Koneviestin suorakylvökokeen lehtiartikkeli vuodelta 2010

Loimaa 2010NRO 17 2. 12. 2010 PELTOVILJELY 21Koneviestin suorakylvökokeenviides vuosiKasvukausi oli olosuhteiltaan haasteellinen, mutta kokeen satotaso niin perinteisillä menetelmilläkuin suorakylvölläkin oli kuitenkin hyvä. Uusi Marble -kevätvehnä tuotti hankalissa olosuhteissaparhaimmillaan yli viiden tonnin myllyvehnäkelpoisen sadon. Tuomas LevomäkiLoimaalla toteutettavan suorakylvökokeenviides vuosi osoitti aiempienkoevuosien tapaan, ettäsuorakylvö onnistuu hyvin myöshaasteellisissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa.Myös perinteiset menetelmätpärjäsivät jälleen hyvin.Kasvinviljelytöiden oikea-aikainentekeminen on kuitenkin tärkeääkaikissa menetelmissä. Tämäseikka korostui menneellä kasvukaudellamonessa osin maata.Sääolosuhteille emme voi mitään,ja jo parin päivän myöhästyminenkylvössä voi pilata yksittäisen lohkonsadon, vaikka viereiseltä lohkoltasaadaan huippusato.Myöhäisempi kevätKevät 2010 näytti myöhäiseltä kylvötöidenalkamisen kannalta. Loimaanseudulla kylvötöihin päästiinkuitenkin hyvissä olosuhteissatoukokuun puolen välin paikkeilla.Maa oli lämmin ja päivälämpötilatkylvöaikana lähes 25 °C,myös öisin oli varsin lämmintä,yli 15 °C. Tämä mahdollisti viljelykasvienitämisen alle vuorokaudessaja orastuminen oli ennätysmäisennopeaa. Tämä pelastikinmonet kylvökset, koska pian kylvöjenjälkeen alkoivat rankat, paikoitellenjopa yli sadan (100) millinsateet. Koeruuduilla satoi toukokuun24.–25. päivien aikana 65milliä. Koelohkoilla oli havaittavissamuutamia, rankan sateenjälkeen hitaammin vettä läpäiseviäkohtia, joissa orastuminen jäiheikommaksi. Nämä olivat pintaalaltaankuitenkin vain muutamiakymmeniä neliömetrejä, joten niidenvaikutus satoon 5 000 neliömetrinkoeruudulla on korkeintaanmuutamia kiloja. Vaikka kylvöjenaloitus siirtyi siis viime vuosiltatotuttua myöhäisemmäksi,se ei vaikuttanut lopputulokseen.Vaikka kylvöt ”myöhästyivät”, puimaanpäästiin varsin aikaisin hetielokuun puolenvälin jälkeen.Toukokuun lopun, noin viikonmittainen sadejakso, siirsikahden koeruudun (Horschja Claydon) kylvön kesäkuun alkuun.Näiden koeruutujen kylvöepäonnistui huonojen olosuhteidenvuoksi. Orastuminen jäi heikoksiliian märän maan ja kylvönjälkeen alkaneen liiallisen kuivuudenvuoksi. Näiden koeruutujensato jäi alle 2 000 kilon hehtaarilta,eivätkä ne täyttäneet myllyvehnänlaatuvaatimuksia alhaisenhehtolitrapainon vuoksi.Suorakylvö onnistuuViidennen koevuoden tulostenperusteella voidaan jälleen esittääarvio suorakylvön hyvästä menestymisestäkylvömenetelmänä Suomessa.Suorakylvökokeen keskimääräinensato suorakylvössä olihyvä: 4 973 kg hehtaarilta (huomioimattakahta epäonnistunuttakoeruutua) ja perinteisten menetelmien4 475 kg hehtaarilta. Suorakylvötuotti keskimäärin 500 kgkorkeamman hehtaarisadon perinteisiinmenetelmiin verrattuna. Ensimmäisenäkoevuonna (2006) satotasooli noin kuusi tonnia Amaretto-kevätvehnää, toisena koe-

