Kauklahden asuntomessut loppuraportti

Kauklahti– vehreä pikkukaupunkipuhkesi kukkaanASUNTOMESSUT ESPOOSSA 2006LOPPURAPORTTI

Kauklahti– vehreä pikkukaupunkipuhkesi kukkaanSisällysAsuntomessut – sysäys KauklahdenkasvulleYhteinen tavoite velvoittiNeljän vuoden urakka ohiEspoo näytti malliakaupunkirakentamiseenSopimus syntyiSuunnitteluRakentaminen34568816Asuntomessut – sysäys Kauklahden kasvulleMessujen teematTiedotus ja markkinointiMessutapahtumaTalousLainauksia lehdistäOrganisaatio ja työryhmät202224323334Kautta aikojen laajimmat asuntomessut ovat onnellisesti ohi.Kauklahden alueelle, rautatieaseman viereen ja historiallisenkyläyhteisön kupeeseen, rakennettiin 263 uutta asuntoa. Valtakunnallisetasuntomessut antoivat Espoolle oivan mahdollisuudenesitellä uudentyyppistä matalan ja tiiviin pientalorakentamisenmallialuetta loistavien joukkoliikenneyhteyksienvarrella. Juuri sellaista täydennysrakentamista, jota pääkaupunkiseudullaniin kovasti tarvitaan ja tavoitellaan. Onnistunutlopputulos syntyi monen alan huippuosaajan saumattomallayhteistyöllä. Messujen jälkeen Kauklahden rakentamista jatketaan,mikä luo hyvän pohjan alueen palvelujen kehittämiselle.Tavoitteena oli luoda vehreä pikkukaupunkimiljöö, jossavanha ja uusi Kauklahti nivoutuvat luontevasti yhteen. Yhteisöllisyysnostettiin Kauklahden asuntomessuilla yhdeksi kantavaksiteemaksi.Alueen asukkaat olivat alusta lähtien mukana messujensuunnittelussa, ja Espoon kaupunki panosti yhteisöllisyyteenmuun muassa rakennuttamalla kylätalo Palttinan alueensydämeksi, asukastoiminnan keskukseksi.Suurtapahtuma oli Espoon kaupungin kannalta kaikintavoin onnistunut. Messut olivat vuoden suurin valtakunnallinenkesätapahtuma. Erityisesti median kiinnostuneisuus ylittikaikki odotukset – tapahtumaa seurasi paikan päällä 1 200 toimittajaa,ja messuista kerrottiin laajasti viestimissä. Kaupunkion myös tyytyväinen messujen yleisömäärään, 174 300 kävijääon helteisenä kesänä pääkaupunkiseudulla saavutus.Espoon kaupungin kannalta vuorovaikutus yli 200 vierailuryhmänkanssa oli erityisen tärkeä. Espoon edustajat saivat näinmahdollisuuden tavata kasvokkain muiden kuntien poliittistajohtoa ja virkamiehiä, valtakunnallisia vaikuttajia, eri alojenammatillisia osaajia, kansainvälisiä sidosryhmiä – yhteensälähes 5 000 henkilöä. Asuntomessut olivat kaupungin kannaltamyös mitä mainioin markkinointitapahtuma.Marketta Kokkonenkaupunginjohtaja2 Loppuraportti 2006 Loppuraportti 2006 3

Yhteinen tavoite velvoittiNeljän vuoden urakka on ohiAsuntomessut tehtiin alusta loppuun neljässä vuodessa. Tällaistaaikataulua pidettiin aluksi epärealistisena. Kun saatiinyksimielinen poliittinen päätös ja siitä seurannut selkeä tavoite;14.7.2006 klo 10, alkoi esimerkillinen toteutusprojekti, jollatavoite saavutettiin. Messujen tekemiseen neljän vuodenaikana osallistui organisaatiossamme yli 40 henkilöä. Pääyhteistyökumppanimmeoli Osuuskunta Suomen Asuntomessut.Lisäksi tekijöinä ja toteuttajina oli useita satoja eri toimijoidenväkeä. Kaikki ansaitsevat suurimman kiitoksen!Asuntomessuprojektin hoito ja toteutusprosessi on sellaisenaanvalmis malli kaupunkisuunnittelu- ja rakentamisprosessinkehittämiselle sekä organisaatiossamme että yhteistoimintamallinakumppaneidemme kanssa. Tuloksena oli teknisestija palveluiltaan valmis kaupunginosa etukäteen luvatussaaikataulussa, mikä on tavoitteenamme jatkossakin. Saavutimmevielä tavoitellun laadunkin, matala-tiivis, vehreä, miellyttäväpienoiskaupunki onnistui, ja on malliksi tulevillehankkeille.Olavi Loukoteknisen toimen johtajaKaupunginvaltuusto päätti asuntomessujen hakemisestaEspooseen toukokuussa 2002 samalla, kun se hyväksyi asuntopoliittisenstrategian. Kaupunki velvoitettiin neuvottelemaanja valmistelemaan Suomen Asuntomessujen kanssasopimus asuntomessujen järjestämiseksi Espoossa Kauklahdenalueella vuonna 2006 tai 2007. Asuntomessujen tuli tukeutuaraideliikenteeseen ja vanhaan kulttuurimaisemaan ja esitelläihmisläheistä, kaupunkimaista ja pientalovaltaista asuntotuotantoa.Pian todettiin, että vuosi 2006 on parempi vaihtoehto,ja siitä alkoi neljän vuoden pituinen haasteellinen projekti.Kaavoitus käynnistyi välittömästi kesän 2002 aikana, jakaavoituksessa toteutettiin valtuuston päätöksen mukaistaihmisläheistä, kaupunkimaista ja pientalovaltaista asuntotuotantoa.Tiiviin asuntorakentamisen ja kireän aikataulunjohdosta kunnallistekniikan suunnittelu aloitettiin jo kaavanlaadintavaiheessa. Suunnittelun laadulle asetettiin korkeattavoitteet. Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja teknisen keskuksenvastuuhenkilöt yhdessä konsulttiensa kanssa onnistuivaterinomaisesti luomaan kaupunkikuvaa ja -ympäristöä, jokakaikilta osin toteuttaa vaativat tavoitteet. Lainvoimaiseksimessualueen asemakaava tuli valitusten viivästyttämänäjoulukuussa 2004.Messurakentamisen laadun varmistamiseksi kiinteistöpalvelukeskusjärjesti tonttien luovutuskilpailut, jotka perustuivatasuntojen suunnitelmien laatuun. Kilpailut järjestettiin erikseenomakotirakentajille sekä ammattirakennuttajille ja rakennusliikkeille.Kilpailuehdotukset olivat korkeatasoisia, ja niissäotettiin hyvin huomioon asukkaiden moninaiset ja muuttuvatasumistarpeet ja mieltymykset.Korkealaatuinen suunnittelu edellyttää paljon myös käytännöntoteutukselta. Teknisen keskuksen kunnallistekniikanrakentajat aloittivat työnsä savipellolla varsin vaikeiden pohjaolosuhteidenparissa jo ennen lopullista kaavan vahvistumista.Työt etenivät vauhdikkaasti. Kunnallistekniset verkostot jakadut pintarakenteita lukuun ottamatta valmistuivat niin,että talonrakentajat pääsivät työmailleen keväällä 2005. Kunnallistekniikanurakoitsijat ja aliurakoitsijat rakensivat yksityiskohdiltaanvarsin rikkaan, viimeistelyltään vaativan ja materiaaleiltaanvaihtelevan kaupunkiympäristön moitteettomaankuntoon messujen alkuun mennessä.Tiivis rakentaminen ja korkealaatuinen suunnittelu asettivatsuuria haasteita talonrakentamiselle. Tontinluovutuskilpailunparhaiden ehdotusten mukaisesta toteutuksesta pidettiinkiinni, ja huolellisella suunnittelulla ja hankkeiden systemaattisellakoordinoinnilla pystyttiin varmistamaan jopa tontinrajoihin kiinni rakennettujen talojen yhteensopivuus ja töidenhäiriöttömyys.Rakennusvalvonnan työtaakkaa lisäsi huolellinen ennakkotarkastus,mutta siten rakentamisen aikana vältyttiin epämiellyttäviltäyllätyksiltä. Rakentajat suoriutuivat erinomaisestivaativista hankkeistaan. Lopputulos täyttää kaikki ne vaatimukset,joita messurakentamiselle asetettiin.Aktiivinen yhteistyö paikallisten asukkaiden kanssa mahdollistiosaltaan messujen onnistumisen. Kaavoituksen alkuvaiheessajärjestettiin jo asukastilaisuuksia, jotka jatkuivat vilkkaina messukesäänasti. Avoin ja vuorovaikutteinen suunnittelu johtihyvään lopputulokseen.Suomen Asuntomessut oli mukana projektissa alustaalkaen osallistuen asemakaavan valmisteluun, laatukilpailunjärjestämiseen, messuteemojen ja sisällön suunnitteluun sekämessukohteiden valintaan. Tapahtuman markkinoinnissa jamainonnassa Asuntomessujen panos oli korvaamaton. Yhteistyökaupungin ja Suomen Asuntomessujen kesken sujui erittäinhyvin. Osuuskunnan hallitus ja henkilöstö vaikuttivatmerkittävästi tapahtuman onnistumiseen.Asuntomessujen järjestäminen vaati useiden kaupunginyhteistyökumppaneiden mukana oloa. Seurakunta, poliisi,pelastuslaitos ja useat espoolaiset oppilaitokset toivat merkittävänlisäarvon messujen sisältöön ja tapahtuman järjestelyihin.Espoon Matkailu Oy osallistui tapahtuman markkinointiinsekä opasti ja auttoi messuvieraita matkajärjestelyissä.Messujen aikana asuntomessualueella työskenteli useitamessuyleisöä palvelevia toimijoita. Järjestyksenpitoon, saniteettipalveluihin,jätehuoltoon ja puhtaanapitoon sekä siivoukseenosallistuneet onnistuivat myös erinomaisesti tapahtumantoteutuksessa. Näytteilleasettajat ja messuvieraillemonipuolisia palveluja tarjoavat toimijat täyttivät vaativankinkävijän toiveet ja odotukset.Kaupungin poliittinen ja virkamiesjohto sitoutuivat messujentoteuttamiseen. Vahva tuki hankkeen toteutuksessaedesauttoi projektin onnistunutta läpivientiä. Yhteinen päämääräja tavoite olivat selkeitä ja mahdollistivat projektiorganisaatiollehankkeen edellyttämän nopean päätöksenteon japäätöksiin perustuvien suunnitelmien viiveettömän toimeenpanon.Kaikille osapuolille kuuluu kiitos ja kunnia onnistuneestaprojektista. Hanke osoittaa kiistattomasti sen, että myös julkinenorganisaatio pystyy toimimaan tehokkaasti. Projektissavallitsi sitoutunut ja ammattimainen työote. Kaikkien osapuoltenyhteistyönä syntyi korkealaatuinen, uusi asuntoalue, jokaon esimerkkinä Espoon asuntotuotannon kehittämiselle.Seppo KallioprojektipäällikköAsuntomessut Espoossa 20064Loppuraportti 2006Loppuraportti 20065

