron Einarin Tunnustuspalkinnonvastaanotti Metsäliitonkehittämispäällikkö RistoLilleberg ansioistaan puunkorjuunja puunhankinnan kehittämistyössä,jossa hän on ennakkoluulottomasti,sitkeästi jainnovatiivisesti vienyt eteenpäinuusia ratkaisuja.5.000 euron Einarin Tunnustuspalkinnonvastaanotti LustonMetsäkulttuuripäivät lasten januorten metsäkonetyöpajan toteuttamisestaLuston Metkupäivillä.Samansuuruisen tunnustuspalkinnonsai myös Lapin ammattiopistonmetsäkoneopetuksenlehtori Eero JuhaniTuohimetsä pitkästä yli 40 vuodenurastaan ja korkeatasoisestaja avuliaasta metsäkoneidenhydrauliikan asiantuntemuksestaan.1.000 euron Einarin Tunnustuspalkintomyönnettiin Rovaniemelläsijaitsevalle MetsähallituksenTiedekeskus Pilkkeelle.Laajavastuinenyrittäjyys työllistääIlomantsissa toimiva Metsä- jaMaansiirto Kastinen työllistää 25metsäalan ammattilaista.Toimitusjohtaja Pertti Kastinenja hänen poikansa HarriKastisen eivät enää varsinaisellesavotalle ehdi, sillä ison yrityksenhallintopuoli työllistääaivan tarpeeksi.Puuta on hakattu ja ajettu330.000 kiintokuution vuosivauhdilla.Pertti Kastisen mukaanenemmänkin olisi saanutajaa, mutta lyhyet talvet ja pehmeätmaat estävät toisinaantyöntekoa.Metsäpuolen koneista seitsemänon harvesteria ja viisi ajokonetta.17 tonnin telakaivurissaon hakkuupää, jolla kaivurillesaadaan ympärivuotisettyömaat. Laajavastuisena yrit-täjänä Kastisella on lisäksi sopimusyrittäjiäsekä ajossa ettähakkuussa.Kun luottamus toimiiPääasiassa Kuhmon alueellaMetsähallitukselle urakoivallaKalevi Määttä Oy:llä on viisikoneketjua töissä. Näiden lisäksiyrityksessä on, hallituksenpuheenjohtaja Kalevi Määtänmukaan pari ”kiilakonetta”,joilla pystytään tarvittaessatäydentämään ajokonekapasiteettiä.Toinen kiilakoneista on PonssenS10 vuodelta 1991, eikä sitäKalevin mukaan ihan vähällämyydä tai vaihdeta.- Koneen keveys on yksi syysen talossa pysymiseen, silläraskaammilla koneilla puut jäisivätnoutamatta pehmeiltäalueilta, Kalevi Määttä uskoo.Kalevin ura metsässä alkoituttuun tyyliin metsurina. 1969aloitettu oma yritystoiminta94

dän metsätyön tekeminen alkoi.Pikkutilalle oli saatava lisäansioitaja metsähommia olitarjolla. Hevonen vaihtui sittentraktoriin ja tällä kehityksen tielläollaan edelleen, muisteleeSeppo Lönnroth.- Kokeilimme varmasti kaikkimaataloustraktoriin tarjollaolleet metsävehkeet reestä alkaen.Vasta 1970-luvun alussahankimme Telilokkerin.Vuosien saatossa ajossa onollut kaikkia merkkejä, muttavuonna 1994 taloon tuli Ponssenketju. Tämän jälkeen merkkiäei ole tarvinnut vaihtaa.1994 hankittu ajokone on käytössäedelleen, tosin hiemanvarakoneen virassa.Sepon ja Antin mukaan 18vuotta täyttävä Ergo taitaa ollaparemmassa iskussa kuin uutena,sillä huolellisen ylläpidonlisäksi koneeseen on asennettupaljon uutta tekniikkaa.KuljettajapalkinnotEinari Vidgrénin Säätiö palkitsi myös 25 ansioitunutta metsäkoneenkuljettajaa 1-000 euron EinarinKuljettajapalkinnolla. Ehdotukset palkittavista metsäkoneenkuljettajista tekivät metsäyhtiöt ja sahat.Einarin Kuljettajapalkinnon vastaanottivat: Timo Ruokolainen Ilomantsi, Esa Meriläinen Kitee, SakuKoistinen Nilsiä, Jarmo Kääriäinen Kankaanpää, Vesa Valtanen Kolari, Vilho Lindholm Kolari, AnttiVeli-Pekka Hämäläinen Pärjänsuo, Teijo Sassali Sassali, Eino Junkkari Paltamo, Pekka HyvärinenPielavesi, Juha Partanen Nurmes, Mikko Lapinlampi Puolanka, Raimo Murto Krääkkiö, Marko KohvakkaNykälä, Markku Puttonen Jämsänkoski, Pasi Järvinen Hämeenlinna, Risto Tammelin Tammijärvi,Toivo Björn Lusi, Risto Impiö Ranua, Jarmo Tennilä Rovaniemi, Juhani Salmela Rovaniemi, JariPursiainen Jamali, Markku Haverinen Kuhmo, Emil Ruona Seskarö, Ruotsi ja Jani Oinonen Mikkeli.96