22 PELTOVILJELY NRO 17 2. 12. 2010vuonna lähes seitsemän tonnia Belinda-kauraa. Vuoden 2008 hankalissaolosuhteissa saatiin viisi tonniaBraemar –mallasohraa. Neljäntenävuonna saatiin erinomainen öljykasvisato,parhaimmillaan yli 2 600kg Cordelia -rypsiä.Verrokkiruutuina ovat syyskynnönlisäksi syksyllä muokatut kultivointi-ja lautasmuokkausruudut,sekä talven yli sängellä ollutkoeruutu, joka kylvettiin keväällätavallisella laahavannaskylvökoneella.Tämä koeruutu muokattiinkeväällä ensin lautasmuokkaimellaja sitten kylvökuntoon joustopiikkiäkeellä.Kokeen osallistujissa tapahtuikaksi muutosta. Lemken otti välivuodenja Kongskilde keskittyi aiemmankahden erilaisen suorakylvökoneensijasta yhteen malliin.Kongskildeltä on aiemmin ollutmukana sekä yhden että kahdenvantaan kautta siemenet ja lannoitteetsijoittava suorakylvökone,mutta nyt Kongskilde halusi keskittyätässä kokeessa yhteen malliin,FlexiDrill MultiOneen. Kyseisessäkoneessa kylvösiemenet jalannoitteet kylvetään yhden vantaankautta maahan. Perusratkaisuon siis sama, kuin esimerkiksi TumeNova Combissa, VM:ssa, Semeatossa,Krausessa, Bertinissä ja GreatPlainsissa.Hankala kasvukausiMennyt kasvukausi oli sääolosuhteiltaanmonessa osin maata harvinaisenvaihteleva. Alkukesän runsaatsateet vaihtuivat viikkokausiakestäneeseen hellejaksoon, jokapakkotuleennutti kasvustoja. Mennyttäkasvukautta edelsi kunnontalvi. Lokakuulta maaliskuun loppuunsaakka oli pakkasia ja reilustilunta. Maa routaantui Loimaanseudulla n. 30 senttimetrin syvyyteenja lunta oli syysviljojen suojanaaina huhtikuun alkuun saakka.Maan pintaa liettäviä sateita eihuhtikuussa tullut.Kesän 2010 kasvukausi oli myösLoimaan seudulla haasteellinen.Rankat sateet aiheuttivat toukokuunlopulla ongelmia juuri tehdyillekylvöille ja osittain kylvöjäjouduttiinkin uusimaan. Koeruuduillasatoi kahden vuorokaudenaikana toukokuun 24. ja 25. päivä65 millimetriä. Tämä sade osuijuuri orastuneiden kasvustojenkannalta huonoon aikaan, muttaniin suora- kuin perinteistenkinkylvöjen oraat kuitenkin selvisivättästä. Sen sijaan kahden kylvämättäolleen koeruudun (Claydonja Horsch) kylvöt siirtyivät reilustieteenpäin. Kokonaissademäärätoukokuun alusta koeruutujenpuintipäiviin (19.-20.8.) saakkaoli 168 millimetriä. Sateet jakautuivatkasvukaudella epätasaisesti:toukokuussa satoi 79 mm, kesäkuussa30 mm, heinäkuussa 14mm, elokuussa 60 mm ja syyskuussa113 mm.Koeruudun kylvö ja lannoitusSuorakylvökokeen ruudut kylvettiintoukokuun 19.–21. päivä kahtakonetta lukuun ottamatta. GreatPlainsin kylvö tehtiin ensimmäisenä19. päivän illalla. Bertitin, Kongskilden,Semeaton, VM:n sekä molempienVäderstadien ruudut kylvettiin20. päivä. Junkkarin, Krausen,Kvernelandin ja Tumen ruudutkylvettiin 21. päivä. Claydonin jaHorschin kylvöt viivästyivät siisrunsaiden sateiden vuoksi ja siirtyivätkesäkuun alkuun saakka.Horshin ruutu kylvettiin 2.6. jaClaydonin 4.6. Kahden em. koneenkylvöt epäonnistuivat ja sato jäi alle2 000 kg/ha. Tämän pääasiallisenasyynä olivat siis erittäin epäsuotuisatolosuhteet ja myöhäinenajankohta kevätvehnän kylvölle.Syksyllä