MessualueEspoo näytti malliakaupunkirakentamiseenSuomen Asuntomessujen missiona on parantaa asumisenlaatua Suomessa yhteistyössä kumppanien kanssa edistämälläasumistietoutta ja alan osaamista. Tähän pyrimme, jaasuntomessujen 40-vuotinen historia pitääkin sisällään lukuisiaonnistumisia asumisen uutuuksien ja trendien esittelyssä.Onnistumisia koettiin myös Espoossa. Onnistuimme luomaanyhdessä Espoon kaupungin kanssa Kauklahteen asuinalueen,jonka näyttelytarjonta oli messuhistorian monipuolisimpia.Näytteillä oli asuntoja yksiöistä suuriin omakotitaloihin.Tarjontaa täydensi vielä kattava neuvontapalvelu kuluttajille.Kaiken kaikkiaan Espoon asuntomessut olivat hyvin moniilmeinentapahtuma, josta on syytä olla ylpeä.Kauklahdessa toteutettu tiivis ja matala rakentaminennäytti mallia siitä, kuinka ihmisten toiveiden mukaista pientaloasumistavoidaan toteuttaa kasvukeskuksissa niukan tonttimaanalueella. Olimme tavallaan asuntopoliittisen keskustelunytimessä, mikä sopii hyvin tapahtumamme luonteeseen.Espoon messutarjonta otettiin selvästi hyvin vastaan, silläkovaa kritiikkiä ei aluetta kohtaan juurikaan noussut esiinmediassa eikä yleisöpalautteessa. Päinvastoin, tapahtumakeräsi paljon kiitosta messukävijöiltä ja muilta toimijoilta.Varsinaisen messutapahtuman järjestelytkin sujuivat mallikkaastija ammattimaisesti. Tästä lämmin kiitos kaikille messuillatyössä olleille tai muutoin messujen eteen töitä tehneille.Erityisesti haluaisin vielä kiittää Espoon kaupungin luottamusmiesjohtoaja virkamiehiä saamastamme luottamuksestamessuprojektin läpiviemisessä. Oli ilo työskennellä ammattimaistentoimijoiden kanssa saumattomassa yhteistyössä.Pasi HeiskanentoimitusjohtajaSuomen Asuntomessut6 Loppuraportti 2006Loppuraportti 20067

Kauklahden keskustaa v. 1969 (kuva: Espoon kaupunginmuseo).Kauklahden keskustaa v. 2001.Peruskiven muurausjuhlissa Olavi Louko ja Teuvo Ijäs (oik.).Asuntomessut,omakotialue,havainnepiirros.Sopimus syntyiAsuntomessujen järjestämisestä sovittiin Espoon kaupungin jaOsuuskunta Suomen Asuntomessujen välisellä sopimuksella29.10.2002. Puitesopimuksessa määriteltiin vastuut, tehtävätja niiden jako sekä taloudelliset rajat, messujen tarkoitus jasisältö sekä kustannukset. Messujen tarkoituksena oli monipuolinenasuntorakentaminen ja uutuuksien esittely. Espoonkaupungin messutavoitteena oli vahvistaa Espoosta kuvaakehittyvänä, hyvän asumisen kaupunkina.Puitesopimus vahvistettiin Espoon kaupungin ja OsuuskuntaSuomen Asuntomessujen välisellä yhteistoimintasopimuksellakeväällä 2006.SuunnitteluAsuntomessut tukivat hyvin Espoon asuntopoliittista strategiaa,jossa tavoitteena on luoda Espoosta kuva kehittyvänä,hyvän asumisen kaupunkina. Espoossa on kova kysyntä pientaloista,ja kaupunki pyrkii vastaamaan kysyntään kaavoittaenuusia asuinalueita. Kauklahden messualue oli alku lähiseudunasuntorakentamiselle, sillä rakentaminen keskittyy lähitulevaisuudessaEspoon keskuksen ja rantaradan ympärille. Kauklahtisopi messualueeksi erityisesti hyvien liikenneyhteyksiensä takiaja myös siksi, että messualueen maanomistaja on kaupunki.Kaavoitus ja maisemasuunnitteluKauklahti on Espoon vanhimpia asuttuja taajamia, jonka keskuksessaaistii vielä vanhan kyläkeskuksen tunnelman. Kaavoituksenhaasteena oli luoda messualueesta vanhan kaupunkirakenteensisään nivoutuva ”vehreä pikkukaupunki”. TulevaisuudessaKauklahden keskustan nähdään varmasti sykkivänuutta ja vilkasta elämää.Messualue kuuluu Kauklahdenpuiston kaava-alueeseen,jonka asemakaavoitus alkoi loppusyksyllä 2002. Tavoitesuunnitelmatehtiin asuntomessualuetta laajemmalle Suolatori IIja Kuninkaankartano II kaava-alueelle, joka myöhemmin jaettiinkolmeen selkeästi eriluonteiseen kaava-alueeseen: kyläalue,messualue ja messualueen jatke.Kauklahdenpuiston kaavoituksen lähtökohtana oli Kauklahdenkeskustan täydennys- ja lisärakentaminen. Se antoimyös oivat mahdollisuudet monipuolistaa keskustan nykyistäpalvelutarjontaa sekä lisätä virkistys- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia.Uudet palvelut sijoitettiin saumattomaksi jatkoksivanhan kyläkeskustan palveluille Kuninkaankartanontien sekäKlippinkitien varteen. Uudisrakentaminen sijaitsee vanhankyläkeskustan länsipuolisella peltoalueella ja tukeutuu alueenvoimakaspiirteiseen ja vaihtelevaan metsäiseen mäkimaastoon.Asemakaavan pinta-ala on noin 15 hehtaaria, rakennusoikeuttanoin 44 000 kerrosneliömetriä. Alueelle muuttaanoin 800 uutta asukasta.Kaavoituksen lähtökohtana haluttiin alueen kaupunkikuvantukeutuvan päälinjoissaan vanhan kulttuurimaisemanarvoihin. Näitä ovat entistä viljelylaaksoa reunustavat puitakasvavat mäet, joille vanha rakentaminen sijoittuu. Maisemallisinakiintopisteinä toimivat myös laaksot, jotka otettiin suunnitelmantärkeiksi kohteiksi. Bisanmäen ja Hansakallion välistäkulkee alueen pääsisääntuloyhteys, Kauklahden puistotie. Vanhankeskustan näköalapaikalta laakson yli kohti nuorisoseurantaloValhallaa jatkuu tärkeä näkymä, jolle Klippinkiaukio ja Palttinapuistolampineen sijoittuivat. Kaavanmukainen uusi katujajulkisten alueiden verkosto linjattiin myötäilemään maastonmuotoja. Lähiympäristösuunnitelmassa vehreän pikkukaupunginja vanhan kulttuuriympäristön henkeä tuettiin perinteisinpiha- ja kulttuurikasvein. Kaavoituksen yhteydessä laaditussaluontoselvityksessä alueelta löytyi kaksi suojeltavaa kallioketoa,jotka huomioitiin asemakaavassa viheralueena.Asuntomessujen rooli korostui asemakaava-alueella erityisestisiten, että Kauklahden aseman välittömään läheisyyteensaatiin rakennettua kerralla laaja ja yhtenäinen aluenopeasti sekä korkeatasoisena.Kaavoitus eteni vauhdikkaasti suunnitellun tavoiteaikataulunmukaisesti. Asemakaavaluonnos ja kahden korttelinvaihtoehtoiset kaavaratkaisut olivat nähtävillä kesä-heinäkuussa2003. Luonnosta tarkistettiin saatujen mielipiteiden japyydettyjen lausuntojen pohjalta muun muassa sijoittamallaaseman tuntumaan pientaloja kerrostalojen sijaan. Kaavaluonnokseentehtiin myös pieniä teknisiä korjauksia ja asemakaavaehdotussaatiin nähtäville jo loppuvuodesta 2003. Kaupunginhallituskäsitteli kaavaa helmikuussa 2004, ja valtuustohyväksyi Kauklahdenpuiston asemakaavan saman vuodenmaaliskuussa. Valtuuston päätöksestä tehtiin yksi valitus,jonka korkein hallinto-oikeus hylkäsi. Näin kaupunginvaltuustonhyväksymä asemakaava sai lainvoiman joulukuussa 2004.Kaavoitustyö tehtiin virkatyönä kaupunkisuunnittelukeskuksessa.Suunnittelutyössä oli mukana konsulttina ArkkitehtitoimistoJukka Turtiainen, jonka tehtävänä oli asuntomessualueenasuinkortteleiden ja rakennustyyppien kehittely. Asuinkortteleitavarten laadittiin kortteli- ja rakentamistapaohjeet,joita tuli asemakaavan lisäksi noudattaa rakennuttajille jaomakotirakentajille järjestetyissä laatukilpailuissa. Rakennuttajienhankkeet olivat Kuninkaankartanontien eteläpuolisissakortteleissa, ja kaksikymmentäviisi omatoimirakentajaarakensi kotinsa Kuninkaankartanontien pohjoispuolelle.Asuntomessualueen talot ovat pääsääntöisesti kaksikerroksisiasekä pääkadun ja Klippinkiaukion varrella myöskolmikerroksisia pienkerrostaloja. Julkisivumateriaalina käytettiinrapattua pintaa, puuta tai tiiltä. Alueen keskellä, uudenPalttinapuiston päätteenä Klippinkiaukioon rajautuu kylätaloPalttina, joka toteutettiin yleisen arkkitehtuurikilpailun voittaneenehdotuksen pohjalta. Palttinataloon pihapiireineen sijoittuupäiväkoti- sekä asukaspuistotiloja.Messualueen faktat:messualue 13 haasuinkerrosala noin 39 000 m 2omakotitalojen tonttikoot 430 – 969 m 2omakotitalojen keskikoko 165 m 2uusia asukkaita noin 6008Loppuraportti 2006Loppuraportti 20069

