Karhunpalvelus 4/2010 - Pori

2PääkirjoitusPori on tapahtumien kaupunkiTätä kirjoittaessani syksy muistuttaakonkreettisesti siitä, että kesästäon vain muisto jäljellä – onpimeää, sateista ja hiljaista. Suomalaisellekesälle ovat ominaisia mitäkummallisimmat kesätapahtumateukonkannosta muurahaispesässäistumiseen puhumattakaannyt surullisenkuuluisasta saunomiskilpailusta.Pori 2016 –strategianmukaiset porilaiset arvotovat työtä, huolenpitoa, rohkeuttaja elämyksiä. Pori on elämystenkaupunki, porilaisille ja vieraille,mutta täällä emme ole tarvinneetedellä luettelemieni kaltaisiarimanalituksia saadaksemme julkisuutta.Tuottaaksemme elämyksiäporilaisille ja muualta tuleville,olemme rohkeasti panostaneet japanostamassa laatuun. Otan esimerkiksiSuomiAreenan. Rohkenenväittää, että Suomessa ei olemitään sellaista kesätapahtumaa,johon osallistuisi niin merkittävämäärä korkeatasoisia instituutioitakuin SuomiAreenaan. Väitteenivoi vapaasti osoittaa vääräksi,mutta vain perustellusti. Laatuunpanostamisella tarkoitan myössitä viranomaisyhteistyötä, jonkaavulla tapahtumajärjestelyt toimivatyhä paremmin, oli sitten kysetapahtumaan osallistuvista taikaupunkilaisista, jotka jättitapahtumienaikana haluavat elää omaa,rauhallista elämäänsä. Tässä yhteydessähaluan kiittää kaikkia, jotkaovat myötävaikuttaneet vuoden2010 kaikkien aikojen porilaisentapahtumakesän onnistumiseen.Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäinuusiin haasteisiin.Kaupunginvaltuusto teki syyskuunalun kokouksessaan päätöksenkeskushallinnon johtosäännönuudistamisesta eräiltäosin. Kolme strategisesti keskeistätoimintoa, omistajaohjaus ja rahoitus,strateginen suunnitteluja kehittäminen sekä viestintä jatapahtumat siirrettiin suoraankaupunginjohtajan alaisuuteen.Omistajaohjaus ja rahoitus on yhäkeskeisempi osa kaupungin toimintaaetenkin kun emme enääole pelkkä hallintokunnista muodostuvakokonaisuus, vaan konserni.Kaupunginhallituksen konsernijaostonperustaminen tämänvuoden alusta ja nyt omistajaohjaukseneriyttäminen omaksi toiminnokseenovat osoituksia siitä,että olemme tiedostaneet kaupunginkonsernistatuksen. Nyt tuleekeskittyä itse konserniohjauksenkehittämiseen, erityisesti yhtenäisenseuranta- ja raportointijärjestelmänkehittämiseen niin että sepalvelee sekä konsernin luottamushenkilö-ja viranhaltijajohdonettä konserniyhteisöjen tarpeita.Pori 2016 –strategian nyt viitoittaessatietämme on syytä korostaa,että jokainen meistä on vastuussasiitä, että kuljemme strategiassavalittuun suuntaan ja strategiantoteutumista tullaan seuraamaansäännöllisesti myös valtuustotasolla.Henkilöstö- ja palvelustrategiatovat tällä hetkellä tekeillä.Valtuuston osallistaminen Pori2016 –strategian valmisteluun olimielestäni hyvä ratkaisu helpottaenkaupungin viranhaltijajohdontyötä ja samaa menettelytapaaon käytetty myös henkilöstöjapalvelustrategioita laadittaessa.Kaupungin kolmen johtoryhmänyhteistapaamisessa taannoin käytiinläpi palvelustrategiaa ja ainakinitselleni jäi se vaikutelma, ettäkaikki hallintokunnat ovat aktiivisestiolleet mukana valmistelussa.Viestintä- ja tapahtumat –toiminnonsiirtämisellä kaupunginjohtajanalaisuuteen haluamme korostaaniin ulkoisen kuin sisäisentiedottamisen tärkeyttä tämän päivänkaupunkiorganisaatiossa. Tapahtumat–sanannäkyminen nytensimmäistä kertaa kaupunginsäännöissä on osoitus siitä, ettäolemme ihan oikeasti sitoutuneetkaupunkistrategiaamme ja yhteensen arvovalinnoista – elämyksiin.Haluamme ihan konkreettisestiosoittaa olevamme tapahtumakaupunki.Vaikka sitä ei ole missäänsuoraan sanottu, haluammetällä muutoksella myös osoittaa,että olemme vahvasti sitoutuneetSuomiAreenaan MTV3:n kumppanina.Haluamme tapahtumanjatkuvan Porissa myös nykyisensopimuskauden päättymisen jälkeen.Toivotan kaikille Karhunpalveluksenlukijoille hyvää syksyä ja mitäparhainta menestystä.Aino-Maija LuukkonenKaupunginjohtajaKuva Marko KauttoElämyksistä elääPorin kesä oli hengästyttävänkaunis ja vauhdikas. Ensimmäistäkertaa elämässäni vietin kokosuviajan täällä suuressa suistossatutkaillen värikkään kulttuurikaupunginmuuntautumista kansainväliseksikulttuurikaupungiksi.Festivaalien ja tapahtumien kirjoon laaja, mutta mukaan mahtuuvielä varmasti monta isompaa japienempääkin tapahtumaa.Onnistuneen tapahtuman peruskivetlöytyvät, eivätkä ihan yllättäen,kaupungin uudesta Pori2016 -strategiasta. Strategiaan onkirjattu porilaiset arvot: työtä,huolenpitoa, rohkeutta ja elämyksiä.Näistä aineksista rakennetaanmyös onnistuneet tapahtumat. Tapahtumanydin on aina intohimo.Ilman sitä ei synny tapahtumaa,joka tempaa mukaansa kerta kerranjälkeen.Tapahtumat ovat hyviä työgeneraattoreitaja tarjoavat mahdollisuudentehdä muutakin kuintavallisia arkirutiineja. Äärimmäisenharva tapahtuma tuleetoimeen ilman voimavaraa, jonkasuomalainen talkoohenki tuottaa.Vapaaehtoiset, vaparit, staffi, orjat– rakkailla lapsilla on montanimeä. Ja näitä rakkaita tarvitaan!On vaikea kuvitella festivaalejammeja tapahtumiamme ilman vapaaehtoisia.Porukka, joka hitsautuu hauskojenja hiuksia sekä pulssia nostattavientilanteiden kautta tiiviiksiyhteisöksi, on monen tapahtumansisäinen sielu. Vapaaehtoiset ovatmukana saadakseen yhä uudelleenkokea kesäisen vauhtiviikon ja onnistumisenhyvänolon tunteen. Jatietysti ne hurjat ”läheltä piti” -tilanteet,joista syntyvät huimat festarilegendatja joita kerrotaan sukupolveltatoiselle. Vapaaehtoistenjoukko muodostaa festariheimon.Se palaa joka vuosi rakentamaantapahtumaa, jonka valovoimaisuuteense uskoo ja joka tarjoaasille voimakkaan yhteisöllisyydenkokemuksen.Yhteisöllisyys on myös huolenpitoa.Huolenpitoa yhdessä tekevistäja huolenpitoa festarivieraista.Porin maine hyvänä festarikaupunkinarakentuu osaltaan tästähuolenpidosta. Miten otammeesiintyjämme vastaan, miten huolehdimmefestivaaleille tulijoistaja miten osallistamme kaupunkilaisettapahtumiin? Huolenpitoauttaa pitkälle näissä kysymyksissä.On hyvä tulla huolella pidetyksija on ilo pitää huolta. Toimivalleyhteisölle huolenpito on yhtäluonnollista kuin hengittäminen.Kansainväliseksi kulttuurikaupungiksijulistautuminen ei vaadirohkeutta. Julistuksen toteuttaminenvaatii. Kesän suurtapahtumatmielletään selkeästi kansainvälisiksi.Aurinkosesongin ulkopuolelleon kasvamassa pienempien,uusista ilmiöistä nousevien tapahtumienkirjo. Tekijät ovat useinnuoria, joille kansainvälisyys onaitoa arkipäivää. Näiden nuortenrohkeus ja halu uuteen ponnistaasiltä pohjalta, joka varmennettiinvuonna 1993. Tuolloin kulttuurimääriteltiin kaupungissammeasukkaiden peruspalveluksi. Porilunastaa kansainvälisyyttään päivittäin.Kulttuurin voiman tunnustaminenja siihen panostaminenon rohkeutta.Porilaiset ovat elämyksen osaajiamonella tasolla. Elämykset kantavatarkeamme ja antavat voimaatulevaisuuteen. Porista on kehittymässävarteenotettava elämyslaboratorio,jossa alan tutkimus,tekeminen ja taide ovat keskiössä.Tapahtumien toimintaympäristönkehittämiseen on Porissa sitouduttu.Porilainen tapahtumaosaaminenhioutuu, mutta toivottavastiei liian sileäksi. Rosoisuus antaatarttumapintaa uudelle ja oudolle,joka herättää luovia intohimoja.Jaana Simula, kulttuurijohtajaKuva Kirsi Vahtokari

4 • 20103HenkilöstöasioitaPorin kaupungin palvelustrategiaa ja henkilöstöstrategiaa valmistellaanMitä palveluita, millä tavalla, kenelle?Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1.3.2010 Pori 2016 -kaupunkistrategian. Nyt me kaikki jo tiedämme,että Pori tähtää 120 000 asukkaan kasvukeskukseksi. Pori 2016 -asiakirjassa määriteltiinporilaisen elämänmenon arvopohja sekä yksilöitiin ne painopisteet ja kriittiset menestystekijät,joissa on saavutettava edistystä, jotta tulevaisuudenkuva toteutuisi.Strategiaperheeseen kuuluu muitakinjäseniä kuin kaupunkistrategia.Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan22.3.2010 päättänyt,että strategiavalmistelu eteneepalvelustrategian ja henkilöstöstrategianvalmistelulla. Valmisteluon viritetty korkealle tasolle:valtuuston keskuudestaan valitsemastrategiaryhmä puheenjohtajaKrista Kiurun johdolla seuraavalmistelua. Kaupunginhallitustoimii ohjausryhmänä ja strategioitakäsitellään valmistelun kuluessakaupunkitason yhteistyötoimikunnassa.Vilkasta ja laajaaKeskusteluaValtuuston strategiaryhmä onkaksi kertaa kesän aikana käynytvilkasta lähetekeskustelun tyyppistäkeskustelua palvelustrategianlähtökohdista.Henkilöstöstrategian tehtävänä onsovittaa yhteen henkilöstövoimavaratja määriteltyjen palveluidenvaatimukset.Palvelustrategia ja muut mahdollisetohjelmat määrittelevät palvelutuotannonvaihtoehdot ja taloudenraamit.Henkilöstöstrategian alkutahtejaon käsitelty henkilöstöjaoston japääluottamusmiesten yhteisessätapaamisessa. Molemmista valmisteillaolevista strategioista onkeskusteltu laajasti myös kaupunkitasonjohtoryhmien yhteisessätilaisuudessa 10.9.2010.Uusia työntekijöitätarvitaanKaupunkistrategian kriittinenmenestystekijä, ammattitaitoinen,uudistuva, tuloksellinen ja hyvinvoivahenkilöstö saavutetaan, kunhenkilöstöstrategian painopistealueitakehitetään ja niiden toteuttamiseksivalitut toimenpiteettoteutuvat.Kaupunkistrategian valmistelunyhteydessä on analysoitu toimintaympäristönmuutoksia. Tasapainoinentaloudellinen kehityson henkilöstövoimavaran positiivisenkehittymisen tärkein edellytys.Strategiakaudella poistuulähes kolmannes henkilöstöstä.Palvelujen turvaamiseksi kunta-laisille tarvitaan uusia työntekijöitä,ammattitaitoa ja osaamista.Lisäksi tarvitaan toiminnallisiamuutoksia sekä uusien työskentelytapojenomaksumista.Menestystekijöitäkohti vuotta 2016Henkilöstöstrategiassa määritelläänja annetaan sisältö kaupunkistrategianhenkilöstöä koskevallemenestystekijälle. Lopputuloksenameillä on suuntaviivatja kuvaukset ainakin seuraavilleasioille:• Millaista henkilöstöpolitiikkaakaupunki haluaa noudattaamenestyäkseen ja saavuttaakseenasetetut strategiset tavoitteet.• Henkilöstöjohtamisen painotuksetja valinnat.• Järjestelmät ja toimintatavat,jotka varmistavat, että kaupunkityönantajana noudattaahenkilöstötyössään yhtenäisiäperiaatteita, jotka turvaavathenkilöstölle tasavertaiset edutja kohtelun.HenkilöstöstrategianpainopistealueETHenkilöstöstrategiaa vasta valmistellaanja valmistelussa seurataan,millaisia valintoja palvelustrategianvalmistelussa tehdään.Eteenpäin asioissa päästään vainavaamalla keskustelua.Valmistelun tässä vaiheessa onmääritelty, että seuraavat neljäpainopistealuetta kattavat ne henkilöstönkannalta strategiset linjaukset,jotka sisältyvät Pori 2016-kaupunkistrategiaan. Kullekinpainopistealueelle ollaan määrittelemässänäitä toteuttavat kriittisetmenestystekijät sekä mittaritkehityksen seuraamiseksi.• Henkilöstövoimavarojenhallinta• Työhyvinvoinnin johtaminen• Henkilöstön osaaminen• HenkilöstöinvestointienhallintaOsallistu jaanna palautettaPalvelu- ja henkilöstöstrategiat ontarkoitus valmistella päätöksentekoonkuluvan vuoden loppuunmennessä. Mikäli haluat osallistua,voit antaa asiasta palautettaallekirjoittaneelle tai strategiapäällikköTomi Lähteenmäelle.Teksti Helena MetsäläTyötäHuolenpitoaRohkeuttaElämyksiäKaupunginvaltuuston hyväksymäPori 2016 -kaupunkistrategiaon jaettu kaikkiin porilaisiin talouksiin.Lehti on myös noudettavissa kirjastontoimipisteistä.Strategia kokonaisuudessaanosoitteessa http://www.pori.fi/hallinto/strategia2016.pdf