muokatut verrokkiruudutkylvömuokattiin 21.5. kahteenkertaan joustopiikkiäkeellä jakylvettiin seuraavana päivänä Jukonlaahavannaskoneella. Talvenyli sängellä ollut koeruutu muokattiin21.5. lautasmuokkaimellanoin neljän senttimetrin syvyyteenja seuraavana päivänä kertaalleenjoustopiikkiäkeellä. Myös tämäruutu kylvettiin 22.5.Ravintoraisio Oy lahjoitti vuoden2010 kokeen Marble -kevätvehnänsiemenet. Siemenmääräksimääritettiin 320 kg/ha. Kiertokokeetonnistuivat kaikilla tänä vuonnahyvin. Yara-Suomi Oy lahjoittikokeeseen lannoitteet. Lannoitteenakäytettiin Yaran Pellon Y-1:stä.Typpeä annettiin 129 kg/ha.Suorakylvön koeruutujen kylvönsuorittavat koneensa hyvintuntevat ammattiviljelijät, joistamuutamat ovat myös tuhansiahehtaareita kylväneitä urakoitsijoita.Osan ruuduista kylvävät suorakylvökoneidenmaahantuojat,joista osa on myös ammattiviljelijöitä.Käytännön tietämys ja taitoovat siis varmasti parhaat mahdollisetkunkin koneen kohdalla.Koeruudut ovat kullakin koneellavuodesta toiseen samat. Näin voidaanseurata, miten erityyppisetvannas- ja muokkainteknologiatvaikuttavat esimerkiksi maan pintakerroksenrakenteeseen.KasvinsuojeluGlyfosaattiruiskutus (2 l/ha + kiinnite)tehtiin 17.5. kaikille muillekoealoille, paitsi verrokkiruuduille.Glyfosaatissa oli tehoainetta360 g/l. Rikkakasvit torjuttiin kesäkuun14. päivä Sekatorilla (1 dl/ha). Tautitorjuntaa ei suotuistenolosuhteiden vuoksi katsottu tarpeelliseksitehdä.Puinti ja sadon määrä sekä laatuVehnäkasvustot tuleentuivat tasaisestieikä niissä ollut yhtään lakoa.Koeruutuja päästiin puimaankevätvehnän kyseessä ollessa varsinaikaisin, jo elokuun 19. päivä.Claydonin ja Horschin koeruutujalukuun ottamatta kaikki muutruudut puitiin 19. ja 20. päivä elokuuta.Pellon pinta oli pitkä hellejaksonjälkeen täysin kuiva, eikäpuimurin pyöristä jäänyt minkäänlaisiapainautumia peltoon.Claydonin ja Horschin ruudutpuitiin 7. päivä syyskuuta.Satoa voisi luonnehtia hyväksikasvukauden olosuhteet huomioiden,koska parhaimmat ruuduttuottivat yli 5 000 kg:n hehtaarisa-SADON MÄÄRÄ, LAATU, TUOTOT JA KUSTANNUKSETKone Kylvöpvm Puintipvm Puintikost. Sato 15 % Hlp Valk.-% Sakol. Surkast.% Rikkoutuneet % Muut roskat %Väderstad Rapid 20.5. 20.8. 19,20 5350 81,00 12,50 370 3,40 0,40 0,20VM 20.5. 19.8. 20,50 5250 80,60 12,80 364 3,10 0,20 0,20Semeato 20.5. 19.8. 21,60 5200 79,70 12,80 370 3,70 0,30 0,30Tume 21.5. 20.8. 22,90 5200 78,70 12,50 385 3,40 0,20 0,40Kongskilde FlexiDrill 20.5. 19.8. 23,00 5100 78,50 13,10 382 3,30 0,30 0,20Lautasmuokkaus kevät 22.5. 19.8. 18,60 4500 81,40 14,00 338 3,70 0,30 0,20Kverneland 21.5. 20.8. 24,00 5000 78,50 12,90 386 2,70 0,30 0,20Kyntö 22.5. 19.8. 19,50 4600 80,50 14,20 322 3,00 0,00 0,10Kultivointi 22.5. 19.8. 18,80 4400 81,30 14,30 357 3,10 0,30 0,10Krause 21.5. 20.8. 25,50 5050 77,40 12,40 416 3,00 0,40 0,30Lautasmuokkaus syksy 22.5. 19.8. 19,10 4400 81,20 14,00 371 3,70 0,30 0,20Väderstad Seed Hawk 20.5. 20.8. 23,50 4850 78,30 12,40 387 4,00 0,30 0,40GreatPlains 19.5. 20.8. 24,60 4750 8,00 12,60 386 2,80 0,30 0,30Bertini 20.5. 19.8. 24,40 4700 78,30 12,80 380 3,40 0,30 0,30Junkkari 21.5. 19.8. 17,50 4250 81,50 13,70 361 4,00 0,30 0,20Horsch 2.6. 7.9. 20,40 1750 73,90 13,90 382 7,80 0,10 0,40Claydon 4.6. 7.9. 23,60 1500 71,60 14,00 393 5,40 0,30 0,50