Kunnallistekniikka- javiheraluesuunnitteluLiikennesuunnittelun teki WSP LT-Konsultit Oy tiiviissä yhteistyössäkaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnittelijoidenja kaavoittajien kanssa rinnan asemakaavan valmistelun ja laadinnansekä kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä.Pääperiaatteena oli laatia katuverkko, joka on sopusoinnussa”vehreä pikkukaupunki” -teeman kanssa. Katuverkon tuli ollageometrialtaan ja mitoitukseltaan ajonopeuksia hillitsevääsekä rakentamisen mittakaavan ja luonteen huomioivaa.Myös historiallisella Kuninkaantiellä, joka kulkee messualueenläpi, oli suunnittelun lähtökohtana varsin voimakas merkitys.Katuverkon mitoitukseen vaikutti läpi kulkeva bussireitistö,ja sen sekä kortteleiden huolto- ja pelastusliikenteen vaatimukset.Pysäköinti suunniteltiin tontti- ja korttelikohtaisestieli suuria pysäköintilaitoksia tai -alueita ei alueelle esitetty.Kadunvarsipysäköintiä suunniteltiin ja toteutettiin mahdollistenkivijalkamyymälöiden alueella. Kevyen liikenteen reitistönrungon muodostivat messualueen keskeisimmän puiston,Palttinapuiston, kautta kulkevat sekä katujen yhteydessä olevatreitit. Kevyen liikenteen turvallisuutta katuylityksissä korostettiinautojen ajonopeuksia hillitsevillä ratkaisuilla (kiertoliittymät,liittymien korotukset, tiukka katugeometria) ja turvallisuuttaparantavilla suojatiesaarekkeilla.Teknisen keskuksen johdolla ja valvonnassa laadittiin puistoihin,aukioihin ja katualueisiin liittyvät tarkemmat suunnitelmat,jotta ”vehreä pikkukaupunki” -tavoite saavutettaisiin. Kunnallistekniikanja puistojen yleis- ja toteutussuunnittelun teki WSPLT-Konsultit Oy.Pohjanvahvistuksena käytettiin tarvittaessa syvästabilointiaja massanvaihtoja. Kunnallisteknisenä suunnittelukohteenaasuntomessualue oli varsin helppo maaston muotojen,pohjaolosuhteiden ja alueen rakentamattomuuden vuoksi.Geoteknisesti vaikeita kallion ja pehmeikköjen rajakohtia olivain muutamia. Nykyistä rakennuskantaa, joka usein asettaakunnallistekniikan ja katujen tonttiliittymille tiukat raja-arvot,oli vähän suunniteltavien katujen varsilla. Normaalia korkeatasoisemmatesteettiset vaatimukset pintarakenteille asettivatkuitenkin omia erikoisvaatimuksia myös kunnallistekniikalle,esimerkiksi erikoisten kaivonkansien muodossa.Kauklahden ympäristö on kulttuurimaisemaa, joka sisältääluonto- ja maisema-arvoja. Uuden vehreän pikkukaupunginsovittaminen tähän ympäristöön asetti myös selkeänhaasteen ulkotilojen ja puistojen suunnittelulle. Suunnittelunperiaatteena oli jalostaa nykyistä ympäristöä. Suuren mittakaavanmaisemaelementit, kuten mäkien reunat, avoimetmaisematilat ja näkymät ovat maiseman perusmuotojarakentamisen jälkeenkin.Konsultti pääsi aloittamaan katu- ja puistosuunnittelunriittävän aikaisessa vaiheessa, yhtä aikaa asemakaavan laadin-nan kanssa. Suunnittelukokouksissa oli siten mahdollisuusyhdessä kaavoittajan kanssa kehittää maiseman ilmettä sekäjulkisten ulkotilojen luonnetta. Tämä vuorovaikutus näkyymessualueella selkeimmin muun muassa maiseman rajalinjojanoudattavissa kaduissa, katujen tasauksissa sekä laaksonsuuntaisissa näkymissä.Asuntomessualueen keskeisin rakennettu luonteeltaanavoin viheralue on Palttinapuisto, joka yhdistyy toiminnallisestisekä ympäröiviin tontteihin että erityisesti kylätalo Palttinaan.Puisto on kylätalossa toimivalle päiväkodille ja asukaspuistollepihan luonnollinen jatke. Samalla puisto on uudenasuinalueen keskeinen julkinen ulkotila yhdessä Klippinkiaukionkanssa.Palttinapuisto muodostuu laajasta nurmikentästä, jotarajaavat vanhaan kauklahtelaiseen kulttuuriympäristöön kuuluvatkiviaidat. Puiston länsipäässä on toiminnallinen keskittymäleikkivälineineen ja oleskelupaikkoineen. Maisemallisenaaiheena on lampi, jonka kautta kulkee myös osa alueen pintavesistä.Lämpökäsitellystä puusta rakennetut sillat ovat katseenvangitsijoitaja oleskelupaikkoja.Muita viheralueita messualueella ovat metsäinen Gestersinrinne,asuinalueen pohjoisosan kaupunkiaukionakin toimivaPuuhkalakinpuisto sekä asemanpuoleisen portin yhteyteenrakennettu Asemapäällikönpuisto, joka noudattelee vanhanasemapuiston henkeä.Katujen kaupunkikuvalliseksi ilmeeksi haluttiin vähäeleinen,pikkukaupunkimainen tyyli. Liikennekadut ovat perinteisiäasfalttikatuja. Katunäkymien vehreyttä korostettiin puilla,jotka rytmiteltiin korostamaan katujen linjausta. Kävelykadutkeskustassa sekä Klippinkiaukio erottuvat liikennekaduistakivipinnoittein ja viimeistellyin yksityiskohdin. Kävelyalueidenperuspinnoitteeksi valittiin hiekkapintaa muistuttava hiekkapuhallettubetonikivi, jota kuvioitiin luonnonkivin.Kunnallistekniikka numeroina:katuja noin 2 250 metriäerillisiä raitteja noin 420 metriäsadevesiviemäreitä 2,7 kmsadevesikaivoja 179 kpljätevesiviemäreitä 1,9 kmjätevesikaivoja 84 kplvesijohtoja 1,9 km10Loppuraportti 2006Loppuraportti 2006 11

Kilpailu omakotirakentajilleOmakotitontteja oli haettavana yhteensä 25, joista muodostuiseitsemän eri kilpailua kortteleittain, joihin valittiin samankaltaisiatontteja. Kilpailussa oli kaksi ns. vapaata tonttia, joidensallittiin poiketa korttelisuunnitelmasta. Tonttien kootvaihtelivat 400 neliöstä 989 neliöön, ja rakennusoikeudet 160neliöstä 293 neliöön. Rakennusoikeudesta piti toteuttaa vähintään70 prosenttia messuihin mennessä. Omakotirakentajapystyi osallistumaan useaan kilpailuun suunnitelmillaan, muttasamalle henkilölle/perheelle luovutettiin enintään yksi tontti.Tontit luovutettiin yksityishenkilöille, jotka kilpailussa esittivätlaadultaan parhaan ehdotuksen ja luotettavan rahoitussuunnitelmanomakotitalon rakentamiseksi. Tontin voi lunastaaasuntomessujen jälkeen omaksi. Kilpailusta tiedotettiin lehdistötiedotteella.Omakotitonttien kilpailuun tuli kaikkiaan 78 ehdotusta.Arviointiryhmä oli tuloksiin tyytyväinen. Kaikille tonteille pystyttiinlöytämään hyvä ja kyseiselle tontille parhaiten sopivaratkaisu. Tekijät paneutuivat kiitettävästi messualueen erityispiirteisiinja maastollisiin ominaisuuksiin. Suunnitelmilla saatiinluotua rikasta ja arkkitehtonisesti hyvää kaupunkikuvaa, jokakorostaa Kauklahden vehreää pikkukaupunkimaista ilmettä.Voittaneet suunnitelmat olivat esillä näyttelyssä Espoonkeskuksessa 29.9. – 7.10.2004. Kiinteistölautakunta teki syyskuussa2004 päätöksen tonttien vuokraamisesta omakotirakentajille,minkä jälkeen rakentajan kanssa tehtiin yhteistoimintasopimustalon rakentamisesta asuntomessuille.LaatukilpailutTontit luovutettiin laatukilpailujen perusteella. Laatukilpailutjärjestettiin erikseen ammattirakennuttajille ja rakennusliikkeillesekä omakotirakentajille keväällä 2004, vaikka asemakaavaei ollut vielä lainvoimainen. Kaikki tontit päätettiin kilpailuttaalaatuun eikä hintaan perustuen ja etsiä näin entistäparempaa asumista. Suunnitelmat piti olla arkkitehtien laatimia,ja ehdotukset piti jättää nimimerkillä. Alueen poikkeuksellisensuuren tehokkuuden, rakentamisen tiukan aikataulunja korkeiden laatutavoitteiden vuoksi messualueen suunnittelijavaatimusoli AA eli korkein. Tontinluovutuskilpailu oli kolmiportainen.Arviointiryhmä arvioi ehdotukset esiraadin karsinnanjälkeen. Laaturyhmässä tarkastettiin ja puollettiin vieläjokainen ehdotus. Kiinteistölautakunta puolestaan hyväksyitontinluovutussopimukset.Kilpailu tuottajilleAmmattirakennuttajien ja rakennusliikkeiden kilpailussa olihaettavana 10 korttelia, joista kustakin oli oma kilpailunsa.Korttelien rakennusoikeudet vaihtelivat 542 kerrosneliöstä3 600 kerrosneliöön. Kortteleihin oli mahdollista rakentaapientaloja tai kaksi- ja kolmikerroksisia asuintaloja. Rakennuttajillepidettiin joulukuussa asuntomessujen esittelytilaisuus,johon kutsuttiin noin 50 rakennuttajaa ja rakentajaa. Kilpailustatiedotettiin medialle sekä ilmoitettiin Rakennuslehdessäsekä muissa rakennusalan julkaisuissa ja tiedotteissa.Ehdotuksia saatiin kahdeksaan kilpailuun, kahteen kilpailuunei tullut yhtään ehdotusta. Kilpailuun tuli 22 ehdotusta,joista viisi osallistui kahteen eri kilpailuun.Arviointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi teknisentoimen johtaja Olavi Louko, piti ehdotuksia pääosin erittäinhyviä sekä kunnianhimoisia ja ammattitaitoisia. Lähes kaikilletonteille pystyttiin löytämään erinomainen ratkaisu, vain kaksikorttelia jäi vaille ratkaisua. Suunnitelmissa tuotiin esilleuudenaikainen arkkitehtuuri ja perinteinen pientalomainenmittakaava. Valitut suunnitelmat tuottivat rikasta ja mielenkiintoistakaupunkikuvaa. Toimintojen sijoittelusta voitiin päätellä,että yleiset alueet tulisivat olemaan miellyttäviä ja vilkkaassakäytössä. Katutilat ja piha-alueet liittyivät toisiinsakauniisti.Voittaneet ehdotukset olivat esillä näyttelyssä Espoonvaltuustotalossa 26.5. – 11.6.2004. Kiinteistölautakunta tekikesäkuussa 2004 päätöksen tontin myymisestä tai vuokraamisestarakennuttajalle, minkä jälkeen rakennuttajien kanssatehtiin yhteistoimintasopimus talojen rakentamisesta asuntomessuille.Kohde 51, Chilli,rakennusvaiheessaja valmiina.12Loppuraportti 2006Loppuraportti 2006 13

Kylätalo PalttinaKylätalo Palttinan yleinenarkkitehtuurikilpailuEspoon kaupunki järjesti yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitonkanssa tammikuussa 2004 yleisen arkkitehtuurikilpailun, jossahaluttiin löytää Kauklahden kulttuuri- ja paikallishistoriallisestimerkittävään ympäristöön soveltuva raikas ja toteutuskelpoinenehdotus kylätaloksi. Kilpailuun saapui 92 ehdotusta,joista palkintolautakunta valitsi voittajaksi arkkitehtisuunnittelijaMikael Gyllingin ehdotuksen ”Viserryskone”. Kaikki kilpailuehdotuksetolivat esillä näyttelyssä 27.5. – 11.6.2004.14 Loppuraportti 2006Loppuraportti 200615