4HenkilöstöasioitaEläkeasiat muutoksessa - vilkasta onVuonna 2009 Porin kaupungintyöntekijöistä siirtyi erilaisilleeläkkeille 240 henkilöä. Tänävuonna elokuun loppuun mennessälukema on 151 henkilöä.Jatkuvat muutokset eläkejärjestelmässäja nykyisten eläkelakientuomat valintamahdollisuudet pitävätpian kolme vuotta kaupungineläkeasiamiehenä toimineenArmi Heinikankaan kiireisenä.Muutoksia ja elävyyttä lukuihintuovat myös organisaatiomuutokset,kuten yhteistoiminta-alueen jaNoormarkun henkilöstön siirtyminenPorin kaupungin palvelukseen.Samoin eläkkeelle siirtymistäänaikaistavat tai myöhentävättyöntekijät vaikuttavat arvioihin.Suurten ikäluokkien eläköityminennostaa eläkeläisten määrää jotästä vuodesta lähtien.– Porin kaupungin työntekijöistävanhuuseläkkeelle ennustetaantänä vuonna siirtyvän noin 125henkilöä. Huippuvuosiksi ennustetaanvuosia 2014–2018, jolloinvanhuuseläkkeelle jäävien määränarvioidaan olevan lähes 200 henkilöävuodessa, kertoo Heinikangas.ElinaikakerroinvaikuttaaAjankohtainen eläkeasia on niinsanottu elinaikakerroin, joka oneläkkeen määrään vaikuttava mekanismi.Työskentelemällä pidempäänon mahdollista saavuttaa samansuuruineneläke kuin ilmanelinaikakertoimen vaikutusta.Elinaikakertoimen tarkoituksenaonkin, että osa pidentyneestäeliniästä käytetään työssä jatkamiseen.Osoitteessa www.tyoelake.fiolevalla laskurilla voi saada arvionelinaikakertoimen vaikutuksestaeläkkeen määrään. Laskuria käyttämällävoi myös arvioida, mitenpitkää työskentelyä halutussaeläkkeelle siirtymisiässä elinaikakertoimenvaikutus omassa eläkkeessävastaa.– Elinaikakertoimella varaudutaaneliniän pitenemiseen. Kertoimentavoitteena on hillitä eläkemenojenkasvua. Elinaikakerroinvaikuttaa eläkkeisiin ensimmäistäkertaa vuonna 2010. Vanhuuseläkkeissäse koskee vuonna 1948ja sen jälkeen syntyneitä. Sosiaali-ja terveysministeriö vahvistaaelinaikakertoimen vuosittain, selvittääHeinikangas.Valtion eläkeasiatKevaanHeinikangas sanoo, että myös valtioneläkeasiat siirretään henkilöasiakkaidenosalta ValtiokonttoristaKuntien eläkevakuutukseenKevaan 1.1.2011 alkaen. Kevakäsittelee jatkossa valtion eläkejärjestelmänpiiriin kuuluvienhenkilöiden eläkehakemukset, tekeeeläkepäätökset, huolehtii työeläkekuntoutuksestasekä maksaaeläkkeet ja kuntoutusetuudet.– Valtiokonttori toimii jatkossakineläkelaitoksena ja vastaa valtiontyönantajapalveluista, selventääArmi Heinikangas.Teksti ja kuva Suvi HallikainenEläkeikää lähestyvien työhistoriat ovat moninaisia ja jokainen tapaus on yksilöllinen, joteneläkeasioihin ei pääse rutinoitumaan, kertoo Porin kaupungin eläkeasiamies ArmiHeinikangas.Myötätuulen viikko-ohjelma: syyskuu – joulukuu 2010MaanantaiNiska- ja hartiajumppa 13.9.–13.12. Nuorisotalo/peilisali klo 16.30 – 17.30Vesijumppa 13.9.–13.12. Meri-Porin uimahalli klo 18.30 – 19.30Naisten ja miesten kuntosali 13.9.–13.12. Meri-Porin uimahalli klo 18.00 – 19.30Miesten vesijumppa 13.9.–13.12. Meri-Porin uimahalli klo 19.30 – 20.30TiistaiKahvakuula 14.9.–14.12. Nuorisotalo/peilisali klo 16.15 – 17.00Kuntatyön tulevaykköskanavaTyönantajat ovat siirtymässärekrytoinnissa sähköisiin työkaluihin.Nykyaikaiset työkalut tehostavatrekrytointia, vähentävätkustannustehokkaasti käsin tehtäväätyötä ja tuovat mukanaan uusiamahdollisuuksia perinteisiinpaperihakemuksiin verrattuna.Valtakunnallinen kuntarekry.fi –sähköinen järjestelmä on avattu1.9.2010.Porin kaupunki alkaa käyttää järjestelmäävähitellen syksyn 2010aikana. Ensimmäiseksi kuntarekry.fi:nkautta haetaan henkilöitäperus- ja sairaanhoitajan sekäopettajan sijaisuuksiin.Teksti Birgitta TuunainenYhteystiedot:Ota yhteyttä rekrytointiin liittyvissäasioissa henkilöstöpalveluidenrekrytointiyksikköönrekry@pori.fi tai puhelimitseBirgitta Tuunainen 80 5213,Tiina Limnell 80 9989tai hoitohenkilöstön rekrytoinneissaEija Koskela 80 3421,Tuija Stenroos 80 3457 taiMarja Nurmi 88 3422.KeskiviikkoOhjattu sauvakävely+ uinti ja sauna 22.9.–15.12. Porin maauimalan edestä klo 17.30 – 19.00Lattaritanssi 16.9.–16.12. Nuorisotalo/alasali klo 16.15 – 17.00AvantouintiYyterin leirintäalue / saunarakennus, käyntikerta 2,00 €Tiistai ja torstai klo 15.00 – 20.00, lauantai klo 12.00 – 15.00.Kuntosalit ajalla 13.9. – 20.12.2010:Energy Puls Wellness Center, Herralahdenraitti 1 13,00 €Bobby Wellness Center, Kutomokatu 10,00 €Kunnon Fiilis, Kalevanpuisto 54 7,00 €Piukat Paikat, Itsenäisyydenkatu 42 5,50 €Porihalli, Paanakedonkatu 18 4,00 €Fysiocenter Mikael, Mikonkatu 20-22 3,00 €Senior Center, Antinkatu 24 4,00 €Joogasali, Valtakatu 4 4,00 €Porin Kuntokeskus, Sampsantie 8 4,00 €Kaikissa liikuntapaikoissa käytäntö on sama: kun tulet salille, esitähenkilökorttisi kassalla ja merkitse salilla olevaan kansioon käyntipäivämäärä,nimesi sekä hallintokuntasi tai toimipisteesi, jossa työskentelet.Kuntosali perii sinulta kirjautuessasi 2 euron ylittävän osuuden.Syys-joulukuussa 2010 kuntosalien tuettua käyttöä jatketaan.Yhdeltä henkilöltä tuettu määrä on 2 kertaa viikossa tai 8 kertaa kuukaudessa.Ohjelma löytyy myös intran Patarummusta.Myötätuuliterveisin Pertti Mäkeläpuh. 621 1381, 044 701 1381

4 • 20105HenkilöstöasioitaKohti savutonta PoriaKaupunginhallitus on asettanuttavoitteeksi, että kaikki Porin kaupungintyöpaikat ovat savuttomiavuoden 2012 loppuun mennessä.Johdon ja henkilöstönyhteinen päätösPäätös Porin kaupungin työpaikkojensavuttomuudesta on valmisteltuyhteistyössä työnantajan jatyöntekijöiden kanssa henkilöstöpalveluidenesityksen pohjalta.Kaupunkitason yhteistyötoimikuntaon antanut kaupunginhallituksellelausunnon asiasta.Päätöksessä edellytetään, että hallintokunnatlaativat ohjelman, jollatupakointi työpaikoilla saadaanvähenemään ja vähitellen loppumaan.Yhteistyötoimikunnissa jatyöpaikkakokouksissa kehotetaankäymään läpi tupakkalain määräyksetja varmistamaan, ettei työtiloissa,eikä myöskään työkoneissatai autoissa tupakoida. Lisäksityöntekijöille edellytetään tiedotettavan,että virallisten taukojenulkopuolella työaikana tapahtuvaatupakointia ei lasketa työajaksi.Miten savuttomuuson edennytSavuttomuuden tavoittelu ei oletäysin edennyt kaupunginhallituksentekemän päätöksen mukaisesti.Henkilöstöpalveluidensyksyllä 2009 tekemässä seurannassakuusi hallintokuntaa ilmoittilaatineensa päätöksessä edellytetynohjelman. Savuttomuudestatiedottamisessa ja ohjelmien toimeenpanossaoli suurta vaihtelua.Tupakointiin käytettävän työajanvalvonta on ollut vähäistä.Yhtenä onnistumisen esimerkkinävoi mainita Teknisessä palvelukeskuksessalokakuussa 2009käynnistyneen tupakoinnin lopettamisryhmän.Ryhmään ilmoittautui14 henkilöä, joistapuolet oli kesän 2010 seurannassaedelleen tupakoimatta. Ryhmätoteutettiin yhteistyössä työterveyshuollonkanssa ja työnantajaosallistui nikotiinikorvaushoidonkustannuksiin.Ja kuten olemme saaneet lehdistälukea, on Vapaa-aikavirastossalähdetty henkilöstöä koskevanohjelman lisäksi valmistelemaanmyös palvelujen käyttäjien savuttomuutta1.10 2010 voimaan astuvanpäivitetyn tupakkalain vaatimuksiavastaavaksi.Tupakoinnin lopettaminenkannattaaSuomessa noin 550 000 työikäistätupakoi päivittäin. Vuosittain yli6 000 tupakoitsijaa kuolee ennenaikaisestitupakoinnista aiheutuneisiinsairauksiin. Ennenaikaistenkuolemien takia menetetääntyövoimasta keskimäärin 2 000työikäistä vuosittain.Tupakoimattomuus tuo terveydellistä,taloudellista ja inhimillistähyötyä. Taloudelliset eduthyödyttävät niin työntekijää kuintyönantajaakin. Yhden askin päivässäpolttava tupakoitsija käyttäätupakkaan noin 1 500 euroa vuodessa.Askin päivässä tupakoivatyöntekijä on tupakkatauolla keskimäärin17 työpäivää vuodessa.Tupakkatauot maksavat työnantajallevuosittain lähes 3 000 euroatupakoivaa työntekijää kohden.Rahallisten säästöjen lisäksi tupakoinninlopettaminen lisää elinvuosiaja parantaa niiden laatua.Nyt on aika toimiaSavuttomassa työpaikassa:• Tupakointi on kielletty kaikkialla työpaikan sisä- ja ulkotiloissatupakkalain edellyttämällä tavalla.• Työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdollisettupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulosriittävän kauas rakennuksesta siten, että tupakansavu ei pääsekulkeutumaan sisätiloihin.• Tupakointi on kielletty työaikana.• Virallisten taukojen ulkopuolella tapahtuvaa tupakointiaei lasketa työajaksi.• Edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia.• Työpaikalla ei myydä tupakkatuotteita.• Työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisinkyltein.• Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa.Kaupunginhallituksen 11.12.2006tekemän päätöksen toteutumistatullaan lähikuukausina uudelleenohjeistamaan ja sen toteutumisenseurantaa tehostamaan.Lokakuussa voimaan tuleva uudistettutupakkalaki asettaa tavoitteeksivähentää tupakointia10 prosenttia vuosittain siten, ettäSuomi olisi savuton vuoteen 2040mennessä.Meidän tehtävämme on yhdessähuolehtia, että Porin kaupungintyöpaikat ovat savuttomia vuoden2012 loppuun mennessä.Teksti Ulla RoininenSyksyn koulutusohjelma on ilmestynytKaupungin henkilöstökoulutusohjelmasyyskaudelle ilmestyitotuttuun tapaan elo–syyskuunvaihteessa.Hallintokuntiin on pääluottamusmiehille,työsuojeluvaltuutetuille,koulutusvastaaville ja vastuualueidenpäälliköille jaettu painettujaohjelmia. Useimmat kuitenkinetsivät koulutusohjelmaa kaupunginintranetistä. Henkilöstöpalveluton kesän aikana siirtynyt Rummustauudistetun Patarummunkäyttäjäksi. Ohjelmaa ei enää siislöydy vanhasta Rummusta.Patarummun sivustoja kehitetäänvielä syksyn aikana. Koulutusohjelmalöytyy sekä henkilöstöpalvelujenAjankohtaista-palstalta ettäKoulutus-otsikon alta. Koulutussivullaon myös kuukausikalenteri,jota voit hyödyntää oman koulutusohjelmasilaadinnassa.Muistathan, että myös sisäiseenkoulutukseen osallistumiselle onsaatava esimiehen lupa ja että sisäisetkinkoulutukset tilastoidaanESS-tietojärjestelmään. Koulutukseenosallistumista koskevia ohjeitapäivitetään parhaillaan henkilöstöpalveluissa.IlmoittautumisetpatarumpuunKoulutuksiin tulee ilmoittautuaPatarummun kautta. Lisätietojalöydät Koulutus-sivustolta. Tutustukoulutusohjelman sisältöönennen ilmoittautumista, jotta näetesimerkiksi esimiesvalmennuksentai tietotekniikkakoulutusten sisältökuvauksetja koulutuspäivät.Valtaosa tietotekniikkakoulutuksistaon jaettu kahdelle tai kolmellepäivälle oppimisen tehostamiseksi.Syksyn koulutusohjelmassa onrunsaasti talous- ja hallintoasioihinliittyvää koulutusta. Nyt kannattaapäivittää tietonsa näidenteemojen osalta.Teksti Riitta SaarinenKuva Marianne KotirantaSuvi Soukki-Laineenvetämällä Tervetuloakäyttäjäksi sata.xverkkoon -kurssillakäydään läpi muunmuassa näytön säädöt,Office-versiot jasähköposti.Patarumpu on Porin kaupungin uusi intranet.Pääset kirjautumaan Patarumpuun omalta tietokoneeltasiosoitteessa http://patarumpu.pori.fi. Jos kirjautumisessaon ongelmia, voit tarvittaessa ottaa yhteyttä IT-palveluidenHelpdeskiin, puh. (02) 621 1130.