metsakoneet.fiGLUBIsiUBIsivuMuu maa mansikka?Olemme jälleen kerran saaneet nauttia uutiskylläisestä keväästä.Euroopassa käydään ankaraa eurotaistelua – kuten myös kotimetsissämme.Yhteinen nimittäjä molemmilla alueilla on muutosja muutoksen tuoma epävarmuus. Euroasioissa voimme vain luottaavalitsemiemme edustajien tietotaitoon – vaikkakin usko toisinaanhorjahteleekin. Oma maa ei ole enää mansikkaa – siltä sevähän tuntuu.Metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä mhy pakkojäsenyyspoistuu. Piakkoin saamme nähdä kenellä riittää rohkeus ja voimavaratottaa tilaa vapautuvilta palvelumarkkinoilta. Mhy-kentässämuutos tulee olemaan radikaali. Henkilöstön määrä tullee olemaanjotain aivan muuta kuin juuri nyt.Silti on muistettava että metsässä on duunia jokaiselle osaavalle.Mhy-väelle niin ikään on toivotettava rohkeutta nähdä muutos henkilökohtaisenamahdollisuutena. Varmasti hiljaisuudessa on jomuhimassa uusia ideoita. Odotetaan rauhassa. Hiljaa hyvää tulee.Kuulemma.Karua – mutta ei yllättävääfaktaa hakkuututkimuksistaMetsäkeskuksen tarkastuksien mukaan harvennushakkuukohteiltalöytyi huomautettavaa 39 prosentilta tarkastetuista kohteista.Yleisimmät huomautuksen syyt olivat huono laatu, runsaat puustovauriotsekä puuston pohjapinta-alan jääminen alle suositusrajan.Energiapuuharvennuksien osalta tilanne oli vieläkin heikompi.Lähes 60 prosentilta kohteilta löytyi sanottavaa tai ne todettiin virheellisiksi.Metsäkeskuksen uutisessa osoitettiin maanomistajan suuntaan:“maanomistaja voi vaikuttaa korjuujälkeen ennakkoraivauksella.Energiapuukohteiden raivaus on haastavaa konemiehille, silläylitiheät pusikot vaikeuttavat usein näkyvyyttä ja aiheuttavat runkovaurioita.”Minun silmiin uutisoinnissa pisti varsinkin lause:“Yllättävää oli, että huomautuksen syy jäi puolissa tapauksistamainitsematta.”Seuraus on nähty – milloin puhutaan syystä?Ottaen huomioon sangen lukuisa organisaatioviidakko, joidentehtävä on valvoa nimenomaan metsänomistajan omaisuudenhoitoa – korjuun työvaiheita. Kuinka voidaan havaita poikkeama –ilman että se nimetään? Kuka ottaa kontolleen työtehtäviensä laiminlyönnin?Muutenhan tällaista ei voi tapahtua – sentään PEFCsertifioitua puunkorjuuta.Itse olen ollut alalla vuodesta 1994 lähtien. Reilu 20 vuotta sittenharvennukset tehtiin keveillä koneilla, tänään puhutaan, ettei se olekannattavaa pienillä koneilla. Kenen kannalta kannattavaa? Metsäainakin on kärsinyt ja sitä kautta koko suomalainen metsähyvinvointi.Kansainvälisesti tarkastellen imagomme on uhattuna tälläkin rintamalla.90 – luvun puolivälistä hakattavien leimikkojen keskikoko on enemmänkuin puolittunut, painopiste on siirtynyt keveämpiin kohteisiin –silti koneiden paino on kasvanut kolmanneksella. Hevosvoimamäärätja sitä kautta käyttökulutkin ovat tuplaantuneet. Onko tässämitään järkeä? Tuore korjuujälkitutkimus puoltaa sangen kirkkaastinäkemystäni.Tällä konstilla on saatu halpoja motteja – euroilla mitaten. Metsäon kärsinyt. Ei tässä kannata syyllisiä etsiä metsänomistajista, eikonekuskeista vaan systeemistä. On aika katsoa totuutta silmiin.Maksimi määrää ja huippu laatua ei saa koskaan halvalla.Mielenkiinnolla odotan kuka rohkenee palata 90 – luvun dimensioihin.Niille koneille on kysyntää.Lämmintä kesää – ja kuumaa syksyä!Reijo Lahtonenp.s.Kun kyselin aikoinaan miksi ketjutelejä ei käytetä enää, niin perusteluoli että ne ovat rumia. Uskoisin kuitenkin monen kestävänrumuutta jos sillä saavutetaan 4-5 tonnia keveämpi kone. Tehdäänrumasta muotia:).Valmet 911.1 95.000Ponsse Beaver 200361.000Timberjack 1070 200459.000Ponsse 15 1996 25.000Valmet 840.3 200885.000Valmet 840 200477.300Farmi Track 3500 hyvä!jätä tarjous - saatsamalla hintaa kaksikappalettaPonsse Bison 200365100Valmet 860 - hyvä25.000Sisu siirtolavetti 10.000Sisu siirtoauto, myöskaivurille 10.000Huutava pulaedullisista ajokoneista,motoista ja varsinkin trippelisiirtoautoista - onko sinullatarpeettomana? Soita -etsitään koneille uudetomistajat.97