RakentaminenRakennuslupaprosessiEspoon rakennusvalvontakeskuksessa painotettiin ennakkokäsittelynmerkitystä. Ohjeistuksella, neuvonnalla ja alustaviensuunnitelmien tarkastuksella aikaansaatiin se, että lupahakemuskaikkine liitteineen oli mahdollisimman täydellinen, suunnitelmatkaavan ja määräysten mukaiset ja rakennettavarakennus ympäristöönsä sopiva.Messutalojen rakennuslupien ennakkokäsittely alkoi jotontinluovutuskilpailun yhteydessä, jossa esitettyjen hankkeidenlaatua, arkkitehtuuria ja yhteensopivuutta arvioitiin.Arviointiryhmä asetti hankkeet paremmuus-, erikoisuus- jayhteensopivuusjärjestykseen ja valitsi tuottaja- ja omakotirakentajatsen perusteella. Valituille rakentajille annettiin ohjeitajatkotyöskentelyä varten.Ennen rakennuslupahakemuksen sisäänjättöä oli jokainenhanke vielä tarkastettava ja puollettava laaturyhmässä, jonkapuheenjohtajana toimi rakennusvalvontapäällikkö.Rakennusvalvontakeskus jakoi omakotirakentajille tammikuussa2005 listan jatkosuunnittelussa huomioitavista asioista.Asuntomessuhakemuksia käsitteli aluksi vain yksi lupa-arkkitehti.Lupahakemukset jätettiin pääosin tammi-maaliskuussa2005. Osin puutteellisina jätetyistä hakemuksista ja ruuhkaisestakevätajasta huolimatta hakemukset käsiteltiin pääosinalle kahdessa kuukaudessa.Pienten omakotitonttien ja tehokkaan rakentamisentakia jouduttiin paikoin vaikeisiin paloteknisiin ratkaisuihin, joihintalojen suunnittelijat eivät olleet varautuneet ja jotkahankaloittivat lupaprosessia. Myös tonttien autopaikkoja,tonttiliittymiä ja kääntymisalueita jouduttiin tutkimaan tavallistatarkemmin. Yhteisistä rakenteista, palomuurin rakentamattajättämisestä ym. tehtiin rasitesopimuksia lupahakemuksenliitteiksi. Asuntomessualueesta laadittua korttelisuunnitelmaatuli noudattaa muun muassa aitoja rakennettaessa.Asiasta neuvoteltiin kaupunkisuunnittelun, rakennusvalvonnanja rakentajien välillä ennen kuin päädyttiin yhteisestihyväksyttyyn aitamalliin. Poikkeuksellisesti hakemuksen yhteydessävaadittiin myös piha- ja istutussuunnitelma. Pintavesienjohtamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, korttelikohtaisestivaadittiin suunnittelijoita valitsemaan keskuudestaan pintavesienkoordinoija.Tavallisesta poiketen ja tiiviistä rakentamisesta johtuenkaikki messualueen hankkeet, suuret ja pienet, käsiteltiin teknisessätoimikunnassa. Toimikunnassa pyrittiin varmistamaanerityisesti se, että määräysten edellyttämä paloturvallisuustoteutui esitetyillä rakenteilla. Lisäksi niistä kohteista, jotkarakennettiin kiinni naapuriin, edellytettiin yhteinen rakennesuunnittelijoidentekemä selvitys/suunnitelma seinän rakenteista.Paloturvallisuuden lisäksi painotettiin rakennusfysikaalisiaseikkoja (kosteus) ja rakentamisvaiheen ongelmia, koskarakentamisessa tuli huomioida naapurityömaan eteneminen.Ainoastaan tuottajien rakennushankkeille annettiin kaupunkikuvatoimikunnanlausunto, mutta myös kaikki pientalohankkeetesiteltiin toimikunnalle. Kaupunki järjesti yhdessäSuomen Asuntomessujen kanssa tuottaja- ja omakotirakentajilletiedotustilaisuuksia, joissa käsiteltiin rakennuslupa- ym.ongelmia ja tiedotettiin aikatauluista.Alueen rakentaminenMessualueen vesijohto-, viemäri- ja katutyöt aloitettiin syksyllä2004. Sitä ennen oli tehty katujen ja raittien pohjanvahvistustyöt.Työt aloitettiin maisemaluvalla, sillä valituksen takiaasemakaava ei ollut lainvoimainen. Pilarointi valmistui marraskuussa2004. Katu-urakoitsija aloitti jo syyskuussa 2004, jotentyöt limittyivät. Urakoitsijana toimi H&P Infra Oy. Kadut olivatajettavassa kunnossa huhtikuussa 2005. Vesi- ja viemäröintiliittymättonteilla olivat valmiina samaan aikaan.Katujen viimeistelytyöt tehtiin touko-kesäkuussa 2006.Katujen pinnoite tehtiin betoni- ja luonnonkivestä. Kadutrajoittuivat puiden istutusalueisiin ja tonttien luonnonkivimuureihin.Klippiaukio verhoiltiin myös betoni- ja luonnonkivillä.asukastoiminta alueen asukkaille. Talon rakentaminen alkoikesällä 2005, ja se valmistui kesäkuussa 2006.Kylätalo Palttina oli kaupungin rakennushanke. Sen suunnitteliMikael Gylling arkkitehtitoimisto Molino Oy:stä. Rakentajanaoli YIT-Yhtymä. Kylätalon pinta-ala on 1 640 kerrosneliömetriä,ja rakennuskustannukset olivat noin 4,25 milj. €.TalonrakennusTalonsuunnittelua varten Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainenkehitteli asuinkortteleita ja pientalojen rakennustyyppejä sekälaati yhteistyössä kaavoittajien kanssa kortteli- ja rakennustapaohjeet.Messualueen ensimmäisten talojen rakentaminenalkoi keväällä 2005, ja viimeiset omakotitalot valmistuivatjuuri ennen messuja. Alueelle valmistui 25 perheiden rakentamaaomakotitaloa ja 9 rakennuttajien rakentamaa omakotitaloasekä 23 kytkettyä omakotitaloa, 4 paritaloa, 14 rivitaloaja 4 pienkerrostaloa, joissa on nuorille aikuisille tarkoitettujavuokra-asuntoja sekä kaksi vammaispalveluyksikköä.Messualueella edustettuna olleetrakennuttajat:Bungalow OyNCC Rakennus OyNuorisoasuntoliitto/Alkuasunnot OyNuorisosäätiöSato Rakennus Oy/Finnforest OyjSkanska TalonrakennusSkanska Talonrakennus/Finnforest OyjVVO-Rakennuttaja OyYH-Suomi OyKylätalo PalttinaMessualueen sydämeksi ja Palttinapuiston jatkeeksi rakennettiinkylätalo Palttina, josta tulee varmasti lähialueen asukkaidenkohtauspaikka. Kylätalossa toimii ympäristö- ja taidepainotteinenpäiväkoti sekä avoin päiväkoti alle kouluikäisille lapsillevanhempiensa tai hoitajansa seurassa. Lisäksi talossatoimivat koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhot sekä vanhemmuuttatukeva ryhmäperhetoiminta ja lisäksi monipuolinen16Loppuraportti 2006Loppuraportti 2006 17

RakentamisaikatauluRakentamisaikataulu oli sekä katurakentamisen että talojenkannalta erittäin tiukka. Päivittäisiä haasteita aiheuttivat työmaaliikenneja työntekijöiden autojen pysäköinti, kun kaivinkoneetja nosturit liikkuivat yhtä aikaa tiiviillä alueella. Tästäsyystä tehtiin sisustushallin pohja valmiiksi jo vuonna 2005 niin,että sitä voitiin käyttää väliaikaisena paikoitusalueena. Valaisinpylväätasennettiin paikoilleen syksyllä 2005 ja keväällä2006. Kaikista haasteista kuitenkin selvittiin hyvän yhteishengenansiosta.Omakotialueen sosiaalitila ja ruokalaKaupunki toimitti omakotirakentajien sosiaalitilaksi parakin,jossa olivat ruokailutila ja wc:t. Vieressä olleessa aluevalvojantoimistossa pidettiin tarvittaessa työmaakokouksia. Messualueellatoimi väliaikaisissa tiloissa myös yksityinen työmaaruokala.RakennuskierrätysmateriaalitSuomen Asuntomessujen ja Kuusakoski Oy:n välisen sopimuksenmukaisesti Kuusakoski Oy huolehti messualueellarakennusaikana syntyvien rakennusjätteiden keräyksestä. KuusakoskiOy toimitti omakotialueelle neljä lajittelulavaa erikseenpuu-, metalli-, energia- ja sekajätettä varten. Perheet toivatlavoille rakennusaikana kertyneet rakennusjätteet maksutta.Samalla rakentajaperheet saivat lajitteluopastusta.Messurakenteet ja messupalvelutAikaisempien messujen kokemusten perusteella päädyttiinvesivessoihin, joihin vedettiin viemärit, vedet ja sähköt. Ne sijoitettiinravintolan ja kahviloiden viereen sekä paikoitusalueelle.WC:eitä oli messualueella viidessä eri paikassa, joista neljässäoli inva-wc ja lastenhoitopiste.Näytteilleasettajapaikat rakennettiin valmiiksi kesäkuussa2006, samoin ravintolateltan, rakennushallin ja asumisen hallinpohjat. Messusähköä varten vedettiin valmiiksi suojaputket.Varsinaiset sähkökaapelit vedettiin putkiin samalla, kun sähkökeskuksetja jakokaapit asennettiin kesäkuussa 2006.Paikoitusalue 3 500 autolle rakennettiin keväällä 2006messualueen välittömään läheisyyteen Hansavalkaman kaavoitusalueelle.Parkkialueella oli varattu erilliset alueet lehdistölleja vip-vieraille. Urakoitsijana toimi Niska & Nyyssönen.Paikoitusalueen vieressä sijainnut varapaikoitusalue käsittipaikat 500 autolle. Näytteilleasettajien paikoitusalueena toimiläheinen urheilukenttä.EnergiahuoltoSuurimmassa osassa messutaloja oli kaukolämpö. Joissakinkohteissa oli suora sähkölämmitys tai sähkölämmityksen jailmalämpöpumpun yhdistelmä. Yhdessä omakotitalossa lämmitysoli toteutettu ilmalämpöpumpulla.18Loppuraportti 2006Loppuraportti 2006 19