6HenkilöstöasioitaKun työkyky heikkenee, tarvitaan varhaista tukeaTyökyky koostuu monista tekijöistä jamerkkejä sen heikkenemisestä voivat olla:• Työn laadun heikentyminen• Toistuvasti pidentyneet työpäivät• Ammatillinen taantuminen• Käyttäytymisen muutokset• Väsymys, välinpitämättömyys• Ristiriidat työyhteisössä• Asiakaspalaute• Lisääntyneet sairauspoissaolot.Välittäminen onhyvää johtamistaPorin kaupungin varhaisen tuen toimintamalliotettiin käyttöön helmikuussa 2008.Se on yhteisesti sovittu toimintatapa tukeayksittäisen työntekijän työssäselviytymistäja vahvistaa koko työyhteisön hyvinvointia.Päävastuu varhaisen tuen toiminnasta kuuluuesimiehelle. Esimiehen tehtävänä onseurata, että työn vaatimukset ja työntekijänvoimavarat sekä työkyvyn eri osatekijätvastaavat toisiaan.Varhaisen tuen prosessi käynnistyy, kunesimies tai työntekijä itse huomaa merkkejätyökyvyn heikkenemisestä. Asia otetaanpuheeksi ja varataan aika yhteiselle keskustelulle,johon molemmat valmistautuvat.Keskustelun runkona käytetään Varhaisentuen toimintamalliin kuuluvia työkyvynkartoitus- ja suunnittelulomakkeita.Varhaisen tuen keskusteluTavoitteena on löytää parasmahdollinen tuki, jolla työntekijäntyökyky paraneeTyöntekijän näkökulmaon työssäselviytymisessäVarhaisen tuen keskustelussa• jäsennetään työkykyongelma• kuvataan toivottu työkyky• määritellään tarpeelliset muutokset• valitaan toimenpiteet• sovitaan työkyvyn kehittämisestä• päätetään seurannastaValittavia toimenpiteitä voivat olla• työjärjestelyt• työaikajärjestelyt• työkierto• ammatillinen lisäkoulutusEsimiehen näkökulma ontyön perustehtävässä jatavoitteissa sekä työntekijässäosana työyhteisöä• koulutus, valmennus, perehdytys• työnohjaus, mentorointi• työn ulkopuolisen elämäntilanteen vaativattoimenpiteet• työterveyshuollon tutkimukset ja hoito• kuntoutukseen ohjaaminen• työyhteisöselvitykset ja jatkotoimenpiteetTyökyvyn tarkastelun yhteydessä tulee ainaselvittää mahdollisuudet vaikuttaa työkykyynmuuttamalla työolosuhteita. Jos työntekijänvoimavarojen puute aiheutuu tervey-dellisistä syistä, otetaan prosessiin mukaantyöterveyshuolto. Tällöin puhutaan työnantajan,työntekijän ja työterveyshuollonyhdessä tekemästä kolmikantayhteistyöstä.Voit tutustua Porin kaupungin varhaisentuen toimintamalliin Patarummussa: Henkilöstöpalvelut/työhyvinvointi/toimintaohjeet.Teksti Ulla RoininenPuhtauspalvelut ja sisäinen kumppanuusPorin Palveluliikelaitoksen aloittaessatoimintansa vuoden 2010alussa muuttui Teknisen palvelukeskuksensiivouspäällikkö PirkkoHilvon työnkuva puhtauspalveluidentuottajasta tilaajaksi.Käyttöönotettu toimintamalli onuusi Porissa.Hilvon rooli palveluiden tilaajana,hallintokuntien konsulttina jaasiakkaiden edunvalvojana muotoutuuhiljalleen.– Porin Palveluliikelaitoksen jahallintokuntien kanssa harjoittelemmeparhaillaan uudenlaistasisäistä kumppanuutta. Etsimmerajapintoja, miten toimia palveluidentuottajana, tilaajana ja asiakkaana.Tarvitaan iso annos avoimuutta,yhteistyötä ja yhteinenkieli, jotta opimme toimimaanyhdessä uudella tavalla, Hilvomiettii.Asiakkaidentoiveet huomioonPuhtauspalvelut sisältyvät jokoosana hallintokuntien maksamiinsisäisiin toimitilavuokriin tai niistälaskutetaan erikseen voimassaolevien sopimusten mukaan.Hilvo toimii palveluiden tilaajanasekä asiantuntijana hallintokunnilleja on mukana muun muassaneuvottelemassa uusista siivoussopimuksistaPorin Palveluliikelaitoksenkanssa.Palveluliikelaitos on tuotteistanutmyymänsä palvelut. Hallintokunnatmäärittelevät toimitilojen siivoustasonlaadittujen palvelukuvaustenperusteella.– Tavoitteena on neuvotella uudetsopimukset niin, että niiden toteutumistavoidaan valvoa nykyis-tä paremmin. Lähtökohtana on,että kiinnitetään huomiota puhtaustasonlaatuun ja hintaan sekähuomioidaan asiakkaiden toiveetnykyistä paremmin muuttuvissaolosuhteissa. Palvelukuvauksissaei tule unohtaa kerran vuodessatehtävää perussiivousta, jolla ylläpidetääntilojen sovittua puhtaustasoa.Tämä vaikuttaa olennaisestipintamateriaalien kestoon, sisäilmanlaatuun ja viihtyvyyteen työpaikoilla,Hilvo kertoo.MaanlaajuisestaverkostoitumisestahyötyäTilaajajärjestelmä on ollut käytössäeräissä muissa kunnissa allekymmenen vuotta. Verkostoituminenmuiden siivouspalveluidentilaajien kanssa on erityisen tärkeää.– Meillä on yhteisö, joka ei pihtaatietoa, vaan auttaa toisiaan kehittämääntyötään. Olen iloinen,että sain mahdollisuuden kutsuaryhmän jäsenet koolle Poriin nytsyyskuun aikana. Oli hienoa, ettätapasimme ensi kertaa kasvokkain,toteaa Hilvo määrätietoisesti.Hilvolle yhteisöltä saatu tuki olitärkeää viimeisen vuoden aikana,kun hän opiskeli restonominylemmän ammattikorkeakoulututkinnonTurussa.Teksti ja kuvaOuti Vainikka-MajuriPuhtauspalveluiden taloudellinen valvonta kuuluu Pirkko Hilvon(vas.) tehtäviin. Yhteistyö pelaa! Yhdessä Merja Koivusenkanssa epäselvät laskutusasiat selviävät nopeasti.

4 • 20107Tavoitteena monipuoliset ja kattavat palvelutEnsimmäinen sopimus Porinperusturvan yhteistoiminta-alueensosiaali- jaterveydenhuollon palveluistaon allekirjoitettu.Palvelusopimus tarkentaa aiemmintehtyä puitesopimusta. Sopimukseenon koottu yhteistoiminta-alueentoimipaikat ja tuotettavatpalvelut.– Yhteistoiminta-alue on nytkäynnistynyt ja toimintamalliakehitetään edelleen. On kyseniin isosta kokonaisuudesta, etteikaikkia asioita voida sopia yhdelläkertaa, toteaa palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajaAulis Laaksonen.– Seuraava iso kokonaisuus, johonyhdessä paneudumme, on palveluidentuotteistaminen.Perusturva 2016 -strategian mukaisestivoimavaroja suunnataanavohoidon, ennaltaehkäisyn javarhaisen puuttumisen tehostamiseen.Vanhustenhuollon painopistettätuodaan laitoshoidosta asumispalvelujenja kotihoidon suuntaan.Lastensuojelussa palvelurakennettamuutetaan perhehoitopainotteiseksi.Mielenterveys- ja päihdepalveluissatavoitteena on turvata riittävätavopalvelut.Teksti Kirsi VahtokariKuva Suvi HallikainenYhteistoiminta-alueen kuntien edustajatMerikarvialta, Luvialta, Porista, Ulvilastaja Pomarkusta allekirjoittivat sopimuksensosiaali- ja terveydenhuollon palveluistaPorin kaupungintalolla 13.9.2010.Työterveyshuolto kehittääAvustajat tärkeässä roolissaSatakunnan Työterveyspalvelut kehittää asiakaspalveluaan.Tärkeässä roolissa ovat työterveyshuollon avustajat: vastaanotonhoitajat, vastaanoton sihteerit sekä toimistonhoitaja.Työterveyshuollon avustajienmäärä on ollut tehtäviin nähdenvähäinen lähes koko viime vuoden.Palvelujen saanti ei aina olevastannut kysyntää. Työterveyshuollossaonkin vuoden aikanaaloittanut kolme uutta avustajaa.Heidän perehdytyksensä työterveyshuollontoimintoihin jatkuukoko vuoden.– Kiva, kun Porin toimipisteeton nyt yhdistetty ja voidaan ollayhdessä töissä, kertoo Puuvillanentisen Värjäämön tiloissa työterveysavustajanatoimiva SeijaRosholm.paperityöstä. Lisäksi hän toimiitarvittaessa ilmoittautumisessa.Avustajien rooli asiakkaannäkökulmastaKun asiakas tulee työterveyshuoltoon,hän tapaa yleensä ensimmäiseksiavustavaa henkilöstöä.Asiakkaan kanssa selvitetäänhänen käyntinsä tarkoitus sekäpäivitetään yhteystiedot ja tietosuoja-asiat.Joskus asiakas on närkästynytnäistä kyselyistä, muttaniiden tarkoituksena on varmistaa,että tiedot ovat ajan tasalla jatietosuoja kunnossa.Vastaanoton hoitajien toimenkuvaankuuluu muun muassa puhelinajanvaraus,ilmoittautuminenja avustava toiminta sekä työterveyshuollossatehtävien laboratoriotutkimustenottaminen. Heillekuuluu myös välinehuolto ja tutkimuksissakäytettävistä laitteistasekä lääkäreiden huoneiden tarvikkeistahuolehtiminen.Vastaanoton sihteerit taas huolehtivatilmoittautumisen lisäksikaikesta paperityöstä, kuten lähetteistäja resepteistä.Toimistonhoitajan pääasiallinentehtävä on huolehtia laskutuksestaja henkilöstöhallintoon liittyvästäUsein kysyttyäMiksi ajanvarauksessa pitää selvittäävaivaansa, kun tilaa aikaalääkärille?Käytössämme on hoidon tarpeenarviointi. Puhelimessa tehtyjenkysymysten tarkoituksenaon selvittää, minkälaista apuaasiakas tarvitsee ja kuinka nopeasti.Sen mukaan aika varataanjoko työterveyshoitajalle tai työterveyslääkärille.Silloinkin, kunei ole vapaita lääkärin aikoja, työterveyshoitajallaon tarvittaessamahdollisuus hoitaa asiakkaanasiaa esimerkiksi kysymällä lääkärinmielipidettä.Miksi en saa tutkimustuloksianiajanvarauksesta?Tärkeää on, että asiakas saa vastauksetsamalta henkilöltä, joltaon saanut lähetteen. Tutkimuksiinlähettänyt henkilö osaa parhaitenarvioida tuloksia ja tietää miksi jamitä on tutkittu. Vaikka tutkimustuloksetovat normaalitkin, saattaaasia vaatia lisätutkimuksia.Työterveyshuollon avustajat (edessä oik.) Sanna Kaurabäck-Anttila, Pirjo Vainionpää, (takanavas.) Kirsti Toro, Minna Huotari, Seija Rosholm ja Päivi Polvi.Miksi ilmoittautumisessa pitäätäyttää erillinen lappu reseptinuusimista varten?Reseptin uusiminen on osa lääkärinantamaa hoitoa. Lääkäri tarkastaaaina reseptiä uusittaessa,onko sairauden tai oireen hoitokunnossa tai tarvitaanko muutoksiatai lisäseurantaa. Tietoja tarvitaan,jotta varmistetaan, että lääkityson täsmälleen oikea. Myösmahdolliset lääkkeen käytön aika-na ilmaantuneet sivuvaikutuksethalutaan sulkea pois.Haitallisten yhteisvaikutustenvälttämiseksi tarvitaan tietoamuusta lääkityksestä. Tarvittaessapotilaaseen otetaan yhteyttä taikutsutaan vastaanotolle asian selvittämiseksi.Teksti Heidi TeinonenKuva Suvi Hallikainen

