Yhteenveto 3/2008 (PDF)

Yhteenveto 3/08Historiallinen Aikakauskirja 3/2008 sisältöä ovat:Tiina H. Airaksinen toteaa artikkelissaan ”Suomalaisuus 1900-luvun alunKiinassa”, että suomalaiset matkustivat itään matkalaukuissa ja sydämissäSibelius, sauna ja kahvi. Suomalaisuuden määrittely vaati kuitenkintarkempaa jäsennystä Kiinan ja länsimaiden itseriittoisten sivilisaatioidenkeskellä. Vuosikymmenten kuluessa Kiinan suomalaisten identiteettiärakennettiin isänmaallisuudella, stereotyyppisellä länsimaalaisuudella jakristillisellä elämänkatsomuksella.Suomessa on keskusteltu toisinaan siitä, kuinka anglosaksisessa maailmassaei ymmärretä toisen maailmansodan aikaista Suomen historiaa.Tavanomaista tälle keskustelulle on yksinomaan suomalaiskansallinenperspektiivi, joka ei ota huomioon vastapuolen – tässä tapauksessa Ison-Britannian – näkökulmaa. Antero Holmilan artikkeli (”Uskon, että uutiset ovatpelkkää potaskaa. Etenkin Suomesta.”Talvisota brittilehdistön ja lukevan yleisön silmin 1939–40) avaa Suomessakäyttämättömän lähdemateriaalin avulla uudenlaisen historiallisennäkökulman siihen, miten Suomen talvisodan puolustustaistelu ymmärrettiinIsossa-Britanniassa.Mirkka Danielsbackan artikkelissa ”Miehistön vastarinnan muodot jamerkitykset jatkosodan alkuvaiheessa” tarkastellaan miehistöntottelemattomuusilmiöitä jatkosodan aikaisessa Suomen armeijassa yhdenjalkaväkirykmentin tapausanalyysin avulla. Tutkittava aikaväli käsittää kokohyökkäysvaiheen ja asemasodan alun, jolloin mukaan tulevat niin sodan erivaiheet kuin tottelemattomuuden eri muodot. Pyrkimyksenä on ymmärtää,mitä sotilaskurin kyseenalaistava käyttäytyminen siihen osallistuneille miehillemerkitsi. Tulkinnallisina apuvälineinä toimivat James C. Scottin muotoilemaarkipäivän vastarinnan käsite sekä Leonard V. Smithin tulkintaarmeijaorganisaatiosta käskettävien ja käskijöiden välisenä valtasuhteena jasiitä neuvotteluna.Tietoa myyvät ammatit ja tiedon myymisen oikeutus nousivatkeskiajalla kiivaan keskustelun kohteiksi. Salla Palmi-Felintarkastelee asianajajien, lääkärien ja opettajien muodostamaa uuttamaallista sivistyneistöä erityisesti kerjäläisveljestöjen edustajiennäkökulmasta päälähdeaineistonaan rippi-isien ohjekirjat sekäsaarnojen apumateriaali (”Tietoa myyvät ammatitsaarnamateriaaleissa 1215–1350”).

Vorkutan pakkotyöleirissä alkoi kesällä 1953, pian Josif Stalinin kuolemanjälkeen, harvinaisen laaja ja seurauksiltaan kauaskantoinen lakko.Leirivaltaajien ja mielenosoittajien eturintamassa, yhtenä johtajista, oli 34-vuotias suomalainen näyttelijä Eino Prykä, jonka sotilaat ampuivatensimmäisten joukossa. Hänen lisäkseen surmattiin useita kymmeniämuitakin ihmisiä. Jukka Rislakki selvittää veristä tapahtumasarjaa (”Vorkutanpakkotyöleirin kapina 1953 ja sen suomalainen johtohahmo”).Anu Lahtinen kysyy kolumnissaan, onko historiantutkimus fragmentoitunut(”Fragmentoitunut historiantutkimus?”).