Kohde 46, Talo WienerbergerKohde 56, Jämerä kivitalo, KotiMessujen teematTeemat pohjautuivat Espoon kaupungin strategiaan sekäasuntopoliittiseen ohjelmaan. Ne ohjasivat messualueen suunnitteluaja rakentamista. Teemat kiteyttivät asuntomessujentarjonnan, ja niihin liittyi useita projekteja, joiden avulla välitettiinasumistietoutta.Työ ja asuminenAsuntomessut vastasivat työelämän haasteeseen ja esittelivätmalleja työn ja asumisen yhdistämiseen. Kauklahden asuinalueensuunnittelun lähtökohtana oli ekologinen työn ja asumisenyhteensovittaminen. Asuntojen yhteydessä olevat työtilatmahdollistivat työskentelyn kotona tai lähellä kotia. Asuntoihinoli myös yhdistettävissä sivuasunto työntekoa varten.Omakotitaloissa oli työhuoneita tai työtila sijaitsi erillisessäautotallissa ja varasto- tai piharakennuksessa. Vuokrakerrostalojenkivijalassa oli erillisiä liike- ja työtiloja.YhteisöllisyysTiivis ja matala asuinalue toi nykyaikaisen pientaloasumisenjokaisen ulottuville. Tiivis asuinyhteisö, vehreä luonto ja inhimillinenmittakaava luovat myös turvallisuutta. Kauklahdessakokeiltiin asumisen turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. Alueensydämenä ja asukkaiden kohtaamispaikkana toimii kylätaloPalttina. Viherrakentaminen loi viihtyisyyttä. Ympäristön vehreysja kauniit pihaistutukset tasapainottavat tiivistyvää rakentamista.Asuntotarjonnan monipuolisuusMessualue tarjosi monipuolista asumista nuorille ja vanhoille,vuokralla tai omistaen, omakotitalosta kerrostaloon. Esillä oliasuntoja omakotitaloissa, paritaloissa, pienkerrostaloissa, kytketyissäomakotitaloissa ja rivitaloissa. Perheiden rakentamienomakotitalojen lisäksi osakeyhtiömuotoiset omakotitalottarjosivat helppoa ja vaivatonta pientaloasumista. Monipuolinenmessutarjonta esiteltiin 58 messukohteen avulla.Nähtävää oli asunnon ostajalle, oman kodin remontoijalle,sisustajalle sekä rakentajalle unohtamatta ammattilaisiakaan.SisustaminenSisustamisen ideat olivat nähtävillä oikeissa kodeissa. Asuntomessuillaoli noin 50 sisustettua asuntoa, joissa esiteltiinsisustamisen uusimmat trendit ja ajattomat klassikot aidossaympäristössä. Ratkaisuja löytyi kodin kaikkiin tiloihin, käytännönmalleja oli remontoimiseen, rakentamiseen kuin myössisustamiseen. Viherrakentaminen oli osa kodin ilmettä, japihaistutukset toivat viihtyisyyttä asumiseen. Yksityispihat jajulkiset viheralueet liittyivät saumattomasti toisiinsa. Asuinkortteleidenpihat mahdollistivat omilla teemoillaan sisätilojenjatkumisen toiminnallisesti ja visuaalisesti ulkotiloihin.Kohde 43, Kotilo20 Loppuraportti 2006Loppuraportti 2006 21

Tiedotus jamarkkinointiKaupunki laati asuntomessujen tiedottamisesta viestintä- jamarkkinointisuunnitelman helmikuussa 2004 ja yhteistyössäSuomen Asuntomessujen kanssa viestintäsuunnitelman marraskuussa2005. Viestinnän tehtävänä oli luoda Espoosta kuvahyvän asumisen kaupunkina sekä Kauklahdesta kasvavana,pientalovoittoisena ja vehreänä paikalliskeskuksena sekä toisaaltatukea onnistunutta messutoimintaa. Pääpaino asetettiinvaltakunnallisen kiinnostuksen herättämiseen, ja tiedottaminensuunnattiin ensi sijassa pääkaupunkiseudun viestimiinunohtamatta kuitenkaan maakunnallisiakaan päämedioita.Tiedottamisessa onnistuttiin erittäin hyvin. Espoon asuntomessutsaivat huomattavaa näkyvyyttä suurissa medioissa:tv-uutisissa, aamutv-lähetyksissä, radion uutis- ja ajankohtaislähetyksissäsekä ”Top Ten” -lehdissä ja aikakauslehdissä. Julkisuudenmäärä oli ennätyksellinen median kokonaislevikillämitattuna. Mediaosumia sisältäneiden medioiden yhteislevikkiheinä-elokuun aikana oli yhteensä yli 94 miljoonaa. Espoonasuntomessuista oli kirjoitettu syyskuun alkuun 2006 mennessänoin 2 100 artikkelia. Messuille rekisteröityi yhteensä1 200 toimittajaa, mikä on asuntomessujen ennätys. Mediajulkisuuskesti aikaisempaa paremmin koko messutapahtumanajan. Julkisuuden sävy oli enimmäkseen neutraalia taimyönteistä.Sisäinen tiedottaminenSisäisen tiedottamisen tavoitteena oli pitää kaupungin henkilöstöja luottamushenkilöt ajan tasalla messuihin liittyvissäajankohtaisissa asioissa ja kertoa messu-uutisista. Näin henkilöstöja luottamushenkilöt saatiin tietoisiksi asuntomessujentavoitteista ja teemoista sekä sitoutumaan niihin.Sisäisen tiedottamisen keskeinen väline oli kaupunginylläpitämät asuntomessujen nettisivut sekä henkilöstölehtiWieteri, jossa ilmestyi kuusi artikkelia asuntomessuista.Tiedottaminen messuorganisaation ja rakentajaperheidenkuin myös ammattirakentajien kesken oli vilkasta. Omakotirakentajillejärjestettiin kerran kuukaudessa neuvontatilaisuuksia,joissa asiantuntijat kertoivat rakentamisen eri alueistaja pohtivat rakentamiseen liittyviä ongelmia. Myös ammattirakentajillejärjestettiin kerran kuukaudessa kokouksia, joissakäytiin läpi rakentamiseen liittyviä asioita.Paikallinen tiedottaminenPaikalliselle medialle tiedotettiin messujen rakentamisvaiheessarunsaasti. Media seurasi messuhankkeen etenemistäkiinnostuneena. Monilla lehdillä oli oma messurakentajaperheensä,jonka kokemuksia messuprojektista se välitti lukijoille.Espoon kaupungin asukaslehdessä EE-Mailissa oli neljänvuoden aikana useita kirjoituksia asuntomessuista. Kesäkuussa2006 ilmestyi EE-Mailin asuntomessunumero, jostaotettiin 20 000 kappaleen lisäpainos, jota jaettiin messuilla.Kauklahden asukkaat osallistuivat sankoin joukoin asuntomessujakäsitteleviin asukastilaisuuksiin, joita järjestettiinkoko hankkeen aikana kuusi. Asukkaiden ja alueen asukasyhdistystenmielipiteiden kuunteleminen oli keskeistä messualueenkaavoituksessa. Asukaspalautetta saatiin jo tavoitesuunnitelmanyhteydessä. Myös useissa asuntomessujen asukastilaisuuksissakerrottiin kaavoituksesta ja otettiin vastaan palautetta.Asemakaava oli nähtävillä kaksi kertaa. Kaavaluonnoksestajätettiin 18 mielipidekirjettä. Mielipiteiden johdosta kaavaehdotuksenasemanpuoleisten kerrostalojen kerroslukumuutettiin 4,5-kerroksisesta 2-kerroksisiksi.Kauklahtelaiset suhtautuivat pääosin messujen tuloonmyönteisesti, ja messujen nähtiin kehittävän aluetta. Tokisoraääniäkin löytyi. Ennen messusopimuksen allekirjoitustaalueella kerättiin 100 asukkaan vetoomus, jossa vaadittiinmessujen siirtoa pois Kauklahdesta. Samaan aikaan asukkailtasaatiin toinen vetoomus, jossa 189 allekirjoittajaa vaatimessuja juuri Kauklahteen.Valtakunnallinen tiedottaminenLähtölaukaus Espoon asuntomessujen valtakunnalliselle tiedottamiselleoli ensimmäinen ennakkoretki asuntomessualueelle1.11.2005, joka järjestettiin yhdessä Suomen Asuntomessujenkanssa. Paikalla oli nelisenkymmentä toimittajaa.Matka 2006 -messujen yhteydessä 19.1.2006 järjestettiinmedialle tiedotustilaisuus yhdessä Suomen Asuntomessujenkanssa. Espoon asuntomessuja esiteltiin yhteistyössä EspoonMatkailu Oy:n kanssa myös Matka 2006 -messuilla pääkaupunkiseudunmatkailun yhteisosastolla muun muassa messualueenpienoismallin avulla. Tiedotustilaisuus sisustaminen-teemastapidettiin medialle maaliskuussa 2006 yhdessä SuomenAsuntomessujen kanssa. Messualue oli avoinna medialle kokorakentamisen ajan, ja siellä vieraili kevään ja alkukesän 2006aikana kymmeniä toimittajia tekemässä messuista ennakkojuttuja.Tiedottamisessa tärkeimmät välineet olivat lehdistötiedotteidenja henkilökohtaisten yhteydenottojen lisäksi Espoonkaupungin ylläpitämät asuntomessujen internetsivut sekäSuomen Asuntomessujen ylläpitämät internet- ja lehdistönextranet-sivut.Toukokuussa 2006 järjestettiin toinen ennakkoretki messualueelle.Ennakkoretkeen osallistui yli 80 toimittajaa, mukanaoli myös virolaisia toimittajia. Asuntomessujen avajaisia edeltävänäpäivänä 13.7. järjestettiin perinteinen lehdistöpäivä,johon osallistui ennätykselliset 300 toimittajaa. Lehdistöaineistotehtiin kattavaksi, toimittajille koottiin kohdeluettelomessutaloista sekä laadittiin normaalien tiedotteiden lisäksierillisaineistot muun muassa neuvontaklinikoista, jätehuollosta,taiteesta, oheiskohteesta ja alueen historiasta.Ennen messuja ilmestyi virallinen 80-sivuinen asuntomessulehti,jonka toteutti Helsingin Sanomat Suomen Asuntomessujenja Sanoma Oy:n tekemän sopimuksen mukaisesti.Virallisen messujulkaisun toteuttivat Suomen Asuntomessutja Suorakanava Oy. Messujulkaisun painos oli 150 000 kpl, ja sitäjaettiin ennen messuja kehyskuntiin Kirkkonummelta Sipooseen.Molempia lehtiä jaettiin ilmaiseksi.Ylenaikainen teki messuradiona messujen ensimmäisenviikon aikana päivittäin ohjelmia ja satunnaisesti myöhempienmessuviikkojen aikana. Radio Novan haastattelut, uutisinsertitja jatkuva promootiosarja toteutuivat Suomen Asuntomessujensopimuksen mukaisesti. Messujen aikainen tiedotus hoidettiinkylätalo Palttinassa sijainneessa lehdistötoimistossa.Markkinointi ja mainontaAsuntomessujen markkinoinnin tavoitteeksi asetettiin Espoonvahvistuminen kehittyvänä, hyvän asumisen mallikaupunkinasekä Kauklahden tekeminen tunnetuksi kasvavana, vehreänäja viihtyisänä pientalovoittoisena alueena. Suomen Asuntomessujenmarkkinoinnin tavoitteena oli asumisen tietämyksenlisääminen, kasvava asiakastyytyväisyys, tapahtuman tunnettuudenrakentaminen ja brändimielikuvan vahvistaminen.Markkinoinnin keskeiset teemat valittiin yhteistyössä SuomenAsuntomessujen ja Espoon Matkailu Oy:n kanssa.Kaupungin omien tavoitteiden edistämiseksi Espoon asuntomessuorganisaatioosallistui yhdessä Espoon Matkailu Oy:nkanssa Oulun asuntomessuille kesällä 2005, Matkailulliseen iltapäiväänmarraskuussa 2005 ja Matka 2006 -messuille tammikuussa2006. Lisäksi Espoon asuntomessut olivat esillä EspoonMatkailu Oy:n osastoilla TourEst-messuilla Tallinnassa helmikuussa2006 ja Kongressi 2006 -tapahtumassa maaliskuussa2006 Helsingissä.Asuntomessujen ennakkoesite tehtiin kesällä 2005 Oulunasuntomessuille yhteistyössä Suomen Asuntomessujen jaEspoon Matkailu Oy:n kanssa. Esitteessä asuntomessuteksti olisuomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Esitettä jaettiin myös kaupunginyhteispalvelupisteissä, pääkaupunkiseudun matkailupisteissä,majoituspaikoissa sekä matkailukohteissa. Suoramainontanalähetettiin messukirje ja ennakkoesite kaikkiin Suomenkuntiin, myös Ahvenanmaalle syksyllä 2005.Asuntomessujen esite tehtiin yhdessä Suomen asuntomessujenkanssa huhtikuussa 2006. Esitteestä tehtiin suomiruotsi-versionlisäksi myös englanti-venäjä-versio. Esitettäjaettiin kaupungin kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä sekäkaupungin eri yksiköissä. Suoramainontana esite lähetettiinmessukirjeen kanssa kaikkiin Suomen kuntiin.Oulun asuntomessuille tehdyn Espoon asuntomessujenDVD-esityksen pohjalta tehtiin äänitetty video, jota lähetettiinkeväällä 2006 useaan Suomen kuntaan.MainontaEspoon Matkailu Oy teki toukokuussa 2006 oman messuesitteensä,josta löytyi messutietojen lisäksi matkailuyritystenilmoituksia ja messutarjouksia sekä tietoja Espoon tapahtumista,nähtävyyksistä, majoituspaikoista ja ravintoloista. Esitteenpainos oli 15 000 kpl. Sitä jaettiin kaikkiin Suomen matkailuneuvontapisteisiin,pääkaupunkiseudun majoituspaikkoihinja käyntikohteisiin sekä kaupungin yhteispalvelupisteisiin.Asuntomessuja mainostavat 26 banderollia olivatEspoossa siltamainospaikoilla 3.4. – 14.8.2006. Eri puolilla kaupunkiaolevissa 41 kaupunkimainostauluissa oli asuntomessujenmainos 1.6. – 13.8.2006.Espoolaisten yritysten etusetelivihko ilmestyi kesäkuussa2006. Vihko sisälsi yritysten tarjouksia, jotka olivat voimassamessujen aikana. Laajan postituksen lisäksi sitä jaettiin messuporteillailtapäivisin.Espoon Matkailu Oy markkinoi asuntomessuja yhteistyössäMatkailun edistämiskeskuksen kanssa kaikille tärkeimmillevirolaisille matkatoimistoille ja Viron liikennettä hoitavillelaivayhtiöille. Silja Line ja Suomen Asuntomessut solmivatmessulippujen myyntisopimuksen. Asuntomessuilla vierailiennätyksellisen paljon virolaisia messukävijöitä.Suomen Asuntomessujen mainostoimistona oli SEK &GREY ja mediatoimistona OMD Finland Oy. Valtakunnallinenmainoskampanja toteutettiin televisiossa, radiossa, sanomajaaikakausilehdissä. Paikallisesti mainostettiin tavarataloIkeassa, Helsingin keskustassa sekä Helsingin ja Espoon rautatieasemillaja lähijunissa. Lisäksi MTV3:n ”Joka kodin asuntomarkkinat”-ohjelma teki yhteistyössä Suomen Asuntomessujenkanssa asuntomessuohjelmia, jotka lähetettiin syksyn2006 aikana.22Loppuraportti 2006Loppuraportti 2006 23