8Lähiötyön tehotiimi, Anne Levomäki, Päivi Visavuori, Petri Ahonen,Raija Rosnell ja Veli Nuorsaari, pääsevät harvoin tapaamaan toisiaankenttätöiden takia, mutta onneksi on yhteisiä palaverejakin.Ihmisläheistä lähiötyötä kymmenen vuoden ajanLähiötyöntekijä on usein ensimmäinen auttava käsi, johon ihminen tarttuu. Matalan kynnyksenasukastupaan on helppo astua. Ja kun vastassa on kokenut sosiaalialan ammattilainen,on avun saamiselle hyvät edellytykset.Lähiötyöntekijä osaa ohjata janeuvoa eri tilanteisiin liittyvissäasioissa. Hän on tavattavissa ilmanajanvarausta ja häntä sitooehdoton vaitiolo. Ihmisen elämänpolkua myös seurataan ja hänentukenaan ollaan vielä tästäkineteenpäin. Työ on välillä rankkaa,sillä kenttätyössä ollaan yksin.Kollega on puhelinsoiton päässä,mutta se ei ole sama asia kuin fyysinenläsnäolo ja välitön tuki.Lähiötyötä on tehty Porissa projektitöinäjo vuodesta 1996 lähtien.Tuolloin tavoitteena oli konkreettinenlähiöiden ympäristöjenparantaminen, kuten puistojen jateiden kunnostaminen. Taloissasaneerattiin kylpyhuoneita ja parvekkeita.Vuonna 2000 keskiöönnousi ihmisten henkinen hyvinvointija kolmeen lähiöön, Sampolaan,Pormestarinluotoon jaPihlavaan valittiin kuhunkin omalähiötyöntekijä.− Aikaisemmin lähiötyö oli työllisyysyksikönalaisuudessa, muttavuoden 2009 alussa toimintosiirrettiin sosiaalitoimen puolelleyhteistyön helpottamiseksi, kertooaikuissosiaalityön vastaavasosiaalityöntekijä Veli Nuorsaari.Asukastuvan arkeaLähiötyön kiintopiste on kaikilleavoin asukastupa, jonka toiminnastavastaa alueen lähiötyöntekijä.Käyntimäärät ovat keskimäärinasukastupaa kohden 2 500−3 000käyntiä kuukaudessa. Sampolan,Pormestarinluodon ja Pihlavanasukastuvat eroavat muista asukastuvistasiinä, että niissä toimintaon ammatillista: tuvat ovatkaupungin alaisuudessa, lähiötyöntekijätovat sosiaalialan ammattilaisiaja heillä on vaitiolovelvollisuus.Yksinkertaisuudessaan se, ettätuvassa tapaa muita ihmisiä japääsee turisemaan toisten kanssa,on kävijöille suuri ilo. Tuvalla tarjotaanmyös kaksi kertaa viikossaruokaa pientä hintaa vastaan. Lisäksilöytyy korjausompelupalveluaja sanomalehtiä luettavaksi.Tuvalla on myös tietokoneita internetyhteydellä.Lahjoituksiakinlähiöiden asukkailta saadaanusein. Vaatekierrätys on toiminuttodella hyvin, muutoissa on haettukodeista tavaraa ja ihmiset tuovattuvalle joka vuosi marjoja jaomenoita.− Pihlavassa on kaksi seinällistäihmisten lahjoittamia kirjoja, kertooPihlavan lähiötyöntekijä RaijaRosnell.Kullakin tuvalla on tietenkin myösomat vivahteensa.− Sampolassa erikoisuutena onmusiikki. Sampolan Pelimannienkanssa on laulettu yhteislaulua jovuodesta 1997 asti, selvittää Sampolanlähiötyöntekijä Petri Ahonen.Virikkeitä sekä mielelleettä ruumiilleLähiötyöntekijät järjestävät erilaistenkerhojen lisäksi tapahtumiaja retkiä yhdessä alueen muidentoimijoiden kanssa. Pormestarinluodossaesimerkiksi vedetäänvanhempainryhmää yhteistyössädiakonissan ja MannerheiminLastensuojeluliiton kanssa.− Tarkoituksena on kerätä koulunkautta 6.-7. luokkalaisten vanhempia,jotka tarvitsevat tukea,kuten keskustelua ja vertaistukeavanhemmuuteen, kertoo Pormestarinluodonlähiötyöntekijä PäiviVisavuori.Tuvan kävijöiltä otetaan mielelläänvastaan toimintaideoita ja hevoivat myös itse toimia toiminnanohjaajina.− Asukastupa on matalan kynnyksenpaikka, jossa on helppohyödyntää ja opettaa muillekintaitojaan. Ei tarvitse olla priimus,kertoo osa-aikaeläkkeelle jääneenRaija Rosnellin seuraaja ja työtoveriAnne Levomäki ja kuvailee,miten eräs tuvan pilates-harrastajaveti kurssin muillekin.Lisää työllistettyjä jayhteistyötäLähiötyöntekijöiden lisäksi suuritoimintaa pyörittävä voima tuleetyöllistetyistä ja työharjoittelijoista,jotka hoitavat tuvan keskeisetpalvelut, kuten ruoanlaiton, leivonnanja ompelun. Työllistettyjenlöytäminen ja nopea vaihtuvuusaiheuttavat kuitenkin omatongelmansa.− Työllistämistukikelpoisia henkilöitäei meinaa enää löytyä, se onvuosi vuodelta vaikeampaa, kertooPetri Ahonen.Myös eri tahojen, kuten mielenterveystoimistonja päihdeneuvonnankanssa lähiötyöntekijättoivovat enemmän yhteistyötä.− Meillä on arvokasta tietoa ihmisistä,koska asiakassuhde on kiinteä.Tuvalla käydään joskus jopamonta kertaa viikossa, kun taassosiaalipalveluissa ehkä vain kerrankuukaudessa, perustelee PäiviVisavuori.Teksti ja kuva Suvi HallikainenPihlava nuorten silminOMAT PAIKAT –näyttely on esilläSatakunnan Museon koululaistilassa1.9.–10.10.2010.– Olisi kiva, ettei joka paikasta tulla häätämäänpois, kertovat valokuvaustyöpajoihinosallistuneet nuoret Anna Repolahti(vas.), Niko Pihl, Eeva Repolahti, Iida Vähänenja Eero Laihinen.”Tarvittais kumminki joku aluemisä vois olla. Noi on kumminkiain jossai julkisil paikoilla yleensä.Joku tasanne ettei tarvis sateesolla.”Kommentti on Pihlavan nuortenajatuksia kiteyttävä sitaatti SatakunnanMuseon Omat paikat -valokuvanäyttelystä,jonka sato onperäisin Porilainen lähiömaisema-hankkeen järjestämistä työpajoista.Näyttely esittelee Pihlavaapaikallisten nuorten näkökulmasta.Valokuvissa vilisee nuorilletärkeitä paikkoja, muun muassaPihlavan julkisten rakennusten jakauppojen pihoja, tori ja bussipysäkkejäsekä myös nuorten sitaattejanäistä paikoista.Teksti ja kuva Suvi Hallikainen

4 • 20109Kuvassa pieni otos Ideapaja kesä 2010 -palautekartoista.Alueittain tarkasteltuna eniten ehdotuksia annettiinKirjurinluotoa koskien.Ideoita virtasi JokikeskukseenPorin Jokikeskuksen taustaselvityksestä, Ideapaja kesä 2010 –hankkeesta,on kuluvan syksyn aikana tekeillä yhteenveto. Ideapajan toteutti yhteistyössäPorin kaupunkisuunnittelu ja Porin yliopistokeskus. Porin asukkailta javierailijoilta kerättiin parannusehdotuksia sekä mielipiteitä Kirjurinluodon,Pohjoisrannan ja Etelärannan alueista. Kysely toteutettiin internetissä sekäjalkautumalla kaduille että jakamalla ihmisille palautekarttoja.– Palautetta on tullut runsaasti. Saimmeperäti 237 erilaista ideaa! Pitää myös muistaa,että yhdessä palautekartassa saattoi ollamonta eri ehdotusta tai huomiota, jotenvastauksia on tullut todella kiitettävästi,iloitsee Porin kaupunkisuunnittelun projektipäällikköSari Parkkali.Naamakirjan mahdollisuudetIdeapaja teki myös uuden aluevaltauksenihmisten tavoittamisessa, sillä tehdyssä kyselyssäkäytettiin hyväksi sosiaalista mediaa.Facebookista saadut kokemukset olivatpelkästään myönteisiä.”Empirekorttelialueautottomaksi.”– Facebookin sivusto jatkaa yhä olemassaoloaan.Sitä ei lakkauteta, vaikka varsinainenmielipidekeräys päättyikin. Meillä on jonyt 104 fania, Parkkali kertoo.Jokikeskuksen ideapaja on saanut hyvinvähän asiattomia kommentteja. Nettiin onpäinvastoin tulvinut perusteltuja ja tarkkaanharkittuja ideointeja. Parkkali kertookin,että kadulta pysäytettyjen ihmistenkommentit sen sijaan olivat enemmänspontaaneja.”Oluttehtaan tilalle pitäisirakentaa uusi kirjasto-konserttimuseo-musiikkitalo.”– Kehittämisideoiden laadusta ja määrästäpäätellen jokirannan alue on tärkeä ihmisilleeikä sen kunnostukseen haluta syöksyäsuin päin. Jotain selvästi silti alueelta puuttuu,jotta sitä käytettäisiin kaupunkilaistenyhteisenä olohuoneena. Siksi kehittämissuunnitelmatovatkin tärkeitä ja ihmistenpitää saada tuntea, että heidän mielipiteilläänon myös vaikutusta ja heitä kuunnellaan,Parkkali muistuttaa.”Eteläranta tulisi pyhittääihmisten vapaa-ajan jakulttuurin käyttöön.”Ideoita tuli joka lähtöönToiset ovat olleet ideoissaan hieman suureellisempiakuin toiset. Jokipuistoon onehdotettu rakennettavaksi muun muassamaailmanpyörä, drive-in –elokuvateatterija vesipuisto lapsille. Suurin osa ehdotuksistakuitenkin käsittelee yleisiä teemoja,kuten roskapönttöjen tarvetta, penkkien jaopasteiden lisäämistä, turvallisuutta ja Taavi-sillanjyrkkien kohtien madaltamista lastenrattailleja pyörätuoleille sopiviksi. Myöstapahtumia on Poriin toivottu kovasti lisää.”Kirjurissa kiemurtelevat kevyenliikenteen väylät asfaltoitava.”– Vierasvenesatamaan on otettu paljonkantaa, eli sille on selvästi tarvetta. Toinenlempipuheenaihe on ollut Kirjurinluodonkahvilan kohtalo. Myös joessa kelluva anniskeluravintolaLautta on kirvoittanut mielipiteitäpuolesta ja vastaan, Parkkali lisää.”Pikaisesti olisi uusittavaEtelärannan kaiteet.”Toki Jokikeskuksen ideapaja on saanutmyös kritiikkiä osakseen. Monissa kommenteissakuultaa epäluulo kaupungin projektejakohtaan. Kritiikeissä arvellaan, ettäideapaja jää taas vain yhdeksi projektiksimuiden joukossa eikä mitään konkreettistatule ikinä tapahtumaankaan.Keskustelua jatketaan– Ideoista kootaan raportti, joka tulee näkyviinnettisivuillemme. Keskustelu yritetäänsaada loppuraportin valmistuttua uudelletasolle, eli raportti ei jää vain seiniensisälle muhimaan. Konkretiaa ei ole vielä,koska ensin piti kartoittaa alueen nykytilaja potentiaali. Rahoitus ja ideoiden käyttömahdollisuudetovat siis vielä auki. Joenkanssa töitä tehtäessä on kuitenkin otettavahuomioon monia asioita kuten tulvavaaratja sortumamahdollisuudet, muistuttaa projektipäällikköSari Parkkali.Kaupunkisuunnittelun ja Porin yliopistokeskuksen Jokikeskus-porukka lähdössäSuomiAreenan aikaan keräämään ideoita. Kuvassa vasemmalta Henrik Keitaanniemi,Sari Parkkali, Tommi Iivonen, Markus Pasanen ja Arja Sato-Ettala.Lisätietoja:www.pori.fi/kaupunkipuisto/ideapajaTeksti Eeva Järvenpääkuvat Eeva Järvenpää ja Ulla Keskinen

10Työn ääniä”Käymme yhdessä ain”. Musiikkituokiossa Anja Lehtinen jaElli Pirttilahti, yli 90 v.Marita Rantalan arkiaamuun kuuluu ruoan jalääkkeiden jakaminen.Meitä on moneksi. Isä. Äiti. Anoppi. Naapuri.Valtakunnallista vanhustenviikkoa juhlistetaan Porissa monin eri tavoin. Esimerkiksivanhainkoti-päiväkeskus Himmelissä tutustutaan paikalliseen taiteeseen, kaupunginsairaalassalauletaan ja tehostetun palveluasumisen yksikkö Puhurikodissa lähdetäänulos liikkumaan.Valtakunnallista vanhustenpäiväävietetään 3.10.2010 ja 3.-10.10. onvanhustenviikko. Tämän vuodenteemana on: Meitä on moneksi -Olika men lika!Ensimmäinen valtakunnallinenvanhusten teemapäivä järjestettiinsyyskuussa 1954. Tarkoituksenaoli saada kaikki ne, joilla on ”elossavanhenevia omaisia, näitä silloinmuistamaan ja tuomaan ilmikoko yhteiskunnan kiitollisuussille polvelle, joka on nykypolvenelämän rakentanut”. Vuonna 1967vanhustenpäivä vakiintui vietettäväksilokakuun ensimmäisenäsunnuntaina.Virikkeitä vanhuksilleAskartelu- ja viriketoiminnan tavoitteenaon lisätä asiakkaidenviihtyvyyttä osastoilla ja vanhainkodeissa.Viriketoiminnallatuetaan potilaan fyysistä ja psyykkistähyvinvointia. Ohjaaja tekeeyhteistyötä potilaan ja hänen läheistensä,sekä terveydenhuollonasiantuntijoiden että useiden sidosryhmienkanssa.Viriketoiminnan tavoitteena onvaikuttaa potilaan toimintamahdollisuuksiin.Virikeohjaus voiolla joko yksilö- tai ryhmätoimintaa.Menetelminä voidaan käyttää laululeikkiä,muisteluja, läsnäoloa,ruoanvalmistusta, leivontaa, pelejä,askartelua, retkiä ja vaikkapapuutarhanhoitoa. Virikeohjauksenpohjaksi kerätään tietoa potilaanelämäntilanteesta ja toimintamahdollisuuksista.Vuoden 2010 aikana pyritään kehittämäänerityisesti kotiväen sekäomaisten että muiden sidosryhmienyhteistyötä, muun muassaerilaisten tapahtumien järjestelyissä.Yhteistyössä on voimaaAnja Lehtinen toimii askartelujavirikeohjaajana Porin kaupunginsairaalanpitkäaikaisosastoilla7-11.– Teen yhteistyötä sairaalapastorin,parturin ja vapaaehtoistyöntekijöidenkanssa, Lehtinen selostaa.Vapaaehtoistyöntekijät auttavatpotilaita ruokailuissa ja kuljettavatheitä osallistumaan viriketoimintaan.Potilaiden lähiomaiset puolestaankokoontuvat saamaan ver-taistukea viriketoiminnan tiloissa.VirkistystäpitkäaikaispotilailleVanhustenviikon ohjelma noudatteleeLehtisen mukaan viriketoiminnannormaalia viikko-ohjelmaa.– Aamuohjelmassa meillä on tiistaisinhemmotteluryhmä ja parturi,keskiviikkoisin hengellinentilaisuus ja torstaisin viriketoimintaa.Iltapäivisin on musiikki- ja viriketuokiottai yksilöohjausta.Torstai-iltapäiviin Lehtinen pyrkiisaamaan ulkopuolisia esiintyjiä.Lehtinen on työssään huomannut,että mielihyvää tuottavia jamuistoja herättäviä asioita potilailleovat värit, maut ja tuoksut.Samoin perinneasiat ja vanhat esineettuovat muistoja. Yksilöllinenhemmottelukin on tärkeää.– Pitkäaikaispotilaat ovat iäkkäitäja huonokuntoisia, joten askarrellaansellaista, mihin toimintakykyriittää.– Rakastan työtäni. Siinä saa japitää heittäytyä tilanteisiin ja ollamuuntautumiskykyinen. Tulenjoka aamu ilolla työhön. Koentyöni tärkeäksi. Potilaita vartenhantäällä ollaan, Anja Lehtinentoteaa.”Meillä on ainainenvanhustenviikko”– Meillä on aina ohjelmaa, nytvanhustenviikolla tarjonta on vainvähän monipuolisempaa, Himmelinviriketoiminnan ohjaajaMervi Huhtanen kertoo.Huhtanen pyrkii aktivoimaan javiihdyttämään talon asukkaitapäivittäin.– Lehden luen asukkaille jokaaamu, se on pidettyä. Samalla keskustellaankaikista asioista maanja taivaan välillä, Huhtanen kuvaileearkiaamujaan.Hän kokee työnsä tärkeäksi, onhanviriketoiminnassa pohjimmiltaankyse sosiaalisesta kanssakäymisestäja siihen kannustamisesta.Huhtanen ja askarteluohjaajaTuula Koivisto toteuttavat yhteistyössäelämyksiä Himmelin asukkaillejärjestämällä esimerkiksiulkoilua ja retkiä.– Arkiaamupäivisin askartelemmeja teemme käsitöitä tässä huoneessatai osastoilla, iltapäivisin teemmeyhteistyötä Mervin kanssa,Koivisto kertoo.Murretta, taidetta jamusiikkiaHimmelissä vanhustenviikkoavietetään varsinaisen teemanohella Porin Päivän tunnelmissa.Viikon erityisohjelmaan kuuluupäivittäisen toiminnan lisäksimuun muassa Porin murteella esitettäväpakina, vanhanajan kaitafilmiesitys,toivekonsertti sekäpärekorin heittoa torin malliin.Keskiviikkona on vuorossa seurakunnanpäivähartaus ja torstainalaulaa Pori Folkista tuttu trio. Perjantainatutustutaan paikalliseentaiteeseen taidemuseolta lainattujendiojen välityksellä.SairaanhoitajannäkökulmaMyös sairaanhoitaja Marita Rantalatyöskentelee Himmelissä,osasto Toivolassa. Osastolla on16 asiakaspaikkaa, joista yksi onintervallipaikka. Sairaanhoitajanvastuulla on muun muassasuunnitella, toteuttaa ja arvioidahoitotyön asiantuntijana asiakkaantarpeista lähtevä hoito sekäkuntoutus, lääkärin määräysten jalääkehoidon toteuttaminen sekäseuranta.– Osastomme on erikoistunutmuistisairaisiin. Tarjoamme heilleturvallisen hoitoympäristön ja ihmisläheisen,yksilöllisen hoidon,