NRO 17 2. 12. 2010 PELTOVILJELY 23Taustaa Loimaan suorakylvökokeestaLoimaan ammatti- ja aikuisopiston koulutilalla toteutetaan pitkäaikaistaja laajaa suorakylvön käytännön koetoimintaa. Suorakylvökoealoitettiin vuonna 2006 yhteistyössä Koneviesti-lehden kanssa. Koettaon tarkoitus jatkaa vielä ainakin viisi vuotta, jolloin kokonaiskestoksimuodostuisi kymmenen vuotta. Koe on ainutlaatuinen Euroopan, elleikoko maailman laajuisesti.Koeruutujen koko on 50 aaria, ja kylvö tehdään oikeilla suorakylvökoneilla.Verrokkiruudut ovat niin sanottujen perinteisten maanmuokkaus-ja kylvömenetelmien koeruutuja: 1) syyskyntö, 2) syksyllätehtävä kultivointi, 3) syksyllä tehtävä lautasmuokkaus sekä 4) keväällätehtävä lautasmuokkaus talven yli sängellä olleeseen viljelysmaahan.Kaikki verrokkiruudut kylvetään tavanomaisella laahavannaskylvökoneella.Kylväjät ovat maanviljelijöitä ja urakoitsijoita, joten käytännönkokemus on vankkaa. He päättävät kylvöajan itse, koska optimaalisessakylvöajassa saattaa koneiden teknisten ratkaisujen vuoksi olla useanpäivän ero. Koe muistuttaa tältäkin osin käytännön tilannetta, sillä isännäntoiveiden lisäksi myös urakoitsijan aikataulu vaikuttaa kylvöpäivänvalintaan.Kukin koeruutu kylvetään aina samalla konemerkillä. Suorakylvökokeessaon mukana 12 eri kone-merkkiä: Bertini, Claydon, Great Plains,Horsch, Junkkari, Kongskilde, Krause, Kverneland, Semeato, Tume, VMsekä Väderstad kahdella eri tyyppisellä koneella. Tutkimuslohko onkynnetty viimeksi vuonna 2000, joten se soveltuu erinomaisesti suorakylvökokeenkoekentäksi.Koe järjestetään Loimaan koulutilalla. Käytännön maatilakokoluokantutkimus on huomionarvoinen osa luonnonvara-alan peruskoulutusta.Tutkimus tuo peltokasvituotannon sekä koneteknologianopintoihin mielenkiintoisen ja arvokkaan lisän. Loimaalla opiskelevillaon mahdollisuus seurata suorakylvötutkimusta läheltä ja näin ollenarvioida ja seurata tutkimusta kasvukauden aikana kylvön valmisteluistaaina puintiin ja sadon analysointiin asti. Koulutilan vuokraajaTuomas Levomäki sekä luonnonvara-alan opettajat ja oppilaat vastaavatmonista tutkimuksen käytännön järjestelyistä. Tutkimus tuottaa myösluonnonvara-alan ammattikorkeakouluopiskelijoille useita lopputyöntutkimusaiheita.Suorakylvökokeen yhteistyökumppanit:• Maanviljelijä Tuomas Levomäki• Viestilehdet Oy, Koneviesti, päätoimittaja agronomi Uolevi Oristo,agronomi Jussi Knaapi sekä muut asiantuntijatoimittajat• Suorakylvökoneiden maahantuojat, myyjät ja valmistajat• MTK• Ravintoraisio Oy• Yara Suomi Oy• Maatalouden Ammattitapahtumat, Tuomas Levomäki ja Erkki Mäkelä• Loimaan ammatti- ja aikuisopiston maatalousalan opettajat ja oppilaat• Tutkimuksessa konsultoidaan maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksensekä Helsingin yliopiston tutkijoita.Perushinta10.9.2010Laatukorj.tilityshintaSadon arvo€/haKuivausvel. €/tn(tuore vilja)Sadon arvokuivauksenjälkeenGlyfosaatti2 l/haRuiskutustyö15 €/ha (glyfos.) Sekator1 dl/ha Kylvötyö€/haSyysmuokkausKylvömuokkausErotus218,00 217,10 1161,49 22,28 1035,00 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 922,50218,00 217,35 1141,09 26,07 993,60 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 881,10218,00 217,00 1128,40 26,07 980,50 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 868,00218,00 217,20 1129,44 28,07 967,40 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 854,90218,00 221,20 1128,12 30,09 956,20 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 843,70218,00 227,50 1023,75 20,24 927,90 0,00 0,00 12,50 35,00 0,00 70,00 810,40218,00 217,50 1087,50 30,09 916,90 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 804,40218,00 227,50 1046,50 22,28 938,30 0,00 0,00 12,50 35,00 65,00 35,00 790,80218,00 227,50 1001,00 20,24 907,00 0,00 0,00 12,50 35,00 35,00 35,00 789,50218,00 217,30 1097,37 34,08 897,70 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 785,20218,00 227,00 998,80 22,28 895,30 0,00 0,00 12,50 35,00 35,00 35,00 777,80218,00 216,70 1051,00 30,09 887,30 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 774,80218,00 217,45 1032,89 32,10 859,20 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 746,70218,00 217,15 1020,61 32,10 849,60 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 737,10218,00 216,70 920,98 18,74 839,00 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 726,50188,00 185,00 323,75 24,06 278,10 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 165,60188,00 183,00 274,50 30,09 223,90 10,00 15,00 12,50 75,00 0,00 0,00 111,40

24 PELTOVILJELY NRO 17 2. 12. 2010MYYNTITUOTTOJEN JA TULOKSIIN VAIKUTTAVIEN MUUTTUVIEN KULUJEN EROT, €/HA10009008007006005004003002001000Väderstad RapidVMSemeatoTumeKongskilde FlexiDrillLautasmuokkauskevätKvernelandKyntöKultivointiKrauseLautasmuokkaussyksyVäderstad SeedHawkGreatPlainsBertiniJunkkariHorschClaydondon ja kaikkien suorakylvöruutujenkeskisato oli 4 973 kg hehtaarilta(huomioimatta kahta epäonnistunuttakoeruutua) ja perinteistenmenetelmien 4 475 kg hehtaarilta.Suorakylvö tuotti siis keskimäärin500 kg korkeamman sadon perinteisiinmenetelmiin verrattuna.Määrän lisäksi myös sadon laatuoli kohtalaisen hyvä. Valkuaistasoja sakoluku riittivät hyvin myllyvehnälaatuun.Surkastuneita jarikkoutuneita jyviä oli 3–4 % prosentinluokkaa, joten laatuvähennyksetjäivät 0,25–0,50 % prosenttiinperushinnasta. Myllyvehnänperushinta syyskuun alkupuolellaoli Suomessa 200–218 euroa tonnilta.Sato myytiin RavintoraisioOy:lle 218 €/tn perushintaan. Tilityshinnaksimuodostui 216,70–227,50 laatutekijöistä riippuen.Claydonin ja Horschin sato oli rehuvehnälaatuaalhaisen hehtolitrapainonvuoksi. Tilityshinta olisitällöin sinänsä kohtuullisen hyvä188/tn.YhteenvetoViidentenä koevuotena oli tavoitteenatuottaa elintarvikekelpoinenja hyvä