Oheiskohde MarketanpuistoMessutapahtumaOheiskohdeAsuntomessujen oheiskohteeksi valittiin Marketanpuisto, jokatarjosi tietoa piharakentamisesta kiinnostuneille. Marketanpuistoon Suomen suurin piha- ja puistorakentamisen näyttelypuisto.Sen lukuisat eri yritysten osastot ja näytepuutarhatantoivat erinomaisen kuvan siitä, millaisia ratkaisuja pihassa japuutarhassa voi käyttää ja miten ne kestävät ajan hammastaaidossa ulkoympäristössä. Marketanpuisto täydensi hyvinasuntomessujen rakentamiseen ja sisustamiseen keskittyvääantia.Asuntomessujen aikana puistossa oli päivittäin opastettukierros, keskiviikosta sunnuntaihin oli iltapäivisin avoinnapuutarhaneuvontapiste, jossa kävijöiden puutarhapulmia ratkoipuiston oma neuvoja. Messuviikonloppuisin oli paikallapuutarha-alan eri asiantuntijoita niin, että jokaisena viikonloppunaoli eri teema. Puistoon ei ollut erillistä pääsymaksua.Kävijät ja ryhmätEspoon kaupunki eikä myöskään Suomen Asuntomessut asettanutmessuille kävijätavoitetta, vaikka kävijämäärän toivottiinkinyltävän 200 000:een. Messuilla vieraili 174 305 maksanuttakävijää, mihin hellekesän huomioiden oltiin tyytyväisiä.Oheiskohde Marketanpuisto kiinnosti myös. Tutkimuksenmukaan joka kahdeskymmenes messuvieras kävi myös Marketanpuistossa.Messuilla kävi yhteensä 206 vierailuryhmää, joista ennakkoonoli ilmoittautunut 125. Kävijöitä ryhmissä oli yhteensä4 900 henkilöä. Ryhmien palveluun varauduttiin palkkaamallamessusihteeri maaliskuussa 2006 ja tekemällä yhteistyötäEspoon Matkailu Oy:n ja kaupungin keskushallinnon kanssa.Ryhmävierailut painottuivat aikaisempien vuosien tapaan elokuunalkupuoliskolle eli kahdelle viimeiselle messuviikolle. Vilkkaimpinapäivinä kävi jopa 41 ryhmää päivässä.Ryhmävieraat olivat enimmäkseen kaupunkien ja kuntienvirkamiehiä ja luottamushenkilöitä sekä lisäksi rakentamiseenliittyviä asiantuntijoita ja erilaisia seminaariryhmiä. Vipryhmiämessuilla kävi kaikkiaan 30, jotka muodostuivat lähinnäkaupunkien ja yritysten johdosta. Kansainvälisiä ryhmiä vierailimuista Pohjoismaista, Virosta ja Venäjältä. Skotlannista ja Pärnustakäytiin tutustumassa messujärjestelyihin, sillä heillä onsuunnitelmissa omat asuntomessunsa.Ryhmille tarjottiin puoli tuntia kestänyt messuinfo kylätaloPalttinassa, jossa esityksiä varten oli käytössä kolme ryhmähuonettaja vip-huone. Kaupungin isännät ja emännät (virkamiehetja luottamushenkilöt) pitivät messuesityksen suurimmalleosalle ryhmävieraista. Messuoppaat pitivät noin 15minuuttia kestävän infon 22:lle ennakkoon ilmoittautuneelleryhmälle. Ryhmille jaettiin myös materiaalikassi, joka sisälsi tietoaasuntomessuista, Kauklahdesta ja Espoon kaupungista.Messuisäntinä ja -emäntinä toimineet kokivat työtehtävänsämielenkiintoiseksi ja antoisaksi. Myös ryhmiltä saatupalaute oli kiittävää.Messujen aukiolo ja pääsyliputEspoossa kokeiltiin ensimmäistä kertaa messujen pidennettyäaukioloaikaa kahtena elokuun torstaina. Messut olivat auki elokuuntorstaina klo 10–20, kun ne muina päivinä olivat avoinnaklo 10–18.Pääsylippujen hinnoista sovittiin kaupungin ja SuomenAsuntomessujen välisessä sopimuksessa. Aikuisten lippu maksoi15 e, lasten lippu 12 e, perhelippu 30 e, erityisryhmien lippusekä ryhmälippu 12 e ja kahden päivän lippu 27 e. Pysäköintimessujen parkkipaikalla maksoi 7 e maksettaessa messuportillaja 9 e maksettaessa pois lähtiessä parkkipaikalla.Espoon kaupunki tarjosi henkilöstölleen 10 e:n hintaisia messulippuja,joita jokainen kaupungin työntekijä sai ostaa kaksikappaletta. Lippuja myytiin kesäkuun alusta alkaen kaupunginyhteispalvelupisteissä.MessutoimistoEspoon kaupunki ja Suomen Asuntomessut perustivat messujenajaksi messutoimiston ja lehdistötoimiston kylätalo Palttinaan.Messutoimisto palveli lähinnä näytteilleasettajiaensimmäisen viikon aikana klo 9–18.30, muuten klo 9.30–18.30ja elokuun torstaina klo 9.30–20.30.MessutekniikkaMessutekniikasta vastasi Osuuskunta SuomenAsuntomessut.Messutekniikkapalvelut: Voitto Ahopelto Group OyAitatoimittaja: VS Turva-aidat OyÄänentoisto: KT-ÄäniMessuaikainen sähköistys: Johtomestarit OyMessuteltat: Lainapeite OyMessutalojen laskennalliset rakentamiskustannukset:Rakennustutkimus RTS24Loppuraportti 2006Loppuraportti 2006 25