4 • 201011Työn ääniäHimmelin viriketiimi eli Tuula Koivisto ja Mervi Huhtanen käyvät askartelutuokionlomassa läpi tulevan viikon tapahtumia.”Kyl se tästä menemään alkaa”, toteaa Airi Lundgren Puhurikodissaasumisesta. Hoitaja Markku Ylimäki avustaa.Appiukko. Pappa. Täti. Mummu. Läheisemme.jossa huomioidaan heidän erityistarpeensa,Rantala selostaa.Henkilökunnalla on ammattitaitoistaerityisosaamista keskivaikeidenja vaikeiden muistisairaidenasiakkaiden hoitoon.Tuttu ja turvallinenVirikeohjaajat tuovat taidemuseondiaesityksen myös Toivolaan,jonka asukkaille vanhojen kuvienkatseleminen toimii muistiterapiana.Toivolalaiset pääsevät myös osallistumaanHimmelin vanhustenviikontapahtumiin hoitohenkilökunnanavustamana.– Koska kyse on muistisairaista,on tärkeää että osaston ulkopuolellavieressä on koko ajan tuttu jaturvallinen hoitaja, sairaanhoitajaRantala kertoo.– Viikon teema sopii mielestänierittäin hyvin muistisairaidenkohdalle. Toivon ymmärrystämuistisairaita kohtaan. Sairaudestaanjohtuen he eivät aina käyttäydysamalla tavalla kuin muut eimuistisairaatvanhukset, Rantalamuistuttaa.– He kaikki ovat kuitenkin huumorintajuisia,ihania ja persoonallisiayksilöitä, hän sanoo.YmpärivuorokautistaturvaaSampolassa sijaitseva Puhurikotion yksi perusturvakeskuksentehostetun palveluasumisenyksiköistä. Palvelutalon toisessakerroksessa asuu tällä hetkellä 14vanhusta, kukin omassa kodikkaassahuoneessaan. Asukkaidenkeski-ikä on tällä hetkellä 84 vuotta.Heistä suurimmalla osalla oneriasteisia muistihäiriöitä.– Tehostettu palveluasuminentarkoittaa sitä, että meillä onmiehitys ympäri vuorokauden.Huolehdimme asukkaiden turvallisuudestaja tarpeista, muunmuassa ruokailusta, puhtaudestaja virikkeistä, lähihoitaja MarkkuYlimäki kertoo.Ylimäki on työskennellyt Puhurikodissarunsaat kolme vuotta,lähihoitajana yhteensä 15 vuotta.Hän on myös kouluttanut itseäänahkerasti, erityisesti muistisairaidenhoidon osalta. Käytäntö onkuitenkin opettanut, että hoitotyössätärkeintä on tunteiden tulkitseminen.– Hoitajan työ on kyllä fyysistä,mutta mikään muu ei ole niin tärkeääkuin oppia tulkitsemaan ihmistentunteita saadakseen heillehyvää oloa, Ylimäki kuvailee.Toiminta kohottaamielialaaPuhurikodissa tapahtuu jotainjoka päivä, ympäri vuoden. Esimerkiksikuluneena kesänä asukkaatpääsivät hyvien säiden ansiostaulkoilemaan päivittäin.– Nyt vanhustenviikollakin pyrimmeviettämään mahdollisimmanpaljon aikaa ulkona. Asukkaitaviedään kaupungille ja ehkämuseoonkin. Osallistumme myösvaltakunnalliseen iäkkäiden ulkoilupäiväänjollain tavoin, Ylimäkilupaa.Luvassa on tavalliseen tapaanmyös omaa ohjelmaa, jumppaa,tanssia, karaokea ynnä muuta.Virikeohjaajallakin lienee jotainmielessä viikkoa ajatellen.– Mitä enemmän toimintaa, sitäparempana asukkaiden mielialapysyy. He myös nukkuvat paremmintoiminnantäyteisen päivänpäätteeksi, hoitaja kertoo.Teksti ja kuvatTarja Rastas ja Kirsi VahtokariPorin perusturvakeskus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja Porin,Noormarkun, Merikarvian, Pomarkun, Luvian ja Ulvilan asukkaille.Nykyisessä organisaatiossa vanhustenhuolto ja sairaalat kuuluvatHoiva-, hoito- ja sairaalapalveluihin. Ensi vuoden alusta voimaantulevassa uudessa organisaatiokaaviossa perusturvan isoin palvelualue,vanhustenhuolto, on suunniteltu omaksi vastuualueekseen,sairaalapalvelut ja kuntoutus omakseen.Vanhustenviikon juhla 7.10. klo 13.00–13.45kaupunginsairaalan os. 7-11 ala-aulassa.Vanhuksille tarjottavia palveluja esittelevä näyttelyon 4.-17.10.2010 Pääterveysaseman ala-aulassa.Ks. tarkemmin Satakunnan Kansan Minne mennään -palstaHimmeli. Kuva Porin kaupunki

12Porin nuorisovaltuusto kypsymässävarteenotettavaksi vaikuttajaksiPorin nuorisovaltuuston puheenjohtajaLaura Tamminen istuutuueteeni hymyilevänä ja reippaannäköisenä. Nuorisovaltuustolla ontänä vuonna juhlavuosi, se on toiminutkaupungissamme jo kymmenenvuotta. Tosin monien edestietämättä koko vaikutuskanavastamitään.– Meillä on ongelmia näkyvyydenkanssa. Olemme tänä vuonnakiertäneet yläkouluissa kertomassanuorisovaltuuston olemassaolosta.Vielä ovat lukiot ja ammattikoulutkiertämättä. Sarka onsuuri saada nuorisovaltuusto edesnuorten tietoisuuteen, myöntääpuheenjohtaja Tamminen.Lisää roskapönttöjä jamuita aloitteitaNuorisovaltuusto toimii linkkinäPorissa asuvien nuorten ja kaupunginpäättävien elimien välillä.Nuorisovaltuusto vaikuttaa päätöksentekoonlähinnä tekemälläaloitteita. Se on ollut aloitteellinenmuun muassa roskapönttöjen lisäämiseksikaupunkiin. Lisäksivaltuusto olisi toivonut saavansalautakuntiin nimitetyksi henkilön,joka olisi ollut hieman enemmäntekemisissä nuorisovaltuustonkanssa ja auttanut heitä asioidenkäsittelyssä. Esitys ei kuitenkaanmennyt läpi.– Toisinaan kantaaottaminen onyllättävän vaikeaa: mihin ja mitenmeidän pitäisi reagoida.Tamminen uskoo, että nuorisovaltuustoon nyt pikkuhiljaa saamassajalansijaa Porissakin.– Nuorisovaltuuston kasvaminenvakavasti otettavaksi vaikuttamisenkanavaksi vaatii suuria panostuksiameiltä itseltämme. Ongelmaon ollut, että ne tahot joidenolisi hyvä tietää meistä, eivät löydätiedon lähteille. Emmekä mekäänosaa käyttää kaikkia kanaviahyödyksemme, Tamminen huomauttaa.Rohkeutta ja intoatarvitaanNuori nainen peräänkuuluttaakinnuorisovaltuustolta rohkeutta jaintoa tarttua asioihin entistä hanakammin.Kehitettävää siis on,vaikka nuorisovaltuusto on jopäässyt eteenpäin tiellään. Tammisenpuheenjohtajakaudella onkehitetty uusia tapahtumia vanhojentuttujen rinnalle ja ideoituuudet flyerit ja mainokset nuorisovaltuustolle.Porin suomalaisen yhteislyseonlukion abiturientti ei ehdi viimeisenälukiovuotenaankaan hen-gähtää, sillä nuorisovaltuustontyöryhmäkokouksia saattaa ollakaksikin kertaa viikossa.– Nuorisovaltuusto toimii nykyääntyöryhmäperiaatteella, silläentinen jaottelu koulutus- ja kulttuurilautakuntiinoli liikaa epätasapainossatyömäärien suhteen.Tällä hetkellä esimerkiksi yksityöryhmä suunnittelee taidenäyttelynjärjestämistä nuorten omistatöistä.SukupolvenvaihdostulossaLaura Tamminen kuvaa puheenjohtajantehtäväänsä lähinnä sanoilla”jokapaikan tietopankki”.Puheenjohtaja vetää kaikki kokoukset,pitää hallussaan nuorisovaltuustonpuhelinta ja vastailee niinsihteerin kuin rivijäsentenkin visaisiinkysymyksiin. Langat on siispidettävä tiukasti käsissä.– Aloitin nuorisovaltuustotoiminnanvuonna 2007. Joulukuun järjestäytymiskokouksessaaion jättääpuheenjohtajan tehtävän nuoremmille.Nuorisovaltuustossa on menossasukupolvenvaihdos. Omatulevaisuus saattaa jatkua lukionjälkeen jossakin toisessa kaupungissa,joten puheenjohtajan pestiäolisi hieman vaikea hoitaa.Laura Tamminen ei suostu paljastamaantarkkaan tulevaisuudenhaaveitaan, sillä eri vaihtoehtojaon niin paljon. Yhteiskunnallistavaikuttamista tai jopa Arkadianmäelleastumista nainen ei kuitenkaanpidä mahdottomana ajatuksena.– Onhan sekin mahdollista. Entässä vaiheessa halua sulkea mitäänovia. Mutta katsotaan nyttämä lukio ensin loppuun, naurahtaanuorisovaltuuston puheenjohtajaLaura Tamminen.• Porin nuorisovaltuusto onperustettu vuonna 2000.• Poliittisesti, aatteellisesti jauskonnollisesti sitoutumaton.• Järjestäytymiskokous jokajoulukuussa, jolloin valitaanpuheenjohtaja, sihteeri ja muutluottamushenkilöt.• Nuorisovaltuusto kokoontuu kerrankuussa yhteiseen istuntoon.Lisäksi kokoonnutaan työryhmissä,joissa ideoidaan ja alustetaantapahtumia.• Toimintaan voi tulla mukaankuka tahansa 13–20-vuotiasporilainen nuori.• Kokoontumiset järjestetäänPorin nuorisotalolla.Nuorisovaltuuston puheenjohtaja LauraTamminen vetoaa myös opettajiin nuorisonaktiivisuuden herättäjinä. Hänenmielestään oppilaille opetetaan kouluissayhteiskuntaoppia ja valtiosääntöjä ilmankäytännön kokeiluja.– Oppilaskunnan hallituksenkin toimintatypistetään usein vappunaamiaisten jateemapäivien järjestämiseen todellisenvaikuttamisen sijaan. Toimintaa ohjaavatopettajat eivät jaksa enää innostua pestistäänoppilaskunnan hallituksissa, Tamminenmiettii.Teksti ja kuvaEeva JärvenpääKysyimmeMarja Mattilakanslisti1. Vadelma2. Käyn marjassa. Tykkäänliikkua luonnossaja valmistaamarjoista esimerkiksijälkiruokia.3. Pakastan ja säilönmarjat itse. Teenmarjoista muunmuassa mehua jahilloa.1. Mikä on lempimarjasi?2. Käytkö syksyisin marjassa? Miksi käyt/et käy?3. Miten käytät itse poimimasi/ostamasi marjat?Tuula Rosendahljohdon assistentti1. Mustikka2. Käyn. Se on mukavaa,saa ulkoilmaa jaliikuntaa.3. Käytän sellaisenaanleipomiseen jaruoanlaittoon, teenmyös hilloa.Hattuja kesäterassillaKiireisen aherruksen vastapainoksi tarvitsemme hiukan kevennystä - hengenluontia, yhteisöllisyyttä, yhdessä oloa ja työkykyä ylläpitävää toimintaa. Ympäristövirastonhenkilökuntakerho, Holvi, yhdisti ajatuksen yhteisöllisyydentarpeesta ja luovan iloisesta kohtaamisesta.Hatut ja myssytKokoonnuimme Suomenpankin, nykyisen virastotalomme,terassille kesäkuisentyöpäivän jälkeen johtajammeMatti Lankiniemeniloisten tervehdysten kera.Paikalle kerääntyi nelisenkymmentäahertajaa eli noin80 prosenttia väestämme.Jokainen kutsuttiin tuomaanpäässään suosikkihattunsatai -lakkinsa.Toni Wahlmanisännöitsijä1. Mansikka2. Silloin tällöin tuleekäytyä marjassa.On mukavaa päästäluontoon.3. Pakastan marjat jasitä kautta käytänniitä eri tavoilla.Marja-Liisa Lehtopalveluasiantuntija1. Mustikka2. Kyllä käyn. Marjatovat niin hyviä jametsässä on ainaihana kulkea.3. Lähinnä mustikoistateen hilloa ja pakastansellaisenaan.Holvin voittajatrio hattuineen. Kolmanneksi sijoittui MaritaLaineen (vas.) kesäinen kukkahattu, toiseksi Jari LampisenHankkija-lippis ja eniten ääniä sai Sirkka Leivo-Jokimäenpinkki päähine.Kysymykseen, kenen toteutussai muidenkin päätkääntymään, antoi vastauksenkilpailu. Tulos mitattiinyksinkertaisella lappuäänestyksellä,henkilö ja ääni -periaatteella. Kisan voittanut päähine on kestävää laatua.Se on palvellut aikanaan voittajan tokaluokkalaisen tyttären, nyt opettajanatoimivan, uimahallireissuilla.Haarukointia ja sormiliikuntaaIloisen yhdessäolon lisäksi nautimme terveellisiä jouleja ja kaloreita. Elintoimintojakiihdyttävä ravinto olikin keholle tarpeen, sillä terassipäiväksi valittuilta onnistui olemaan harvinaisen viileä. Haarukoidessa saimme liikuntaa sormilleja käsille. Jumppaa ja vastauusitun terassin kestävyyden testaamista näinsuurella väkimäärällä saimme kehotuksen välttää.Teksti ja kuvat Milja MalinTeksti Ulla Kudjoi, Kuva Anssi Riihiaho