myllyvehnäsato, mikä tarkoittaaSuomen olosuhteissa keskimäärin5 000–6 000 kg jyväsatoahehtaarilta sekä yli 12,5 % valkuaistalannoitustason ollessa noin130 kg typpeä hehtaarille. Tavoitteessaonnistuttiin hyvin Claydoniaja Horschia lukuun ottamatta.Suorakylvö osoittautui erittäinhyväksi ja kustannustehokkaaksimenetelmäksi jo toistamiseen tässäkokeessa kevätvehnän viljelyssä(vuonna 2006 Amaretto -kevätvehnälähes 6 000 kg/ha). Ei ole sattumaa,että viitenä vuotena peräkkäinsaavutetaan tavoiteltu sato- ja laatutaso,vaikka sääolosuhteet vaihtelevatäärimmäisyydestä toiseen.Perustana ovat viljeltävän lohkontoimiva ojitus ja muut hyvään kasvukuntoonvaikuttavat tekijät, kutenmaan rakenne ja viljavuus. Tärkeänäperusteena on myös se, ettäkaikki viljelytoimenpiteet pyritääntekemään oikea-aikaisesti. Sääolosuhteilleemme voi mitään, emmevarsinkaan rankoille paikallisillesadekuuroille. Mutta säiden ennustettavuusja erityisesti pidempiensääennusteiden luotettavuusovat kuitenkin yleisesti ottaen parantuneetmerkittävästi ja tästä onsuurta apua suunniteltaessa esimerkiksieri kasvien kylvöajankohtaa.Ratkaisut muodostuvat kymmenieneri tekijöiden summasta, japäätös on tehtävä kulloinkin parhaanmahdollisen tiedon, havaintojenja kokemuksen pohjalta.Viidennen koevuoden jälkeenvoidaan todeta, että vuoden 2010kevään runsaiden sateiden aiheuttamaaajoituksen merkitystälukuun ottamatta, suorakylvö ontuottanut hyvän ja laadukkaan sadon.Suorakylvö on kustannustehokasja myös luotettava menetelmähuomattavastikin vaihtelevissaolosuhteissa. Kokeen aikana on ollutneljä haasteellista kasvukauttaajoittaisen kuivuuden tai liiallisenmärkyyden vuoksi ja vain yhtenäkasvukautena (2009) optimaalisetolosuhteet.Kokeessa ovat mukana kaikkiSuomessa tällä hetkellä markkinoillaolevat suorakylvökoneet.Olemme keskittyneet tässä kokeessateknologian ja koneiden käytettävyydensekä suorakylvön soveltuvuudentutkimiseen käytännönolosuhteissa välittömien muuttuvienkustannusten ja käytännön toimienkannalta katsottuna. n1.

NRO 17 2. 12. 20102.MonipuolisetPALMS-perävaunutMaansiirtovaunut 7–17 tn.Kuvan vaunussa lisävarusteena korokelaidat.3.Yleis- ja -viljavaunut 16 – 20 m 3 . Paali- ja -laatikkovaunut 6,5– 8 m.Karjankuljetusvaunut.Kolmiakselinen Palms 2226.Alkuperäistä PALMS-laatua1. Marble -kevätvehnä on tuleentunut puitavaksi.• Tunnetusti kestävät runko ja akselisto• Kromatut kippisylinterit• Pintakäsittelynä raepuhallus ja kaksikomponenttimaali• Useita rengasvaihtoehtoja ja lisävarusteita• Palms 1700 -maansiirtovaunussa ja 1720L-yleisvaunussaon vakiona jousitettu teliakselisto• Vaunuihin saa valinnaisvarusteena kamiperälaudan• Maansiirtovaunuihin lisävarusteena mm. korokelaitakasettija kulutuslevypohja2. Suurtehosilppuri varmistaa tasaisen ja pienen silpun, eikäkasvimassa näin ollen aiheuta ongelmia suorakylvössä.3. Loimaan ammatti- ja aikuisopiston maatalousalan opiskelijatottamassa näytteitä kosteuden määrittämistä varten.PALMS-perävaunut AgrimarketKonekeskuksista kautta maan!www.agrimarket.fi