LiikenneOpastuksen ja liikenteen ohjauksen suunnitteli Sito-konsultitOy. Pääteiden ja kevyen liikenteen opastuksen teki Tieliikelaitos.Messujen jätehuoltoMessujen jätehuolto suunniteltiin massatapahtumien vaatimuksiasilmälläpitäen. Yhteistyökumppani Lassila&Tikanojavastasi alueen jätehuollosta, siivouksesta, ulkoalueiden jakäymälöiden puhtaudesta. Messualueella lajiteltiin ruokalajamuita jätteitä. Alueella oli roskapönttöjä bio-, seka-, energia-,lasi- ja metallijätteelle. Käytettävät mukit olivat biohajoavia,jotka kerättiin erilliseen mukiputkeen, koska muuten netäyttäisivät biojäteastiat. Espoon kaupungin koulukäyntiavustajattoimivat kierrätysneuvojina, jotka ohjasivat ja opastivatmessukävijöitä lähinnä ruokalajätteiden lajittelussa. Kierrätysneuvojiaoli heinäkuussa 4 henkilöä ja elokuussa 5.MessuravintolaMessuravintolaa hoiti aikaisempien messujen tapaan CasseliOy, jonka Suomen Asuntomessut valitsi tarjouskilpailun perusteella.Messuravintola toimi teltassa, joka sijaitsi messualueenkeskellä Klippinkiaukiolla. Ravintolan lisäksi alueella oli kolmekahvilaa, joista yksi Helsingin Sanomien lehtikahvila. Alueella olimyös hampurilais-, jäätelö ja makeiskojuja. Näytteilleasettajienruokala sijaitsi omassa teltassaan Klippinkitien talojenpihassa.InfopisteetSuomen Asuntomessut palkkasi 9 messuopasta, jotka toivottivatsekä ryhmävieraat että muutkin messukävijät tervetulleeksisekä opastivat vieraita kaikissa messuihin liittyvissäasioissa. Messuoppaat hoitivat myös messualueen kuulutuksen.Lipunmyynnissä työskenteli 14 Suomen Asuntomessujenpalkkaamaa työntekijää.Espoon kaupungin infobaarissa työskenteli Espoon MatkailuOy:n henkilökuntaa, joka tarjoili infobaarista messuvierailleEspoon yleis-, matkailu-, majoitus- ja tapahtumatietoja.Espoon Matkailu Oy palkkasi lisäksi messujen ajaksi kuusi kesätyöntekijääinfobaariin. Infobaari sijaitsi Klippinkiaukiolla lähelläravintolatelttaa. Se rakennettiin arkkitehtiopiskelijoille suunnatunkutsukilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan. Messujenjälkeen infobaari siirretään Espoon Suurpeltoon tauko- jalevähdyspaikaksi.Messuluettelot ja internetSuomen Asuntomessujen ja Yhtyneitten Kuvalehtien sopimuksenmukaisesti kustannustalo julkaisi messuluettelot.Taloluettelo oli osa TM Rakennusmaailmaa ja sisustusluetteloDeko-lehteä. TM Rakennusmaailman taloluettelossa olivarattu omat sivut Espoolle. Ilta-Sanomat teki messuilta juttusarjanPlussa-liitteeseen.Suomen asuntomessujen internetsivuilla oli Espoon asuntomessuillaomat sivut. Suomen Asuntomessut toteuttiyhdessä Yhtyneiden Kuvalehtien kanssa internetsivuilleenwww.asuntomessuopas.fi, joka esitteli yksityiskohtaisesti messutalot.Verkkopalvelun merkitys tiedonvälityskanavana kasvoiselvästi. Suomen Asuntomessujen verkkopalvelun kävijämääräkasvoi kesä-elokuun aikana 58 prosentilla. Eri kävijöitä sivuillakesäkuussa oli 25 000, heinäkuussa lähes 58 000 ja elokuussa34 000. Yhteensä kesän 2006 aikana sivuilla vieraili lähes117 000 eri kävijää. Espoon kaupungin ylläpitämillä asuntomessujeninternetsivuilla kävi kesän 2006 aikana runsaat 40 000eri kävijää.AvajaisetMessujen avajaiset pidettiin Klippinkiaukiolla 14.7. klo 10.15.Avajaiset juonsi kulttuurijohtaja Georg Dolivo. Messut avasipääministeri Matti Vanhanen, Suomen Asuntomessujen tervehdyksentoi hallituksen puheenjohtaja, ylijohtaja Teuvo Ijäs,ja kaupungin puheenvuoron piti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja,kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä. Musiikista huolehtipuhallinyhtye Serpentti.Kauklahden kappeliKauklahden kappelissa oli avoimet ovet messujen aikana. Ekumeeninenrukoushetki pidettiin päivittäin, keskiviikkoisin ruotsinkielinenja torstaisin ortodoksinen. Vitriineissä oli esilläarkeologisissa kaivauksissa kappelin paikalta löytynyttä esineistöä.Aulassa oli Unicefin 60-vuotisjuhlanäyttely.Yhteistyö paikallisten yrittäjienkanssaEspoolaiset matkailualan yritykset tarjosivat asuntomessuvierailleerityisiä majoitus- ja ravintolapaketteja. Tarjoukset olivatesillä Espoon Matkailu Oy:n ja kaupungin internetsivuilla. Lisäksiyritykset ostivat ilmoitustilaa Espoon Matkailu Oy:n tekemästäasuntomessuesitteestä ja etusetelivihosta.Espoon Nuorkauppakamari, VR ja Kauklahden yrityksetpitivät messujen ajan Kauklahden asemalla infopistettä, jossajaettiin materiaalia junalla saapuville vieraille. Kauklahden asukasneuvottelukunta,Espoon Yrittäjät, Tapiola Toimii ry jaespoolaiset kauppakeskukset koulutettiin ottamaan vastaanasuntomessuvieraita.Kauklahdenkappeli26Loppuraportti 2006Loppuraportti 2006 27

Näyttelyt jaoheistapahtumatYmpäristötaidenäyttelyEspoolaisen ympäristötaideyhdistyksen NOMADin seitsemäntaiteilijaa teki messualueelle yksitoista ympäristötaideteosta,jotka sijoittuivat eri puolille messualuetta ja sisääntuloväyliä.Teosten teemat liittyivät asumiseen ja ympäristöön. NOMADintaideteosten lisäksi parkkipaikan puoleisen portin tuntumassaoli kahden arkkitehtiylioppilaan tekemä ympäristötaideteos,jonka muodostivat 100 postilaatikkoa.NeuvontaklinikatEspoon asuntomessuilla oli ensimmäistä kertaa tarjolla kattavakuluttajaneuvontapalvelu, joka laajensi messutarjontaa jaedisti asumistietoutta. Neuvontaklinikoita olivat sisustus- jaasuntosuunnittelu-, LVI-, terveellisen asumisen, esteettömyys-ja kustannusklinikka. Sisustus- ja asuntosuunnitteluklinikanpalvelut olivat maksullisia, muut maksuttomia. Lisäksinäyttelyhuoneistossa 21Palo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosyhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Turvatekniikankeskuksen kanssa jakoi tietoa asumisen paloturvallisuudesta.Neuvonnan ja turvallisuusvalistuksen teemoina olivatsähköpalot ja niiden ehkäisy.Lasten ohjelmaEspoossa oli mukavasti ohjelmaa myös perheen pienimmille,sillä asuntomessuilla vierailee perinteisesti paljon lapsiperheitä.Suomen Urheiluliiton ohjaajien opastuksella asumisenhallin takana olevalla Pihapelien sankarit -kentällä saattoikokeilla erilaisia urheilulajeja. Välineet toimitti Espoon liikuntatoimi.Rakennus- ja kiinteistöalan vetovoima ry rakensi messuillePikkutaitaja-talon, jossa lapset pääsivät kokeilemaan rakentamista.Talossa ja sen pihapiirissä oli mahdollisuus muurata,maalata, kokeilla maarakennusta kaivinkoneella, kuvauttaaitsensä kiinteistönhoitajana tai suunnitella oman talonsa.Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen näyttelyhuoneistonedessä oli pieni paloauto, joka kiinnosti lapsikävijöitä. Autonkalustus oli samanlainen kuin oikeassa paloautossa. Pelastuslaitosjärjesti myös heinäkuussa päivittäin asumisen hallintakana palonäytöksen, jota sai katsella turvallisesti lasin takaa.Vanhemmilla oli mahdollisuus jättää 2–7-vuotiaat lapsensamaksulliseen hoitoon kahdeksi tunniksi. Muksula sijaitsikylätalo Palttinassa. Omnian ammattiopiston opiskelijat pitiväthuolta lapsista. Asuntomessuilla vietettiin heinäkuunlopulla perhepäiviä, jolloin Taikuri Luttinen esiintyi lapsille.28Loppuraportti 2006Loppuraportti 2006 29

Kohde 54, KuultoKohde 52, AtlasKohde 39, Kairin taloKohde 54, KuultoParas messutaloYleisönsuosikiksi nousivat rakennusteollisuuden ja talotehtaidentoimittamat talot. Kaikissa kolmessa eniten ääniä saaneissataloissa arvostettiin erityisesti tilaratkaisuja. Parhaaksitaloksi valittiin Kuulto, jossa näytteilleasettajana toimi RautaruukkiOyj. Sitä piti parhaana 12,6 prosenttia annetuista 11 216äänestä. Toiseksi suosituin talo oli Timberheartin Atlas, jokakeräsi ääniä 7,8 prosenttia. Kolmanneksi äänestyksessä tulipuinen Kairin talo, jonka näytteilleasettaja oli Oy Pamon Ab.Ääniä Kairin talo keräsi 6,4 prosenttia annetuista äänistä.30 Loppuraportti 2006Loppuraportti 200631