4 • 201013Pori - Mâcon20 vuotta ystävyyttä ja yhteistoimintaaYstävyyskaupunkitoiminta Porin ja ranskalaisen kaupunginMâconin välillä täyttää tänä vuonna jo 20 vuotta. Ystävyyskaupunkihankesai alkunsa, kun silloinen Rauma-RepolaOy osti Mâconista 80-luvun lopulla kivimurskainlaitteitavalmistavan tehtaan, Société Bergeaud´n.Ranskalaiset olivat suunnitelleetjonkin pohjoismaisen ystävyyskaupunginhankkimista, ja kuntämän yritysoston kautta Pori tulitutuksi, valinta osui Suomeen.Näin Porista tuli Mâconin silloinkymmenes ja Mâconista Porin 10.ystävyyskaupunki. Sopimus allekirjoitettiinPorin kaupungintalolla10.9.1990.JokikaupunkejamolemmatJo ensimmäiset valokuvat ja esitteetMâconista osoittivat, ettäkaupungit muistuttavat hämmästyttävästitoisiaan. SuosituinPoria esittelevä kuvakulmahanon Kokemäenjoen Pohjoisrannanpuolelta Etelärantaa kohdenotettu, niin sanottu Porin fasadiaesittelevä kuva. Näin Mâconissakin:Saône-joen toisella puolen onvanhoja kivisiä liiketaloja, museoita,ravintoloita, kaupungintaloLamartinen patsaineen, joenrantapuistot,venelaiturit, sillat. Vallanviehättävää!Mâcon sijaitsee Burgundin viininviljelyalueenkeskellä Saôneet Loiren departementissa lähelläSveitsin rajaa. Kirkkaalla ilmallasopivasti sijaitsevalta parvekkeeltavoi nähdä Mont Blancin lumihuiput!Itse kaupungissa on vajaa 40 000asukasta, mutta samoin kuin Pori,Mâcon on 250 000 asukasta käsittävänympäröivän talousalueenkeskus. Mâconiin pääsee Suomestajoko lentäen Sveitsin Geneveen(junalla tai autolla noin 150 km),Pariisin kautta lentokoneella Lyoniin(70 km Mâconista etelään)tai Pariisista luotijunalla TGV:llä(450 km, vajaa 2 tuntia).Maineikas historiaAlueen historia ulottuu aina esihistoriallisellekaudelle asti. Solutrénkalkkikivivuorella on museo, jokaesittelee alueen menneisyyttä jakulttuuria aina 18 000 vuotta ennenajanlaskumme alkua. VanhaRooman vallan aikainen valtatiekulki etelästä Välimereltä Lyoninja Mâconin kautta pohjoiseenDijoniin ja Strasbourgiin. EnnenRooman Pietarin kirkon rakentamistaClunyn keskiaikainen luostarilaitosoli kristinuskon tärkeinkeskus maailmassa.kyliä hiekka- ja kalkkikivisinetaloineen ja kiemurtelevine kujineenja lähes jokaisessa on vanharomaaninen kirkko. Renessanssingotiikan ihmeellisenä muistonaon Mâconin keskustassa kukkatorinvarrella sijaitseva valtavapuinen kaiverruksien peittämäMaison de Bois. Vierailla voi myöslukuisissa 1700-luvun aristokraattienlinnoissa ja kartanoissa.Monipuolista vaihtoaItse ystävyyskaupunkitoimintaalkoi jo ennen virallista allekirjoitusta.Keväällä 1990 huhti-toukokuunvaihteessa Länsi-Porinkuvaamataidepainotteisen lukionopiskelijat opettajineen vierailivatMâconissa ja tekivät matkastaanmultivisioesityksen koulujen jakaupungin käyttöön. Opiskelijajaoppilaitosten välinen vaihtotoimintaon ollut vilkasta koko 20vuoden ajan. Kuvaamataitoprojektejaon toteutettu myös niin,että kolmantena osapuolena onollut molempien kaupunkien yhteinenystävyyskaupunki UnkarinEger. Ammatillisista oppilaitoksistasekä kaupan, matkailun että hotelli-ja ravintola-alan oppilaita onollut myös työharjoittelussa Mâconissa.Vuosittain lukion ja yläasteenopiskelijat ovat viettäneetkahden viikon jaksoja kouluissaja perheissä Mâconissa, Porissa jaUlvilassa.Kulttuurivaihtoa kaupunkien välilläon ollut varsinkin musiikin20 hengen ryhmä maconilaisia vieraili Porissa heinäkuussa. Kaupungintalossa järjestetylle 20-vuotisjuhlavastaanotolle osallistuivat muunmuassa Mâcon-Pori -yhdistyksen uusi puheenjohtaja Dominique Lacondemine (vasemmalta 4. takarivissä) sekä yhdistyksen apulaissihteeriAnnie Jault (oikealta 5. eturivissä). Vierailunsa aikana maconilaiset majoittuivat porilaisiin koteihin, tutustuivat tuulivoimalaan janauttivat Pori Jazzin tunnelmasta.Kuva Jouni Koivukoskialueella. Monet porilaiset kuorotovat vierailleet Mâconissa ja useitamaconilaisia kuoroja on käynytesiintymässä Porissa, viimeisimpiäMaître de Mâcon -nuorisokuoronvierailu ja esiintymiset Porin Poikakuoronja Cygnaeuksen musiikkiluokkienkuorojen kanssa 2007.Vuosittaisella elokuisella Pori Folk-festivaalilla on maconilaisia esiintyjiäollut alusta asti, siis kymmenenvuoden ajan. Tästä on poikinutmyös ainutlaatuinen yhteistyö.Porissa on äänitetty maconilaistenkanssa kaksi suomalais-ranskalaistalevyä: Folk FF, Ranskalainenvisiitti suomalaiseen kansanmusiikkiinWilssonin Pelimannienkanssa ja Viinalauluja Pömpelinkanssa. Mâconin Danielle Vacheressemuusikkoystävineen on tullutkovasti tutuksi porilaisille!Urheilussa näitä kahta kaupunkiaon yhdistänyt varsinkin petankkija Pètanque Club de Pori, joka onvieraillut kilpailuissa Ranskassa.Ikimuistettavia messujagourmet-kokemuksiaElinkeinoelämän alueella yhteydetkauppakamareiden välillä ovatolleet pysyviä ja jatkuvia, muttasuurin merkitys kai molemmillekaupungeille ovat olleet messut:vuosittain Mâconissa toukokuussajärjestettävät suuret viinimessutja joka toinen vuosi tapahtuvat Satakunnanmessut Porissa. Mâconinyleis- ja viinimessuilla Porillaon ollut näyttävä osasto useinavuosina. Ehkä ikimuistettavin olivuonna 1993, kun Mâcon kutsuikaikki ystävyyskaupunkinsa osallistumaanmessuille. Pori valittiinsilloin niin sanotuksi focuskaupungiksi,ja meillä oli upea osasto,jossa tarjottiin suomalaista lohta.Ranskalaiset olivat järjestäneetrekvisiitaksi jopa koivuja ja pääministeriBalladur delegaatioineenvieraili osastollamme. Grandsuccès!Satakunnan Messuilla Porissa maconilaisetovat esitelleet eritotenviinejään, onhan Mâconnais´nviinialue yksi Burgundin tärkeimmistä.Vuosittain tuotetaanlähes 50 miljoonaa pulloa viiniä.Tunnetuin on Pouilly-Fuissénaromaattinen, hedelmäinenchardonnais-valkoviini. Muistakulinaarisista tuotteista olemmesaaneet Mâconissa tutustua kuuluisiincharolais-häränpihveihin,Bressen siipikarjaan, Burgundinetanoihin ja paikalliseen andouille-sisälmysmakkaraan.Viimeksimainittu unohtumaton, mutteiehkä suosituin.Kalakerho ihastunutSatakuntaanRanskalaiset ovat Suomessa ihastuneetmetsämarjoihin ja varsinkinkalaan: siikaan, loheen jasilakoihin. Suomalaisia marja- jahedelmäviinejä he sen sijaan pitävät”alkoholisoituina mehuina”.Kaloihin mieltyminen on tuonuttänne myös kalastuksesta kiinnostuneetmaconilaiset. Monet kerratMâconin kalakerhon (4 000 jäsentä!)edustajia on ollut kaloja narraamassaSelkämeren rannikolla,Ouran luodoilla, Kokemäenjoensuistossa, Merikarvialla, Pyhäjärvellä,Joutsijärvellä ja Sääksjärvellä.Sanovat, että Satakunta on kalastajanparatiisi, ei tarvitse lähteäLappiin.Jotain isompaa kalojen suhteenon kuitenkin Mâconissa: Saônejoessaasustaa jopa 3-4 metrisiäkissakaloja (silure).YstävyysseuratavainasemassaKaiken jo mainitun lisäksi ystävyyskaupunkitoimintaon tuonutmukanaan tietysti syvät ystävyyssuhteet,joiden luomisessa ystävyysseuroillaon ollut ratkaisevarooli: Mâconissa on AssociationMâcon Pori ja Porissa puolestaanCercle Français de Pori. Nämä yhdistyksetovat järjestäneet vuosienvarrella jäsenilleen matkoja puolinja toisin. Porilaiset ovat vierailleetBurgundissa jopa pyöräillen useitakertoja. Cerclen jäsenet olivat Mâconissaviimeksi lokakuussa 2009.Maconilaiset ovat kiertäneet Suomea,paitsi tietysti Porin seudullaja Satakunnassa, aina Lappia jaItä-Suomen järvi- ja vaara-alueitamyöten. Vuonna 2007 he tutustuivatAhvenanmaan saaristoon jamatkasivat päätteeksi Maarianhaminastalautalla Turkuun. Ihastusoli ylen suuri!Lopuksi voimme kai sanoa, sekämaconilaiset että porilaiset: eihassumpi valinta ystävyyskaupungiksi!Tyypillisen Mâconnais-alueenkumpuilevien viinitarhojen lomassaon maalauksellisia pikkuSaône-joen ylittävä Le Pont de Saint-Laurentin vanha silta yhdistää kaksi kaupunkia: Mâconin ja Saint Laurentin.Kuva Mâconin kaupunkiTeksti Seija Kesti-Helia

14YmpäristöpankkiKertakäyttöajattelu ei sovi rakentamiseenVR:n vanhat veturitallit palvelevat nykyäänvanhojen rakennusosien kierrättäjiä. Varaosapankintoiminta on keskittynyt lahjoituksenasaatujen vanhojen rakennusosienvastaanottoon ja jälleenmyyntiin.Ympäristö ansaitsee saada kertoahistoriastaan visuaalisesti. Suomessatämä oikeus on yleisestisuotu vain harvoille, tarkkaanmääritellyille ja rajatuille alueille.Usein vaaditaan suojelukaava,jotta vanhat rakennukset saavatjäädä aloilleen. Kaavojen ulkopuolellahyväkuntoisia hirsi- ja kivirunkoisiarakennuksia revitäänjätelavoille ja tilalle pystytetäänpunatiilisiä vuokrakerrostaloja.Länsinaapurimme Ruotsi on aikanaanlähtenyt vallan erilaisillepoluille. Siellä kaupunkien keskustoissanäkee jopa 1600-luvunpuu- ja kivirakennuksia, ja uudemmatkerrostalot on pystytettynäiden keskusten taakse. Samoinvanhojen kaupunginosien kadutovat saaneet pitää vanhat mittakaavansa,kun keskustoja ei olelävistetty valtaväylillä. Sama päteeuseisiin muihinkin eurooppalaisiinvaltioihin.KatoavaakansanperinnettäPerinteiseen rakentamiseen kuuluioikean puumateraalin valintaeri tehtäviä varten. Kestävimmättippalistat ikkunoihin esimerkiksisaatiin sellaisista mäntypuista, joidenkasvuvauhti oli ollut äärimmäisenhidas ja joiden vuosirenkaatnäin ollen mahdollisimmantiiviit. Siksi ikkunamestari saattoivalita tarvepuukseen kallion päälläyksinään kasvaneen kitukasvuisenmännyn.Tällaisista puista valmistettuapuutavaraa ei nykyään ole uutenasaatavilla. Myös monet muutaikoinaan käytetyt materiaalitovat kadonneet markkinoilta, eikävanhojen rakennusosien uusiotuotantoole läheskään kattavaa.Tämän vuoksi jokainen haketukseen,saunanpesään tai kaatopaikallejoutunut vanha rakennusosaon menetys.Rakennusosat kiertoonSuomalaisen vanhan rakennuskannanarvostus on nousussa, muttavalitettavan paljon sitä hävitetäänedelleen. Satakunnassa vanhojenrakennusten kunnostajia palveleerakennusmateriaalien kierrätyskeskusVaraosapankki, joka toimiiPorissa VI kaupunginosan ja Karjarannanvälimaastossa VR:n komeassaveturitallimiljöössä.Heinäkuussa 2009 alkoi Porinkaupungin ympäristövirastonhallinnoima hanke Rakennusosatkiertoon Satakunnassa, jokatähtää rakennusjätteen vähentymiseensekä kierrätyskelpoisenrakennusmateriaalin uudelleenkäytönlisääntymiseen. Hanketyökestää 18 kuukautta.Varaosapankin toiminnan kehittäminen,tutuksi tekeminenja vieminen entistä maakunnallisempaansuuntaan ovat eräitähankkeen päätavoitteista. Projektitoteutetaan yhteistyössä RakennuskulttuuritaloToivon ja Varaosapankinkanssa.Teksti ja kuva Anssi RiihiahoSisukkaasti sienimetsäänAurinkoisen aamun sarastaessabussi kurvaa Kullaan metsäopistonpihaan. Kolmisenkymmentäinnokasta, enemmän tai vähemmänkokenutta sienestäjää ontullut mukaan Porin ympäristövirastonja Nakkilan sekä Ulvilanympäristötoimien järjestämällesieniretkelle.– Kuivuudesta johtuen sienisatovoi olla niukka ja huonolaatuinen,kertoo sieniekspertti JanneLampolahti. Tästä huolimattalähdemme ryhmissä toiveikkainmielin tuulipuvut kahisten ja koritheiluen kohti metsää.Hupsista, hapero!Ensimmäiseksi törmäämme haperoon,joka on Suomen yleisin sienilajiheti seitikkien jälkeen. Sienihalkaistaan pitkittäin ja katsotaanonko se madoton, jotta kotiin eivietäisi syömäkelvottomia sieniä.Haperoja myös maistetaan kielenpäällä. Jos se on kirpeä, kannattaasieni heittää pois.– Tatit ja haperot ovat turvallisiasienilajeja, koska ne ovat myrkyttömiä,kertoo ryhmämme ohjaajaSoile Kalpio.Sienten bongailun lisäksi saammehyviä käytännön vinkkejä. Ohjaajatvinkkaavat muun muassa, ettäsuppilovahverot kuivataan ja kantarellitlaitetaan suoraan pannuun.Rouskuja pakastettaessa kannattaalaittaa ripaus suolaa mukaan.– Tatit pitää käsitellä saman päivänaikana. Parasta on, että neesikypsennetään ilman rasvaa jasuolaa, kiehautetaan neste pois jajäähdytetään jääkaapissa. Lopuksine laitetaan pakastepussissa pakastimeen,opastaa toinen ohjaajaJuhani Salmi. Tosin kangastatinmaku vain paranee jos se kuivataan,kuten monen muunkin sienen.Sienten haistaminen on olennaista niitä kerättäessä.– Sieniä ei kannata poimia heti sateen jälkeen, koska ne eivät tuoksu miltään, neuvooJanne Lampolahti (oik.) esitellessään sieninäyttelyn satoa.Saanen esitellä:kehnäsieniMetsäopistolla keräämiemmemyrkyllisten ja myrkyttömiensienten valioyksilöt kootaan pöydilleja käydään läpi Janne Lampolahdenopastuksella. Montaaivan uuttakin tuttavuutta löytyypöydiltä. Satakunnassa erittäinsatoisa, huhujen mukaan Marskinryypyssäkin käytetty mauste, sikurirousku,tuoksuu jo tuoreena niinaromikkaan hyvälle, että tekisimieli syödä se heti.– Kuivien mäntykankaiden kehnäsienion vuoden sieni ja myöserittäin maukas, vinkkaa Lampolahtija kertoo, miten 95 %sienimyrkytyksistä on ruokamyrkytyksiä,jotka johtuvat väärästäkäsittelystä, eikä itse sienestä.Anneli Kiuru ja 6-vuotias Mikael Mäkinenolivat tulleet retkelle Mikaelin innostuksenmyötä.– Mikael kiinnostui parisen vuotta sittensienestyksestä. Viime vuonna olimmeensimmäisen kerran sienimetsässä ja nyttulimme uudestaan, kun Mikael tahtoi,kertoo Kiuru.– Itäeurooppalaiseen sienikulttuuriinkuuluvassa Suomessa syödäänuseita sieniä, jotka esimerkiksilänsieurooppalaisia tapojanoudattavassa Ruotsissa lasketaanmyrkyllisiksi, johtuen siitä,että ryöppäys ei kuulu heidän tapoihinsaselvittää Lampolahti. Jajälleen amatöörisienestäjä oppiiretkellä jotakin uutta.Teksti ja kuvat Suvi HallikainenPimeä metsäPerheen pienemmille tarkoitettuluontoaiheinentapahtuma Pimeä metsäjärjestetään Susisuolla perjantaina8. lokakuuta 2010.Paikan päällä on lapsille tarkoitettupolku, jonka varrellaon erilaisia tehtäviä - pimeässämetsässä! Tarjollaon makkaran- ja letunpaistoasekä juotavaa. Lamputmukaan!Ilmoittautumiset: ma 4.10.alkaen Porin Seudun MatkailuOy Maisaan, puh. 6217904.Lisätietoja: www.pori.fi/ymparisto/ajankohtaista

16Juuret PorissaKirsi Alm:En häpeile Porin murrettaniPori on kasvattanut monta journalistia suomalaisiin tiedotusvälineisiin. Kirsi Alm-Siira on yksi heistä. Hänon tietänyt, mitä on halunnut. Hän luottanut itseensä, tuntenut kykynsä ja osaamisensa. Prosessi on kuinmerikapteenilla, on aloitettava journalismin alimmilta portailta. Matkan varrella selviää, onko kyvyille kysyntää.Kirsillä on ollut.Tapasin tv-kasvo Kirsi Almin ensimmäisenkerran syksyllä 1999.Olin juuri aloittanut Porin kaupungintalollatiedottajana ja pitipurkaa menneiden vuosien vanhatfreelancer-suhteet. HelsinginSanomien hommasta soitti kovinnuori naisääni. Taisin hiukan säikähtää,kun tapaamiseen ilmestyikaunis, pienikokoinen ja todellakinnuori nainen. Äijätyyliin taisinajatella: tyttö.Myöhemmin huomasin, että tulevajournalisti hankki opiskelurahojamyös vaatekaupan myyjänä.Rohkeus, uutteruus ja reipas mieliovatkin päällimmäisiä ajatuksiaKirsi Almista. Hyväntuulisia ihmisiäei ole kyynisellä media-alallavaivaksi asti.”Se oli erityisinpäivä elämässäni.”Noormarkun flikkoja– Olen syntynyt ja viettänyt lapsuuteniNoormarkussa. Paikka onminulle edelleen tärkeä, sillä perheeniasuu siellä. Pori oli meillelähinnä paikka, johon mentiin ostoksille,mutta aikuisiässä Poristatuli enemmänkin kotini. Onneksinyt Noormarkku on liittynyt Poriin,joten ei minunkaan tarvitseeritellä sen kummemmin, kumpion minulle rakkaampi paikka.Kirsillä on edelleen tiivis suhdekotiseutuunsa. Hänellä ei ole olluttarvetta ”inhoreaktioihin” Porinsuuntaan, kuten niillä, jotka tulkitsevatpäässeensä täältä pois.– Käyn Porissa noin kerran kuukaudessa.Tunnen Porin edelleenkodikseni, vaikka asunkin Helsingissä.Perheeni lisäksi minulla onPorissa hyviä ystäviä ja rakkaitakummilapsia. Porin murre kuuluupuheessani selvästi, enkä ikinä olepyrkinyt siitä eroon.Televisio vetiKirsi Alm tunnetaan yhtenäSuomiAreenan urakkanaisista.Puuhaa riittää viikon aikana. Hänenmielestään Porissa on hyvämeininki. Surulliseksi hän sanootulevansa, kun Porista kuuluuuutisia maakunnan taantumisesta.Kun puhuttiin lentoyhteydenloppumisesta, hän sanoo turhautuneensa.Mutta.– Yliopisto on tuonut kaupunkiinhyvää fiilistä ja energisiä opiskelijoita.Porin pitäisi pystyä pitämäänheidät täällä. Työpaikkalienee useimmille tärkein tekijä,arvelee Kirsi.Hän itse halusi ammattiin, jokaväistämättä vei pois Porista.– Hakeuduin tv-työhön systemaattisesti.Ensin lehteen, sittenradioon ja lopulta televisioon.Olin kova jännittämään, joten radiotyöennen televisiota oli minullevälttämätön ja hyvä koulu.Kirsi Alm-Siira tekee tällä hetkelläpääasiassa MTV3:n aamujaeli Huomenta Suomea. Työpäiväalkaa kello 03.30 ja päättyy ennenpuolta päivää. Perheen tytär Stellaon 2,5-vuotias ja Kirsi tekee töitänormaalia vähemmän. Nyt kolmenapäivänä viikossa.Julkisuus ei häiritseToistuva tv-työ tekee ihmisestäväistämättä julkisuuden henkilön.Kirsi Almia se ei ole häirinnyt.– En ole ikinä ollut kiusaantunutsiitä, että minut tunnistetaan.Yleensä tunnistamista tapahtuukinharvoin. Olen kuullut usein:”Olisit ihan sen uutistenlukijannäköinen, jos olisit kymmenensenttiä pidempi.” TV:ssä näytänpidemmältä. Monelle on yllätys,että olen alle 160 senttiä!Voiko tehdä lehtijuttua ilmanGooglea-hakua? Kirsi Almin nimelläneljä ensimmäistä hakuakertovat yhdestä sattumasta uutisialukiessa. Tyyli on ”Kirsi Almpyllähti Suomen maailmankartalle”.– Oli se hassua, mutta koko tapahtumaoli hassu. En edelleenkääntiedä, mitä oikeastaan tapahtui.Jotenkin vain päädyin lattialle.Naurun määrällä mitattuna se olierityisin päivä elämässäni. Nykyäänpystyn jo katsomaan pätkännetistä, jopa ilman häpeilyä. Tuoreeltaantilanne oli kammottava.Onko työsi stressaavaa?– En koe työtäni stressaavaksi.Olen nopea liikkeissäni ja tässätyössä se on tärkeää. Ainut, mikätyössäni tuntuu raskaalta ovat aikaisetaamuherätykset. Minullaon univelkaa aivan liikaa.Pori tutuksityttärellekinKirsi Alm sanoo olevansa urheilufriikki.Se näkyy hänen arjessaanpaljon. Rinnassa sykkii patasydän.– Tarvitsen liikunta-annoksenuseasti viikossa. Tällä hetkelläpäälajini ovat juoksu ja aerobic.Tytär vie ison osan ajankäytöstä.– Stellalle Pori ja etenkin mummusiellä ovat tärkeitä asioita. Haluankin,että Pori on osa tyttärenielämää, kuten se on minullekin,sanoo Kirsi Alm-Siira.Teksti Tapio FuruholmKuva MTV3:n arkisto”Rinnassa sykkii patasydän

4 • 201017”Naamas on kaunis niin kuin nuori nauris”Toejoen koululla musiikinopetuksesta on moneksi. Luokassa soi karaoke, kantele ja punkkansanlaulut.Opetusta jalostetaan tietotekniikan tarjoamilla mahdollisuuksilla. Kehittäjänätoimii innostunut ja osaava asiantuntija, luokanopettaja Inkeri Hannula.Rämisevät c-kasetit ja oppilaidentaistot siitä, kuka saa soittaa luokanainoaa kitaraa, ovat jääneethistoriaan Toejoen koululla joaikoja sitten. Inkeri Hannula onkahden vuoden ajan kehittänytOpetushallituksen rahoituksellamusiikinopetuksen internetsivustoa,joka on kaikille avoin ja helppokäyttöinen.Teostovapaa suomen- ja englanninkielinensivusto perustuu suomalaiseenja irlantilaiseen kansanmusiikkiin,joka on peräisinirkkubändiltä, jossa Hannula itsesoittaa tinapilliä. Perinteistä kansanmusiikkiamaustavat punk- jahevitaustat ovat Hannulan siskonpojankäsialaa.Sivuston avulla oppilaat voivat esimerkiksilaulaa karaokea, julkaistaitse säveltämäänsä musiikkia jamusiikkivideoita. Lisäksi sivustoltalöytyy eri soitinten, kutentinapillin, rumpujen, kanteleen japianon opetusta videoina. Ja mikäparasta: sivustoa voi käyttää koulunpenkinlisäksi kotona, ja se onsoveltuva myös opettajille, jotkaeivät osaa soittaa mitään soitinta.ei mene kaupalliseen levitykseen,Hannula neuvoo.Musiikinopetuksen internetsivustolöytyy osoitteesta: www.cedunet.fi/tinwhistle,johon voi kirjautuasisään vieraana.Kansainvälisiä keskusteluitaja kenguruitaHannula aloittelee myös toimintaansaOpetushallituksen eräänäkansainvälisten asioiden projektikoordinaattorina.Yhtenä tavoitteenaon kansainvälisyydenja tietotekniikan yhdistäminen,jota on jo kehitelty Toejoellakin.Bremenissä sijaitsevan ystävyyskoulunkanssa Toejoen koulunoppilaat esimerkiksi näkevät webkameroidenavulla toistensa luokkatilanteita.Oppilailla on myösinternetissä Moodle-sivusto, jossavoi vuoden aikana keskustella eriaiheista muiden maiden koululaistenkanssa. Hannula kertoomyös australialaisen pehmolelukengurunSuomen matkasta, jotaoppilaat seurasivat blogissa. Kengurukiersi 13 eri koulua.Laitteiden jatuen puute historiaaLaitteiston vähäisyydestä tai tuenpuutteesta Toejoen koululla eikärsitä. Sekä Hannulan että Toejoenkoulun atk-vastaavan HarriKivisen mukaan koululla onerinomaiset puitteet käyttää tietokoneitaopetuksen yhteydessä.Luokkavarustelut ovat juuri täy-dentymässä priimakuntoon niin,että joka luokassa on dokumenttikameraja videotykki. Muunmuassa IT- ja huoltopalveluistasekä opettajien kurssittamisestavastaava OpetusteknologiakeskusOPETEK saa molemmilta isot kiitokset.Internet on tullut osaksi jokapäiväistäsekä opettajan että oppilaanelämää ja myös opetustavatkehittyvät koko ajan eteenpäin.– Viiden tai kymmenen vuodenkuluttua läksyjä voidaan antaa netinkautta ja kotiopiskelupäivätkinyleistyvät, visioi Kivinen.Teksti ja kuva Suvi HallikainenNeljäsluokkalaiselta Alisa Peltoselta sujuukaraoke kuin tanssi. Vieressä menossamukana musiikinopetuksen sivuston kehittäjäInkeri Hannula, jonka suunnitelmissaon karaokekilpailun järjestäminenSatakunnan alueen lapsille.– Aineistoa saa käyttää ja nauhoittaaaivan vapaasti. Oppilaat voivatesimerkiksi laulaa päälle omiacd-levyjään, kunhan materiaali– Kenguru muun muassa ajoi Lapissamoottorikelkalla ja Tyrnävälläsille tehtiin puutöissä sukset,naurahtaa Hannula.Lupa hypistelläKonttorissa leimataan itsensä ”töihin”ja hiivatehtaalla kokeillaanhiivanpoljentakenkiä. Tehtailua!Tutki ja tunnista vanhoja vekottimiaon Rosenlew-museossa lokakuussaavautuva näyttely, jossalapset saavat koskea museotavaroihin.Konttorin, hiivatehtaan,konepajan ja sähkölaitoksen opasteinatoimivat Björneborgs svenskasamskolanin oppilaiden tekemätvideot.– On todella tärkeää, että lapsetpääsevät kokeilemaan esineitä,mihin yleensä museoissa ei saakoskea. Historian tuntee paremminhipaisemalla, museon intendenttiMerja Nummi huomauttaa.– Tämän vuoden aikana olemmepanostaneet lapsia kiinnostaviinasioihin ja toiminnallisiin tehtäviinentistä enemmän. Tehtäväkorttienja piirtämisen avulla lapsetkokevat museon mielekkäänä,Nummi selittää ja kertoo tulevaisuudensuunnitelmista.– Tavoitteena on lisätä kokeiltaviaesineitä myös pysyvään näyttelyymme.Merja Nummi kertoo uudistetunmuseon olevan lapsi vielä itsekin.Tilat ja tavarat myytiin Porin kaupungillevuonna 2003 euron kauppahinnallaja Satakunnan museonalaisuudessa Rosenlew-museoavasi ovensa ensi kerran vuonna2006.– Kokoelma haluttiin pitää täälläja siksi se myytiin Porin kaupungillehyvään hintaan, valottaa SatakunnanMuseon johtaja JuhaniRuohonen.– Rosenlewin vaikuttamaa historiaavoi nähdä ympäri Porin keskustaaeri rakennuksissa ja maisemissa,Merja Nummi kuvaileeRosenlewin tärkeyttä Poriin ja porilaistenkulttuurihistoriaan.– Melkein jokaisen porilaisen suvustalöytyy joku, joka on työskennellytRosenlewin tehtailla,Nummi lisää hymyillen.Teksti Milja MalinPerusnäyttelyssä esitellään Rosenlewin-yhtiön historiaa ja tuotantoavuosilta 1853–1987. Kotineuvos Olavi Koskisen kokoaman tehdasmuseonavajaisia vietettiin vuonna 1984. Museorakennuksena toimivakruunun viljamakasiini on 1860-luvulta.Kuva Milja Malin– Ennen tirehtöörit istuivat muutenkin eristäytyneinä konttorissaanarvokkaasti simpsetit kaulassa. Työväen kanssa eijuuri juttusille alettu, näin todetaan Markku Similän kirjassanimeltä Yhtä näytön paikkaa. Kuva Seikun sahan konttorista1900-luvun alusta. Näyttelyssä pääsee itsekin kokeilemaankirjoituskone-vekotinta tehtaanjohtajan valvonnassa.Kuva Rosenlew-museoTehtailua! Tutki ja tunnista vanhoja vekottimia –näyttely 8.10.2010–4.9.2011 Rosenlew-museossa,osoite Kuninkaanlahdenkatu 14.