TalousAsuntomessujen talous (alv 0 %)Kauklahdenpuiston asuntoalueen investoinnit2004 2005 2006 yhteensäYhdyskuntatekniikkaSuunnittelu ja rakennuttaminen 491 000 278 000 181 000 950 000Kadut ja verkostot 1 334 000 3 072 000 1 392 000 5 798 000Puistot 513 000 287 000 800 000Yhteensä 1 825 000 3 863 000 1 860 000 7 548 000PeruspalvelutKylätalo Palttina (päiväkoti) 2 776 000 1 474 000 4 250 000Messurakenteet 2005 2006 yhteensäRakenteet ja rakennelmat 52 000 61 000 113 000Viitoitus ja liikennejärjestelyt 105 000 105 000Paikoitusalue 95 000 1 305 000 1 400 000Yhteensä 147 000 1 471 000 1 618 000Tulot tonttien luovutuksistaMyyntitulot luovutetuista tonteista 743 000Vuokratulot luovutetuista tonteista (€/vuosi) 406 000Messutapahtuman tulot ja menotMenotTulotPalkat ja asiantuntijapalvelut 103 000 Pääsylipputulot 126 000Palvelujen ostot Paikoitustulot 255 000Puhtaanapito ja jätehuolto 37 000 Muut tulot 34 000Järjestyksen ylläpito ja vartiointi 30 000 Yhteensä 415 000Liikenteen- ja pysäköinnin ohjaus 68 000Muut palvelut 30 000Tiedotus, markkinointi, painatus 36 000Toimistokulut 6 000Yhteensä 310 000Messutapahtuman vaikutuksetAsuntomessut paransivat Kauklahden alueen kaupallisten palvelujen tarjontaa.Messutapahtuma lisäsi Espoon matkailu- ja majoituspalvelujen käyttöä.Luvut ovat arvioita, jotka perustuvat 25.9.2006 toteutuneeseen tilanteeseen.Lainauksia lehdistäRAKENNUSLEHTI 29.6.– RAKENNUSLEHDEN MESSUVALINNATRakennuslehden toimituskunta valitsi Espoon Kauklahdenasuntomessualueen onnistuneimmat ratkaisut. Kohteessa35 miellytti toimittajia erityisesti lasten huomioiminen suunnittelussa,jonka lähtökohtana on ollut käytännöllisyys. Kohteessa54 on onnistuttu poikkeuksellisesti terästalon sisätilojensuunnittelussa. Kohde 6 on tilaelementeistä rakennettu viidenKlippingin kokonaisuus, ja se on Rakennuslehden ammattilaisarvioidenvoittaja. Kohteissa 1–5 on esillä luontevaa ja hallittuaarkkitehtuuria ja sen viimeistelyn laatu on korkealuokkaista.Kohteiden 12–15 kaareva, loivan s-kirjaimen muotoinenjulkisivu on piristävä ratkaisu. Kohteiden 16–17 värikkäisiin,rapattuihin julkisivuihin on haettu eurooppalaisia vaikutteitaeurooppalaisesta arkkitehtuurista. Kohteen 41 ainoat kantavatseinät ovat ulkoseinät, mikä avartaa talon sisältäpäin. Kohteen42 erikoisuus on lähes ilmassa leijuva talvipuutarha. Kohteessa53 on käytetty taidokkaasti puuta, erityisesti vaneria.Messujen erikoisin talo on kohde 43, jonka julkisivut ovatkäsittelemätöntä Siperian lehtikuusen paanua ja katot pärettä.Kohteessa 44 on teräsrunko, jossa ei ole yhtään kantavaa väliseinää.Tilaratkaisu on siirrettävien seinäkkeiden avulla vapaastimuunneltavissa. Kohteeseen 45 tuodaan lisää valoa talonkeskellä kulkevan valokuilun kautta. Runsaat lasipinnat tuovattaloon lisää valoa, mutta myös lisää tilan tuntua.YLE, TV-UUTISET 14.7., TV1 JA TV2 – ASIANTUNTIJANMUKAAN ASUNTOMESSUILLA ON PALJONTAVANOMAISIA TALOJAEspoon asuntomessut avautuivat tänään. Messualuetta katselleenarkkitehti Jyrki Tasan mukaan nykyrakentamisessayhtenä trendinä on veistoksellisuus, sillä tietotekniikka onmahdollistanut hyvin monimuotoisen rakennusten suunnittelunja valmistamisen. Arkkitehti Tasa arvioi, että messualueenpäretalossa on materiaalien käytön, lempeyden ja humoristisuudenansiosta positiivisia piirteitä. Messuvieras Outi Veijonahosen sijaan ei pidä taloa kovinkaan toimivana pintamateriaaliensuhteen. Talo on tosin hänenkin mukaan näkemisenarvoinen. Tasan mielestä nähtävillä on kuitenkin paljon tavanomaisestitoteutettuja taloja ja ammattilaisia kiinnostaviataloja on vain pieni osa.SAVON SANOMAT 15.7. JA KESKISUOMALAINEN 23.7.– KAUPUNKI ASUMISEN POLTTOPISTEESSÄEilen avautuneet asuntomessut esittelevät enemmän kaupunkimaisempaaasumista kuin koskaan ennen. Valtaosa kodeistaon pienkerros- ja rivitaloasuntoja, joiden sijoitus on toteutettutiiviisti. Kokonaiskuva avautuu tästä huolimatta moni-ilmeisenä,eloisana ja hengittävänä. Kaupunkimainen tiiviys jatkuuedelleen omakotitalojen puolella, jossa tontit ovat tyypillisestipieniä ja talot lähellä toisiaan. Talotehtaiden "tavalliset" pientalomallitovat harvassa, eikä maalla asuvalle löydy juuri sopivaatarjontaa. Erikoisimmat ratkaisut ovat tällä kertaa Kotilosekä Villa Flexible. Kohteissa on myös esillä sisustuksellisia kikkailuja.Tilojen välissä saattaa esimerkiksi olla roikkuva "sisäterassi",joka soveltuu vaikka seurustelupaikaksi ystävien kesken.KANSAN UUTISET 21.7. – NUOREKKAITA KOTEJANUORISOLLEEspoossa on annettu nuorillekin mahdollisuus muuttaaKauklahden asuntomessualueelle yltäkylläisten talounelmiensekaan, sillä Nuorisoliitto Klippinki tarjoaa mahdollisuudenasua kohtuuhintaisessa ensiasunnossa. Kerrostaloasunnot ontarkoitettu lähinnä itsenäistyville työssäkäyville nuorille taityöelämään aktiivisesti pyrkiville nuorille aikuisille. Asunnoissavoi asua enintään viisi vuotta ja monille se on ensimmäinenkosketus itsenäiseen asumiseen. Klippinki on helppo paikkaaloittaa yksin asuminen, sillä talon asukkailla on käytössäänmuun muassa Espoon Nuorisoasunnot ry:n palkkaama asukasohjaaja.Asukasohjaaja Kirsi Veijola kertoo, että asunnoistaovat kiinnostuneet sekä nuoret että heidän vanhempansa.Vanhemmat kyselevät yleensä talouteen liittyviä asioita, kuntaas nuoret ovat kiinnostuneet usein vain itsenäistymisestä.Nuorten ohjaamista tarvitaan monenkaltaisissa askareissaaina laskujen maksamisesta asumistukihakemuksen täyttämiseen,kertoo Veijola.VALKEAKOSKEN SANOMAT 21.7. – ASUMINENKUIN LASTEN LEIKKIÄEspoossa tänä kesänä järjestettävien messujen alue on suuri,mutta yhteisöllisyys-teemansa mukaisesti rakennettu tiiviisti.Monen omakotitalon takapihalta löytyy erillinen rakennussaunan tai työtilan kera. Sekä pihojen suunnittelussa ettäsisustuksessa voi panna merkille japanilaisvaikutteita. Messuillaon panostettu erilaisiin neuvontapalveluihin, muun muassasisustuksen ja asunnon suunnitteluun sekä liikuntavammaisenesteettömään asumiseen. Messuilla esiteltäviä rakennuksiaovat muun muassa Olavi Koposen suunnittelema Kotilo-omakotitalosekä Seppo Koskelan Villa Flexible, joka muuntuu elämäntilanteidenmukaan.UUDENMAAN UUTISET 9.8. – UUDELLAMAALLAASUTAAN LAADUKKAASTIUudellamaalla asutaan tiiviisti mutta laadukkaasti. ProjektisuunnittelijaHanna Mattila Etelä-Suomen maakuntien liittoumastakertoo, että Uudellamaalla asumisen laatu kulminoituuhyviin palveluihin ja toimiviin joukkoliikenneyhteyksiin. Asumisentiiviyttä kompensoivat ympäröivät viheralueet ja yhteinenkaupunkitila, määrittelee Mattila. Esimerkiksi laadukkaasta jayhtenäisestä asuinalueesta käy Kauklahden asuntomessualue.32Loppuraportti 2006Loppuraportti 2006 33

JärjestäjätOsuuskunta Suomen AsuntomessutEspoon kaupunkiMessujen suojelijaTasavallan presidentti Tarja HalonenAsuntomessujen neuvottelukuntaMarketta Kokkonen (pj.)Teuvo Ijäs (vpj.)Raimo AromaaAri AhonenBen GrassTrevor HarrisPasi HeiskanenAri KarvonenJarmo KoljonenPekka LeskinenOlavi LoukoJuha MetsoOsa messutekijöistä perinteisessä ryhmäkuvassa, johon kokoonnuttiinelokuun 13. päivänä messuporttien sulkeuduttua.Organisaatio ja työryhmätEspoon kaupunkiValtion AsuntorahastoEspoon vammaisneuvostoTEKESOsuuskunta SuomenAsuntomessutTeknillinen korkeakouluSuomen AsuntomessutEspoon kihlakunnan poliisilaitosVR Oy henkilöliikenneViherympäristöliittoEspoon kaupunkiEspoon kaupunkiMarja-Liisa NokelainenJarkko RahkonenMarja RahkonenSampsa SaralehtoRolf SaxbergMatti SiitariJaana TuomiSatu Tyry-SaloSirkka WegeliusKristina WikbergAsuntomessutoimikuntaOlavi Louko (pj.)Martti Tieaho (vpj.)Anna-Maija FromJussi EerolainenPasi HeiskanenOiva HildénPasi HulkkonenHannele HämäläinenKanta-Espoon seurakuntaKauklahdenalueneuvottelukuntaKauklahtiseura ryEspoon kauppakamariEsbogård AbVR-yhtymäEspoon Matkailu OyEspoon kaupunkiKauklahtiseura ryEspoon kaupunkiEspoon kaupunkiEspoon kaupunkiEspoon kaupunkiEspoon kaupunkiSuomen AsuntomessutSuomen AsuntomessutSuomen AsuntomessutEspoon kaupunkiJuha Iivanainen Espoon kaupunkiSeppo KallioEspoon kaupunkiMerja Kiviluoto Espoon kaupunkiMikko KivinenEspoon kaupunkiKari Kyytsönen Espoon kaupunkiPirkko-Liisa Merikoski Espoon kaupunkiTiina Miettinen Suomen AsuntomessutKristiina Peltomaa Espoon kaupunkiEsko RautiolaEspoon kaupunkiKari SalmiSuomen AsuntomessutKari SuopohjaEspoon kaupunkiJaana TuomiEspoon Matkailu OyTiina Kosama (siht.) Espoon kaupunkiLaaturyhmäEsko Rautiola (pj.) Espoon kaupunkiOiva Hildén (vpj.) Suomen AsuntomessutSinikka Ahtiainen Espoon kaupunkiJussi Eerolainen Espoon kaupunkiLars HagmanEspoon kaupunkiPentti Hakkarainen Espoon kaupunkiPasi Heiskanen Suomen AsuntomessutSeppo KallioEspoon kaupunkiMerja Kiviluoto Espoon kaupunkiKristiina Peltomaa Espoon kaupunkiVeronica Rehn-Kivi Espoon kaupunkiAnu TiitinenEspoon kaupunkiPertti VesantoValtion AsuntorahastoTiina Kosama (siht.) Espoon kaupunkiTiedotus- ja markkinointiryhmäKari Salmi (pj.Suomen AsuntomessutSeppo Kallio (vpj.) Espoon kaupunkiTiina KosamaEspoon kaupunkiTiina Miettinen Suomen AsuntomessutEsko Paalasmaa Espoon Yrittäjät ryErkki Pärssinen Espoon Yrittäjät ryTanja SundSuomen AsuntomessutJaana TuomiEspoon Matkailu OySami TurunenEE-Mail-lehtiSatu Tyry-SaloEspoon kaupunkiKirsi ÅkerlundEspoon Yrittäjät ryP-L Merikoski (siht.) Espoon kaupunkiAsuntomessut Espoossa 2006Seppo Kallio, projektipäällikköTiina Kosama, projektisihteeriHannele Hämäläinen, messusihteeriKari Kyytsönen, aluevalvojaPirkko-Liisa Merikoski, tiedottajaKari Suopohja, asiantuntijaJotta asuntomessut saatiin toteutettua, tehtiin teknisellätoimialalla virkatyönä ja konsultteja ohjaten erilaisiaprosesseja, joissa vastuu oli seuraavilla henkilöillä.Kaavasuunnitteluvastuu: Merja KiviluotoKunnallistekniikan yleissuunnitteluvastuu:Sinikka AhtiainenPuistojen ja viheralueiden toteutussuunnitteluvastuu:Leena IhalainenKunnallistekniikan rakentamisvastuu: Reijo RossiMessupysäköinti ja viitoitusvastuu: Heli RautioKylätalo Palttinan suunnitteluvastuu: Juha IivanainenKylätalo Palttinan toteutusvastuu: Eero UtunenMessupalvelujen tuottajatEnsihoito: Finnmedica OyHaukkula: Vantaan 4H-yhdistysJärjestysmiehet ja liikenteenohjaus: FPS Security OyJätehuolto, siivous, WC:t: Lassila&Tikanoja OyMessulehti: Helsingin SanomatMessuradio: YLE, Ylenaikainen (94,0 MHz)Messuravintola: Casseli Oy* Jäätelokioskit: Ingman Oy* Pikaruokakioskit: Fastpro OyMuksula: Espoon ammatillinen oppilaitos Omnia jaKaks Plus -lehtiVartiointi: Suomen TurvatiimiLoppuraportin toimitus: Pirkko-Liisa MerikoskiLoppuraportin kuvat: Adactive Oy, Mikael Gylling,Pirkko-Liisa Merikoski, Markku Niemi, Kaj Sunn,Antero Tenhunen, kansikuva Tuomas PietinenMAINOSTOIMISTO TASKU / WELLPRINT 10/200634Loppuraportti 2006Loppuraportti 2006 35