4 • 20101950. Porin Päivä juhlistaaNoormarkkuaPimeät illat ja syksyiset sateetovat jälleen täällä, mutta silti onjuhlan aika. Porin Päivä tarjoaajo 50. kerran kulttuuria, huveja jaavoimia ovia kaikille lähiseutujenasukkaille. Tänä vuonna tapahtumaon pyhitetty Noormarkulle,teemaksi nivoutui Noormarkku –uusi osa Poria.– On ollut puhetta ajankohdanmuuttamisesta, koska syksyinensää on aina epävarma. Toisaaltasyksyllä on vähän muita tapahtumia,joten Porin Päivän ajankohtaon sopiva, toteaa tapahtumaa järjestäväPori-Seuran puheenjohtajaTimo Koivisto.– Tärkeintä on ihmisten yhteensaattaminen,mutta toisaalta maakunnanpääkaupungin jalustallenostamisella halutaan myös avataasukkaiden silmiä.– Ihmiset eivät aina helposti huomaa,kuinka erinomainen paikkaPori on, pohtii Koivisto.Uusia tuulia ja uusiakujeitaKoiviston idea siitä, että perinteinenNoormarkku-viikko voitaisiintänä vuonna nivouttaa Porinpäivän yhteyteen, otettiin ilollavastaan.– Noormarkun sivistyslautakuntaantoi Noormarkku-viikon järjestelynperinnöksi Noormarkunkotiseutuyhdistykselle, jonka budjettion kuitenkin hyvin pieni, selvittääNoormarkku-viikon järjestelytoimikunnassapitkää päivääahkeroiva Tuula Lindfors. Lindforsilletapahtuman järjestäminenon tullut tutuksi jo entisessä työssäNoormarkun sivistystoimistossa.Kuntaliitoksen myötä työpaikkavaihtui Porin vapaa-aikavirastoon.Kommelluksiltakaan ei ainaNoormarkku-viikon järjestelyissävoi välttyä.– Joskus on laitettu konserttiintuolit kauniisti kaikille kuulijoilleja sitten viime metreillä väenvängällä otettu pois orkesterinvaatimuksesta, kun ei oikein olesopinut konsertin imagoon. Oltiinkuulemma jotain raittiusseuralaisia.Silloin se ei naurattanut, muttajälkeenpäin kyllä, kertoo paljasjalkainennoormarkkulainen TuulaLindfors huvittuneena.Tule ja tutustu!– Lauantaina 2.10. Porin torillanoormarkkulaiset kädentaitajatmyyvät tuotteitaan. Noormarkuntorvisoittokunta soittaa muunmuassa Porilaisten marssin jaHelena Lehti laulaa Noormarkku-valssin.Noormarkun noomitlaulavat vanhoja, 1800-luvulta kerättyjänoormarkkulaisia kansanlaulujaja Time Step ry:n tanssijatpyörähtelevät musiikin tahdissa.On siellä yksi noormarkkulainenentinen tangoprinssikin VeijoHaavisto laulamassa, listaa Lindfors.Perinteitä kunnioittaen torilla onluvassa tietenkin myös ohrakryynivelliä,nahkiaisia ja ristiinnaulittuakalaa. Heti Porin Päivänpääjuhlan jälkeen kello 13 torillaalkaa pärekorinheiton epävirallisetMM-kisat.Sunnuntaina 3.10. porilaisilla onmahdollisuus vierailla Noormarkuneri kohteissa ja Noormarkkuviikontapahtumissa. EsimerkiksiAhlströmin Ruukin maisemaanja historiaan pääsee tutustumaanopastetulla kävelyretkellä.TekstiSuvi Hallikainen ja Tapio FuruholmKuva Suvi HallikainenPorin Päivä 30.9.-3.10.2010Noormarkku-viikko 26.9.-3.10.2010Kotiseututalo Kahari on Tuula Lindforsillepaljasjalkaisena noormarkkulaisena tuttupaikka. Talolla on avoimien ovien päiväsunnuntaina 3.10. Tarjolla on kaffetta,pullaa ja ohrakryynivelliä. Silloin myöslasketaan perinteisesti vappuna salkoonnostettu Noormarkku-viiri.PS I K A R I R A L L IO M I A M U I N O I NH A R L E M A N T O NK I R J U R I N L U O T OA A T E J I T A S K UA T L A S E R A T S U L A T U L L AL U U H A I L L A O U R A L A P S U U SA P E T R U O J A T H U P I V E I K O TS A N A M J U P I T E R R A K K I N EI L T A S A T U E R A I L O K O O TN A A T A T A L A T I A O I T I SA I K A P P A V UR A A T I H U O N E E N P U I S T OS U O T R O S S K I T S A A TU L V I L A S O T A R A T S U TT A I N T Ä I T T U H O I S AKilpailuKesäkuun Karhunpalveluksen, ristikko nro 1:nratkaisuVastauksia saapui kaikkiaan 31 kpl.Voittajat:1. palkinto, Pori Jazz t-paita:Salla-Mari Rosendahl2. palkinto, Tuntematon saaristo -kirja:Iiro Vesivalo3. palkinto, Toiset satakunta herkkua -kirja:Elina RahtuOnnittelut!Kirjurinluodon Ihaa-aasi oli myös innoissaanPorin tapahtumakesästä.Keksi puhekuplaan Porin kesän slogan!Paras slogan palkitaan.Ehdotukset sähköpostiosoitteeseen:karhunpalvelus@pori.fi 31.10.2010 mennessä.Kuva Milja MalinPorin kaupungin henkilöstölehtiIlmestymispäivä: 30.9.2010Lehti löytyy netistä: www.pori.fiKarhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi 9.12.Aineistot seuraavaan lehteen 18.11. mennessä.Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön:pirjo-liisa.hautamaki@pori.fi.Karhunpalveluksen toimituksen osoite:karhunpalvelus@pori.fiTaitto:Heli Koskela, viestintä ja tapahtumatPainopaikka: Allatum Oy,PoriPäätoimittajaToimitusneuvoston puheenjohtajaToimitussihteeriTapio Furuholm viestintä ja tapahtumatHelena Metsälä henkilöstöpalvelutUlla Keskinen viestintä ja tapahtumatToimitusneuvosto:Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Sari Kahri, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan-Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto,Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka-Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto.Kannen kuvaPorin Päivän 29.9.1962torijuhlan antimistanauttivat varatuomariKaarlo Saarenheimo jatoimittaja Toivo Nurmi.Kuva Satakunnan Museonkokoelmat.

20FramillaJarmo Rantamäki:”Mielenkiintoinen työ ja porukan hyvä henkituovat positiivista energiaa”Jarmo Rantamäki (vas.) iloitsee, ettäverstaalle saatiin uudet asianmukaisetpuuntyöstökoneet. Uusien koneiden käyttöönottoaRantamäen kanssa ovat valmistelemassasähköasentaja Seppo Lehtihakaja puuseppä Alpo Södergren.Jarmo Rantamäki45-vuotiasTPK:n palvelukseen kirvesmieheksivuonna 1987.TPK:n puusepän verstaanesimies vuodesta 2008.Asuu vaimon kanssaIsojoenrannalla.Harrastaa järjestötoimintaa,kesällä mökkeilyä ja talvellahiihtoa.Suorittaa tekniikan erikoisammattitutkintoaja lopputyövalmistuu vuoden 2010aikana.Teknisen palvelukeskuksen TPK:npuusepänverstaan esimies JarmoRantamäki vaihtoi vuonna 2008terveydellistä syistä fyysisesti raskaastakirvesmiehen työstä puusepänverstaanesimiehen työhön.Uudelleensijoitustoimet eivät sujuneetkäden käänteessä, vaan siihenkului aikaa ennen kuin sopivapaikka löytyi. Hän on tyytyväinentähän järjestelyyn, joka ottaa huomioonsairauden asettamat rajoituksetja mahdollistaa työuranjatkumisen.– Pitää itse olla sinnikäs ja osoittaaesimiehilleen olevansa tosissaan jasitoutunut tekemään työtä, listaaRantamäki tuntojaan.Rantamäki kiittelee vuolaasti alaisiaan,jotka ovat ottaneet hänethyvin vastaan, jolloin oma sopeutuminenjoukkoon on ollut helppoa.– Olen kai oppinut jotain, kun ensaa enää yhtä paljon neuvoja japalautetta kuin alkuaikoina. Meilläon yhteisenä periaatteena, ettäasioista puhutaan avoimesti, eikäniitä kuiskutella kulman takana,kertoo Rantamäki.Työtehtävien vaihtuessa Rantamäelletarjottiin mahdollisuuttasuorittaa tekniikan erikoisammattitutkinto.Hän tarttui empimättätarjoukseen.– Olen tyytyväinen saamaani koulutukseen.Sain hyvät eväät suoriutuaesimiestyöstä. Koulutus onaina hyvästä, koska se antaa uuttanäkökulmaa tehdä ja kehittääomaa työtään, miettii Rantamäki.pieniä tuotantosarjojaja erikoisosaamistaPuusepänverstas sijaitsee Ulasoorintie9:ssä. Verstaalla työskenteleeviisi puuseppää. Kyseessä onpieni erikoisyksikkö, joka pystyytuottamaan nopeasti asiakkaantoiveiden mukaisesti yksittäisiä taipieniä sarjoja esimerkiksi kalusteitaja ikkunoita. Kalusteet asennetaanpaikalleen sopimuksenmukaan, kuten PSYL:n luokkienremontissa kesällä 2009.TPK:n rakennuttajien tilauksettyöllistävät eniten verstasta, muttamuidenkin hallintokuntien tilauksetovat tervetulleita.– Meidän konekantaamme uusittiinkeväällä. Saimme uudenoiko- ja tasohöylän sekä talttaporakoneenkäyttöömme. Toisaaltaetsimme työvälineeksi sopivaa ohjelmistoa,jonka avulla pystymmeparemmin ja nopeammin antamaantyön hinnan tilaajalle. Tämäparantaa asiakaspalvelua ja auttaatalouden seurannassa, toteaa JarmoRantamäki.Teksti ja kuvaOuti Vainikka-MajuriTekniikan erikoisammattitutkintoTekniikan erikoisammattitutkinto on työnjohtokoulutus, jonkaavulla kokeneista ammattiosaajista, kuten kirvesmiehistä, koulutetaantyömaaesimiehiä. Työmaaesimiehistä on ollut pulaa, kun työmaamestariteläköityvät, eikä rakennusmestareita enää kouluteta.Erikoiskoulutuksella pyritään helpottamaan tätä ongelmaa.Ensimmäinen TPK:lle räätälöity 1,5 vuoden pituinen koulutus alkoivuonna 2008 ja siihen osallistui liki 20 henkilöä. Koulutus toteutettiinyhteistyössä WinNovan kanssa. TPK:n väkeä osallistuumyös tänä syksynä alkavaan Prizztech Oy:n hallinnoimaan tekniikanesimieskoulutukseen.UudelleensijoittamistoimintaUudelleensijoittamistoiminta tähtää työntekijöiden työhyvinvoinninparantamiseen, työtehtävien mielekkyyden säilyttämiseen jatyöurien pidentämiseen. Työntekijöiden keski-iän noustessa tarvekeventää fyysisesti kuormittavaa työtä lisääntyy. Hallintokunnissatehdään paljon työtä näiden asioiden eteen muun muassa tekemälläerilaisia työjärjestelyjä, tehtäväkuvien muutoksia ja uudelleensijoituksia.Tulevaisuudessa tämän tyyppinen toiminta lisääntyy olennaisesti,koska myös varhaisen tuen malli tehostaa ennaltaehkäiseväätyössä jaksamista.